Ulkoministeriö MINVA UM2018-00822 POL-30 Nissinen Matti(UM) 09.07.2018 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 16.7.2018; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 16.7. Brysselissä. Neuvoston asialistalla ovat Pohjois-Korea, Libya ja EU:n itäinen kumppanuus. Suomea edustaa valtiosihteeri Virtanen. Pohjois-Korea EU:n tulee tukea käynnissä olevia prosesseja Korean niemimaan tilanteen ratkaisemiseksi. Viimeaikaisissa huippukokouksissa on keskitytty neuvotteluilmapiirin luomiseen; vaikeat kysymykset ovat vielä edessä ja vaativat aikaa. Pysyvämpi ratkaisu Korean niemimaan tilanteeseen edellyttää laajapohjaista ratkaisua. Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean lisäksi vähintään Kiinalla ja Japanilla on keskeinen rooli. EU:n tulee mahdollisuuksien mukaan tukea pyrkimyksiä asteittaiseen luottamuksen rakentamiseen kohti rauhansopimusta ja ydinaseriisuntaa. Pohjois-Koreaa vastaan asetettujen pakotteiden ylläpitäminen ja toimeenpano on tärkeää, kunnes neuvotteluissa saavutetaan todellista edistystä ja näyttöjä. Pakotteet ovat olleet merkittävä vaikutin Pohjois-Korean neuvotteluvalmiuden ja ydinase- ja ohjuskoemoratorion taustalla. Kiinan sitoutuminen täytäntöönpanoon on jatkossakin keskeinen. Tuki jatkossakin EU:n kolmasmaademarsheille, joilla on tärkeä signaalivaikutus laajemmin koko kansainvälisen pakoteregiimin uskottavuuden ylläpitämisessä. Libya EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan yhtenäishallitukselle ja Libyan poliittisen sopimuksen (ns. Skhiratin sopimus) voimassaolon jatkumiselle toistaiseksi. Samalla EU:n on tuettava YK:n Libya-toimintasuunnitelman toimeenpanoa, erityisedustaja Salaméa, ml. parlamentti- ja presidentinvaalien valmisteluja. Ennen vaalien järjestämistä vaalien legitimiteetin takaamiseksi tulee perustuslaillisen kehyksen olla riittävän vahva ja instituutioiden toimivallat selkeitä. On tärkeää saada kaikki toimijat sitoutumaan yhteisiin päämääriin ja vaalien tuloksen kunnioittamiseen. Turvallisuustilanteen tulee olla niin hyvä, että koko maassa voidaan äänestää. Vaalien inklusiivisuuteen on kiinnitettävä huomiota. AU-YK-EU -muuttoliiketyöryhmän työskentely on käynnistynyt lupaavasti ja siihen tulee panostaa siirtolais- ja pakolaistilanteen helpottamiseksi, humanitäärisen tilanteen parantamiseksi, vapaaehtoisen paluun edistämiseksi sekä ihmissalakuljetuksen ja kaupan estämiseksi. EU:n itäinen kumppanuus
2(15) On tärkeää, että kumppanimaat jatkavat määrätietoisesti uudistusten ja sopimusten toimeenpanoa. Keskeisiä ovat etenkin oikeusvaltiokehitys ja korruption vastaiset toimet sekä koulutus ja energiatehokkuus. Huippukokouksessa hyväksytyn 20/20 -ohjelman toimeenpanoa tulee tehostaa, sillä se sisältää konkreettisen ohjenuoran eri sektoreiden uudistuksille. Kaikki kuusi IK-maata on pidettävä mukana kumppanuudessa. Suomi tukee kumppanimaiden eriytyvää yhteistyötä (differentiaatiota), mutta emme kannata uusien pysyvien rakenteiden luomista IK:n sisälle. Maakohtaista huomioimista pitää jatkaa siten, että IK säilyy motivoivana kaikille kuudelle kumppanille ("more for more" -periaate). Viime aikojen kehitys on ollut useassa kumppanimaassa huolestuttava, kuten Moldovassa Chisinaun pormestarinvaalin tuloksen mitätöinti. Valko-Venäjän kumppanuusprioriteettien hyväksyminen olisi tärkeää, sillä niiden puuttuminen jättää maan muista kumppaneista jälkeen ja estää kahdenvälisen hankerahoituksen ENI-instrumentista. Kumppanien yhteiskunnallista resilienssiä on vahvistettava. Strategista viestintää tulee tehostaa osana disinformaatioon ja hybridiuhkiin vastaamista. Disinformaation kartoittaminen ja myönteinen viestintä EU:sta palvelevat East StratComin työssä toisiaan. Kun tiedetään, mihin kohteisiin EU:ssa ja sen yhteistyössä IK-maiden kanssa disinformaatiota suunnataan, unioni voi disinformaation vaikutuksen hälventämiseksi viestiä myönteisesti samoista aiheista. East StratComille myönnetty lisärahoitus on erittäin tervetullut.
Asialista: 3(15) Pohjois-Korea s. 4 Libya s. 6 EU:n itäinen kumppanuus s. 10
4(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ASA-10 Haapea Arto 3.7.2018 Asia DPRK Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.7.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot ln Arto Haapea, UM/ASA-10, arto.haapea@formin.fi, 050 5660435 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Pohjois-Korean viimeisimmät tapahtumat sekä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisen huippukokouksen seuranta 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee tukea käynnissä olevia prosesseja Korean niemimaan tilanteen ratkaisemiseksi. Viimeaikaisissa huippukokouksissa on keskitytty neuvotteluilmapiirin luomiseen; vaikeat kysymykset ovat vielä edessä ja vaativat aikaa. Pysyvämpi ratkaisu Korean niemimaan tilanteeseen edellyttää laajapohjaista ratkaisua. Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean lisäksi vähintään Kiinalla ja Japanilla on keskeinen rooli. EU:n tulee mahdollisuuksien mukaan tukea pyrkimyksiä asteittaiseen luottamuksen rakentamiseen kohti rauhansopimusta ja ydinaseriisuntaa. Pohjois-Koreaa vastaan asetettujen pakotteiden ylläpitäminen ja toimeenpano on tärkeää, kunnes neuvotteluissa saavutetaan todellista edistystä ja näyttöjä. Pakotteet ovat olleet merkittävä vaikutin Pohjois-Korean neuvotteluvalmiuden ja ydinase- ja ohjuskoemoratorion taustalla. Kiinan sitoutuminen täytäntöönpanoon on jatkossakin keskeinen. Tuki jatkossakin EU:n kolmasmaademarsheille, joilla on tärkeä signaalivaikutus laajemmin koko kansainvälisen pakoteregiimin uskottavuuden ylläpitämisessä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Pohjois-Korean tilannetta ja EU:n toimia käsiteltiin viimeksi ulkoasiainneuvostossa 19.3.2017. EU on ollut yksimielinen Korean niemimaan tilanteen vakavuudesta ja Pohjois-Korean aseohjelmien muodostamasta uhkasta kansainväliselle rauhalle ja
5(15) turvallisuudelle. Tämän vuoden puolella tapahtuneet neuvotteluavaukset ovat avanneet lukkiutunutta asetelmaa. Niiden saavutukset riippuvat kuitenkin jatkoneuvotteluista, joissa vaikeat kysymykset ovat esillä. 4. TAUSTA Korean niemimaan tilanne on vuodesta 2016 alkaen selvästi kiristynyt maan aseohjelmien edettyä huomattavasti arvioitua nopeammin. Pohjois-Korea ilmoitti 3.9.2017 tehneensä onnistuneen vetypommikokeen. Tämä viimeisin, järjestyksessään kuudes ydinkoe oli voimakkuudeltaan moninkertainen aiempiin kokeisiin verrattuna. Pohjois-Korea väitti tuolloin testatun ydinpommin olevan ladattavissa ICBM-ohjukseen. Vaikka Pohjois-Korea antaa ymmärtää ohjuksen olevan valmis, toimivasta paluukärjestä ja ohjuksen tarkkuudesta ei ole uskottavia todisteita. Pohjois-Korea tarttui tammikuussa 2018 Etelä-Korean pitkään esillä pitämään ehdotukseen jännitteiden lieventämisestä. Pohjois-Korean PyeongChangin olympialaisiin lähettämä historiallisen korkea-arvoinen delegaatio keskusteli suoraan presidentti Moonin kanssa. Olympialaisdiplomatian seurauksena sovittu Koreoiden välinen huippukokous järjestettiin 27.4. Etelä-Korean Panmunjomissa. Huippukokouksen julkilausumassa sitouduttiin Koreoiden välisiä suhteita parantaviin käytännön toimiin ja ilmaistiin tavoitteeksi neuvotella Korean niemimaan rauhansopimus yhdessä Yhdysvaltain ja/tai Kiinan kanssa vielä tämän vuoden aikana. Toimilla pyritään liennyttämään sotilaallisia jännitteitä; lopullinen tavoite on ydinaseeton Korean niemimaa. Maaliskuun alussa presidentti Trump hyväksyi spontaanisti Etelä-Korean välittämän Kim Jong-unin ehdotuksen Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisestä huippukokouksesta, joka pidettiin Singaporessa 12.6. Nopeasti valmisteltu huippukokous sujui pitkälti ennakko-odotusten mukaisesti: molemmat poistuivat tapaamisesta voittajina. Johtajat allekirjoittivat lyhyen julkilausuman, jossa Trump sitoutui turvatakuisiin Pohjois-Korealle näitä täsmällisemmin määrittelemättä. Kim puolestaan vahvisti vankkumattoman sitoumuksensa Korean niemimaan täydelliseen ydinaseriisuntaan. Maat sitoutuivat uudenlaisiin kahdenvälisiin suhteisiin kansojen välisen rauhan ja vaurauden tahdon mukaisesti ja ilmoittivat pyrkivänsä yhdessä rakentamaan pysyvän ja vakaan rauhan Korean niemimaalla. Maat sopivat myös mahdollisimman pikaisista jatkoneuvotteluista ulkoministeri Pompeon ja korkean tason Pohjois-Korean virkamiehen välillä huippukokouksen tulosten täytäntöön panemiseksi. Pitämässään lehdistötilaisuudessa Trump ilmoitti lopettavansa sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa; sittemmin maat ovat sopineet kolmen sotaharjoituksen perumisesta. Huippukokouksen todelliset saavutukset jäävät nähtäviksi, kun toimeenpanoon ja vaikeiden kysymysten perkaamiseen ryhdytään lähiaikoina. Pohjois-Korean, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinalla ja Japanilla sekä Venäjällä on intressi olla läheisesti mukana jatkoneuvotteluissa. Pohjois-Korean ydinaseriisuntaan tähtäävät kuusikantaneuvottelut (six-party talks) keskeytyivät vuonna 2009. Mikäli neuvotteluissa edetään konkreettisiin aseriisuntakysymyksiin, kansainvälisen yhteisön myötävaikutusta tarvittaneen mm. verifikaation osalta.
6(15) YK:n turvallisuusneuvoston Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuja pakotteita kiristettiin vii-meksi 22.12.2017 turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2397. Pakotteet kohdistuvat valtaosaan Pohjois-Korean ulkomaan vientituloista sekä pohjoiskorealaisiin vierastyöntekijöihin; lisäksi Pohjois-Koreaan vietävälle raakaöljylle ja öljyjalosteille on asetettu tiukkoja rajoitteita. Myös EU on asettanut autonomisia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. EU:n politiikka on perustunut nk. kriittiseen dialogiin (critical engagement), jossa varataan mahdollisuus dialogiin samalla, kun painetta lisätään. Muun EU:n tavoin Suomi on tuominnut Pohjois- Korean asekokeet. Suomi myös puhutteli Pohjois-Korean suurlähettilään 6.12.2017.
7(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Härmälä Lassi 3.7.2018 Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.7.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lassi Härmälä ALI-10, lassi.harmala@formin.fi, 0295350026 Saana Kyröläinen SL TUN Pekka Hyvönen EUR-20 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Yleiskeskustelu Libyan tilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan yhtenäishallitukselle ja Libyan poliittisen sopimuksen (ns. Skhiratin sopimus) voimassaolon jatkumiselle toistaiseksi. Samalla EU:n on tuettava YK:n Libya-toimintasuunnitelman toimeenpanoa, erityisedustaja Salaméa, ml. parlamentti- ja presidentinvaalien valmisteluja. Ennen vaalien järjestämistä vaalien legitimiteetin takaamiseksi tulee perustuslaillisen kehyksen olla riittävän vahva ja instituutioiden toimivallat selkeitä. On tärkeää saada kaikki toimijat sitoutumaan yhteisiin päämääriin ja vaalien tuloksen kunnioittamiseen. Turvallisuustilanteen tulee olla niin hyvä, että koko maassa voidaan äänestää. Vaalien inklusiivisuuteen on kiinnitettävä huomiota. AU-YK-EU -muuttoliiketyöryhmän työskentely on käynnistynyt lupaavasti ja siihen tulee panostaa siirtolais- ja pakolaistilanteen helpottamiseksi, humanitäärisen tilanteen parantamiseksi, vapaaehtoisen paluun edistämiseksi sekä ihmissalakuljetuksen ja kaupan estämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Libyan turvallisuustilanne pysyy edelleen erittäin epävakaana ja Libyan poliittinen tilanne hajanaisena. YK:n pääsihteerin erityisedustaja Ghassan Salamé pyrkii jatkamaan syyskuussa 2017 julkaistun toimintasuunnitelman edistämistä, vaikka kaikilla sen osa-alueilla on haasteita. Ns. kansallisen konferenssin osalta on edetty sikäli, että alueelliset konsultaatiot on nyt saatu päätökseen. Prosessi on
8(15) kuitenkin edelleen kesken, kuten myös uuden perustuslain hyväksyminen, mikä tulisi olla tehtynä ennen mahdollisia vaaleja. Ranskan presidentti Macronin kesäkuussa 2018 koolle kutsumassa korkean tason Libya-konferenssin julkilausumassa sovittiin vaalipäiväksi 10.12.2018. Periaatteessa kaikki läsnä olleet osapuolet sitoutuivat vaaleihin ja instituutioiden yhdistämiseen. On kuitenkin epävarmaa, mikäli Pariisin konferenssin lopputulemaan on sitoutunut tarpeeksi vaikutusvaltainen joukko. Libyan turvallisuustilanteessa ei ole nähtävissä merkkejä myönteisestä kehityksestä, ja kuten tähänkin asti, on turvallisuustilanne vahvasti sidoksissa poliittiseen tilanteeseen. Poliittisen prosessin ja vaalien kannalta merkittävä oli ISILin vastuulleen ottama vaalikomission (HNEC) pääkonttoriin toukokuun 2018 alussa tehty isku, jossa kuoli 16 ihmistä. Kohteen valinta oli ISILille poikkeuksellinen Libyassa, mikä herättää huolta odotettujen vaalien vastaisista toimista ja korostaa vaaliturvallisuuden haurautta. Merkittävänä haasteena ovat sotilaalliset toimijat eri militiat, jotka ovat vahvistaneet asemaansa ja pystyvät ohjailemaan poliittisia toimijoita vahvistuakseen edelleen. Viime viikkojen taistelut öljyterminaalien hallinnasta ovat myös osoittaneet jälleen kerran, miten merkittävässä asemassa resurssien hallinta on Libyan konfliktissa. Samalla maan siirtolaistilanne pysyy huolestuttavana. IOM:n arvion mukaan Libyassa oleskelee 700 000 1 000 000 siirtolaista. Loppuvuodesta 2017 lanseeratun AU-EU-YK -muuttoliiketyöryhmän työ on kuitenkin käynnistynyt lupaavasti. 4. TAUSTA YK on pyrkinyt palauttamaan itselleen johtoroolin poliittisen prosessin fasilitoinnissa ja kansainvälisten aloitteiden koordinoinnissa. Syyskuussa 2017 julkaistun YK:n uuden Libya-toimintasuunnitelman (Action Plan) ensimmäisessä vaiheessa YK fasilitoi Libyan poliittisen sopimuksen (Libyan Political Agreement, LPA) eli ns. Skhiratin sopimuksen muuttamisen tietyiltä osin, mitä seuraisi laajapohjainen kansallinen konferenssi, sen jälkeen perustuslain hyväksyminen ja viimein parlamentti- ja presidentinvaalit. Uusi toimintasuunnitelma on saanut laajaa kansainvälistä tukea, mutta sen toimeenpano on edennyt vaivalloisesti. Libyan hallinto ja valtarakenteet ovat edelleen hajanaisia, turvallisuustilanne erittäin epävakaa ja poliittinen tilanne kaoottinen. YK:n turvallisuusneuvoston oikeuttaman yhtenäishallituksen (Government of National Accord) puheenjohtajaneuvosto (Presidency Council) joutuu turvautumaan paikallisiin aseellisiin ryhmiin turvallisuutensa takaamiseksi, ja sillä on käytännössä hallinnassaan vain osa Tripolia. Maassa ei ole yhtenäistä kansallista armeijaa. Fayez Al-Sarrajin johtaman yhtenäishallituksen toimintaa heikentää merkittävästi sen rajallinen vaikutusvalta, sisäinen hajanaisuus, muodollisen aseman ja resurssien puute. Itä-Libya ja osa Länsi-Libyaa ovat itsevaltaisen kenttämarsalkka Khalifa Haftarin johtamiin joukkoihin (ns. Libyan National Army) kytköksissä olevien ryhmien hallussa. Yhtenäishallitusta vastustavat lukuisat aseelliset ryhmät ja rinnakkaiset poliittiset instituutiot, ml. Khalifa Ghweilin johtama Tripolin ns. kansallisen pelastuksen hallitus ja Tobrukin/Baydan varjohallinto.
9(15) Ranskan presidentti Macronin koolle kutsumassa kesäkuun konferenssissa Pariisissa oli läsnä useita Libyan johtohahmoja, mm. presidentti Sarraj ja hänen hallitustaan (GNA) tukeva High State Councilin johdossa oleva al-mishri sekä idän armeijan (Libyan National Army) johdossa oleva kenttämarskalkka Haftar ja House of Representativesin puhemies Aguila Saleh. Näiden välillä käydään jatkuvaa valtataistelua, eikä suurimalla osalla kovinkaan vahvaa lojaliteettia idän tai lännen johtoa kohtaan. Sama koskee heimoja, jotka nekin paikoin vahvoja. Pariisin kokouksen lopputulemaan vaalipäivämäärästä ja vaalien tuloksen kunnioittamisesta ei siten välttämättä ole sitoutunut riittävän vaikutusvaltainen joukko. Vaikka ISIL on suurimmalta osin nujerrettu Sirteä ympäröivällä rantakaistaleella, ISIL-taistelijoita on paennut muualle Libyaan, varsinkin maan eteläosiin (myös Tripoliin), ja ne muodostavat edelleen merkittävän turvallisuusuhan, kuten toukokuun alun isku vaalikomission pääkonttoriin osoitti. ISIL:n taistelijoiden oletetaan etsivän uusia alueita ja mahdollisuuksia tavoitteidensa ajamiseen. Libyaa on pidetty tässä suhteessa yhtenä mahdollisena kohteena sekä keskeisen sijaintinsa että epävakautensa vuoksi. EU:n tuleekin tukea Libyan vakauttamista myös terrorismin torjunnan näkökulmasta. Libyassa toimivien ja sinne pyrkivien terroristijärjestöjen toimintamahdollisuuksien rajoittamisella edistetään sekä Euroopan että Libyan ja sitä ympäröivän alueen vakautta. EU:n välineitä Libyan tilanteen vakauttamiseksi ovat naapuruusinstrumentin (ENI) ja vakausinstrumentin (IcSP) kautta toteutettavat hankkeet, rajoittavat toimenpiteet (pakotteet) rahanprosessia häiritseviä tahoja (ns. spoilereita) vastaan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimet. Libya saa merkittävästi tukea myös EU:n Afrikka -hätäapurahaston Pohjois-Afrikka -ikkunan kautta. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation painopiste on ollut Libyan rannikkovartioston ja laivaston koulutuksessa Suomi osallistuu operaatioon esikuntaupseerein ja on tukenut koulutustoimia 60 000 eurolla. EU:n mahdollisia uusia poliisi- ja oikeussektorin tukitoimia (ml. raja, muuttoliike, terrorismin vastainen toiminta) valmistellaan EUBAM Libya -operaation alaisuudessa. Korkea edustaja Mogherini on esittänyt jäsenmaille pyynnön lisärahoituksesta (200 000 ), jonka myötä EU-operaatioiden koulutustehtäviä ja niiden tuloksellisuuden seurantaa voitaisiin vahvistaa Tripolissa. Operaatiossa työskentelee parhaillaan yksi suomalainen asiantuntija. Keskisellä Välimerellä toimii myös Frontexin koordinoima rajavalvontaan keskittyvä yhteisoperaatio (EPN Triton), jonka kautta on tuettu merellä tapahtuvia etsintä- ja pelastustoimia. Mereltä pelastettuja siirtolaisia ei nykytilanteessa voida palauttaa Libyaan, koska se on kansainvälisen sekä EU-oikeuden velvoitteiden ja kansainvälisen oikeuden palautuskiellon eli non refoulement -periaatteen vastaista. Libyan kautta Eurooppaan suuntautuva keskisen Välimeren muuttoliike väheni merkittävästi vuoden 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös EU:n kokonaisvaltaiset toimet alueella, ml. Libyan rannikkovartioston kapasiteetin vahvistaminen. IOM:n arvion mukaan Libyassa on kuitenkin tällä hetkellä 700 000:sta miljoonaan siirtolaista/pakolaista. Siirtolaisia ja pakolaisia on suljettu ilman hallinnollista prosessia viranomaisten ja eri aseellisten ryhmien hallitsemiin keskuksiin, joissa on raportoitu tapahtuneen laajamittaista hyväksikäyttöä, kiristystä ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Huma-
10(15) nitaarisilta toimijoilta ja avustusjärjestöiltä puuttuu edelleen osittain esteetön, jatkuva ja turvallinen pääsy näihin keskuksiin. Rauhanprosessin ohella kansainväliset ja alueelliset järjestöt ovat tehostaneet yhteistyötään myös Libyan siirtolais- ja pakolaistilannetta koskien. Marraskuussa 2017 pidetyn AU:n ja EU:n huippukokouksen yhteydessä AU, YK ja EU sopivat yhteisen työryhmän (Task Force) perustamisesta. Sen keskeisimmiksi tehtäviksi määriteltiin Libyassa olevien siirtolaisten ja pakolaisten humanitaarisen tilanteen parantaminen, vapaaehtoisen paluun edistäminen sekä ihmissalakuljetuksen ja - kaupan vastainen toiminta. AU-YK-EU -työryhmän alku on ollut lupaava ja ensi vaiheen tavoite 15 000 vapaaehtoisesta paluusta lähtömaihin yhteistyössä IOM:n kanssa täyttyi kuudessa viikossa. Kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilön uudelleensijoittaminen Libyasta on ollut toivottua hitaampaa. Keskeinen elementti työryhmän työssä on myös UNHCR:n työskentelyedellytysten tukeminen Libyassa, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja yksin matkustavat lapset saataisiin tarvittavien suojelu- sekä tukitoimien piiriin. Olennaista on ollut AU:n poliittinen sitoutuminen ja Afrikan maiden valmius käsitellä muuttajien kysymyksiä laajemmin. Jatkotyön tuloksellisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Libyan viranomaiset sitoutuvat osaltaan kansainvälisen yhteisön ponnisteluihin maan siirtolais- ja pakolaistilanteen helpottamiseksi. Kansainvälisillä toimijoilla kuten IOM:llä, UNHCR:llä ja UNICEFilla tulee olla esteettömät työskentelyedellytykset maassa. Myös niiden Afrikan maiden, joiden kansalaiset haluavat palata Libyasta takaisin kotimaihinsa, tulee osaltaan myötävaikuttaa niiden hallinnollisten esteiden purkamiseen, jotka viivyttävät vapaaehtoisten paluiden toteuttamista ja panostaa uudelleenkotoutumiseen. Suomi katsoo, että AU-YK-EU -työryhmän tulee jatkaa työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Haavoittuvimmassa asemassa olevien (naiset, lapset ja vammaiset) suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi työryhmän tulee kehittää yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa heidän sitoutumisen ja omistajuuden varmistamiseksi. Suomi on osallistunut osaltaan aktiivisesti Libyan vakauttamiseen ja sen siirtolaisja pakolaistilanteeseen liittyviin toimiin. Suomi tukee Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n hanketta, jonka tavoitteena on edistää kauttakulkusiirtolaisten terveyttä ja suojelua Libyassa ja myös Marokossa, Tunisiassa, Egyptissä ja Jemenissä. Hankkeessa priorisoidaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia siirtolaisia kuten ihmiskaupan uhreja, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ja ilman huoltajaa olevia lapsia. Lisäksi IOM edistää alueellista dialogia ja yhteistyötä siirtolaisasioissa. Suomen tuki hankkeelle vuosina 2018 2020 on 2,6 MEUR. Suomi tukee EU:n Afrikkahätäapurahastoa yhteensä viidellä miljoonalla eurolla. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(15) ITÄ-20 Peltokoski Päivi 5.7.2018 Asia EU:n itäinen kumppanuus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.7.2018 Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Peltokoski/ITÄ-20 paivi.peltokoski@formin.fi, 050 599 5237 Ari Heikkinen/ITÄ-20 ari.heikkinen@formin.fi, 050 562 7290 Päivi Nevala/ITÄ-20 paivi.nevala@formin.fi, 050 347 1085 Ilmari Uljas/ITÄ-20 ilmari.uljas@formin.fi, 050 353 1640 Vesa Kekäle/ITÄ-01 vesa.kekale@formin.fi, 050 3411 1685 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n itäistä kumppanuutta (IK), kumppanuusmaiden uudistusten toimeenpanoa ja IK:n tulevaisuutta arvioiva keskustelu. Ei päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE On tärkeää, että kumppanimaat jatkavat määrätietoisesti uudistusten ja sopimusten toimeenpanoa. Keskeisiä ovat etenkin oikeusvaltiokehitys ja korruption vastaiset toimet sekä koulutus ja energiatehokkuus. Huippukokouksessa hyväksytyn 20/20 -ohjelman toimeenpanoa tulee tehostaa, sillä se sisältää konkreettisen ohjenuoran eri sektoreiden uudistuksille. Kaikki kuusi IK-maata on pidettävä mukana kumppanuudessa. Suomi tukee kumppanimaiden eriytyvää yhteistyötä (differentiaatiota), mutta emme kannata uusien pysyvien rakenteiden luomista IK:n sisälle. Maakohtaista huomioimista pitää jatkaa siten, että IK säilyy motivoivana kaikille kuudelle kumppanille ("more for more" -periaate). Viime aikojen kehitys on ollut useassa kumppanimaassa huolestuttava, kuten Moldovassa Chisinaun pormestarinvaalin tuloksen mitätöinti. Valko-Venäjän kumppanuusprioriteettien hyväksyminen olisi tärkeää, sillä niiden puuttuminen jättää maan muista kumppaneista jälkeen ja estää kahdenvälisen hankerahoituksen ENI-instrumentista. Kumppanien yhteiskunnallista resilienssiä on vahvistettava. Strategista viestintää tulee tehostaa osana disinformaatioon ja hybridiuhkiin vastaamista. Disinformaation kartoittaminen ja myönteinen viestintä EU:sta palvelevat East StratComin työssä toisiaan. Kun tiedetään, mihin kohteisiin EU:ssa ja sen yhteistyössä IK-maiden kanssa disinformaatiota suunnataan, unioni voi disinformaation vaikutuksen hälventämiseksi viestiä myönteisesti samoista aiheista. East StratComille myönnetty lisärahoitus on erittäin tervetullut.
12(15) 3. NEUVOTTELUTILANNE Brysselin IK-huippukokouksessa marraskuussa 2017 EU- ja IK-maat vahvistivat sitoutumisensa yhteistyöhön. Huippukokouksessa korostettiin myönteistä visiota tulevaisuuden yhteistyöstä, uudistusten toimeenpanon tärkeyttä, yhteistyön eriytymistä ja ehdollisuutta. IK:n näkyvyyden lisääminen ja viestinnän tehostaminen yhteistyön tuloksista niin EU- kuin IK-maissa sekä paremmat kyvyt vastata disinformaatioon ja hybridiuhkiin ovat ajankohtaisia. IK-yhteistyöllä on saatu aikaan jo paljon. Tulokset hyödyttävät kumppanimaiden lisäksi myös EUmaita. Seuraava IK-kokous on vuosittainen IK-UMI kokous (28+6) Luxemburgissa lokakuussa 2018. Seuraavan huippukokouksen ajasta ja paikasta ei ole vielä päätöstä. Saksan hallituksen poliittista päätöstä asiasta odotetaan. Syksy 2020 olisi tulosten kannalta hyvä ajankohta huippukokoukselle, sillä silloin uusi komissio olisi jo päässyt käyntiin ja IK-huippukokouksessa hyväksytty 20 deliverables for 2020 - työohjelman toimeenpano olisi pitkällä. Romanian EUPJ-kaudella toukokuussa 2019 IK täyttää kymmenen vuotta. Romania aikoo juhlistaa tapahtumaa juhlakokouksella ja EU28-julkilausumalla. Suomi ei kannata ajatusta julkilausumasta, vaan katsoo että kevyempi muoto esimerkiksi lehdistötiedotteena olisi riittävä. 4. TAUSTA Itäiset kumppanimaat ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. IK:n perustana ovat kumppanimaiden uudistusten tukeminen, vakauden, vaurauden ja demokratian edistäminen, kestokyvyn (engl. resilience) vahvistaminen sekä poliittisen assosiaation ja taloudellisen integraation lisääminen EU:n kanssa. EU-IK-yhteistyössä korostuu eriytyminen (differentiaatio) eli yhteistyön mukauttaminen kumppanimaiden erilaisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. EU:n tuki on ehdollista eli se edellyttää uudistusten toimeenpanoa ja yhteisten arvojen noudattamista. Itäisen naapuruston tukeminen on myös yksi EU:n viidestä Venäjä-politiikan periaatteesta. 20 deliverables for 2020 - työohjelmassa keskitytään seuraaville sektoreille: 1) instituutioiden ja hyvän hallinnon vahvistaminen; 2) taloudellinen kehitys ja markkinamahdollisuudet; 3) yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä 4) liikkuvuus ja ihmisten väliset kontaktit. Suomen IK-politiikan prioriteetti on kumppanimaiden uudistusten edistäminen ja yhteiskunnallisen kestokyvyn vahvistaminen. Vuoden 2017 huippukokous osoitti IK-yhteistyön lukuisat haasteet. EU:n turhautuminen kumppanien uudistustahdin hitauteen on kasvut. Kumppanien olisi osoitettava vahvempaa omistajuutta ja tehostettava uudistusten toimeenpanoa. EU:n mahdollisuudet tarjota kolmelle edistyneelle kumppanille lisäkannustimia yhteistyön syventämiseen ovat rajatummat, eikä kumppanuus jatkossakaan ole polku EU-jäsenyyteen. Samanaikaisesti nämä kolme kumppania asettavat tähtäimensä entistä korkeammalle ja puheet EU-jäsenyyden tavoittelusta ovat arkipäivää.
13(15) Kumppanimaiden eriytyminen vahvistuu entisestään. IK-yhteistyö edellyttää jatkuvaa panostamista, jotta se voidaan pitää kiinnostavana ja merkityksellisenä niin EU- kuin kumppanimaille. AA/DCFTA-maista Moldovan lokakuussa 2018 ja Ukrainan syksyllä 2019 järjestettävät vaalit ovat jo vaikuttaneet maiden uudistustahtiin. EU on viestinyt, että vaalit eivät ole syy uudistusten toimeenpanon laiminlyönnille. Kumppanimaissa on edelleen suuria haasteita oikeusvaltioon, korruptioon ja vallan kolmijaon toimivuuteen liittyen. Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa on rohkaistu assosiaatiosopimuksen (ml. DCFTA, Deep and Comprehensive Free Trade Agreement) ja sovittujen uudistusten toimeenpanon jatkamiseen. UMI Soini vieraili 13. 14.6.2018 Moldovassa, jolloin maan hallitus vakuutti sitoutumistaan uudistuksiin ja näiden toimeenpanoon. Välittömästi vierailun jälkeen Chisinaun pormestarin vaalien tuloksen läpinäkymätön mitätöinti Moldovan korkeimman oikeuden toimesta on kuitenkin konkreettinen osoitus uudistusprosessin ongelmista ja merkittävä taka-askel. Itäisen kumppanuuden tapahtuman Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Seuraavan IK-huippukokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Huippukokoukset ovat yleensä kokoontuneet kahden vuoden välein. Suomi korostaa tuloksellisen huippukokouksen järjestämistä, jolloin syyskausi 2019 ei ole Euroopan parlamenttivaalien, komission vaihtumisen ja Suomen eduskuntavaalien takia paras ajankohta. Brysselin huippukokouksessa hyväksytyn 2020-työohjelman toimeenpano on vielä Suomen kaudella kesken ja tavoitteiden asettaminen v. 2020 jälkeiseen aikaan on tuolloin liian varhaista. Suomi on esittänyt seuraavan huippukokouksen järjestämistä vuonna 2020. Kroatian prioriteetti on Länsi-Balkan, eikä se aio ottaa IK-huippukokousta kaudelleen. Saksan hallitus ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä, mutta Saksan virkamieskunta suhtautuu huippukokouksen järjestämiseen myönteisesti. Myös EU:n korkea edustaja on indikoinut vuotta 2020. Suomi on ilmoittanut valmiutensa järjestää EUPJ-kaudellaan joitakin IK-kokouksia tarpeen mukaan. Komisaari Hahnin kabinetissa 26.6.2018 pidetyn valmistelukokouksen perusteella päädyttiin siihen, että Suomen kauden tapahtumia voisivat olla kaksi tai kolme EU-IK -sektoriministerikokousta Brysselissä (tai Luxemburgissa) EU:n ministerineuvostojen yhteydessä. Lisäksi selvitetään hybridiaiheisen tapahtuman järjestämistä ja muutamien Helsingissä järjestettävien seminaarien avaamista IK-maiden asiantuntijoille. Maakohtaisesti IK-maista Ukrainan konflikti vaikuttaa vahvasti maan EU-yhteistyöhön. Ukrainan johto on vahvan EU- ja Nato-jäsenyysmyönteinen. Maan uudistustahti on hidastunut, eivätkä lähestyvät presidentinvaalit maaliskuussa 2019 ja parlamenttivaalit syksyllä 2019 helpota tilannetta. Uudistuksia tarvitaan erityisesti korruption vastaisissa toimissa, oikeuslaitoksen kehittämisessä, energia- ja opetussektorien sekä liiketoimintaympäristön parantamisessa. Moldova oli pitkään edistynein IK-kumppani, mutta nykyään uudistusten toimeenpanossa on isoja ongelmia. Suurimmat haasteet liittyvät oikeusvaltioon, korruptioon ja vallan kolmijaon toimivuuteen. Moldovan hallitus on vahvasti EU-
14(15) jäsenyysmyönteinen, mutta presidentti Dodon tiivistää suhteita Moskovaan. Korkein hallinto-oikeus mitätöi yllättäen kesäkuussa Chisinaun presidentinvaalien tuloksen, mikä johti mielenosoituksiin. Pormestari tunnettiin hallituksen vastaisista mielipiteistään. Georgia on nopeassa uudistusvauhdissaan kumppaneiden nykyinen 'mallimaa' ja toimeenpanee aktiivisesti assosiaatiosopimusta. Maan johto on vahvasti EU- ja Nato-jäsenyysmyönteinen. Ukraina, Moldova ja Georgia toivovat itäiseltä kumppanuudelta räätälöityjä ratkaisuja assosiaatiosopimuksen solmineille kumppanimaille. Georgia painottaa erityisesti taloutta ja työllisyyttä tukevia hankkeita sekä tukea pk-yrityksilleen. Energiatehokkuus, yhteydet, telekommunikaatio ja infraprojektit ovat maalle tärkeitä. EU on räätälöinyt suhteitaan Armenian, Azerbaidzhanin ja Valko-Venäjän kanssa kunkin maan edistyksen ja mahdollisuuksien mukaan. Armenian ja EU:n välinen laajennettu kumppanuussopimus (Comprehensive and Enhanced Partnership Agreement, CEPA) allekirjoitettiin Brysselin IKhuippukokouksessa. Armenia on Euraasian talousliiton jäsen, mikä asettaa rajoitteita EU-yhteistyölle. CEPA-sopimuksen voi nähdä osaksi Armenian pyrkimyksiä monipuolistaa kumppanuuksiaan talouskehityksen parantamiseksi, ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja taloudellisen riippuvuuden vähentämiseksi Venäjästä. Armenian vallanvaihdos keväällä 2018 ei ole vaikuttanut EU-suhteisiin. Azerbaidzhanin kanssa jatkuvat neuvottelut PCA-sopimuksen korvaavasta sopimuksesta energiakumppanuudella (ns. Southern Gas Corridor) on tärkeä rooli. EU:n puolelta neuvotteluissa pidetään esillä energian ja kaupan lisäksi vahvoja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia kirjauksia. Azerbaidzhan pitää esillä Vuoristo-Karabahin konfliktia kaikessa EU-yhteistyössä. Valko-Venäjä on ainoa itäinen kumppani, jolla ei ole PCA-sopimusta. Valko- Venäjän kanssa neuvoteltavien kumppanuusprioriteettien hyväksyminen olisi tärkeää, sillä niiden puuttuminen uhkaa jättää maan jälkeen muista kumppanimaista. EU:n ja Valko-Venäjän suhteet ovat viime vuosina kehittyneet, mutta ongelmakohtia ovat etenkin maan kuolemanrangaistus ja kansalaisyhteiskunnan rajoitukset.
15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Libya, Pohjois-Korea, itäinen kumppanuus, UAN Ulkoasiainneuvosto UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM