Järjestöyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Pohjois-Pohjanmaalla Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke
Esityksen sisältö Tuija Braxin selvitys järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa - kampanja Visio maakunnan järjestöyhteistyön rakenteista, sopimuksellisuudesta ja toimintatavoista
Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti: Järjestöjen asema sote-uudistuksessa
Ministerin tehtävänanto Braxille Mitkä ovat yleishyödyllisen yhteisöjen toimintamahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Millä kriteereillä määritellään sellaisten järjestöjen toiminta, joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon? Miten näiden toimijoiden resurssit voidaan turvata? Millaisia mahdollisuuksia yleishyödyllisellä yhteisöllä on toimia kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle tai muille yleishyödyllisille sote-toimijoille? http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160957
Mitä valtion pitäisi tehdä? Maakunnilla pitää olla mahdollisuus antaa järjestöavustuksia Järjestöjen kunnilta ja maakunnalta saamat avustukset tulee tilastoida Kunnat saavat rahaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tiettyjen kriteerien pohjalta. Näihin kriteereihin pitää lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Maakunnalle palveluja tuottavat tahot tulee velvoittaa tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa Palveluohjaukseen, asiakassuunnitelmaan ja järjestötoimintaan ohjaamiseen liittyen pitää sopia yhteiset käsitteet, joita käytetään Järjestötoimintaan liittyvä tieto tulee kirjata Omatietokantaan Valtion maksamien järjestöavustusten yhtenäistämiseksi pitää perustaa valtionapuviranomainen Lisäksi Brax esittää muutoksia muutamiin lakeihin, mm. sosiaalinen kuntoutus ja yhdistyslaki
Mitä Stean pitäisi tehdä? Stean ja muiden valtionapuviranomaisten tulee pystyä arvioimaan, mikä järjestötoiminta on markkinalähtöistä palvelua ja mikä järjestölähtöistä toimintaa. Stean pitää pystyä kuvamaan arviointikriteereitään julkisesti. Valtionapuviranomaiset arvioivat eri tavoin vähäistä suuremman kilpailuhaitan, jonka perusteella avustus voidaan jättää myöntämättä. Stean kriteerien tulee olla linjassa muiden Veikkausvoittovaroja jakavien valtionapuviranomaisten kriteerien kanssa. Lisäksi pitää perustaa asiantuntijaelin, joka ratkaisi kiistatilanteessa, onko kyse vähäistä suuremmasta kilpailuhaitasta. Stean avustuksia pitäisi voida jatkossa myöntää myös palvelutuotantoon liittyvän omistajaohjauksen kehittämiseen.
Mitä maakunnan pitäisi tehdä? Maakunnan pitää nimetä vastuutaho sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että järjestöyhteistyöhön. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet. Järjestöjen tukeminen pitää kirjata yhdyspintasopimukseen. Maakunnan pitää tunnistaa, että se määrittelee omilla ratkaisuillaan, mikä osa järjestöjen toiminnasta on jatkossa markkinaehtoista palvelua ja mikä järjestölähtöistä toimintaa. Maakunnan hyte-kertomuksesta tai maakuntastrategiasta pitää voida päätellä tämä ero. Maakunnan liikelaitokseen pitää perustaa palveluohjauksen neuvottelukunta, jossa on sote-järjestöjen edustus. Tulee myös varmistaa, että järjestöt pääsevät vaikuttamaan siihen, miten maakunnassa toteutetaan palveluohjausta. Osana hyte-kertomusta pitää laatia julkinen lista maakunnassa tunnistetuista järjestölähtöisistä toiminnoista. Maakunnan liikelaitoksessa (ja osaltaan sote-keskuksissa) tulee neuvoa asiakkaille, mitä järjestölähtöisiä toimintoja maakunnassa on tarjolla. Järjestöomisteiset palvelutuottajat tulee ottaa mukaan keskusteluihin palveluista.
Mitä kunnan pitäisi tehdä? Kunnan järjestöille maksamat avustukset pitää tilastoida Tulee nimetä vastuutaho sekä hyte-työhön että järjestöyhteistyöhön Hyte-kertomuksessa pitää tunnistaa järjestöjen markkinaehtoiset palvelut ja järjestölähtöiset toiminnat sekä se, miten ne vaikuttavat kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön
Mitä järjestön pitäisi tehdä? Pitää pystyä arvioimaan, onko toiminta markkinalähtöistä palvelua vai järjestölähtöistä toimintaa. Tulee hankkia riittävä osaaminen arvion tekemiseksi, esim. kouluttautumalla. Tulee laatia ja julkaista järjestön periaatteet koskien taloudellisesti merkittävää yhteistyötä palvelutuottajien kanssa Tulee valmistella hyvissä ajoin maakuntauudistuksen jälkeinen järjestöjen maakunnallinen vaikuttamistyön koordinaatio ottaen huomioon eri alojen erilaiset järjestöt
Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa -kampanja
Ajatus yhteisestä vaikuttamisesta Taustalla maakunta- ja sote-uudistus sekä siitä johtuva kuntien uudistus Sote- ja kasvupalvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu edelleen kunnilla, koordinaatio ja kuntien tukemisen vastuu maakunnalla Järjestöjen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen muutoksessa Järjestöjen yhteinen vaikuttamissuunnitelma suhteessa maakuntaan ja kuntiin
Vaikuttamissuunnitelman työstäminen järjestöjen kanssa Runko rakennettiin Pohjois-Pohjanmaan sosiaalija terveysturvayhdistyksen kehittämispäivässä Teemoja kehiteltiin yli 40 järjestötoimijan voimin hankkeen ohjausryhmässä, maakunnallisten ja alueellisten järjestöverkostojen vetäjien tapaamisessa sekä sote-järjestöjen Pohjois- Suomen alueverkostojen tapaamisessa Järjestöt pääsivät vaikuttamaan syntyneisiin teeseihin kyselyllä, johon vastasi 34 järjestöedustajaa
Kampanjan kohderyhmät Maakunta Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenet Maakuntauudistusta valmistelevat virkamiehet Maakuntavaaliehdokkaat Kunnat Kunnanvaltuutetut Kuntien virkamiehet, erityisesti kuntien järjestöyhdyshenkilöt ja kunnanjohtajat Järjestötoimijat
Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa -teesit Mahdollistaa kuntalaisten aktiivisen osallistumisen Tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina Nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle Tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja Maksaa järjestöavustuksia Kerää ja hyödyntää kuntalaisten kokemuksia palveluissaan Viestii järjestötoiminnasta kuntalaisille
Visio maakunnan järjestöyhteistyön rakenteista, sopimuksellisuudesta ja toimintatavoista
Strateginen ja operatiivinen taso Strateginen yhteistyö: Maakuntastrategia Palvelustrategia ja -lupaus Hyvinvointikertomus ja - suunnitelma Palveluntuottajia ohjaavat sopimukset Osallisuusohjelma, vuorovaikutussuunnitelma tai yhdistysyhteistyöasiakirja Operatiivinen yhteistyö: Palveluketjut Palvelukoordinaatio Osallisuuskoordinaatio Integraatio eli järjestötoiminnan kytkeminen maakunnan järjestämisvastuulla olevaan toimintaan Toimintaedellytykset eli avustukset, tilat, viestintä
Rakenteiden ja toiminnan taso Rakenteet: Strategisina rakenteina Maakunnan, kuntien ja järjestöjen järjestöyhdyshenkilöt Järjestöneuvottelukunta Operatiivisina rakenteina Monialaiset yhteistyöryhmät, esim. palveluohjauksen nvk Jos toiminta ulottuu kuntaan, mukana myös kunnan edustajia Toiminta eli pohjoispohjanmaalaisille näkyvä konkretia: Neuvonta ja ohjaus Vertaistuki Harrastus- ja virkistystoiminta Tapahtumat ja koulutukset Vapaaehtoistoiminta Kokemustoiminta Toimintaedellytykset eli avustukset, tilat, viestintä
Oleellista Pohjois-Pohjanmaalla Rakenteet ja sopimuksellisuus Maakunnan ja kuntien yhdyshenkilöt, rakenteet ja sopimukset Järjestöjen yhteinen maakunnallinen koordinaatioresurssi ja kuntatasolla yhdistysagentit Maakunnan, kuntien ja järjestöjen vuoropuhelu liittyen mm. palvelutuotanto vs. järjestölähtöinen toiminta jaotteluun sekä järjestöavustuksiin ja tiloihin liittyen Tiedolla johtaminen ja asiakasohjaus Maakunnan, kuntien ja järjestöjen vuoropuhelu liittyen mm. hyvinvointitietoon ja palveluohjaukseen liittyen Tiedot järjestöjen toiminnasta ja järjestöavustuksista osaksi maakunnan ja kuntien hyvinvointikertomuksia Järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen Ihimiset.fi tehokäyttöön Järjestöjen osaamisen kehittäminen Valtakunnallinen, maakunnallinen ja/tai paikallinen koulutus Järjestöjen yhteistyö järjestötoiminnan määrittelyyn liittyen