TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2018

Hallitus 21.3.2019 LIITE 3a Rovaniemen koulutuskuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2018 21.3.2019 Lapin koulutuskeskus REDU Santasport Lapin Urheiluopisto REDU Sisäiset palvelut Santasport Finland Oy

1 (94) Sisällysluettelo 1 VUODEN 2018 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS... 4 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2018... 5 1.2 Ammatillisen koulutuksen muutos (reformi) ja uusi toimintamalli... 6 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2018... 9 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö... 12 Henkilöstömäärän kehitys... 12 Vuosityöaikaan siirtyminen... 15 Henkilöstökysely... 16 Yhteistoiminta... 17 1.5 Ympäristötekijät... 20 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 20 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 23 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen... 23 Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys... 23 Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen... 27 Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset... 29 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen... 33 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi... 36 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU... 44 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema... 44 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain... 46 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot... 47 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS... 47 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen... 47 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 48 5 TALOUSARVION 2018 TOTEUTUMINEN... 49 5.1 Käyttötalouden toteutuminen... 49 5.2 Tuloslaskemaosan toteutuminen... 50 5.3 Investointien toteutuminen... 51 5.4 Rahoitusosan toteutuminen... 53 5.5 Yhtymäkokouksen vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen... 54 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN... 55

2 (94) 6.1 Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue... 55 6.2 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue... 58 6.3 Sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut... 60 6.4 Sisäiset palvelut: kiinteistöpalvelu... 63 7 KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 66 7.1 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2018... 66 7.2 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2018... 67 7.3 Tase 1.1. 31.12.2018... 68 7.4 Tunnuslukujen laskentakaavat... 70 8 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 71 8.1 Tilinpäätöksen arvostus- ja jaksotusperiaatteet... 71 8.2 Tuloslaskelman liitetiedot 31.12.2018... 72 Toimintatuotot... 72 Suunnitelmanmukaisten poistojen perusteet... 73 8.3 Taseen liitetiedot... 74 Pysyvät vastaavat... 74 Sijoitukset... 75 Saamiset... 75 Oma pääoma... 77 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset... 78 Pakolliset varaukset... 78 Toimeksiantojen pääomat... 78 Tilintarkastajan palkkiot... 79 Vieras pääoma... 79 8.4 Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot... 80 8.5 Henkilöstä koskevat liitetiedot, koko kuntayhtymä... 80 8.6 Erittely poistojen ja investointien vastaavuudesta... 81 8.7 Arvonlisäverojen palautusvastuu 31.12.2018... 82 8.8 Kiinteistöjä ja maa-alueita koskevat liitetiedot... 83 9 SANTASPORT FINLAND OY... 84 9.1 Tuloslaskelma Santasport Finland Oy... 86 9.2 Tase Santasport Finland Oy... 87 9.3 Tilinpäätöksen liitetiedot Santasport Finland Oy... 88 9.4 Vakuuksien ja vastuusitoumusten liitetiedot... 90

3 (94) 9.5 Tasetta koskevat liitetiedot... 90 10 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 91 10.1 Tilinpäätöstietojen allekirjoitus... 91 10.2 Tilinpäätösmerkintä... 91 11 KÄYTETYT KIRJANPITOASIAKIRJAT JA TOSITELAJIT... 92 Päivitys- ja hyväksymismerkinnät Versio Päivämäärä Hyväksytty 0.1 5.3.2019 0.2 14.3.2019 Johtoryhmä + yhteistyötoimikunta/työsuojelutoimikunta 1.0 21.3.2019 Yhtymähallitus

4 (94) 1 VUODEN 2018 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2018 Kohti yhtä maalia Ammatillisen koulutuksen uusi laki astui voimaan 1.1.2018. Suurimmat muutokset tapahtuivat kahden ammatillisen lain yhdistyessä yhdeksi. Käytännössä nuoret ja aikuiset oppijat ja heidän opetuksensa ovat nyt saman lain alaisia. Samassa yhteydessä muuttui koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Nämä suuret muutokset haastoivat koulutuskuntayhtymää ja sen toimintamallia vuoden 2018 aikana. Yhtymä oli valmistautunut muutoksiin uudella toimintamallilla, luomalla suurempia kokonaisuuksia ja toimintaansa tehostamalla. Muutoksia tapahtui kuntayhtymän hallituksessa alkuvuodesta. Kai Väistö jätti hallituksen puheenjohtajuuden heti vuoden alussa ja uutena puheenjohtajana aloitti Sakke Rantala 27.2.2018. Muutokset jatkuivat, kun allekirjoittanut aloitti REDUn johtajana 1.8.2018. Oma pitkä työhistoriani ammatillisen koulutuksen johtotehtävissä helpotti hyppäämistä liikkuvaan junaan. Kävimme heti alkusyksyn aikana kaikissa toimintayksiköissämme ns. johtajakierroksen. Sen aikana henkilökunta antoi johdon edustajille palautetta REDUn toiminnasta. Henkilökunnan palautetta saatiin myös henkilöstökyselyllä, jossa vastausprosentti nousikin korkealle. Palautetta on kuultu ja sen pohjalta on lähdetty edelleen kehittämään organisaatiota, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla uuden Amisreformin ajatuksiin. REDUssa päätettiin siirtyä opettajien vuosityöaikaan 1.1.2019 alkaen. Muutosta valmisteltiin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa laaditulla ohjeistuksella. Vuosityöaika haastaa sekä koulutuksenjärjestäjän että suuren osan opettajista muuttamaan omaa tapaansa ajatella työaika-käsitettä. Vuonna 2018 kuntayhtymä kävi oikeutta Toripuistikon ns. Oppipoika-kiinteistön kauppaan liittyen. Kuntayhtymä haki käräjäoikeudesta kaupanpurkua, josta saatiin kannaltamme positiivinen päätös alkukesällä. Ostaja valitti päätöksestä kuitenkin Hovioikeuteen, jonka päätöstä ei tullut vuoden loppuun mennessä. Toinen kuntayhtymän kiinteistöihin liittyvä, yleistä mielenkiintoa herättänyt asia oli Rovaniemen kaupungin uuden uimahallin investointi. Uimahalli on suunniteltu rakennettavaksi Urheiluopiston naapuriin. Uudisrakennuksen toteutuessa kuntayhtymä luopuisi elikaaren loppupuolella olevasta omasta uimahallista Santasportin tiloissa. Odotamme kaupungin investointipäätöstä ja sen aikataulua. Kiitokset osaavalle henkilökunnallemme muutoksessa jaksamisesta. Muutos jatkuu edelleenkin. Yhdessä suunnitellen ja toteuttaen me onnistumme muutosten läpiviennissä. Hyvä yhteistyö on toiminut myös päättäjiemme ja omistajakuntien suuntaan. Lisäksi vahva työelämäyhteistyö mahdollistaa REDUn menestyksen tulevinakin vuosina. Olen ottanut omaksi sloganikseni - Kohti yhtä maalia! Haluan sillä painottaa yhteisen tekemisen mallia ja yhteistä päämäärämme; teemme työtä tulevaisuuden eteen. Saija Niemelä Pentti, kuntayhtymän johtaja

5 (94) 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2018 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Ranuan ja Sodankylän kunnat. Lisäksi kuntayhtymään kuuluu Kolarin kunta sopimusperusteisena kuntana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat alla olevassa kaaviossa kuvattu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän: hallinto, tulosalueet ja yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän omistama Santasport Finland Oy. ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Ranua, Rovaniemi ja Sodankylä HALLINTO YHTYMÄKOKOUS HALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastaja YHTIÖKOKOUS JOHTORYHMÄ Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastaja OY:N HALLITUS YHTEISTYÖTOIMIKUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Tulosaluejohtaja / rehtori Tulosaluejohtaja Toimitusjohtaja LUC Matkailun tutkimusja koulutusinstituutti TULOSALUEET LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU -tulosalue Rovaniemi Jokiväylä, Jänkätie, Porokatu Kemijärvi SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tulosalue Rovaniemi Hiihtomajantie SANTASPORT FINLAND OY Rovaniemi Hiihtomajantie Kittilä Sodankylä LAPIN KESÄYLIOPISTO OKP-Service SISÄISET PALVELUT HALLINTOPALVELUT KIINTEISTÖPALVELU Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2018 31.12.2018

6 (94) 1.2 Ammatillisen koulutuksen muutos (reformi) ja uusi toimintamalli Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui 1.1.2018 alkaen. Uusi Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) sekä sitä täydentävät Valtioneuvoston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset sekä niiden perusteella Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle (REDU) uudistettu ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Ammatillisen koulutuksen reformi on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihanke, jonka toimenpiteitä ovat: 1) uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja 2) tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin tavoitteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on määritellyt nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aitojen poistamisen ja koulutustarjonnan, rahoituksen ja ohjauksen kokoamisen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ennen vuotta 2018 ammatillisella peruskoulutuksella ja aikuiskoulutuksella oli oma erillinen lainsäädäntönsä ja osin erilaiset rahoitusjärjestelmänsä. Myös valtion rahoittama, koulutuksen järjestäjiltä aiemmin ostettu tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus, ohjattiin vielä vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta. Uusi ammatillinen koulutus Uudessa ammatillisen koulutuksen laissa 531/2017 säädetään ammatillisista tutkinnoista, ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen osoittamisesta ja todentamisesta. Asetuksissa tarkennetaan perustutkintojen ja valmentavien koulutusten muodostumisesta ja laajuuksista, koulutuksen järjestämislupaan liittyvistä asioista, henkilökohtaistamisesta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS), aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, osaamisen arvioinnista, työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta sisältäen koulutus- ja oppisopimuksen, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, työelämätoimikuntien muodostamisesta sekä koulutuksen järjestäjän tiedotettavista asioista. Myös ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne uudistetaan vaiheittain osana uutta lainsäädäntöä vuosien 2017 2019 aikana. Opetushallitus on antanut päätöksiä uusista ja uudistuneista tutkintojen ja koulutusten perusteista vuoden 2018 alusta alkaen. Uusi tutkintorakenne on kokonaisuudessaan käytössä 1.1.2019. Uudella tutkintorakenneasetuksella selkeytetään myös tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä mahdollistaen mm. nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Uuden lain ja tutkintorakenteesta annetun asetuksen perusteella on Opetus- ja kulttuuriminiteriö myöntänyt REDUlle uuden, 1.1.2018 voimaan tulevan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksien järjestämisluvan. Luvan mukaisesti REDUlla on oikeus myöntää tutkintoja 125 perustutkinnossa, ammattitutkinnossa tai erikoisammattitutkinnossa. Tutkintorakenteen uudistuksen jälkeen REDUn tutkintojen määrä on 77. Lisäksi luvassa on annettu oikeus mm. järjestää valmentavia koulutuksia sekä ammatillisia tutkintoja myös työvoimakoulutuksena sekä oppisopimuskoulutukseen ns. laajennetun oppisopimuskoulutuksen lupa. Laajennettu oppisopimuskoulutuslupa antaa mahdollisuuden järjestää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa myös niihin tutkintoihin, joihin REDUlla ei ole tutkinnonanto-oikeutta järjestämisluvassa. Toimintavuoden aikana REDU haki järjestämislupaa OKM:ltä kahteen uuteen tutkintoon vastatakseen aiempaa paremmin Lapin alueen työelämän osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Päätöstä uusista luvista OKM ei tehnyt toimintavuoden aikana.

7 (94) Muutoksessa myös asetus opiskelijaksi ottamisesta uudistui vuoden 2018 alusta. Uuden asetuksen mukaisesti REDUssa määriteltiin jatkuvan haun hakumenettelyt ja käytettävät valintaperusteet. REDU laati myös ohjeistuksen koulutukseen hakevien hakijoiden kielellisten edellytysten arvioimiseksi suorittaa tutkinto. REDU myös päätti siitä, tarjotaanko lukiokoulutusmahdollisuus osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Myös työpaikalla järjestettävä koulutus uudistui. Vuoden 2018 alusta alkaen käyttöön tuli uusi koulutussopimusmalli oppisopimusmallin rinnalle. Malli korvasi vielä vuonna 2017 käytössä olleet työssäoppimisen säätelyyn ja toimintaan liittyviä toimintatapoja. Uusi rahoitusmalli Valtionosuusrahoituksen myöntämisen perusteet ja laskentatavat muuttuvat. Opiskelijamäärien laskenta laskentapäivinä (perustutkinnot ja valmentavat) ja opiskelijatyövuosina (ammattija erikoisammattitutkinnot) loppui vuoden 2017 lopussa. Opiskelijavuosien (OV) laskenta Vuoden 2018 alusta alkaen opiskelijavolyymit lasketaan opiskelijavuosina (OV), jolla tarkoitetaan 365 opiskelupäivää. Opiskelupäiviin lasketaan viisi työpäivää viikossa ja kaksi vapaapäivää. Opiskelupäiviin ei lasketa opiskelun keskeytyksiä eikä myöskään kesäaikana neljä viikkoa ylittävää opiskelun keskeytysaikaa. Jos opiskelijalle on suunniteltu kesäajaksi työpaikalla järjestettävää koulutusta, voidaan sen aika laskea opiskelijapäiviin. Koska käytännössä kaikilla opiskelijoilla ei ole kesäajaksi järjestetty työpaikalla järjestettävää koulutusta ja kesäkeskeytys kestää kaksi kuukautta, yksi koko vuoden REDUssa opiskellut opiskelija tuottaa REDUlle käytännössä keskimäärin 11/12 (n. 0,917) opiskelijavuotta. Opiskelijavuosia ei voi suoraan verrata aiempina vuosina perustutkintokoulutuksessa käytettyihin painotettuihin- tai aritmeettisiin opiskelijamäärien keskiarvoihin eikä myöskään ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa käytettyihin opiskelijatyövuosimääriin (ovt), joissa laskentatapa poikkeaa oleellisesti. REDUlle myönnetyn ammatillisten tutkintojen ja koulutuksien järjestämisluvan mukaisesti REDUn vähimmäismäärä on 3139 opiskelijavuotta. Tämä luvan mukainen vähimmäismäärä oli myös toimintavuoden 2018 sitova määrällinen tavoite. Reformin yhteydessä leikattiin pysyvästi valtion talousarvioissa varattua ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta 190 miljoonalla eurolla eli yli 12 % euromääräisesti vuoden 2016 tasoon verrattuna. Reformin muutoksilla ja pysyvällä rahoitustason laskemisella kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uusi toimintamalli Osana reformin toimeenpanoa koulutuskuntayhtymässä on otettu käyttöön 1.8.2017 alkaen uusi Lapin koulutuskeskus REDU -toimintamalli. Vuoden 2018 alussa aloitti uusi Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue ja oppilaitos ja aiemmin toimineet Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto -oppilaitokset lakkautettiin. Myös erillisenä toiminut Lapin oppisopimuskeskuksen toiminta sulautettiin osaksi Lapin koulutuskeskus REDUn toimintaa.

8 (94) Uusi toimintamalli perustuu ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön pohjalle. Uuden toimintamallin rakentamisen perusteina on reformin lisäksi strategiset suunnanmuutokset erityisesti koulutuksen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa, alueellisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa, koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuullisessa roolissa sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on osaltaan lisäksi edistää REDUn nykyisten sisäisten rakenteiden muuttamista reformin suuntaan sekä tukea mm. lähiesimiestyötä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvien uusia toimintatapoja edellyttävien pedagogisten tavoitteiden sekä jatkossa toimintaa ohjaavien rahoitusperiaatteiden toimeenpanon johtamista. Toimintamallin keskiöön määriteltiin uuden lainsäädännön kolme keskeistä perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys, työelämäläheisyys sekä osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuutta sekä reformin keskeisiin painopisteisiin kuuluvaa raja-aitojen poistamista tuettiin siirtymällä koulutuksen johtamisessa osaamisalakokonaisuuksiin ja niitä tukeviin palvelukokonaisuuksiin. Kaikki REDUssa annettava koulutus ja tutkinnot sijoitettiin työelämälähtöisesti neljään eri osaamisalakokonaisuuteen: teknologia-aloihin, palvelu- ja hyvinvointialoihin, metsä-, infra- ja kuljetusaloihin sekä liikunta-, ohjaus- ja kulttuurialoihin. Näitä osaamisalakokonaisuuksia johtavat koulutuspäälliköt 1.8.2017 alkaen. Osaamisalakokonaisuuksia, työelämäasiakkuuksia sekä opiskelija-asiakkuuksia palvelemaan perustettiin keväällä 2017 kolme palvelukokonaisuutta: opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Palvelukokonaisuuksia johtavat palvelu- ja koulutuspäälliköt. Toimintamallin sisäisiin palveluihin kuuluvat talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, IT-palvelut, kiinteistöpalvelut sekä koulutuksen järjestäjän palvelut (KJ-palvelut). Toimintavuonna 2018 uudistettiin ja otettiin käyttöön REDUn koulutuksen järjestämisen toiminnanohjausjärjestelmä ja siihen sisällytetään myös opiskelijahallinto. Samalla luovuttiin aiemmista erillisistä ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen tietojärjestelmistä. Uuden järjestämisluvan mukaisesti koulutuskuntayhtymän tulee järjestää toiminta-alueensa Lapin maakunnan osaamistarpeen mukaisesti tutkintoja ja koulutusta, sekä kohdentaa tavoitteelliset opiskelijavuodet sen mukaisesti väestön ja työelämän tarpeisiin. Uusi strategia ja yhteinen REDU-ilme REDUn strategia uudistui myös vuoden 2018 alussa ja koulutuskuntayhtymä ja Lapin koulutuskeskus REDU ottivat käyttöön yhteisen ja yhtenevän ulkoisen ilmeen ja REDU-logon. Nämä yhdessä tukevat reformin toimeenpanoa henkilöstön sitouttamisessa, osaamisen kehittämisessä sekä toiminnan ja toimintatapojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Koulutuksen järjestämisen toimintatapoja uudistettiin pääsääntöisesti pedagogisia ratkaisuja kehittämällä.

9 (94) 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2018 Yhtymäkokous 1.1. 31.12.2018 Ylintä päätösvaltaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä käyttää yhtymäkokous. 1.6.2017 voimaan tulleen perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokouksessa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää kunnan äänivaltaa. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä muu kunnan toimielin. Yhtymäkokous on kokoontunut 1.1. 31.12.2018 välisenä aikana neljä kertaa 27.2., 15.6., 17.9. ja 13.12.2018. Yhtymähallitus 1.1. 31.12.2018 Yhtymäkokous valitsi 15.6.2017 kokouksessaan 1.6.2017 voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitukseen toimikaudeksi 2017 2020 yksitoista (11) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallituksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Airaksinen Maarit Poranen Heikki Kesk. Jolanki Mari Karvo Seija Vas. Kuure Veera Hartzell Saara (Yliniva Liisa, 15.6.2018 saakka) SDP Laiho Hanna Suopajärvi Kate SDP Rissanen Reino Lappalainen Timo Kesk. Rantala Sakke, 28.2.2018 lukien Rantala Sakke, Lehto Pekka 28.2.2018 alkaen Kesk. Väistö Kai, 27.2.2018 saakka Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kyrö Reijo Sodankylä Kok. Annala Tuula Heikkinen Pekka Kemijärvi Sininen tule- Kangas Esa Björkbacka Kalervo (Ps.) vaisuus Kolari Vas. Nordberg Esa Vaattovaara Voitto Yhtymähallituksen puheenjohtaja 27.2.2018 saakka Väistö Kai Yhtymähallituksen puheenjohtaja 28.2.2018 lukien Rantala Sakke Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Annala Tuula Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Vanhala Tuomas Yhtymähallituksen esittelijä 31.7.2018 saakka Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, vs. kuntayhtymän johtaja Yhtymähallituksen esittelijä 1.8.2018 lukien Niemelä-Pentti Saija, kuntayhtymän johtaja Yhtymähallituksen sihteeri Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 11 kertaa.

10 (94) Tarkastuslautakunta 1.1. 31.12.2018 Yhtymäkokous valitsi 15.6.2017 kokouksessaan 1.6.2017 voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2017 2020 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Haapala Vesa Hokkanen Riitta-Maija Huilaja Tiina Häkkinen Ville Keskitalo Anna-Liisa Ojala Kirsti Suopajärvi Kimmo Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varajäsen Joensuu Anja Aikio Sari Suomalainen Anna Kenttälä Toni Karkkola Sakari Granroth Aaro Ranua Markus Haapala Vesa Suopajärvi Kimmo Tarkastuslautakunta kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 7 kertaa. Tilintarkastajat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Tapio Raappana KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, avustava tilintarkastaja KHT, JHT Juha Väärälä Kuntayhtymän johtoryhmä Arkko Taisto Kaarlela Else Keskitalo Heikki Laukkanen Veli-Pekka Lindfors Tapio Palojärvi Mirjami Ylitalo Arto Niemelä-Pentti Saija Tuomaala Tapani rehtori, Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue talouspäällikkö tulosaluejohtaja, tj., Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue kehitysjohtaja, varajohtaja, varapuheenjohtaja opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja henkilöstöpäällikkö kuntayhtymän johtaja 31.1.2018 saakka kuntayhtymän johtaja 1.8.2018 lukien, puheenjohtaja kiinteistöpäällikkö (kuultavana kokouksissa) Johtoryhmän puheenjohtaja, 31.1.2018 saakka Johtoryhmän varapuheenjohtaja, sihteeri Johtoryhmän puheenjohtaja 1.8.2018 lukien Johtoryhmän sihteerin sijaisena Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Niemelä-Pentti Saija, kuntayhtymän johtaja Kaarlela Else, talouspäällikkö Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 10 kertaa.

11 (94) Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden tietohallinnon kehittämistä ja johtamista sekä varmistaa REDUn strategian toteutuminen. Ohjausryhmä vuodelle 2018 on nimetty vt. johtajan päätöksellä 21.2.2018. Arkko Taisto Heikkilä Pertti Keisu Marko Laukkanen Veli-Pekka Leinonen Satu Soronen Pertti rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja laatukoordinaattori/tietosuojavastaava tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri kehitysjohtaja, ohjausryhmän esittelijä pedagoginen suunnittelija IT-suunnittelija Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 3 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän 100 % omistaman tytäryhtiö Santasport Finland Oy:n hallitus Hallitus: Auer Esa Kerkelä Hannu Vitikka Ville jäsen jäsen puheenjohtaja Lisäksi kokouksissa on ollut kutsuttuna mukana: Keskitalo Heikki toimitusjohtaja (28.2.2018 saakka) Seppälä Juha toimitusjohtaja (1.3.2018 lukien) Rantala Sakke Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen pj. Niemelä-Pentti Saija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, johtaja Tilintarkastaja KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, tilintarkastaja KHT, JHT Juha Väärälä Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 11 kertaa.

12 (94) 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2018 oli 477, joista sijaisia oli 20 henkilöä. Vakinaisia oli 418 eli 87,63 % henkilöstöstä. Vuoden 2017 lopun tilanteesta henkilöstön määrä laski 14 henkilöllä. Määräaikaisten prosentuaalinen osuus nousi hieman edellisvuodesta. Vuoden 2017 lopussa määräaikaisia oli 11,8 % henkilöstöstä, kun vuoden 2018 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 12,37 %. Vuoden 2018 aikana palkkaa oli maksettu 839 eri henkilölle, joka on n. 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 9 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa palkattomalla virka- tai toimivapaalla omasta tehtävästään. Taulukko 1 Henkilöstömäärän kehitys henkilöinä 2017 2018 2017 2018 Muutos % Henkilöstö 31.12. mies nainen kaikki yht. mies nainen kaikki yht. mies nainen kaikki yht. - vakinaisia kokoaikaisia 181 226 407 172 222 394-5,0-1,8-3,2 - määräaikaisia kok.aikaisia 23 30 53 19 34 53-17,4 13,3 0,0 Yhteensä kokoaikaisia 204 256 460 191 256 447-6,4 0,0-2,8 - vakinaisia osa-aikaisia 4 4 8 4 4 8 0,0 0,0 0,0 - osa-aikaeläkeläisiä 10 8 18 8 8 16-20,0 0,0-11,1 - määräaikaisia osa-aikaisia 4 1 5 1 5 6-75,0 400,0 20,0 Yhteensä osa-aikaisia 18 13 31 13 17 30-27,8 30,8-3,2 Kaikki yhteensä 491 477-2,9 1200 Henkilöstömäärän kehitys 1000 922 912 981 1042 1030 995 979 800 600 678 733 781 803 824 821 834 666 595 537 491 477 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Henkilöstömäärän kehitys 2000 2018

13 (94) Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat, tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuodet sisältävät myös sivutoimisena tehtävän työn. Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina 700 600 607 545 500 400 409 359 365 350 477 449 300 200 100 0 Lapin koulutuskeskus REDU (* 45 43 Santasport Lapin Urheiluopisto 87 78 67 66 43 46 30 39 16 Kiinteistöpalvelu 36 Sisäiset palvelut, hallintoja IT-palvelut Kaikki yhteensä 2015 2016 2017 2018 Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina vuosina 2015 2018 *) Lapin koulutuskeskus REDU aloittanut toimintansa 1.1.2018. Vuosien 2015 ja 2016 osalta esitetty aiemmin toimineiden erillisten Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto -tulosalueiden henkilötyövuosien summa ja vuodelta 2017 silloin toimineen yhdistyneen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto -tulosalueen henkilötyövuodet. Ravintolapalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta kiinteistöpalvelusta Lapin koulutuskeskus REDUun. Lisäksi hallintopalveluista siirtyi työntekijöitä Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijapalveluihin, oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalveluihin sekä työelämäpalveluihin. Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstö tulosalueittain/yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Henkilöstöstä 54 % työskenteli opetustehtävissä, 41 % erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 3 % projekteissa ja 2 % tulosalueiden/yksiköiden johtotehtävissä. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetus- ja tukipalvelutehtävissä toimivilla on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Vertailtaessa tulosalueita keskenään, pitää huomata, että tulosalueet ovat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Santasport Lapin Urheiluopistolla on valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, jotka lisäävät suhteellisesti tukipalvelujen henkilöstön osuutta verrattuna opetushenkilökuntaan. Lisäksi koulutuskuntayhtymässä on omat hallinto-, tietohallinto-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelut. Opetuksen ohjaava ja avustava henkilöstö on laskettu mukaan tukipalveluihin.

14 (94) Taulukko 2 Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät 31.12.2018 Henkilöstö tehtäväalueittain ja yksiköittäin 31.12.2018 Johto Opetus Projektit Opetuksen tuki, valmennus ja muut tukip. Kaikki yht. Osuus koko hlöstöstä Hallintopalvelut 3 0 2 22 27 6 % IT-palvelut 0 0 0 11 11 2 % Kiinteistöpalvelut 0 0 0 16 16 3 % Metsä-, infra- ja kuljetusalat 1 55 0 7 63 13 % Opiskelijapalvelut 1 10 1 23 35 7 % Oppimisen suun. ja kehit. 1 37 3 24 65 14 % Palvelu- ja hyvinvointialat 1 89 9 4 103 22 % Ravintolapalvelut 0 1 0 45 46 10 % Teknologia-alat 1 53 0 9 63 13 % UOPI, Hiihtomajantie 2 15 1 30 48 10 % Kaikki yhteensä 10 260 16 191 477 Osuus koko henkilöstöstä (2018) 2 % 55 % 3 % 40 % Osuus koko henkilöstöstä (2017) 2 % 55 % 4 % 39 % - johto sis. koulutuspäälliköt, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtajan ja kehitysjohtajan - opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat - opetuksen tuki, valmennus ja muut tukipalvelut sisältää mm. koulunkäynnin- ja työpaikkaohjaajat, opiskelijapalvelut, oppimisympäristöjen kehittämisen, pedagogisen suunnittelun, työelämäpalvelut, valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, ravintolapalvelut sekä hallinto-, IT- ja kiinteistöpalvelut Henkilöstömenot Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2018 oli 19,4 M. Eläkekulujen määrä oli 3,6 M, muiden henkilösivukulujen 1,4 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,2 M. Henkilöstömenojen määrä vuonna 2018 oli yhteensä 24,1 M. Henkilöstömenot on pienentyneet vuoteen 2017 verraten yhteensä 5,3 %. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli noin 55,6 %, kun se edellisenä vuonna 2017 oli 55,2 %. Taulukko 3 Henkilöstömenojen jakautuminen 2017 ja 2018 ja muutos Henkilöstömenot 2017 2018 Muutos 2018-2017, Muutos 2017-2018, % Koulutuskuntayhtymä Palkat ja palkkiot 20 363 065,69 19 406 805,00-956 260,69-4,70 % Eläkekulut 4 268 563,46 3 621 806,88-646 756,58-15,15 % Muut henkilösivukulut 1 173 018,67 1 380 561,03 207 542,36 17,69 % Henkilöstökorvaukset -281 343,80-232 942,53 48 401,27-17,20 % Yhteensä tuloslaskelman mukaan 25 523 304,02 24 176 230,38-1 347 073,64-5,3 %

15 (94) Henkilöstön työkyky ja terveys Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2018 aikana oli yhteensä 5 144 kalenteripäivää. Henkilöä kohti poissaolopäiviä oli keskimäärin 10,8 päivää. Vuoden 2017 vastaava luku oli 14,5. Henkilöstöstä 209 työntekijällä ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2018. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n. 475 150 euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu KELAn työnantajalle maksamia korvauksia. Taulukko 4 Terveysperusteiset poissaolojen määrä kalenteripäivittäin 2018 Tulosalue/yksikkö Poissaolon keston pituus kalenteripäivinä ja siihen kuluneet päivät 1-3 4-29 30-60 61-90 91-180 181-365 Yhteensä kpv Sisäiset palvelut, hallinto- ja it. 52 80 31 0 0 0 163 Kiinteistöpalvelut 26 52 0 0 0 0 78 Lapin koulutuskeskus REDU 502 1977 958 541 537 212 4 727 Santaport Lapin urheiluopisto 44 100 32 0 0 0 176 Kaikki yhteensä 624 2 209 1 021 541 537 212 5 144 Taulukko 5 Terveysperusteisten poissaolojen keston pituus ja sen kustannukset (1000 ) v. 2018 Tulosalue/yksikkö Poissaolon keston pituus kalenteripäivinä ja sen kulut (1000 ) 1-3 4-29 30-60 61-90 91-180 181-365 Yhteensä Sisäiset palvelut, hallinto ja it 5,06 4,82 0,00 0,00 0,00 0,00 9,88 Kiinteistöpalvelu 2,08 4,18 0,00 0,00 0,00 0,00 6,26 Lapin koulutuskeskus REDU 50,29 195,28 94,35 48,06 31,93 21,46 441,36 Santaport Lapin urheiluopisto 4,53 10,16 2,96 0,00 0,00 0,00 17,64 Kaikki yhteensä 61,95 214,44 97,30 48,06 31,93 21,46 475,15 Vuosityöaikaan siirtyminen Kunnallisen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen OVTES 2018 2019 sisältyy historiallinen uudistus, jonka myötä myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opettajat siirtyivät vuoden 2019 alusta vuosityöaikajärjestelmään. Vuosityöaikajärjestelmän katsotaan mahdollistavan reformilain mukaisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen. Sopimusratkaisun myötä opettajat siirtyivät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään, joka korvasi entiset OVTES:n C-osion koulutusalakohtaiset liitteet ja aikuiskoulutuskeskuksen määräykset. Vuosi 2018 oli Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä valmistelua vuosityöaikajärjestelmään siirtymiseen. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan 22.3.2018, että koulutuskuntayhtymän tavoitteena oli siirtyä vuosityöaikajärjestelmään 1.1.2019 alkaen ja samalla tavoitteena oli siirtyä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti koulutuskuntayhtymään perustettiin laaja-alainen työryhmä ja vt. johtaja Veli-Pekka Laukkanen nimesi työryhmään seuraavat henkilöt: rehtori Taisto Arkko, koulutuspäälliköt Riitta Karusaari ja Kyösti Paloniemi, tiimiesimies Jari Koivumaa (5-liite), henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi, suunnittelija Anu Tauriainen, koordinaattori Merja Eskelinen (StudentaPlus), pääluottamusmies Tapio Lindfors, luottamusmiehet Kari-Pekka Poutanen (8-liite), Maarit Sarajärvi (7-liite), Pia Suihko (4-liite), Rauno Sääski (E-osio) ja rehtori (oto), koulutuspäällikkö Ritva Pekkala. Työryhmän vetäjäksi nimettiin henkilöstöpäällikkö. Vuosityöaikatyöryhmä kokoontui neuvotteluihin syksyn aikana kaikkiaan viisi kertaa. Neuvottelut käytiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja neuvotteluissa päädyttiin yksimieliseen ratkaisuun.

16 (94) Yhtymähallitus käsitteli työryhmän laatimaa vuosityöajan soveltamisohjetta kokouksessaan 23.8.2018 ja teki samalla lopullisen päätöksen vuosityöaikajärjestelmään siirtymisestä sekä siirtymisestä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Lisäksi hallitus päätti lähettää vuosityöajan soveltamisohjeen lausunnolle KT:lle ja OAJ:lle. Työryhmä huomioi saapuneet lausunnot ja lopulta 30.10.2018 yhtymähallitus hyväksyi vuosityöaikatyöryhmässä valmistellun vuosityöajan soveltamisohjeen otettavaksi käyttöön 1.1.2019 alkaen. Vuosityöaikajärjestelmään liittyen E-osion (aikuiskoulutuskeskuksen määräykset) soveltamisalasta siirtyneellä opettajalla oli oikeus siirtymähetken palkkatasoonsa ja hän saattoi valita ns. henkilökohtaisen vuosityöajan. Vaihtoehtona hänellä oli siirtyä 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan. Syksyn 2018 aikana jokaisen E-osion opettajan kanssa käytiin henkilökohtainen keskustelu asiasta. Keskusteluihin osallistuivat pääluottamusmies Tapio Lindfors, henkilöstösihteeri Anne Puolakka, henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi ja oman henkilöstönsä osalta koulutuspäälliköt Jouko Holappa, Riitta Karusaari, Tapani Kähkönen, Ritva Pekkala ja Kyösti Paloniemi. Pääsääntöisesti E-osion opettajat valitsivat henkilökohtaisen vuosityöajan ja ainoastaan kolme opettajaa valitsi 1500 tunnin vuosityöajan. Vuosityöaikajärjestelmään valmistautuessa koulutuskuntayhtymässä järjestettiin henkilöstölle useita tiedotus-, keskustelu- ja perehdytystilaisuuksia vuoden 2018 aikana. Lisäksi ROKKI-intraan perustettiin vuosityöaikaan liittyen oma sivusto, johon on koottu vuosityöaikaan liittyvää materiaalia ja ajankohtaisia linkkejä sekä mahdollistettu kysymysten esittäminen. Henkilöstökysely Perinteinen henkilöstökysely toteutettiin syksyn 2018 aikana koko henkilöstölle. Vastausprosentti oli 76 % (vuonna 2016 vastausprosentti 61 %). Kyselyyn vastaaminen oli luottamuksellista. Taustakysymyksistä ainoastaan henkilöstöryhmä oli pakollinen kysymys. Tuloksia käsiteltiin isoissa toimintayksikkökohtaisissa tilaisuuksissa, joihin osallistuivat kaikki toimintayksikössä toimivat henkilöstöryhmästä riippumatta (poikkeuksena Ravintolapalvelut, joille järjestettiin toiminnan luonteen vuoksi oma erillinen iso tilaisuus). Toimintayksikön henkilöstön ja esimiesten lisäksi tilaisuuksiin osallistuivat rehtori/tulosalueen johtaja, henkilöstöpäällikkö, työsuojelun vastuuhenkilöt, Rovaniemen toimintayksiköissä työterveyshuollon edustaja sekä mahdollisuuksien mukaan kuntayhtymän johtaja. Sen lisäksi tuloksia käsiteltiin tiimeissä tiimiesimiesten/lähiesimiesten johdolla. Kehittämiskohteiden määrittelyssä sovellettiin LEAN-ajattelun jatkuvan parantamisen menetelmää, jossa kehitettävät asiat jaetaan pidemmän aikavälin ja lyhyemmän aikavälin kehittämiskohteisiin. Kaikki kehittämiskohteet on visuaalisesti kuvattu (jatkuvan parantamisen taulut), jotta kehittämisen kokonaisuus on helpompi hahmottaa ja päätettyjen toimenpiteiden toteutumista on helpompi seurata. Jatkuvan parantamisen taulut laadittiin sekä REDU-tasolla että yksikkötasolla. Koko REDU-tasolla keskeisimmät vahvuudet olivat oma osaaminen sekä tiimin osaaminen vastaavat työn vaatimuksia lähityöyhteisössä pyydetään ja annetaan apua toisille sekä hyväksytään erilaisuus oma aktiivinen toiminta niin työyhteisössä, uuden oppimisessa, tiedon hakijana kuin työhyvinvoinnin kannalta.

17 (94) REDU-tasolla henkilöstökyselyn tulosten perusteella kehittämisen painopistealueiksi priorisoitiin suunnittelu pedagogisen suunnittelun, koulutuksien suunnittelun, toiminnan suunnittelun kehittäminen perehdyttäminen, työn ohjaus uusien toimintamallien perehdyttäminen, uuden työntekijän perehdyttäminen, perehdyttämismateriaali vuorovaikutus REDU-tasoisen ja tiimin sisäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen, esimiestyön uudistaminen ja esimiesviestinnän kehittäminen, kehityskeskustelut, hallituksen ja ylimmän johdon toimintaan tutustuminen työelämäyhteistyö joustavan työelämäyhteistyön mahdollistaminen vuosityöajassa, työelämäpalvelujen kehittäminen, toimintamallit asiakkuuksien hoitamiseen, Lapin kesäyliopiston roolin kirkastaminen. Lisäksi henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään henkilöstöä koskevien suunnitelmien 2019 laadinnassa mm. saaden tietoa osaamisen nykytilasta henkilöstöryhmittäin, eri-ikäisten työntekijöiden näkemyksistä sekä kehittämistarpeista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan toimintayksiköissä ja tiimeissä sekä REDUtasolla osaamisen kehittämisen työryhmässä, johtoryhmässä, YT- ja työsuojelutoimikunnassa sekä REDU kehittämistyöryhmässä. Yhteistoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön 1.1.2014 lukien yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidetään yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yhteistyötoimikunta Vuonna 2018 yhteistyötoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Arkko Taisto, rehtori Jokinen Henna, plm JUKO (KVTES, TS) Laukkanen Veli-Pekka, vt. johtaja, puheenjohtaja 31.7.2018 saakka Lindfors Tapio, plm JUKO (OVTES) Niemelä-Pentti Saija, johtaja, puheenjohtaja 1.8.2018 alkaen Palojärvi Mirjami, henkilöstöpäällikkö, sihteeri Poutanen Kari-Pekka, varaplm JUKO (OVTES) Pukarinen Pirjo, plm JYTY Väisänen Juha, plm JHL Työsuojeluvaltuutetut Anu Tauriainen ja Kimmo Siuruainen sekä kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Sakke Rantala ovat olleet läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus 6.2.2014).

18 (94) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2018 aikana yhteensä kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin kuukausittain koulutuskuntayhtymän taloudellista tilannetta ja lisäksi seurattiin erikseen henkilöstökustannusten kehittymistä. Melkein joka kuukausi käsiteltiin erilaisia vuosityöaikajärjestelmään liittyviä asioita sekä pääluottamusmiehen JUKO (OVTES) esille nostamia ajankohtaisia, kehitettäviä asioita. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa linjattiin Amis-reformin I-vaihetta. Lisäksi alkuvuoden kokouksissa annettiin selvitystä yt-tilanteesta ja käsiteltiin henkilöstöä koskevat suunnitelmat vuodelle 2018. Maaliskuussa yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä kokouksessa käsiteltiin sovitusti henkilöstöraportti ja työsuojelun toimintakertomus sekä tilinpäätös vuodelta 2017. AVIn tarkastuksiin palattiin huhtikuun yhteistyötoimikunnan kokouksessa ja lisäksi käsiteltiin lomarahan vaihtamista vapaaksi sekä Lapin Urheiluopiston paikallisen virka- ja työehtosopimuksen irtisanominen. Ohjeista päivitettiin vuoden aikana sivutoimiohjeistus ja ohje huomautusten ja varoitusten antamisesta. Ensimmäisessä syyspuolen kokouksessa käsiteltiin muun muassa henkilöstökyselyn ja Valmerikyselyn ajankohta-asioita. Lokakuussa palattiin Valmeri-kyselyyn ja tarkastuskäynnin ajankohtaan, täsmennettiin ohjeistusta harkinnanvaraisten virka- ja toimivapaiden myöntämiseen sekä sovittiin henkilöstökyselyn valmisteluun liittyvistä asioista. Toisessa syksyllä pidetyssä yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä kokouksessa saatiin tietoa kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittämisessä REDUssa, käsiteltiin rakentamis- ja investointiohjelma vuosille 2019 2023 ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille 2019 2021. Lisäksi käsiteltiin talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2020 2021 ja tähän liittyvät henkilöstövaikutukset sekä yhtenäistettiin OVTES:n puolen epäpätevyysalennusprosentit. Muina tärkeinä asioina oli esillä henkilöstökyselyn 2018 koontitulokset ja selvitys tulosten käsittelystä henkilöstön kanssa. Vuoden viimeisessä kokouksessa annettiin tiedoksi järjestelyerien neuvottelutuloksia ja käsiteltiin johtajakierroksella esille nousseita asioita. Yhteistyötoimikunnan kokouksiin osallistui kutsuttuna myös eri alojen asiantuntijoita. Työsuojelutoimikunta Vuonna 2018 työsuojelutoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Holappa Jouko, koulutuspäällikkö, puheenjohtaja Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Kustula Tuomo, työsuojeluasiamies Määttä Marju, varatyösuojeluvaltuutettu, sihteeri Niemi Terho, varatyösuojeluvaltuutettu Siuruainen Kimmo, työsuojeluvaltuutettu Tauriainen Anu, työsuojeluvaltuutettu Tuomaala Tapani, kiinteistöpäällikkö Työsuojelutoimikunta on kokoontunut viisi kertaa vuoden 2018 aikana. Kaiken kaikkiaan työsuojelutoimikunnassa on käsitelty hyvin paljon erilaisia asioita. Eniten puhuttaneet asiat ovat olleet työhyvinvointi ja AVI:n tarkastukset toimintayksiköihin. Työhyvinvoinnissa on painotettu henkilöstön kokemaa psykososiaalista kuormitusta ja mietitty keinoja tilanteen parantamiseksi. Turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien päivittämistarve on myös ollut tärkeä puheenaihe. Lähes kaikki turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ovat jo usean vuoden takaisia. Lisäksi on käsitelty

19 (94) riskien ja vaarojen arviointia sekä henkilöstön turvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja perehdyttämistä. Kokouksissa on säännöllisesti luotu katsaus sisäilmatyöryhmän toimintaan. Yksittäisistä toimintayksiköistä Korvanranta 50 on ollut asialistalla useasti, johtuen siitä, että kyseessä on uusi toimipiste ja käyttökokemuksia uusitusta rakennuksesta on nyt saatu. YT-neuvottelut ja oma irtisanoutuminen Vuonna 2018 Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä oli kaksi YT-neuvottelujen kautta irtisanottua työntekijää. Toinen työntekijä irtisanottiin tuotannollisista syistä ja toinen työntekijä siirrettiin yt-neuvotteluin toisen työnantajan palvelukseen. Oman irtisanoutumisen vuoksi vakinainen palvelussuhde päättyi 15 työntekijällä. Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa Aluehallintoviraston kanssa yhteistyössä vuonna 2018 on selvitelty työntekijän valvontapyyntöä epäasiallisesta käytöksestä, kaivosalan koulutusta ja kaivoksilla käytettäviä koneita sekä työntekijöiden kokemaa psykososiaalista kuormitusta. Lisäksi AVI on käynyt tarkastamassa aiemmin annettua kehotusta korjata puutteita konesuojauksista, siisteydestä, kemikaaliluettelosta ja hätäpysäyttimestä. Läheltäpiti-ilmoitukset Läheltäpiti-ilmoituksia on vuonna 2018 tullut 25 kappaletta, joka on todella pieni määrä REDUn kokoon suhteutettuna. Toisaalta se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että läheltäpiti-tapahtumia ei ilmoiteta. Suurin osa tehdyistä ilmoituksista on johtunut talvisista olosuhteista; liukastumisesta tai lumikinoksista, koneita/laitteita koskevia ilmoituksia oli kolme, autoihin liittyviä kaksi sekä lisäksi muutama pienempi tapaturma (roiske silmään, viiltohaava tms.). Työhyvinvointitoimikunta Työhyvinvointitoimikunta on vuonna 2018 kokoontunut kolme kertaa. Työhyvinvointitoimikunnan kokouksissa käsitellyt asiat on painottuneet pääasiassa virkistystoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin sekä niiden järjestelyihin. Kokouksissa on kuitenkin käsitelty myös kokonaisvaltaista työssä jaksamista ja sen tukemista. Sisäilmatyöryhmä Vuonna 2018 sisäilmatyöryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Sisäilmatyöryhmän toiminnan pääpaino on ollut sisäilmaa parantavien korjausten ja sisäilman laatua mittaavien tutkimusten seuraaminen. 2018 uusittiin sisäilmaopas, joka löytyy ROKKI-intrasta. Työryhmän kokouksista ja niissä käsitellyistä asioista päätettiin laittaa tiedotetta myös muulle henkilöstölle viikkotiedotteen avulla. Sisäilmailmoituksia varten tehtiin sähköinen kyselykaavake, joka löytyy ROKKIintrasta, Hemulista sekä REDU.fi-sivustolta. Sisäilmailmoituksen tekemisestä on levitetty tietoa opetuksen digitaalisten välineiden koulutustapahtumissa ja sähköisen järjestelmän kautta ilmoituksia onkin tullut kiitettävästi. Kiinteistöjen sisäilmaa tutkitaan kaikilla tiedossa olevilla tutkimusmenetelmillä ja aina, kun jotain korjattavaa löytyy, korjaustoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on pyritty tiedottamaan henkilöstöä sellaisten oireiden lieventämisestä, joiden voidaan ajatella johtuvan sisäilmasta (äänen käheys, nuha, tukkoinen olo, kuivuvat silmät, lämpötila jne.).

20 (94) 1.5 Ympäristötekijät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnoissa on toimintayksikkökohtaisesti kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen pohjalta ympäristöasioihin. Myös koulutustoiminnassa kestävä kehitys on osa hankittavaa ammattitaitoa ja osaamista ja on mukana kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa. REDUn toiminnassa panostetaan tuotteiden turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen sekä vastuulliseen toimintaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Keskeisiä ympäristövastuuseen liittyviä tekijöitä ovat energian- ja vedenkulutuksessa säästäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen. Kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta huolehditaan toimintayksiköissä säädösten ja ohjeistuksen mukaan. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja kalusteita ym. kierrätetään kuntayhtymän sisällä ja jos ei ole sisäistä tarvetta, ne pyritään myymään Kiertonet.fi-sivustolla tai erikseen järjestetyissä huutokaupoissa. Materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätys ja ympäristöasiat jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, koneiden ja laitteiden energiankulutuksessa ja kemikaaleissa sekä tuotteen elinkaaressa. REDUn ympäristötekijöistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tavanomaisina menoina tuloslaskelman menoeriin, joita ei ole erikseen eritelty. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiansäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2018 aikana lämpö- ja sähköenergian osilta. REDUn oppilaitokset ja niiden alueet on 2010 voimaan tulleen lain mukaan asetettu savuttomiksi. 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on johtamis- ja hallintojärjestelmän osa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen taloudellisten, toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi sisäisen valvonnan avulla seurataan, että lainsäännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat on turvattu. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymähallitus johtaa ja valvoo kuntayhtymän ja sen tulosalueiden toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja muu johto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa (3/2013) ja sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohje yhtymähallituksessa (12/2013).

21 (94) Sekä sisäisen valvonnan ohjeiden että hallintosäännön mukaan erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta on esimiehillä. Esimiehet vastaavat riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Selonteko perustuu kuntayhtymän johtoryhmän tekemään itsearviointiin liittyen johtamiseen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, tulosalueiden arvioihin sisäisen valvonnan toteutumisesta, toimivuudesta, riskienhallinnan järjestämisestä ja riskin merkityksestä sekä sisäisen tarkastuksen tekemiin tarkastuksiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säädösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tai muita vaatimuksia ja oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin on esitetty ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulosalueen kohdalla. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tilikauden aikana seurattu kuukausittain. Toiminnan rahoituksen riittävyys on asettanut haasteita ja aiheuttaa jatkossakin ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoituksen leikkausten johdosta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta Riskien arviointi luo perustan riskienhallinnalle ja se tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista ja arviointia. Riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan käytännön toteutus edellyttää riskien tunnistamista, arviointia ja niihin vastaamista jo toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (3/2013) ja yhtymähallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka (12/2013). Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet, vastuut ja toimintaperiaatteet määritellään yhtymähallituksen 4.12.2012 hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kuntayhtymän johto käyttää apuna toteuttaessaan kuntayhtymän hallinnon ja taloudenhoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Sen tehtävänä on parantaa kuntayhtymän toimintaa arvioimalla objektiivisesti, riippumattomasti ja järjestelmällisesti valvonta-, johtamis- ja hallintoprosesseja sekä sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskienhallinnan riittävyyttä. Lisäksi sen tarkoituksena on arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan tuottaa informaatiota tehtävien suorittamisen laadusta johdon tarpeiden ja toivomusten mukaan.

22 (94) Koulutuskuntayhtymässä sisäisen tarkastajan tehtävän osuus työajasta on 40 %. Sisäinen tarkastus on vuonna 2018 keskittynyt kuntayhtymän johdon antamiin selvityspyyntöihin. Sisäinen tarkastaja on toteuttanut selvityksiä ja laatinut niistä raportit. Raportit ja selvityksien tulokset on käsitelty kuntayhtymän johdon kanssa. Tarvittaessa sisäinen tarkastaja on laajentanut selvitystöitään. Sisäinen tarkastaja on esitellyt tarkastuskohteitaan ja tarkastuksien keskeisiä tuloksia myös tarkastuslautakunnan kokouksissa. Vuonna 2018 yhtenä tarkastuskohteena oli haitallinen psykososiaalinen kuormitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko viime vuosien aikana selvästi havaittavia muutoksia haitalliseen psykososiaaliseen kuormitukseen liittyen. Sisäinen tarkastaja perehtyi myös virka- ja virantoimitusmatkojen matkasuunnitelmiin ja matkalaskuihin sekä antoi suosituksia matkustusohjeen päivittämistä ja tarkentamista varten. Loppuvuodesta 2018 sisäinen tarkastus kohdentui EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon liittyviin vaatimuksiin. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, miten tietosuoja-asetuksen voimaantuloon on valmistauduttu. Tätä tarkastusta jatketaan myös alkuvuodesta 2019. Konsernivalvonta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa 9.12.2015 29. Ohjeen mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta voidaan seurata talousarviovuoden aikana esim. osavuosikatsauksissa tai osassa niitä. Tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen yhtiössä. Tytäryhteisön toimitusjohtaja on raportoinut kuntayhtymähallitukselle osavuosikatsauksen neljännesvuosittain ja toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisön on neuvoteltava ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua tytäryhteisön hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

23 (94) 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yhtymäkokous on vahvistanut toimintavuoden 2018 talousarvioissa kuntayhtymälle ja sen tulosalueille sitovat toiminnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty luvussa 5. 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Toimintavuoden 2018 laadulliset sitovat tavoitteet pohjautuvat REDUn strategisiin kehittämisen painopistealueisiin suunnitelmakaudelle 2018 2020. Nämä painopistealueet on johdettu yhtymäkokouksen 21.12.2017 vahvistaman REDUn 2030 visiosta ja arvolupauksesta. Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys. Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi. REDUn koulutustarjonta suunnitellaan entistä vahvemmin Lapin työelämän tarpeisiin vahvistamalla työelämäpalvelujen roolia osana koulutussuunnittelua. Työelämäpalvelut tuottavat osaamisaloille ja koulutussuunnittelua varten ennakoivaa tietoa työelämän osaamis- ja koulutustarpeista. Uudistetaan tutkinto- ja koulutustarjontaa ja niiden määrällistä kohdentamista kysyntä- ja asikaslähtöiseksi. Uusiin tutkinnon perusteisiin perustuvat uudistettavat toteuttamissuunnitelmat tutkintoihin, tutkinnon ja koulutusten osiin suunnitellaan koulutuspalvelukuvauksina. Koulutuspalvelukuvauksessa kuvataan mm. oppimisjärjestelyt ja opiskelijan erilaiset mahdollisuudet hankkia osaamista. Tutkintojen ja koulutuksien laaja-alaistamista ja monipuolistamista edistetään koulutuspalvelukuvauksiin perustuvilla oppimisratkaisujen toteutuksilla. Uuden lainsäädännön mukaisesti jatkuva haku tulee pääsääntöiseksi hakeutumismenettelyksi. REDUssa uudistetaan toimintatavan jatkuvan haun opiskelijaksi ottamisesta hakumenettelyn ja opiskelijan valintaperusteiden osalta. Valintaperusteet tarkistetaan asiakaslähtöisyys ja Lapin työvoimatarve huomioiden.

24 (94) Henkilökohtaistamisessa uuden lainsäädännön mukaan jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelma sisältää tiedot mm. opiskelijan henkilökohtaisesta ohjaamisesta vastaavasta henkilöstä eli omaohjaajasta, opiskelijan tavoitteena olevasta tutkinnosta tai koulutuksesta ja siihen sisältyvistä ja valittavista tutkinnon tai koulutuksen osista, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnitelmasta tutkinnon tai koulutuksen osittain, tiedot koulutus- ja oppisopimuksella hankittavan osaamisen ajankohdista ja paikoista, näyttöjen arvioijista ja työpaikkaohjaajan tiedoista. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus, sekä mahdolliset poikkeamat ammattitaitovaatimuksista. REDUssa määritellään erityinen tuki ja muut ohjaus- ja tukimuodot vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja erityisopetuksen käsite poistuu 1.1.2018 alkaen. Opiskelijan opintojen edetessä myös urasuunnittelu on osa opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. REDUn uuden toiminnanohjausjärjestelmän keskeisinä tehtävinä on toimia sähköisenä työkaluna kysyntälähtöisen koulutustarjonnan suunnitteluun, opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen ja koulutus- ja tutkinnon tai koulutuksien osien valintoihin ja sitä kautta heidän henkilökohtaisten opiskelukalentereiden (työjärjestysten) muodostumiseen, kouluttajien ja opettajien hallinnointiin, sekä opiskelijahallinnon tehtäviin aina opiskelijan todistusten ja ura- ja rekrytointisuunnitelmien tekemiseen. Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Valmistellaan ja otetaan käyttöön uusi toimintatapa, jolla REDUn tutkinto- ja koulutustarjontaa kohdennetaan kysyntä- ja asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyydellä opiskelijoiden näkökulmasta tarkoitetaan perustutkintojen valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien, sekä valinnaisten yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden valinnan vahvistamista opiskelijan oman mielenkiinnon ja henkilökohtaisen valinnan lähtökohdista, osana HOKSia. Opiskelijoiden kiinnostus verkko-opintoihin ja sähköisten työkalujen hyödyntämiseen on lisääntynyt, ja erityisesti yhteisten tutkinnon osien verkko-opetusta ja ohjausta on lisätty. Verkko-ohjauksen lisääntyessä on otettu käyttöön opettajille REDU-tasoinen pedagoginen yhtenäinen tukipalvelu, sekä opiskelijalle tekninen tuki on siirrytty hankkimaan eoppimispalvelujen kautta. Verkko-ohjauksessa on otettu käyttöön uudet sähköiset työkalut ACP Adope Connect Pro (ilincin tilalle), sekä Moodle (Optiman tilalle). Syksyllä 2018 tarjottiin kaikissa REDUn toimintayksiköissä opiskelijoille uravalmennusta kolme kertaa (syys-, loka- ja marraskuu). Uravalmennusten tavoitteena on vahvistaa omaohjaajan ja opinto-ohjaajien ohjausta, erityisesti työelämäpalvelujen kautta saatava ennakointitieto tuotiin opiskelijoille ja opettajille tiedoksi ohjauksia ja opiskelijoiden valintoja varten. Tieto tuotiin Lapin alueelta, mille aloille ja mihin yrityksiin tarvittiin lähitulevaisuudessa työvoimaa ja osaajia, sekä aloittain tieto siitä, mitä osaamista työpaikat edellyttivät.

25 (94) Uravalmennus, joka on yhteisten tutkinnon osien pakollisia opintoja (1 osp), siirrettiin vuosityöajan valmistelussa työaikaan varattavaksi omaohjaajalle. REDUssa otettiin käyttöön yhteiset kielikokeet, jotka palvelevat maahanmuuttaja -taustaisen opiskelijoiden hakeutumista koulutuksiin. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin kehittämistyö, jossa korkeakoulu uudistaa toimintatavat vastaamaan paremmin ammatillisen opiskelijan yksilöllistä ja joustavaa opintopolkua; yhteinen kehittämistyö jatkuu vuodelle 2019. Santasport Lapin Urheiluopisto on ollut yhteydessä alojensa työelämäyhteyksiin kartoittaen koulutussisältötarvetta. Työelämän kumppanuussopimuksia on REDUtasolla solmittu sekä osaamistarvekartoituksia toteutettu, joita hyödynnetään koulutustarjontaa suunniteltaessa. Laaditaan uudistuville tutkinnoille niiden osien koulutuspalvelukuvaukset. Koulutuspalvelukuvausten tarkistaminen aloitettiin osana Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien tutkintokohtaisia liiteosien laadintaa. Tutkintokohtaisten arvioinnin toteuttamissuunnitelmien laatiminen jatkuu keväällä 2019. Santasport Lapin Urheiluopiston tutkintojen koulutuspalvelukuvaukset on laadittu tutkinnonosittain ja ne on tallennettu ROKKI-intraan. REDUn jatkuvan haun hakumenettelyn ja valintaperusteiden uudistaminen. REDUssa jatkuvan haun prosessi kytkettiin valmistuvien opiskelijoiden prosessin rinnalle. Tavoitteena oli pitää opiskelijavirtauma mahdollisimman tasaisena läpi vuoden. Tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vapauttamat ja muutoin aloilla vapautuneet opiskelupaikat päivitettiin jatkuvaan haun koulutuskalenteriin. Hakemukset käsiteltiin opiskelijapalveluissa ja hakijat haastateltiin (alakohtaiset testit tarvittaessa) osaamisaloilla. Osaamisalan koulutuspäällikkö teki opiskelijavalintapäätökset palvelupäällikön esityksestä. REDUn jatkuvan haun tarjonnassa ovat olleet kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä lyhytkestoiset koulutukset rahoitusväylästä riippumatta. Jatkuvan haun toimintamalli on joustavuudessaan mahdollistanut nopeasti reagoivan asiakaspalvelun ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan. Prosessia kehitetään edelleen vuoden 2019 aikana.

26 (94) Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) käyttöönotto kaikille opiskelijoille osana pedagogisten toimintatapojen uudistamista. Henkilökohtaistamisen osaamiseen perehdyttämiseen järjestettiin syksyllä kuukausittain webinaarit sekä pedagogiseen osaamiseen, että Studentan dokumentointiin liittyen. Tiimeihin perehdytettiin lisäksi HOKS-tukihenkilöt. Valmentaviin koulutuksiin laadittiin oma kehittämissuunnitelma sisältäen valmaja telma koulutukset. Erityisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen laadittiin niin ikään myös kehittämis- ja toimintasuunnitelma, joka otettiin käyttöön syksyllä 2018. Erityisen tuen suunnittelussa REDUssa on käytössä toimintatapa, jossa suunnitelmista vastuulliset erityisopettajat on nimetty toimintayksiköittäin. Osaamisen arviointiin laadittiin kansallisen ohjeistuksen mukainen Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteinen osa, sekä käynnistettin tutkintokohtainen liiteosien laadintatyö. Tämän suunnitelman yhteisessä osassa on REDUn ohjeistus osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, sekä arvioinnin suunnitteluun (näyttö), toteuttamiseen ja dokumentointiin. Lisäksi ohjeet on päivitetty uusien säädösten mukaisiksi arvioinnin uusimisen, korottamisen, tarkistamisen sekä oikaisumenettelyn osalta. REDUn Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteinen osa hyväksyttiin rehtoreiden toimesta lokakuussa 2018. REDUssa oli vuoden 2018 alkaessa käytössä erillinen toimintaohjeistus tiedosto säädösten siirtymävaiheeseen ja uusien säädösten edellyttämien toimintatapojen käyttöönottoon, sekä menettelyihin REDUssa. Vuoden 2018 aikana ohjeet ja menettelyt tarkistettiin ja siirrettiin osaksi REDUn toimintakäsikirjaa ja säädösten siirtymävaiheen aikainen erillinen tiedosto poistui käytöstä vuoden loppuun mennessä. Otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä Toimintavuonna REDUssa käynnistettiin StudentaPlus toiminnanohjaus/opiskelijahallintojärjestelmän käyttöönotto. Tietojen siirto aiemmasta järjestelmästä ja kehittäminen etenivät yhtäaikaisesti ja kehittämistyö jatkuu edelleen 2019. Vuoden 2018 aikana luovuttiin Winhan käytöstä (elinkaari päättyi 31.12.2018) ja valmisteltiin SopimusPron osalta tiedonsiirtoja StudentaPlus - järjestelmään. Näiden lisäksi työstettiin rajapintoja myös muihin järjestelmiin. Valtakunnalliseen Koski -tietovarantoon tiedonsiirto em. järjestelmistä edellytti rajapintojen rakentamista ja testaamista, joka jatkuu edelleen 2019. Opiskelijan HOKS prosessiin liittyen StudentaPlus opiskelijajärjestelmä mahdollistaa sekä opiskelija- että huoltajaliittymän toiminnot. Opiskelijaliittymän kautta opiskelija näkee omat perustiedot sekä oman henkilökohtaisen lukujärjestyksensä, joka rakentuu opiskelijan tekemien HOKS-valintojen mukaan.

27 (94) Opiskelijaliittymässä opiskelija voi liittymän täydentää oman koulutustaustan ja tuoda järjestelmään mm todistuskopioita aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta osaksi HOKSia. Opiskelija näkee liittymän kautta HOKSiin kirjatut päätökset ja suunnitelmat. Hän voi ilmoittautua liittymän kautta HOKSissa määritellyille opinnoille. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus työstää näyttösuunnitelmaa tutkinnon osa kerrallaan ja seurata opintojen ja näyttöjen etenemistä. Opiskelija näkee häntä koskevat päiväkirjamerkinnät, läsnäolot ja poissaolot. Hän voi ilmoittaa tulevista poissaoloista liittymän avulla ja lähettää viestiä tarvittaessa opettajille. Huoltajalla ja opiskelijalla on samanlainen näkymä liittymässä. Huoltajan liittymän kautta ei voi tehdä tietoihin muutoksia, mutta voi seurata samoja opiskelijan tietoja. Opiskelijan ja huoltajan liittymän toimintoja kehitetään edelleen vuoden 2019 aikana. Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen Uuden strategian mukaisesti työelämän osaamisen kehittämisen tarpeet ratkaistaan yhdessä ja yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäkumppanuuksien vahvistaminen ja kumppanuuksien hallinta nousevat asiakaslähtöisen toimintatavan myötä toiminnan keskiöön. Työelämäkumppanuuksien suhteen pyritään entistä määrätietoisempaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Yhteistyön tavoitteena on molempia osapuolia hyödyntävä toiminta, jolloin asiakastuntemuksen lisääntymisen ja asiakaskokemuksien kautta saadaan enemmän myös ennakointitietoa työelämästä tulevista osaamisen kehittämisen tarpeista. Toimintavuonna 2018 REDUn tavoitteena on kehittää yhdessä työelämän kanssa ratkaisu ja toimintamalli siihen, miten REDUn toiminta voidaan kehittää kiinteäksi osaksi asiakasyrityksen osaamisen kehittämisstrategioita. Asiakassuhteiden ja kumppanuuksien ylläpitoa syvennetään laajentamalla asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) hyödyntämistä osaamisaloille. Järjestelmää hyödynnetään REDUssa laajasti koulutus- ja oppisopimuspaikkojen valmistelussa ja hallinnoinnissa. Järjestelmä tuottaa tietoa mm. koulutustarjonnan suuntaamisessa. Tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirtyessä REDUn uuteen ammatillisen tutkintojen ja koulutuksien järjestämislupaan, REDUuun luodaan toimintatapa miten työvoimakoulutuksesta tulee osa REDUn koulutustarjontaa. Luodaan myös opiskelijoille mahdollisuus henkilökohtaistettuun opiskelupolkuun, johon sisältyvät luontevana osana koulutus- ja/tai oppisopimuksella työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, joka on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa.

28 (94) Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Asiakashallintajärjestelmän (CRM) käytön laajentaminen koulutussopimusten ja oppisopimusten valmistelussa osana osaamisalojen tiimien toimintaa. Asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöön on koulutettu noin 150 opettajaa. On hyödynnetty CRM ja C&Q järjestelmää koulutustarjonnan ennakoinnissa ja suunnittelussa. Käynnistetty CRM ja Studenta -opiskelijahallintajärjestelmän rajapintojen rakentaminen. Työelämäkumppanuuksien toimintamallin kehittäminen yhdessä yritysten tai julkisten toimijoiden kanssa siten, että REDU on osa asiakkaan osaamisen kehittämisstrategiaa. Eri alojen yritysten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa on laadittu kuusi uutta kumppanuussopimusta. Lisäksi on solmittu kaksi elinvoimakumppanuussopimusta kahden lappilaisen kunnan (Kemijärvi ja Ranua) kanssa. Työelämäkumppanuuksien toimintamalli on laadittu ja sen jalkauttaminen ollaan käynnistämässä. Siirrytään uuden lainsäädännön mukaiseen henkilökohtaistettuun koulutus- tai oppisopimuksella toteutettavaan työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen ja luovutaan nykymuotoisesta työssäoppimisesta ja TOP-jaksojen suunnittelusta. Erityisesti mikro- ja pienyrityksissä uusimuotoiset koulutus- ja oppisopimukset on otettu hyvin vastaan. Kasvua oppisopimusten määrässä näissä kohderyhmissä on 130 prosenttia. Uuteen järjestämislupaan sisältyvän työvoimakoulutuksen tehtävän järjestämiseen luodaan uusi toimintatapa. Valmisteltiin toimintamallia ja toteutussuunnitelmaa työvoimakoulutuksen (TEM-VOS) toteuttamiseksi ja koulutukset käynnistettiin. TEM-VOS koulutuksen toteuttamiseksi sekä koulutustarjonnan ja kysynnän kohtaannon parantamiseksi käynnistettiin kehittämisprosessi yhdessä TE-hallinnon ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kehittämisen keskiössä on sopimuspohjainen asiakasohjaus koulutuksiin, jatkuvan haun toteuttaminen sekä toteutusten säännönmukainen seuranta.

29 (94) Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue ja oppilaitos aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta. Samalla lakkaavat nykyiset Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto oppilaitoksina. Myös aiemmin Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto -tulosalueeseen yhdistetyn Lapin oppisopimuskeskuksen toiminta erillisenä yksikkönä ja nimenä päättyy. Uuden koulutuskeskuksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä lisätään mm. ottamalla käyttöön yhtenäinen REDU-ilme ja -logo Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Lapin koulutuskeskus REDUn ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Tämän uuden REDU-ilmeen rinnalla jatkaa erillinen Santasport -ilme, jonka alla viestitään niin Santasport Lapin Urheiluopiston kuin Santasport Finland Oy:n toimintaa. Uusi toimintamalli ja uuden lainsäädännön henkilökohtaistamisen säädökset edellyttävät toiminnan suunnittelulta ja pedagogiikalta uusia toimintatapoja. Jatkossa opiskelijan henkilökohtainen opiskelupolku rakentuu hänen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) yhdessä omaohjaajan kanssa tekemien valintojen eli henkilökohtaisen suunnitelman perusteella. Ryhmäkohtaiset lukujärjestykset jäävät historiaan. Tilalle tulee opiskelijan henkilökohtainen opiskelukalenteri, jossa näkyy niiden tutkinnon tai koulutuksen osien koulutuksien toteutukset ja aikataulut (työjärjestykset), jotka hän on HOKS:ssa valinnut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa täytyy ottaa huomioon nämä HOKS:en valinnat eli siirrytään tarjontalähtöisestä asiakaslähtöiseen suunnitteluun ja toimintaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus myös muuttui 2018 alkaen. Vaiheittain vuosina 2018 2022 lisääntyvä tuloksellisuusrahoitus tulee lisäämään rahoituksen määrällistä vaihtelua nykyistä enemmän, joka pitää myös ottaa huomioon nykyistä ketterämmin. Toiminnan suunnittelussa on näin ollen tarkoituksenmukaista siirtyä talousarviosuunnittelun kanssa ajallisesti rinnakkaiseen kalenterivuosittaiseen suunnitteluun. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia niin koulutuksen hakeutumiseen, valintoihin, henkilökohtaistamiseen kuin itse oppimiseen, pedagogisiin ratkaisuihin ja oppimisympäristöihin. REDUssa on useissa digitalisaation kehittämishankkeissa yhdessä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa kehitetty ja pilotoitu uusia digitaalisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Digitalisaation tehokkaampi ns. haltuun ottaminen REDUn uudessa toimintamallissa vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta ja tästä syystä on tarvetta laatia sitä varten oma kehittämissuunnitelma. Digitaalisten oppimisympäristöjen lisäksi on edelleen tarvetta myös fyysisiin oppimisympäristöihin. REDU omistaa pääosan omista toimitiloistaan ja osa tiloista on myös vuokrattu ulkopuolisille toimijoille. Tilapäiseen tarpeeseen tiloja vuokrataan niiltä paikkakunnilta, joissa ei ole omia tiloja käytettävissä. REDUn omistamien kiinteistöjen osalta on laadittu erillinen kiinteistöstrategia ja sen toteuttamissuunnitelma. Niillä varmistetaan osaltaan REDUn perustehtävän toteuttamista ja että REDUlla on käytettävissään tarkoituksenmukaiset, kunnossa olevat ja terveelliset toimitilat. Kiinteistöstrategian tavoitteena on myös vastata toiminnan ja talouden sopeuttamiseen säästämällä kiinteistökustannuksista ja säilyttää kiinteistöjen kuntoluokka. Kiinteistöstrategiaan sisältyvä toteuttamissuunnitelma määrittelee mitä kiinteistöjä ja toimitiloja kehitetään ja mistä luovutaan tavoitteen saavuttamiseksi. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa myös koulutusviennin. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta ja sitä kautta REDU voi hyödyntää jo olemassa olevia yhteyksiä niin lähialueille kuin kauemmaksi ja tulevaisuudessa myös harjoittaa koulutusvientiä.

30 (94) Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Otetaan käyttöön uusi yhtenäinen REDU-ilme ja -logo sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä REDUssa ja Lapin koulutuskeskus REDUssa. Toimintavuoden 2018 alusta alkaen Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä ja Lapin koulutuskeskus REDUssa otettiin käyttöön yhteinen ja yhtenäinen REDUilme ja logo. REDUlle ja sen uudelle ilmeelle on luotu laajasti näkyvyyttä sekä sisäisesti että ulkoisesti monipuolisen viestinnän keinoin. Esimerkiksi graafinen ohjeistus, esittely- ja esitemateriaali, lomake- ja asiakirjapohjat, toimipistenäkyvyys ja opasteet, kalusto- ja ajoneuvoteippaukset sekä uudistuneet yhteiset verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Valmistellaan siirtymistä lukuvuosisuunnittelusta talousarviovuoden mukaiseen vuosisuunnitteluun. REDUn hallitus päätti elokuussa 2018, että REDUssa siirrytään opettajien virkaehtosopimuksien osalta noudattamaan OVTES 2018 19 Osio C Liite 1 mukaista vuosityöaikajärjestelmää 1.1.2019 lukien. Samassa yhteydessä päätettiin siirtyä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Tämä tarkoitti sitä, että lukuvuosi muutettiin samanaikaisesti alkamaan vuoden 2019 alusta vuosittain 1.1 ja päättymään 31.12. Vuosityöaikasuunnitteluun siirtymiseen liittyen valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa vuosityöajan soveltamisohje vuoden 2019 alusta lukien. Valmistellaan kehittämissuunnitelma digiloikkaan. Toimintavuoden aikana digitaalisuutta on kehitetty hanketyönä ja pedagogisen digituen avulla. Hankkeissa on keskitytty pääasiassa yhteistyöhön työelämän kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa sekä näyttöjen arvioinnissa. REDUun on valittu pedagogisia digitukihenkilöitä (2), jotka huolehtivat käyttäjien koulutuksesta sekä pedagogisesta käytön tuesta. Samalla on kartoitettu henkilöstön osaamista sekä erilaisten ohjelmistojen käyttöä. Henkilöstölle on koottu oma ohjesivusto tuetuista digitaalisista järjestelmistä ROKKIintraan ja opiskelijoille peruskäyttöohjeet Aloitusvalmennus -nimiseen työtilaan Moodleen. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön Adobe Connect Pro reaaliaikaisena etäopetus- ja ohjausvälineenä sekä Moodle verkko-oppimisalustana sekä käynnistettiin valmistelu Optima-verkko-oppimisalustasta luopumisesta.

31 (94) Oppilaitokseen on hankittu uusia välineitä, esim. konferenssikameroita ja gopro-kamera. Digitaalisia ohjelmia ja laitteita on kokeiltu työpaikalla järjestettävän koulutuksen ohjauksessa ja näyttöjen arvioinnissa opetuksessa ne ovat jo vahvasti käytössä. Työpaikalla järjestettävänä koulutuksen ohjauksessa on kokeiltu uusia järjestelmiä mm: Alvar mobiilia, Edukitiä sekä Workseediä näistä Edukit on valittu laajempaan kokeilukäyttöön. Koulutusviennin käynnistäminen liikunta-alalla. Santasport Lapin Urheiluopisto on tehnyt Kisakallion Urheiluopiston kanssa yhteistyösopimuksen. Santasport Lapin Urheiluopisto on palkannut Kisakallion urheiluopiston kanssa yhteisen henkilön Kisakallion Urheiluopiston Kiinaan perustamaan koulutusvientiyritykseen. Tavoitteena on mm. tuottaa sisältöä koulutusvientituotteisiin ja luodaan toimintamalli, jolla kehitetään koulutusvientiä ja toteutetaan koulutusviennin alihankintaa yhteistyössä Kiinan suuntaan ja myös muiden maiden markkinoille. Sopimuksen kesto on 31.12.2020 saakka. Koulutusvientiin sisältyen liikunnan ja urheilun koulutustuotteiden verkkototeutusten tekeminen aloitettiin Mobie-alustalla ja käynnistetiin toukokuussa Olympic solidarity yhteistyöneuvottelut talvilajien osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan valtakunnallisille koulutuskeskuksille ml. Santasport Lapin Urheiluopisto 7.12.2018 määräaikaisen kokeiluluvan toteuttaa huippu-urheiluun suunnattua vapaan sivistystyön koulutusta koulutusvientinä ulkomaisissa yhteistoiminta oppilaitoksissaan vuosien 2019 2020 aikana. Kiinteistöjen kuntoluokka säilytetään vähintään 75 %:n tasolla. Toimintavuoden aikana toteutetut rakennusinvestoinnit ja korjaukset tukivat asetettua tavoitetta. Päivitetään REDUn kiinteistöstrategia ja sen toteuttamissuunnitelma ottamaan huomioon REDUn uusi strategia ja uuden lainsäädännön mahdollisuudet mm. tilojen käytön tehostamiseen ja monipuolistamiseen. Kiinteistöstrategian ja sen toteutussuunnitelman päivittäminen käynnistettiin toimintavuoden aikana. Strategian päivitykseen vaikuttaa se, että ammatillisen koulutuksen muutoksen tilatarpeiden muutostarpeet ovat vielä toimintavuonna auki.

Toteutetaan toimintavuodelle kiinteistöstrategian toimintasuunnitelmassa suunnitellut kiinteistöjen kehittämistoimenpiteet. Kiinteistöstrategia on toteutunut suunnitellusti. Toripuistikon kiinteistön luopumista ei saatu toteutettua REDUsta riippumattomista syistä. 32 (94)

33 (94) 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Taulukoissa 6-9 on esitetty määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat toimintavuoden 2018 osalta tulosalueittain eriteltynä sekä tulosalueet REDU yhteensä. Taulukoissa on esitetty vertailutietona REDU yhteensä tulokset tilinpäätösvuosilta 2016 ja 2017 siltä osin, kun vastaavia vertailtavia tietoja on käytettävissä. Esim. opiskelijavolyymien laskeminen opiskelijavuosina (OV) on alkanut vasta 2018, joten aiemmilta vuosilta ei ole käytettävissä vertailutietoja. Kohdassa 2.3 on esitetty tarkempi analyysi tuloksista niiden muutoksilta sekä selostettu uudistuneiden mittareiden laskentaperiaatteita. Taulukko 6 Ammatillinen koulutus, Valtionosuusrahoitteinen (VOS) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Lapin Santasport Tulosalueet yhteensä koulutuskeskus Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä, ei sis työvoimakoulutusta OV 3139 2949,2 2899 2681,4 240 267,8 Työvoimakoulutus (1 OV 150 79,1 79,1 0 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Negatiivisesti keskeyttäneet / OV (2 % Oppilaitosmuotoisesta koulutuksen keskeyttäneet % 4,1 % 8,4 % 6,0 % 12,6 % 6,0 % 13,2 % 6,0 % 7,7 % Oppisopimuskoulutuksen keskeyttäneet % 9,6 % 7,8 % 7,0 % 2,2 % 7,0 % 2,3 % 7,0 % 0,0 % Asiakastyytyväisyys Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijat % 92,5 % 94,6 % 90 % 90,5 % 90 % 91,0 % 90 % 86,3 % Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat (SopimusPRO) asteikko 0-4 3,2 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 Työvoimakoulutuksen opiskelijat (OPAL-palaute) % 87,0 % 85,1 % 90 % 82,0 % 90 % 82,0 % Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm 1325 1401 1460 1242 1390 1166 70 76 Valmentavat koulutukset TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet % 82,9 % 80 % 82,9 % TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet % 62,5 % 50 % 62,5 % Asiakastyytyväisyys % 94,8 % 97,3 % 90 % 89,0 % 90 % 89,0 % 1) Työvoimakoulutuksen volyymin osalta (OV) jakoa tulosalueiden kesken ei ole tehty, vaan se määräytyy kysynnän mukaan. 2) 2016 2017 luvussa mukana vain perustutkintokoulutus ja jakajana lukuvuoden opiskelijamäärän keskiarvo. 2018 alkaen jakajana opiskelijavuodet (OV).

34 (94) Taulukko 7 Ammatillinen koulutus, maksullisena palvelutoimintana toteutettu (MAPA) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 262,4 278,6 44 96,2 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 178,9 278,6 31 64,2 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm 156 123 67 120 Suoritetut perustutkinnot lkm 118 87 52 55 Suoritetut ammattit- ja erikoistutkinnot lkm 38 36 15 65 Ei tutkintotavoitteinen MAPA-koulutus OVT/OV (3 TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet OTV/OV (3 83,5 136,0 13 37,4 3) 2015-2017 mittayksikkö opiskelijatyövuosi (OVT) ka 2018 alkaen opiskelijavuosi (OV) Taulukko 8 Vapaa sivistystyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Kokonaistuntimäärä h 2070 1972 2200 1826 Valtionosuustunnit h 1893 1961 2000 1788 Avoin korkeakouluopetus h 724 749 700 410 Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 25 901 25 600 28 000 28740

35 (94) Taulukko 9 Henkilöstötyö ja hanketoiminta Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin Santasport Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä koulutuskeskus Lapin Urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opettajien kelpoisuus % 97,8 % 97,8 % 98 % 96,2 % 98 % 96,0 % 100 % 100,0 % Henkilöstön kehittäminen % 2,2 % 3,1 % 3,0 % 2,0 % 3,0 % 2,1 % 3,0 % 0,5 % 3,0 % 2,3 % Henkilöstöpalaute (vain parillisina vuosina) (1 % 70,8 % 70,0 % 67,4 % 70,0 % 61,4 % 80,0 % 84,5 % 70,0 % 92,7 % Kehittämistoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Kehittämistoiminnan laajuus (hankeiden henkilötyövuodet) htv 19,8 27,8 27 20,3 21 15,2 2 3,2 4 1,9 Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus tulorahoituksesta % 3,0 % 3,0 % 3,3 % 2,5 % 1,2 % 5,8 % 3,0 % 3,1 % 1) Henkilöstökyselyssä 2018 henkilön työyksikön valintakysymys ei ollut pakollinen. Tästä johtuen tulosalueiden ja sisäisten palvelujen yksiköiden henkilöstön vastauksista puuttuu niiden 48 (13,9 % vastanneista) henkilön vastaukset, jotka eivät vastanneet, missä he työskentelevät. Näiden henkilöiden vastaukset ovat mukana tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä (koko REDU) -tuloksissa. Sisäiset palvelut

36 (94) 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi Ammatillinen koulutus, Valtionosuusrahoitteinen (taulukko 6) Valtionosuusrahoitteiseen (VOS) ammatillinen koulutukseen sisältyy ammatillisen koulutuksen toiminta, johon REDU on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvan ja VOSrahoituksen. Tähän sisältyvät ammatilliseen tutkintoon tai niiden osiin johtava koulutus sekä perustutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava (TELMA) koulutus. VOS-toimintaan sisältyy myös järjestämislupaan sisältyvä tutkintoon johtava työvoimakoulutus, joka myös vuodesta 2018 alkaen uusien aloittavien opiskelijoiden osalta rahoitetaan VOS-rahoituksella. VOS-rahoituksella järjestetään koulutusta sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijavuodet yhteensä Opiskelijavolyymien laskeminen opiskelijavuosina (OV) on alkanut vasta 2018, joten aiemmilta vuosilta ei ole käytettävissä vertailutietoja. Uusi opiskelijavuosimittari kattaa nyt koko valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen. Siihen sisältyy aiempina vuosina kumottujen säädösten mukaisesti erikseen seuratut VOS-rahoitteiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatilisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksien sekä nyt myös vuoden 2018 alusta alkaen alkanut uusi tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus, jota ennen järjestettiin vain maksullisena palvelutoimintana. Opiskelijavuosi on uusi opiskelijavolyymin mittari se ei ole sama kuin opiskelijamäärä Opiskelijavuoteen lasketaan REDUssa kirjoilla olevat opiskelijat jokaisena kalenterivuoden päivänä (365 laskentapäivää) ja luku on näiden päiväkohtaisten toteutuneiden lukujen keskiarvo koko kalenterivuodelta. Viittä arkipäivää kohden voi olla kaksi vapaapäivää. Yli neljä viikkoa kestävien opiskelun keskeytysten (mm. kesäloman) ajalta ei lasketa opiskelijaa opiskelijavuosiin, ellei opiskelijalle ole tälle ajalle suunniteltu opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämisuunnitelmassa ja sovittu ohjattua koulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Toimintavuonna 2018 REDUssa oli käytössä perustutkinto- ja valmistavien koulutuksien osalta yli kaksi kuukautta pitkä kesäkeskeytys (kesä ja heinäkuu), mikä osaltaan vähensi neljä viikkoa ylittävältä osalta opiskelijavuosikertymää. Keskimäärin koko vuoden REDUssa kirjalla ollut opiskelija kerrytti REDUlle 11/12 eli n. 0,9 opiskelijavuotta, kun taas elokuussa aloittanut tai kesäkuun alussa valmistunut vain 5/12 eli 0,4 ov. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä, ei sis työvoimakoulutusta OV 3139 2949,2 2899 2681,4 240 267,8 Työvoimakoulutus (1 OV 150 79,1 79,1 0 1) Työvoimakoulutuksen volyymin osalta (OV) jakoa tulosalueiden kesken ei ole tehty, vaan se määräytyy kysynnän mukaan. Toimintavuodelle 2018 asetettu opiskelijavuodet yhteensä tavoite 3139 on sama, kuin REDUn ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa (OKM/55/531/2018, 6.10.2017) määritelty opiskelijavuosien vähimmäismäärä. Tämä luku ei sisällä alemmalla rivillä esitettyä vuonna 2018 alkanutta VOS-rahoitteista työvoimakoulutusta, jonka laajuudesta ja myönnettävästä rahoituksesta OKM:n

37 (94) päätti erikseen suorituspäätöksessä. Vuoden 2018 tavoite työvoimakoulutuksen osalta oli arvio, sillä talousarvion valmistelun yhteydessä ei ollut vielä tehty suoritepäätöstä. Opiskelijavuodet yhteensä ilman työvoimakoulutusta Opiskelijavuosien kokonaismäärässä REDU jäi tavoitteesta 189 ov:lla (-6 %). Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoite alitettiin 217,6 ov:lla (-7,5 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa opiskelijatyövuositavoite sen ylittyivät 27,8 ov:lla (+11,6 %). Työvoimakoulutuksen opiskelijavuodet Työvoimakoulutuksessa toteuma on 79,1 ov, mikä jäi asetetusta tavoitteesta lähes puoleen (- 47,3 %). Työvoimakoulutusta oli toimintavuonna vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Tutkintokoulutus Uusia keskeyttämisprosentteja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien lukuihin, sillä aiempina vuosia mittarin laskennassa oli mukana vain perustutkinto-opiskelijat ja keskeyttäneiksi ei laskettu heitä, jotka erosivat ennen ensimmäistä laskentapäivää (20.9. tai 20.1). Myös suhteellisen mittarin jakajana käytettiin aiemmin näiden em. laskentapäivien opiskelijamäärien aritmeettista keskiarvoa. 2018 alkaen keskeyttäneeksi luetaan perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijat. Keskeyttäneisiin laskentaan myös kaikki ne REDUssa toimintavuonna opiskelleet ja negatiivisesti keskeyttäneet, jotka ovat opiskelleet yhdenkin päivän toimintavuoden aikana. Opiskelijavuosien laskennassa jokainen vuoden 365:stä päivästä on laskentapäivä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Negatiivisesti keskeyttäneet / OV (2 % Oppilaitosmuotoisesta koulutuksen keskeyttäneet % 4,1 % 8,4 % 6,0 % 12,6 % 6,0 % 13,2 % 6,0 % 7,7 % Oppisopimuskoulutuksen keskeyttäneet % 9,6 % 7,8 % 7,0 % 13,0 % 7,0 % 13,2 % 7,0 % 0,0 % Oppilaitosmuotoisesta tutkintokoulutuksesta eli ammatillista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksista keskeytti vuoden 2018 aikana yhteensä 374 opiskelijaa, joilla oli ns. negatiivinen keskeyttämisen syy. Toimintavuonna tutkintokoulutuksessa kertyi yhteensä 2359,3 ov. Näin ollen negatiiviseksi keskeyttämisprosentiksi tuli yhteensä 12,6 %. Oppisopimuskoulutuksen keskeytti (sopimus purkautui) 70 opiskelijaa, oppisopimuskoulutusta kertyi yhteensä 536,4 ov eli oppisopimuskoulutuksen negatiivinen keskeyttämisporosentti oli 13,0 %. Lukumääräisesti tarkasteluna perustutkintokoulutuksen keskeyttäneitä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2017 perustutkinnoin keskeytti 261 opiskelijaa, kun vuonna 2018 perustutkinnon keskeyttäneitä oli 242 (molemmat luvut sisältävät myös oppisopimuskoulutuksen). Tämä ei kutenkaan näy vuoden 2018 prosenttiluvussa, sillä nyt siinä on mukana myös ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinnon keskeyttäneet, joita ei aikaisempina vuosina laskettu mukaan. Negatiivisen keskeyttämisen aste ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa oli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa toimintavuonna 2018 peräti 34,6 % ja oppisopimuskoulutuksessa 13,0 %. Keskeyttämiseen asetetut tavoitteet oli asetettu aiempien vuosien eri tavalla laskettujen mittaritulosten pohjalta. Tavoitteeksi asetettua keskeyttämisastetta ei saavutettu REDUssa eikä sen

38 (94) tulosalueilla. Lähimmäksi tavoitetta pääsi Santasport Lapin Urheiluopisto; ilman ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista keskeyttäneitä siellä eroprosentti olisi jäänyt 5,6 %:iin. Santasportilla ei ollut toimintavuonna oppisopimusopiskelijoita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Asiakastyytyväisyys Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijat % 92,5 % 94,6 % 90 % 90,5 % 90 % 91,0 % 90 % 86,3 % Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat (SopimusPRO) asteikko 0-4 3,2 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 Työvoimakoulutuksen opiskelijat (OPAL-palaute) % 87,0 % 85,1 % 90 % 82,0 % 90 % 82,0 % Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoilta kysytään tyytyväisyyttä 1.7.2018 alkaen valtakunnallisilla amispalautekyselyn lakisääteisillä aloitus- ja päättökyselyillä, jotka jatkossa vaikuttavat VOS-rahoitukseen vaikuttavuusrahoitukseen. Palautteen perusteella siitä jaetaan koulutuksen järjestäjille 2,5 % rahoituksesta vuodesta 2020 alkaen. 1.7.2018 31.6.2019 välisenä kerätty amispalaute vaikuttaa vuoden 2020 rahoitukseen. VOS-koulutuksen rahoitukseen liittyvät uudet amispalautekyselyt tulivat käyttöön kesken toimintavuotta. Tästä syystä toimintavuoden 2018 alkupuolen osalta eli 31.6. saakka käytössä oli vielä vanhat REDUn omat opiskelijapalautekyselyt (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt). Lisäksi palautetta kysyttiin vielä koko vuoden osalta rinnan erikseen oppisopimusopiskelijoilta SopimusPRO:n omalla palautekyselyllä ja työvoimakoulutuksien opiskelijoilta OPAL-palautekyselyllä. Toimintavuoden asiakastyytyväisyysmittarissa on mukana kevään osalta REDUn omien kyselyjen ja syksyn osalta amispalautekyselyjen tulokset. Lisäksi on esitetty erikseen erillisten oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen palautekyselyjen tulokset. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 90,5 % opiskelijoista vastasi olevan tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen koulutukseensa. Tavoitetaso ylitettiin siten 0,5 prosenttiyksiköllä. Verrattuna edellisiin vuosiin asiakastyytyväisyys laski 4,1 prosenttiyksiköllä ja näin useita vuosia peräkkäin jatkunut tyytyväisyyden parantuminen taittui. Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijoista 91,0 % vastasi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen eli 1 prosenttiyksikköä enemmän kuin oli tavoitteena. Santasport Lapin Urheiluopistossa oltiin hieman kriittisempiä ja tyytyväisyys 86,3 % tasolla jäi 3,7 prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Oppisopimuskoulutuksen (SopimusPRO) palautekyselyssä tyytyväisyys oli 3,5 % eli sama kuin mikä oli tavoitteena. Oppisopimuskoulutusta oli vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Työvoimakoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Työvoimakoulutuksessa (OPAL-palaute) jäätiin tyytyväisyystavoitteesta 8:lla prosenttiyksiköllä. Työvoimakoulutusta oli vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm 1325 1401 1460 1242 1390 1166 70 76

39 (94) Suoritettujen tutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) lukumäärä yhteensä jäi 218 tutkintoa alle tavoitteen (-14,9 %). Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoitteesta jäätiin 224 tutkinnolla (-16,1 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa sen sijaan tavoite ylitettiin 6:lla tutkinnolla (+8,6 %). Valmentavat koulutukset (VALMA ja TELMA) Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi REDU järjestää Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutusta (TELMA). Valmentavia koulutuksia toteutettiin toimintavuonna vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Valmentavat koulutukset TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet % 82,9 % 80 % 82,9 % TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet % 62,5 % 50 % 62,5 % Asiakastyytyväisyys % 94,8 % 97,3 % 90 % 89,0 % 90 % 89,0 % Valmentavien koulutuksien tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen (VALMA) tai työhön ja itsenäiseen elämään (TELMA). VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet Koulutuksien opiskelijoilta kysytään päättökyselyssä, millaiset jatkosuunnitelmat heillä on koulutuksen jälkeen. VALMA-koulutuksen päättäneistä opiskelijoista 82,9 % on ilmoittanut, että jatkaa perustutkintokoulutuksessa tai lukiokoulutuksessa koulutuksen päätyttyä. 80 %:n tavoite siten ylitettiin. TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet TELMA-opiskelijoista 62,5 % on vastannut, että jatkaa töihin tai perustutkintokoulutukseen koulutuksen päätyttyä. Myös TELMA:n osalta asetettu 50 %:n tavoite saavutettiin. Asiakastyytyväisyys (VALMA ja TELMA) Valmentavien koulutuksien opiskelijoilta kysytään sekä alku- että päättökyselyissä tyytyväisyyttä koulutukseen. 89,0 % kyselyyn vastanneista on ollut tyytyväinen. 90 %:n tyytyväisyystavoitteista jäätiin kuitenkin prosenttiyksikön verran. Ammatillinen koulutus, maksullisena palvelutoimintana toteutettu (taulukko 7) Ammatillisen koulutuksen maksulliseen palvelutoimintaan sisältyy se ammatilliseen koulutukseen luettava toiminta, jota ei rahoiteta REDUlle myönnetyllä valtionosuusrahoituksella (VOS). Tätä on mm. toisille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutuksen osaamisen hankkiminen ja osoittaminen (näytöt) sekä ennen yhtiöittämisvelvoitetta alkanut TE-keskuksen ostama tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen ns. hännät. Vuodesta 2018 alkaen uusi tutkintoon johtava työvoimakoulutus on osa VOS-toimintaa.

40 (94) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 262,4 278,6 44 96,2 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 178,9 278,6 31 64,2 Ei tutkintotavoitteinen MAPA-koulutus OVT/OV (3 TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet OTV/OV (3 83,5 136,0 13 37,4 3) 2015 2017 mittayksikkö opiskelijatyövuosi (OVT) ka 2018 alkaen opiskelijavuosi (OV) Maksullisena palvelutoimintana (mapa) järjestetty koulutustoiminta kokonaisuudessa REDUssa oli toimintavuonna hyvin vähäistä eli vain n. 3 % REDUn koko volyymistä. Mapa-koulutustoiminnan laajuus oli kuitenkin talousarvion laadinnan yhteydessä arvioituun määrään verrattuna yli kaksinkertainen. Kokonaismäärä 96,2 ylitti näin ollen tavoitteen 52 opiskelijavuodella (+118 %). Toteutuneesta mapa-koulutustoiminnan volyymistä 2/3 64,2 ov oli tutkintoon johtavaa koulutusta ja 1/3 eli 37,4 ov ei tutkintotavoitteista. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm 156 123 67 120 Suoritetut perustutkinnot lkm 118 87 52 55 Suoritetut ammattit- ja erikoistutkinnot lkm 38 36 15 65 Mapa-koulutustoiminnassa suoritettiin kokonaisia ammatillisia tutkintoja 120, mikä oli liki sama määrä kuin edellisenä vuotena. Tavoitteena ollut määrä ylitettiin 53:lla (+79,1 %). Perustutkintoja oli kolme enemmän, kuin oli tavoitteena ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin 50 enemmän, kuin oli tavoitteena. Vapaa sivistystyö (taulukko 8) REDUlla on vapaaseen sivistystyöhön kuuluvana luvat ylläpitää Lapin kesäyliopistoa sekä järjestää liikunnan koulutuskeskustoimintaa Santasport Lapin Urheiluopistossa. Kesäyliopistotoiminta (Lapin kesäyliopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Kokonaistuntimäärä h 2070 1972 2200 1826 Valtionosuustunnit h 1893 1961 2000 1788 Avoin korkeakouluopetus h 724 749 700 410 Kesäyliopistotoiminta supistui vuoden 2017 tasosta. Lapin kesäyliopiston kokonaistuntimäärätavoitteesta jäätiin 374 tunnilla (-17,0 %) ja tuntimäärä laski edelleen vuoden 2017 tasosta 146 tunnilla (-7,4 %). Valtionosuusrahoituksella toteutettavien tuntien tavoitteesta jäätiin 212 tun-

41 (94) nilla (-10,6 %). Tuntien määrä alitti vuoden 2017 tason 173 tunnilla (-8,8 %). Avoimessa korkeakouluopetuksessa tavoitteesta jäätiin 290 tunnilla (-41,4 %) ja tuntimäärä jäi 2017 tasosta 339 tunnilla (-45,3 %). Liikunnan koulutuskeskustoiminta (Santasport Lapin Urheiluopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 25 901 25 600 28 000 28740 Santasport Lapin Urheiluopistossa järjestettyjen vapaan sivistystyön lyhytkurssivuorokausien lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen 740 kurssivuorokaudella (+2,6 %). Kurssivuorokausien kokonaismäärä nousi nyt toista vuotta peräkkäin. Edellisen vuoden tasosta noustiin +12,3 %. Henkilöstötyö ja hanketoiminta (taulukko 9) Henkilöstötyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opettajien kelpoisuus % 97,8 % 97,8 % 98 % 96,2 % 98 % 96,0 % 100 % 100,0 % REDUn palveluksessa oli 31.12.2018 yhteensä 265 opettajaa joista kymmeneltä (3,8 %) puuttui opetustoimen henkilöstölle säädetty kelpoisuus. Toimintavuodelle asetettu 98 % kelpoisten tasosta jäätiin 1,8 prosenttiyksiköllä. Kelpoisten opettajien osuus väheni 1,6 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasosta Lapin koulutuskeskus -tulosalueella tavoitteesta jäätiin 2 prosenttiyksiköllä. Santasport Lapin Urheiluopiston kaikki 65 opettajaa täyttivät kelpoisuusehdot. Kelpoisuusmittarissa on käytetty OPH:n määritelmää, jossa opetushenkilöstöön lasketaan mukaan myös johtavissa viroissa olevat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on opettajan kelpoisuus eli koulutuskuntayhtymässä mukana ovat myös oppilaitosten rehtorit ja toimipistejohtajat/koulutuspäälliköt. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Henkilöstön kehittäminen % 2,2 % 3,1 % 3,0 % 2,0 % 3,0 % 2,1 % 3,0 % 0,5 % 3,0 % 2,3 % Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 471 506 euroa eli 2,0 % koko toiminnan henkilöstökuluista. Kehittämisen osuus pieneni 1,1 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tasosta ja tavoitetasoa 3,0 % ei savutettu.

42 (94) Lapin koulutuskeskus REDUssa henkilöstön kehittämiseen käytettiin 393 470 euroa eli 2,1 % henkilöstökuluista. Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalueella henkilöstön kehittämiseen käytettiin 12 720 euroa eli 0,5 % henkilöstökuluista. Edellisenä vuonna Santasportissa käytettiin henkilöstön kehittämiseen 87 910 euroa. REDUn sisäisissä palveluissa henkilöstö kehittämiseen käytettiin 65 315 euroa eli 2,3 % henkilöstökuluista. Vuonna 2017 sisäiset palvelut käytti henkilöstön kehittämiseen 81 722 euroa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Henkilöstöpalaute (vain parillisina vuosina) (1 % 70,8 % 70,0 % 67,4 % 70,0 % 61,4 % 80,0 % 84,5 % 70,0 % 92,7 % Toimintavuonna 2018 toteutettiin henkilöstökysely. Kyselyä on toteutettu REDUssa joka toinen vuosi. Henkilöstökyselyyn vastasi 343 henkilöä (vastausprosentti 76%). Vastanneista yhteensä 67,4% oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä ja suosittelisivat REDUa työpaikkana muille. Asetettuun 70 % tyytyväisyystasosta jäätiin 2,6 prosenttiyksiköllä. Lapin koulutuskeskuksessa tyytyväisiä on 61,4 % vastanneista eli tavoite alittui 8,6 prosenttiyksikköä. Santasport Lapin Urheiluopiston tyytyväisyystavoite oli korkeampi, eli 80 % ja se ylitettiin 4,5 prosenttiyksiköllä. REDUn sisäisissä palveluissa tyytyväisyys ylittyi 22,7 prosenttiyksiköllä ollen 92,7 %. Tulosalueiden ja sisäisten palvelujen osalta tulokset eivät sisällä välttämättä kaikkia ko. yksikön henkilöstön vastauksia, sillä työyksikkökysymys ei ollut vuoden 2018 kyselyssä pakollinen. Kyselyyn vastanneista 48, eli 14 % kyselyyn vastanneista, oli jättänyt valitsematta kyselyssä työyksikön. Heidän vastaukset on mukana koko REDUn tuloksessa. Tyytyväisiksi henkilöstökyselyssä tähän henkilöstöpalautemittariin lasketaan ne kyselyyn vastanneet, jotka ovat vastanneet olevansa täysin tai osin samaa mieltä sekä puolet jokseenkin samaa mieltä kysymyksessä: Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni ja Voin suositella REDUa työpaikkana muille.

43 (94) Hanketoiminta Kehittämistoiminnan laajuutta on REDUssa mitattu jo useamman vuoden peräkkäin hankehenkilötyövuosina, joka lasketaan sen mukaan, kuinka paljon REDUn koko henkilöstön henkilötyövuosista on käytetty hankkeisiin eli kustannettu kehittämis- ja hankerahoituksesta. Vuodesta 2018 alkaen hanketoiminnan suhteelliselle osuudelle on asetettu myös talousarviossa sitova määrällinen tavoite. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Kehittämistoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Kehittämistoiminnan laajuus (hankeiden henkilötyövuodet) htv 19,8 27,8 27 20,3 21 15,2 2 3,2 4 1,9 Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus tulorahoituksesta % 3,0 % 3,0 % 3,3 % 2,5 % 1,2 % 5,8 % 3,0 % 3,1 % Kehittämistoiminnan laajuus henkilötyövuosina Hankehenkilötyövuosissa jäätiin 6,7 henkilötyövuotta alle tavoitteen koko REDUssa. Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoitteesta jäätiin 5,8 henkilötyövuodella ja sisäisissä palveluissa 2,1 henkilötyövuodella. Santasport Lapin Urheiluopistossa tavoite ylittyi 1,2 henkilötyövuotta. Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus rahoituksessa REDUn tulorahoituksesta 3,0 % eli 1 442 994 euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Tavoite tältä osin totetutui suunnitellusti. Hankerahoitus sisältää erillisen ulkopuolisen rahoituksen sekä REDUn omarahoitusosuuden. Lapin koulutuskeskus REDUn tulorahoituksesta 2,5 % eli 917 282 euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 3,3 % tavoitetasosta jäätiin 0,8 prosenttiyksikköä eli - 316 226 euroa. Santasport Lapin Urheiluopiston tulorahoituksesta 6,5 % eli 376 304 euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 1,2 % tavoitetaso ylitettiin 5,3 prosenttiyksiköllä eli 298 331 eurolla. REDUn sisäisten palvelujen tulorahoituksesta 3,1 % eli 149 407 euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 3,0 % tavoitetaso ylitettiin 0,1 prosenttiyksiköllä eli 2 471 eurolla.

44 (94) 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ilman osakeyhtiötä (Santasport Finland Oy kuntayhtymän tytäryhtiö) oli 1 233 264,91. Tulos parani edellisestä vuodesta 2 196 728,89. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 1 655 282,35 ja poistot kasvoivat 117 388,33. Kuntayhtymän tulot laskivat edellisestä vuodesta 2,2 % ja menot 5,9 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuodelle 2018 yhteensä 33,96 M, josta perusrahoituksen lisätalousarvion perusteella hakemuksesta jaettua rahoitusta siirtyi käytettäväksi vuonna 2019 yhteensä 0,374 M. Harkinnanvaraista rahoitusta saatiin reformin toimeenpanoon vuosille 2018 2019 yhteensä 0,430 M ja Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen kehittämiseen yhteensä 0,030 M vuosille 2018 2020. Harkinnanvaraista rahoitusta käytettiin vuonna 2018 yhteensä 0,034 M. Kuntayhtymän hanketoiminnan toteuma oli 1,9 M. Hanketulot ovat n. 3,9 % kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Talousarviovuonna Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueelle oli hyväksytty 0,6 M alijäämäinen käyttötalouden tulos. Tavoite toteutui suunniteltua paremmin ja tulosalueen toteutunut käyttötalouden tulos oli ylijäämäinen 0,339 M. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintavuosi oli neljäs kuntayhtymän tulosalueena ilman yhtiöitettyä toimintaa. Tulosalueen sitova toimintakatetavoite toteutui yli tavoitteen ja käyttötalouden tilikauden ylijäämä oli 0,019 M. Kiinteistöpalvelun toimintakatetavoite ylittyi ja tilikauden tulos ennen rahoituskuluja oli 0,396 M, joka oli 0,060 M tavoitetta parempi. Hallintopalvelut (sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja KJpalvelut) tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen 0,122 M ilman investointilisää 0,598 M, joka siirretään investointirahastoon. Toteutuma oli talousarvion mukainen. Kuntayhtymän käyttötalouden tulos oli 876 593,65. Vuoden 2018 tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1 424 519,93. Kuntayhtymän tilikauden tuloskehitys vuosilta 2014 2018 (ulkoisen tuloslaskelman mukaan sisältäen liikelaitoksen 2014) M 2014 2015 2016 2017 2018 Muutos % 17-18 Toimintatuotot 60,99 61,10 55,71 49,86 48,77-2,2 Toimintakulut 57,27 56,37 50,62 46,24 43,51-5,9 Toimintakate 3,72 4,73 5,08 3,61 5,27 46,0 Rahoitustuotot ja -kulut -0,15-0,27-0,23-0,22-0,24-9,1 Vuosikate 3,58 4,45 4,85 3,39 5,03 48,4 Poistot 3,34 3,43 3,45 3,68 3,79 3,0 Satunnaiset erät 0,83 0,05-0,68-100 Tilikauden tulos + 0,23 + 1,85 + 0,99 + 1,14 + 1,42 24,6 Kuntayhtymän vuosikate kasvoi 48,4 % edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit olivat 2,0 M ja poistot 3,8 M. Nettoinvestoinnit laskivat 4,8 M ja poistot nousivat 3,0 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 vuosikate riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen määrä 31.12.2018 oli 17,3 M.

45 (94) Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan investointien rahoitus on hoidettava joko omilla tuloilla, valtionosuuksilla tai rahalaitoslainoilla. Jäsenkunnat eivät osallistu investointien rahoitukseen, eikä suoraan muun toiminnan rahoitukseen. Kemijärven kaupunki osallistuu luovutussopimuksen mukaan Kemijärven toimipisteen kustannuksiin vuosina 2015 2018. Vuoden 2018 Kemijärven maksuosuus oli 428 288 euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui vuoden 2018 alusta. Toiminnalla on vaikutusta tulevien vuosien rahoitukseen suoriterahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen kautta. Vuoden 2018 toteutuneet suoritteet vaikuttavat vuoden 2020 rahoitukseen. Toimintaan, talouden tehokkuuteen ja tasapainoon tulee kiinnittää huomiota tulosalueilla ja yksiköissä, että talous pysyy jatkossakin vakaana ja maksuvalmius hyvänä. Varainhoitovuoden suoritepäätöksessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille päätettiin vuoden 2018 tavoitteellisesta opiskelijamäärästä. Laskennassa käytettiin vuoden 2016 toteutuneita opiskelijavuosimääriä. Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen suoritepäätöksen laskentaperusteiden perusrahoituksen laskennan tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä vuodelle 2018 oli 3463, josta työvoimakoulutuksen osuus 176 ov. Suoritusrahoituksen suoritepäätöksessä vuodelle 2018 oli tutkintojen määränä käytetty 1451. Laskennallinen rahoitus jakautui varainhoitovuonna 2018 ja edelleen vuonna 2019, että perusrahoitus on 95 % ja suoriterahoitus 5 %. Vuonna 2020 perusrahoitus on 70 %, suoritusrahoitus 20 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %. Opiskelijamäärät on esitetty kohdassa 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen taulukossa 6. Hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (REDU) on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että REDUlla on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa myös hanketoimijana. Hanketoiminta ja yksittäiset hankkeet perustuvat kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. Käynnissä on useita uuden ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vaikuttavia ESR hankkeita ja OKM:n erillisrahoituksella ml. OPH:n valtionavustuksilla tuettuja hankkeita. Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin (EPPA -hanke) vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja läpäisyä Lapissa sekä siirtymiä työelämään ja jatko-opintoihin. Parasta palvelua Pohjoinen ja Parasta Digiohjausta -hankekokonaisuudella on kehitetty valtakunnallisia toimintamalleja koulutus- ja oppisopimukseen. Parasta johtamista -hanke oli haussa loppuvuodesta ja sen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakkuuksien, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen ja ylläpidon sekä opiskelijakumppanuuksien johtamista. REDU on toiminut aktiivisesti koulutuksen järjestäjien verkostohankkeissa ja parantanut suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti toimintajärjestelmäänsä mm. Laatusampo 5 -hankkeessa. Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien kehittämistä tuetaan osaamiskartoitushankkeilla mm. EKKU -ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen ja STRATOS - Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin. C&Q tietokannasta saatavaa tietoa hyödynnetään koulutussuunnittelussa. Lappilainen koulutuskumppanuusmalli on rakennettu yhdessä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Hankkeen päättyessä koulutuksen järjestäjät solmivat kumppanuussopimuksen yhteistyöhön. Työelämäyhteis-

46 (94) työtä on kehitetty mm. Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana, Osaamista työvoimapoolista, Lappilainen koulutuskumppanuus ja Polut pohjoisen kasvuun -hankkeissa. Hanketoiminnan volyymi 2014 2018 (M ) Opiskelijat voivat henkilökohtaistamisen kautta hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Erilaisilla valmiuksilla olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on lisätty kehittämällä ulkopuolisen rahoituksen avulla kuntayhtymällä olevia oppimisympäristöjä mm. LAO3D, Olympic Training Center of Rovaniemi, OSMA -osaamista maahanmuuttajalle työelämälähtöisesti ja muilla joustavia opintopolkuja kehittävillä hankkeilla. Opiskelijoiden kansainvälistymistä ja vaihtoa on tuettu useissa Erasmus+ -hankkeissa. Lisäksi opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä ja hyvinvointia on tuettu mm. Lapin TNO -palvelut, Nuorten ohjaamo ja Hyvinvoiva amis -hankkeissa. 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain Taulukko 10 Talouden toteuma tulosalueittain, ulkoinen/sisäinen Alkuperäinen Talousarvio Tilinpäätös Tulosalueet 2018 talousarvio muutosten jälk. Poistot ja Tilikauden Toimintakate Toimintakate Toimintakate lask.erät tulos Lapin koulutuskeskus REDU 2 021 337 2 057 884 3 002 780,05-2 663 284,18 339 495,87 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 188 893 188 893 205 306,83-186 393,00 18 913,83 Kiinteistöpalvelut 3 354 271 3 354 271 3 586 978,39-3 191 329,05 395 649,34 Hallinto -1 492 723-1 492 723-1 526 560,66 2 247 539,27 720 978,61 -inv.lisä, joka rahastoidaan -598 444,00-598 444,00 Yhteensä 4 071 778 4 108 325 5 268 504,61-4 391 910,96 876 593,65 Maksullinen palvelutoiminta tulosalueittain sisältyy ylläoleviin lukuihin Lapin koulutuskeskus REDU 134 863 199 410 593 275,80-201 269,36 392 006,44 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 18 639 18 639-22 786,54-9 319,68-32 106,22 Yhteensä 153 502 218 049 570 489,26-210 589,04 359 900,22

47 (94) 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa osakeyhtiö on yhdistelty rivi riviltä. Taulukko 11 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot 2018, sisältää osakeyhtiön TULOT 2018 1000 % MENOT 2018 1000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 52 516 99,37 Toimintakulut 46 989 92,68 Korkotuotot 0 0,00 Korkokulut 254 0,50 Muut rahoitustuotot 8 0,02 Satunnaiset kulut 0 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 80 0,15 Investointimenot 2 149 4,24 investointimenoihin Pysyv.vastaav.hyödyk.luov.tulot 0 0,00 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen 0 Pitkäaikaisten lainojen 1 283 2,53 lisäys 0,00 vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 243 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Laskennallinen verovelka 24 0,05 Kokonaistulot yhteensä 52 847 100 Kokonaismenot yhteensä 50 699 100 Kokonaistulot 52 847 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 511 Kokonaismenot 50 699 Rahavarojen muutos 4 659 2 148 2 148 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Taulukko 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1 233 264,91 Poistoeron lisäys/vähennys 1 666 292,67 Rahastojen lisäys/vähennys -1 475 037,65 Tilikauden yli/alijäämä 1 424 519,93

48 (94) 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain mukaan yhtymähallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tuloksen käsittely tarkoittaa investointivaraussiirtoja, poistoerokirjauksia, rahastosiirtoja sekä muita varauksia. Vuoden 2018 tilikauden tuloksesta esitetään yhtymäkokoukselle tehtäväksi seuraavaa: Kuntayhtymän tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1 233 264,91 Poistoeron lisäys/vähennys 1 666 292,67 Poistoeroa lisätään ( - ) 0,00 Tuloutetaan poistoeroa suunnitelman mukaan 1 666 292,67 Rahastojen lisäys/vähennys, netto -1 475 037,65 Siirretään investointirahastoon lisäys (-) -598 444,00 Siirretään toimintarahastoon tulosalueiden tulokset ( - ) -876 593,65 Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä, kirjataan ylijäämätilille 1 424 519,93

49 (94) 5 TALOUSARVION 2018 TOTEUTUMINEN 5.1 Käyttötalouden toteutuminen Taulukko 13 Käyttötalouden toteumavertailu 1.1. 31.12.2018 TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2018 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 40 599 321 953 877 41 553 198 41 590 909,94-37 711,94 SISÄISET MYYNTITUOTOT 594 000 28 000 622 000 560 045,60 61 954,40 MAKSUTUOTOT 425 000 6 900 431 900 359 616,86 72 283,14 SISÄISET MAKSUTUOTOT 1 007 420 32 121 1 039 541 831 151,50 208 389,50 TUET JA AVUSTUKSET 1 611 987 339 883 1 951 870 2 008 190,91-56 320,91 VUOKRATUOTOT 4 031 830 52 000 4 083 830 4 127 666,41-43 836,41 SISÄISET VUOKRATUOTOT 6 838 741 3000 6 841 741 6 931 930,44-90 189,44 MUUT TOIMINTATUOTOT 592 540 11 200 603 740 688 261,35-84 521,35 SISÄISET MUUT TUOTOT 1 569 100 1 569 100 1 391 341,63 177 758,37 TOIMINTATUOTOT 57 269 939 1 426 981 58 696 920 58 489 114,64 207 805,36 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -19 519 499-431 262-19 950 761-19 406 805,00-543 956,00 ELÄKEKULUT -3 975 943-34 905-4 010 848-3 621 806,88-389 041,12 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 070 592-8 820-1 079 412-1 380 561,03 301 149,03 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 232 942,53-232 942,53 HENKILÖSTÖKULUT -24 566 034-474 987-25 041 021-24 176 230,38-864 790,62 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -17 177,24 17 177,24 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT -1 452,00 1 452,00 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -10 042 273-301 165-10 343 438-10 243 194,13-100 243,87 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -3 170 520 76 711-3 093 809-2 781 429,45-312 379,55 PALVELUJEN OSTOT -13 212 793-224 454-13 437 247-13 043 252,82-393 994,18 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -6 227 469-667 331-6 894 800-7 133 559,05 238 759,05 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -3 033,72 3 033,72 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -6 227 469-667 331-6 894 800-7 136 592,77 241 792,77 AVUSTUKSET -47 000-43 458-90 458-59 960,65-30 497,35 VUOKRAT -970 924 26 796-944 128-763 917,82-180 210,18 SISÄISET VUOKRAT -6 838 741-6 838 741-6 928 554,00 89 813,00 MUUT TOIMINTAKULUT -1 335 200-7 000-1 342 200-1 112 101,59-230 098,41 TOIMINTAKULUT -53 198 161-1 390 434-54 588 595-53 220 610,03-1 367 984,97 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 4 071 778 36 547 4 108 325 5 268 504,61-1 160 179,61 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 615 380-36 547-3 651 927-3 793 466,96 141 539,96 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 615 380-36 547-3 651 927-3 793 466,96 141 539,96 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 456 398 0 456 398 1 475 037,65-1 018 639,65

50 (94) 5.2 Tuloslaskemaosan toteutuminen Taulukko 14 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2018 TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2018 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 40 599 321 953 877 41 553 198 41 590 909,94-37 711,94 SISÄISET MYYNTITUOTOT 594 000 28 000 622 000 560 045,60 61 954,40 MAKSUTUOTOT 425 000 6 900 431 900 359 616,86 72 283,14 SISÄISET MAKSUTUOTOT 1 007 420 32 121 1 039 541 831 151,50 208 389,50 TUET JA AVUSTUKSET 1 611 987 339 883 1 951 870 2 008 190,91-56 320,91 VUOKRATUOTOT 4 031 830 52 000 4 083 830 4 127 666,41-43 836,41 SISÄISET VUOKRATUOTOT 6 838 741 3000 6 841 741 6 931 930,44-90 189,44 MUUT TOIMINTATUOTOT 592 540 11 200 603 740 688 261,35-84 521,35 SISÄISET MUUT TUOTOT 1 569 100 1 569 100 1 391 341,63 177 758,37 TOIMINTATUOTOT 57 269 939 1 426 981 58 696 920 58 489 114,64 207 805,36 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -19 519 499-431 262-19 950 761-19 406 805,00-543 956,00 ELÄKEKULUT -3 975 943-34 905-4 010 848-3 621 806,88-389 041,12 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 070 592-8 820-1 079 412-1 380 561,03 301 149,03 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 232 942,53-232 942,53 HENKILÖSTÖKULUT -24 566 034-474 987-25 041 021-24 176 230,38-864 790,62 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT 0-17 177,24 17 177,24 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT -1 452,00 1 452,00 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -10 042 273-301 165-10 343 438-10 243 194,13-100 243,87 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -3 170 520 76 711-3 093 809-2 781 429,45-312 379,55 PALVELUJEN OSTOT -13 212 793-224 454-13 437 247-13 043 252,82-393 994,18 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -6 227 469-667 331-6 894 800-7 133 559,05 238 759,05 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -3 033,72 3 033,72 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -6 227 469-667 331-6 894 800-7 136 592,77 241 792,77 AVUSTUKSET -47 000-43 458-90 458-59 960,65-30 497,35 VUOKRAT -970 924 26 796-944 128-763 917,82-180 210,18 SISÄISET VUOKRAT -6 838 741-6 838 741-6 928 554,00 89 813,00 MUUT TOIMINTAKULUT -1 335 200-7 000-1 342 200-1 112 101,59-230 098,41 TOIMINTAKULUT -53 198 161-1 390 434-54 588 595-53 220 610,03-1 367 984,97 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 4 071 778 36 547 4 108 325 5 268 504,61-1 160 179,61 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 1 397,00-1 397,00 MUUT RAHOITUSTUOTOT 7 884,94-7 884,94 KORKOKULUT -342 700-342 700-251 054,68-91 645,32 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -342 700 0-342 700-241 772,74-100 927,26 VUOSIKATE 3 729 078 36 547 3 765 625 5 026 731,87-1 261 106,87 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIST -3 615 380-36 547-3 651 927-3 793 466,96 141 539,96 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 615 380-36 547-3 651 927-3 793 466,96 141 539,96 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET KULUT 0,00 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 113 698 0 113 698 1 233 264,91-1 119 566,91 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 1 666 292,67-1 666 292,67 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 0,00 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 1 556 1 556-1 475 037,65 1 476 593,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 115 254 0 115 254 1 424 519,93-1 309 265,93

51 (94) 5.3 Investointien toteutuminen Taulukko 15 Investointien toteutuminen, koneet, kalusto, aineettomat oikeudet ja osakkeet Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET HALLINTO-, TIETOHALL.PALV. Menot yhteensä -263 000-263 000-263 000-131 147,98-131 852 Tulot yhteensä Netto -263 000-263 000-263 000-131 147,98-131 852 LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU Menot yhteensä -484 738-484 738-484 738-457 347,38-27 391 Tulot yhteensä 11 918,82 11 918 Netto -484 738-484 738-484 738-445 428,56-15 473 LAPIN URHEILUOPISTO Menot yhteensä -30 000-30 000-30 000-30 000 KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET Menot yhteensä -777 738-777 738-777 738-588 495,36-189 243 Tulot yhteensä 0 0 11 918,82 11 919 Netto -777 738-777 738-777 738-576 576,54-177 325 jatkuu seuraavalla sivulla

52 (94) MAA-ALUEET Toripuistikko Parkkialue -733 000 MAA-ALUEET menot yht. -733 000 RAKENTAMINEN Rakennushankesuunnittelu Menot -100 000-100 000-100 000-66 449,85-33 550 LAO/Rantavitikka koultustilan laaj. Menot yhteensä -3 100 000-3 188 497 Tulot yhteensä 150 000 150 000 Netto -3 100 000-3 038 497 Sodankylä Luova-rak. Vesikatto Myynti 476 413 Rantavitikka Korvantanta-rak. muutokset Menot yhteensä -3 550 000-3 409 347 Tulot yhteensä 247 000 86 317 Netto -3 303 000-3 323 030 Urheiluopisto majoitusrakennus Menot yhteensä -3 300 000-4 995 557 Tulot yhteensä 610 000 720 000 80 000,00 80 000 Netto -2 690 000-4 275 557 80 000,00 80 000 Urheiluopiston keittiön laajennus Menot yhteensä -300 000-329 912 Tulot yhteensä Netto -300 000-329 912 Asuntoloiden saneeraukset Menot yhteensä -400 000-400 000-409 357,60 9 358 KORJAUSRAKENTAMINEN KAIRATIE -120 000-120 000-29 001,75-90 998 RANTAVITIKKA -300 000-300 000-83 350,38-216 650 SODANKYLÄ-INSTITUUTTI -480 000-480 000-632 015,36 152 015 POROKATU -300 000-300 000-196 986,86-103 013 LEVI-INSTITUUTTI -30 000-30 000-18 511,29-11 489 VIIRINKANGAS 0 JOKIVÄYLÄ 11 0 RAKK/Jänkätie -80 000-80 000-7 241,65-72 758 URHEILUOPISTO -250 000-250 000-115 322,40-134 678 KEMIJÄRVI -40 000-40 000-40 000 Menot yhteensä -1 600 000-1 600 000-1 082 429,69-517 570 Tulot yhteensä Netto -1 600 000-1 600 000-1 082 429,69-517 570 KUNTAYHTYMÄ RAKENT. YHT. Menot yhteensä -10 350 000-11 923 313-2 100 000-2 100 000-1 558 237,14-541 763 Rahoitusosuudet yhteensä 857 000 956 317 80 000,00 80 000 Käyttöomaisuuden myynti 476 413 0,00 0 Netto -9 493 000-10 490 583-2 100 000-2 100 000-1 478 237,14-461 763 INVESTOINNIT KUNTAYHTYMÄ M ENOT YHTEENSÄ -10 350 000-11 923 313-2 877 738-2 877 738-2 146 732,50-731 006 TULOT YHTEENSÄ 857 000 956 317 91 918,82 91 919 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 476 413 0 NETTO -9 493 000-10 966 996-2 877 738 0-2 877 738-2 054 813,68-822 924 jatkuu seuraavalla sivulla

53 (94) Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen Santasport Finland Oy KONEET JA KALUSTO 0 Menot yhteensä -2 723,00 2 723 SANTASPORT FINLAND OY YHT. NETTO -2 723,00 2 723 KOKO KUNTAYHTYMÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ M ENOT YHTEENSÄ -10 350 000-11 923 313-2 877 738-2 877 738-2 149 455,50-728 283 TULOT YHTEENSÄ 857 000 956 317 91 918,82 91 919 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 476 413 NETTOINVESTOINNIT -9 493 000-10 966 996-2 877 738 0-2 877 738-2 057 536,68-820 201 5.4 Rahoitusosan toteutuminen Taulukko 16 Rahoituslaskelma, ei sisällä osakeyhtiötä R A H O I T U S L A S K E L M A Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1. - 31.12.2018 talousarvio muutokset muutosten ulkoinen (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTA JA INVESTOINNIT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 3 729 078 36 547 3 765 625 5 026 731,87-1 261 106,87 SATUNNAISET ERÄT 0,00 TOIMINNAN RAHAVIRTA 3 729 078 36 547 3 765 625 5 026 731,87-1 261 106,87 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -2 478 000-2 478 000-2 146 732,50-331 267,50 RAHOITUSOSUUDET INVEST.MENOIHIN 80 000,00-80 000,00 PYSYV.VASTAAV.HYÖDYK.LUOV.TULOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 478 000 0-2 478 000-2 066 733-411 267,50 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA 1 251 078 36 547 1 287 625 2 959 999,37-1 672 374,37 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 245 699,15 1 245 699,15 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 243 206,70-243 206,70 LAINAKANNAN MUUTOKSET -1 002 492,45 1 002 492,45 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 152 271,02-152 271,02 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 1 304 790,52-1 304 790,52 KOROTT.PITKÄ-JA LYHYTAIK.VELK.MU 976 822,69-976 822,69 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 2 433 884,23-2 433 884,23 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 431 391,78-1 431 391,78 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 251 078,00 36 547,00 1 287 625,00 4 391 391,15-3 103 766,15 RAHAVARAT 31.12. 16 082 300,75-16 082 300,75 RAHAVARAT 1.1. 11 690 909,60-11 690 909,60 RAHAVAROJEN MUUTOS 4 391 391,15-4 391 391,15

54 (94) 5.5 Yhtymäkokouksen vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksen vahvistamassa talousarviossa yhtymäkokoukseen nähden sitovat erät ja niiden toteutuma on seuraava: Käyttötalousosan kokonaismenojen ja tulojen erotus, toimintakate. Vuoden 2018 vahvistetussa muutetussa talousarviossa toimintakate on 4 108 325. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 5 268 504,61 ja toteuma 128,2 %. Toimintakatteella katetaan yhteiset kustannukset ja suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän sitovat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit. Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto, ei budjetoitu Rahoitusosassa antolainojen ja laina-kannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarviossa ei muutosta budjetoitu Investointimenot hankkeittain netto talousarvio on yhteensä 2 877 738. Kuntayhtymän toiminnan sitovat laadulliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.1. Kuntayhtymän toiminnan sitovat määrälliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.2. Tilinpäätöksen mukaan rahoitustulojen ja menojen netto kuntayhtymä on -241 772,74 (ed. vuosi -219 969,81 ) Tilinpäätöksessä antolainasaamisten muutosta ei ollut Lainakannan muutos on 1 002 492,45 Investointien toteutuma yhteensä kuntayhtymä 2 054 813,68, erittely kohdassa 5.4.

55 (94) 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN 6.1 Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue Toimintavuosi 2018 Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueen käyttötalous toteutui talousarvioon verrattuna ylijäämäisenä. Tulosalueen toteutunut sitova toimintakate oli 3 002 780, joka ylittyi 994 896 talousarviotavoitteesta. Tästä VOS koulutuksen osuus oli 551 030 ja maksullisen palvelutoiminnan osuus 393 866. Käyttötalouden tulosylijäämä yhteensä tulosalueella oli 939 495 talousarvioon nähden, josta järjestämisluvan mukaisen koulutuksen (VOS) osuus oli 547 489. Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueen kirjanpidon toteutuman mukainen käyttötalouden tilikauden ylijäämä oli 339 495, josta VOS koulutuksen osuus oli -52.511. Uuden rahoituslain mukainen opiskelijavuosimäärän toteuma vuonna 2018 oli 2681,4 ov, joka on alle asetetun talousarviotavoitteen 2899 ov. Vuosiopiskelijamäärä jakautui siten, että perustutkinnoissa toteutui 2157,9 ov, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa 465,7 ov sekä valmistavissa koulutuksissa 57,8 ov. Oppisopimuskoulutuksessa näistä toteutui yhteensä 528,6 ov, joista REDUn toteuttamana 277 ov ja laajennetussa oppisopimuskoulutuksessa 251,6 ov. Työvoimakoulutuksessa toteutui 79,1 ov, josta 92 % oli perustutkintokoulutusta ja 8 % ammatti- ja erikoisammattikoulutusta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin, kuin loma-aika ylittää neljä viikkoa. Opiskelupäiviä määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun tai työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen. Uudistuneen koulutuksen rahoituksen mukaisesti REDUssa ei onnistuttu heti lain voimaantulon jälkeen riittävästi mukautumaan opiskelijoille tarjottavan kesäajalle sijoitetun ohjatun toiminnan järjestämisessä, josta syystä opiskelijavuodet eivät kertyneet tavoitetta vastaavalle tasolle. Myös koulutus- ja oppisopimusten laatiminen kesäkuukausille jäi alhaiselle tasolle. Perustutkintoja Lapin koulutuskeskus REDUssa suoritettiin vuonna 2018 yhteensä 1166, joista 848 oli perustutkintoja ja 318 ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintomäärätavoitetta (1390) ei saavutettu.

56 (94) Maksullisessa palvelutoiminnassa vastaavasti onnistuttiin ylittämään tavoitteet. Opiskelijavuosia kertyi yhteensä 96,2 ov, kun tavoite oli 44 ov. Tutkintotavoitteisessa maksullisena palvelutoimintana toteutetussa koulutuksessa opiskelijavuosia kertyi yhteensä 64,2 ov ja ei-tutkintoon johtavassa koulutuksessa 32 ov. Tutkintoja suoritettiin yhteensä 120, joista 55 perustutkintokoulutuksessa ja 65 ammatti- ja erikoisammattikoulutuksessa. Tutkintotavoitemäärä 67 ylitettiin selvästi. Enin osa suoritetuista tutkinnoista ja opiskelijavuosista perustui työvoimakoulutuksen ns. häntiin eli koulutuksiin, jotka oli aloitettu ennen työvoimakoulutuksen siirtymistä järjestämisluvan mukaiseksi koulutukseksi. Tulosalueen ylijäämästä maksullisen palvelutoiminnan osuus oli 392 006. Koko tulosalueen osalta menokehitys vastasi pääosin tulokehityksen muutosta. Toimintatulot ylittyivät 0,2 %-yksikköä tavoitteesta ja toimintamenot alittuivat 2,4 %-yksikköä talousarviosta. Talousarvioon hyväksytyt henkilöstömenot alittuivat 3,4 %-yksikköä. Koska vuoden 2018 suoritetulokset (opiskelijavuodet ja tutkintomäärät) jäivät alle tavoitteiden, tulee niiden vaikutus myöhemmin näkymään vuoden 2020 rahoituspäätöksissä. Tästä johtuen toimintamenojen toteutuminen alijäämäisenä on hyväksi, koska syntyvä tulosylijäämä voidaan aikanaan huomioida osana vuoden 2020 toiminnan rahoitusta. Sama koskee aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostomenojen toteutumista n. 350 t talousarviota pienempänä. Kaksi kolmesta osaamisalakokonaisuudesta ja kaikki tukipalvelutoiminnot saavuttivat talousarvion mukaiset toimintakatetavoitteet. Yhdellä osaamisalalla jäätiin katetavoitteesta talousarviossa varattuja suurempien aine- ja tarvikehankintojen vuoksi. Kemijärven toimintayksikön talouden alijäämä katettiin Kemijärven kaupungin maksuosuudella. Negatiivinen keskeyttäminen oli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 13,2 % ja oppisopimuskoulutuksessa 2,3%. Vuoden 2018 lukuja ei voi suoraan verrata edellisvuosien lukuihin, sillä mittarin määritelmä on uudistunut uuden ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön myötä. Asetetut tavoitteet asetettiin aiempina vuosina toteutuneiden ammatillisen perustutkintokoulutuksen toteutuneiden keskeyttämisasteiden pohjalta. Mittarin uutta laskentatapaa on selostettu tarkemmin kohdassa 2.3. Opiskelijoiden asiakastyytyväisyys oli edelleen korkealla. Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tehtyjen alku- ja päättökyselyiden mukaan 91,0 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Vastaava luku oppisopimuskoulutuksessa oli 3,5 asteikolla 0-4, työvoimakoulutuksessa 82 % ja valmistavissa koulutuksissa 89 %. Tavoite oli kaikissa koulutuksissa 90 % ja oppisopimuskoulutuksessa 3,5. Työvoimakoulutuksen palautekysely perustuu työvoimaviranomaisten ylläpitämään OPALpalautteen keruujärjestelmään. Vuoden 2018 osalta vastaajina ovat olleet työvoimakoulutuksessa olevat sekä tutkinto- että ei-tutkintotavoitekoulutuksissa mukana olleet opiskelijat. Kansainvälisen toiminnan osalta valmisteltiin uutta toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut selkeyttää kansainvälisen toiminnan toimintatapoja, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja kotikansainvälisyyttä, lisätä toimijoiden aktiivisuutta sekä vastata osaltaan REDUn strategisten painopistealueiden tavoitteiden toteutumiseen. Vuoden 2018 aikana REDUsta lähti kansainväliseen vaihtoon ulkomaille 46 opiskelijaa ja vastaavasti REDUun saapui 43 ulkomaista opiskelijaa. Henkilökunnan osalta vaihtoon lähti 13 opettajaa/asiantuntijaa ja REDUun saapui 7 ulkomaista opettajaa/asiantuntijaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia sekä eri verkostohankkeiden kohdemaat.

57 (94) REDUn opiskelija-asuntoloiden käyttöaste oli koko vuoden osalta keskimäärin 64 % vaihdellen kesäkuukausien 11 12 prosentin tasosta muina kuukausina 66 79 prosentin tasolla. Korkeimmillaan se oli elokuussa Pajakorvan (92,9 %) ja huhtikuussa Kittilän (92,7 %) asuntoloissa. Asuntoloiden kesäkäyttöä valmisteltiin Kuninkuusravien ja tulevien vuosien Rovaniemen kesätapahtumia varten. Kesäajan peruskorjaukset ja perussiivoukset asuntoloissa ovat olleet haasteena ja esteenä kesäajan majoitusmyynnille (esim. Sodankylän asuntola ei ollut käytössä elokuvajuhlien aikana). Ulkopuolisille tahoille vuokratut tilat olivat pääasiassa vuokrattuna ympärivuotisesti. LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 37 774 38 648 38 731 Toimintamenot 35 752 36 590 35 728 Toimintakate 2 021 2 058 3 003 45 000 40 000 35 000 30 000 Akselin otsikko 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 37 774 35 752 2 021 TA + muutos 38 648 36 590 2 058 Toteutuma 38 731 35 728 3 003 Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue

58 (94) 6.2 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Toimintavuosi 2018 Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) tulosalue. Santasport Lapin Urheiluopisto tulosalue aloitti toimintansa 1.1.2015. Tulosalueelle siirtyivät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän järjestämis- ja ylläpitämisluvilla toimivat valtionosuusrahoitteiset ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä vapaan sivistystyön urheiluopisto- ja kesäyliopistotoiminta. Santasport Lapin Urheiluopiston tuottama elinkeinotoiminnaksi luettava palvelutoiminta yhtiöitettiin omaksi yhtiöksi 1.1.2015 alkaen nimellä Santasport Finland Oy. Tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto toimii samassa toimintaympäristössä ja kiinteistöissä Santasport Finland Oy:n kanssa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistamissa urheiluopistoja Kiinteistöyhtiö Lappi Areena Oy:n omistamassa jäähallikiinteistössä. Santasport Lapin Urheiluopisto käyttää ja Santasport Finland Oy ostaa toimintaansa yhteisiä tukipalveluja (taloushallinnon kirjanpito, myynti- ja markkinointi, asiakaspalvelu, kiinteistönhoito, ravintolapalvelut, turvallisuuspalvelut ja siivouspalvelut). Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuotot olivat 2018 yhteensä 6 542 368 ja kasvoi edellisestä tilivuodesta 133 258. Toimintakulut olivat 2018 yhteensä 6 337 061 ja pieneni edellisestä tilivuodesta 27 652. Toimintatuotot ovat kasvaneet kahtena perättäisenä tilivuonna samalla kun toimintakulut ovat pienentyneet kahtena perättäisenä tilivuonna. Näin ollen toimintakate on kasvanut selkeästi kahtena viimeisenä tilivuonna ja edellisestä 2017 vuodesta tuli toimintakatekasvua 160 909 ja tilivuoden 2018 toimintakate oli 205 306. Toimintakatteen tavoite vuodelle 2018 oli 188 893, joten se saavutettiin. Suurin kasvu edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna oli ammatilliseen ja vapaan sivistystyön koulutuksiin myönnettävissä valtionosuuksissa, valtionosuudet kasvoivat yhteensä 195 000 verrattuna edelliseen tilikauteen 2017. Valmennuskeskuksen ja Kesäyliopiston tuottamat vapaan sivistystyön (VST) kurssien myyntitulot pysyivät lähes ennallaan, kasvua oli noin 1 000. Pelkästään Kesäyliopiston kurssituottoja tarkasteltaessa sen osuus kasvoi edellisestä vuodesta 95 000. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintakuluissa henkilöstökulujen prosenttiosuus pysyi ennallaan 41,6 % liikevaihdosta ja euroissa kasvua edelliseen tilivuoteen verrattuna oli 55 800. Palveluiden ostoissa prosenttiosuus pysyi myös ennallaan ollen 33,2 % liikevaihdosta ja vähennystä edellisestä tilivuodesta oli 21 000. Aine- ja tarvikeostot pysyivät prosentteina ennallaan ollen 2,2 % liikevaihdosta ja kasvua edellisestä tilivuodesta oli 20 000. Kiinteistön sisäisten vuokrakulujen prosenttisosuus hiukan kasvoi ollen 19,3 % liikevaihdosta ja kasvua euroissa edellisestä tilivuodesta oli 37 956. Kalustopoistot pienenivät edellisestä tilivuodesta 43 000 ja sisäiset yleishallintokulut kasvoivat edellisestä tilivuodesta 10 918. Santasport Lapin Urheiluopiston tilikauden 2018 ylijäämä oli 18 913 ja kun edellisen tilivuoden 2017 alijäämä oli -177 087 niin tulos oli 196 000 parempi kuin edellisenä tilivuonna.

59 (94) Ammatillinen koulutus teki tilikaudella 2018 ylijäämätuloksen ja vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena (Valmennuskeskus + Kesäyliopisto) teki alijäämää yhteensä -273 122. Vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena paransi kuitenkin tulosta edellisestä 2017 tilikaudesta 129 878, joten neljä vuotta jatkunut oikea suunta jatkui. Kun tarkastellaan pelkästään Kesäyliopiston toimintaa, niin se paransi tulosta edellisestä tilikaudesta 93 770 ja teki 2018 ylijäämätuloksen 51 223. Ammatillisen koulutuksen hyvä tulos ja vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena parantunut kustannustehokkuus vei Santasport Lapin Urheiluopiston kokonaistuloksen asetettuun tavoitteeseen. Toiminnan talouden kehitys ja suunta on pysynyt vuodesta 2014 alkaen nousujohteisena ja neljän alijäämäisen tilikauden jälkeen 2018 tulos on ylijäämäinen. SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 6 188 6 740 6 542 Toimintamenot 5 999 6 551 6 337 Toimintakate 189 189 205 8 000 7 000 6 000 Akselin otsikko 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 6 188 5 999 189 TA + muutos 6 740 6 551 189 Toteutuma 6 542 6 337 205 Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue

60 (94) 6.3 Sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut Toimintavuosi 2018 REDU sisäiset palvelut: (hallintopalvelut) talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut REDUn sisäisiin palveluihin kuuluvat tietohallinnon (IT-palvelut) ja kiinteistöpalvelujen lisäksi talous-, henkilöstö- ja koulutuksen järjestäjän palvelut, joista hallintosäännössä käytetään myös nimeä hallintopalvelut. Lisäksi sen vastuulla on koulutuskuntayhtymän kokonaisuuden päätöksentekoon liittyvien asioiden valmistelu (hallinto) ja johtaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu, organisaatiorakenteiden sekä strategisen johtamisen kehittäminen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan kuntayhtymästä myös kuntayhtymän 100 % omistamalle Santasport Finland Oy:lle. Toimintavuosi 2018 REDU sisäiset palvelut: tietohallinto ja IT-palvelut Tietohallinto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) yhteinen sisäisen palvelujen yksikkö. Tietohallinto vastaa REDUn tietojärjestelmien, tietoverkkojen ja puhelinjärjestelmän käytettävyydestä ja kehittämisestä sekä tietoturvan kehittämisestä, tiedottamisesta ja ohjeistuksesta. Tietohallinto toimii tulosalueiden apuna hankittaessa ja kehitettäessä opetusta tukevia tietojärjestelmiä ja työasemia sekä mobiililaitteita. Kuntayhtymän IT-palvelut tuotetaan osana Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) IT-palvelualueen tukipalveluja, jotka on järjestetty kuuden palveluryhmän tehtäväksi tukemaan jäsenorganisaatioiden Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja REDUn ydinprosesseja. Näiden yhteisten toimintojen tuottaminen yhteistyössä jäsenorganisaatioiden tarpeeseen on toiminnallisesti ja taloudellisesti todettu olevan tehokkain tapa toimia. Toimintavuoden aikana LUC IT-palvelut toteutti johtoryhmän ohjauksella investointeja -teknologia roadmapin mukaisesti. Näistä isoimpia ponnistuksia oli yhteisen palvelininfran kilpailuttaminen, asennus ja käyttöönotto. Lisäksi toteutettiin yhdessä langattoman verkon kilpailutus. Langattoman verkon käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 aikana. LUC IT-palvelut siirtyi vuoden aikana yhteisellä päätöksellä käyttämään Microsoftin Office 365 pilvipostia. Tämä pienentää oman infran tarvetta sekä lisäsi sähköpostin ominaisuuksia ja tallennustilaa sekä mahdollistaa aiempaa paremman integraation muiden Microsoft Office 356 pilvipalvelujen kanssa. REDUssa toimittiin ensimmäistä kertaa uuden IT-budjetointimallin mukaisesti. Toteutuneet kulut olivat arvioitua pienempiä. Tämä johtui alkuperäistä arviota pienemmistä koneiden uusimistarpeista sekä päällekkäisten kulujen karsimisesta. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin vastattiin osaltaan myös teknisillä ratkaisuilla ja ITpalvelut oli tiiviisti mukana laatimassa yhteistä LUC -tietosuojasopimusta. Matkapuhelinlaitteista toteutettiin oletettua isompia laitevaihtoja, joilla siirryttiin käyttämään Android -pohjaisia älypuhelimia. Taustalla oli aikaisemmin käytössä olleiden Lumia puhelinten heikentynyt sovellustarjonta, tuki ja tietotuva.

61 (94) Valtakunnallisesti osallistuttiin toisen asteen tietohallintoverkoston toimintaan, jossa yhteistyössä AMKE:n kanssa neuvoteltiin uusi Microsoft lisenssisopimus, jonka puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat entistä paremmat, laajemmat ja tietoturvallisemmat pilvipalvelut käyttöön. Toimintavuoden aikana tehtiin myös päätös siirtyä käyttämään yhteisiä etä- ja verkko-opetuksen järjestelmiä sekä niihin liittyviä tukipalveluja LUC kumppaneiden kanssa. Sisäisten pavelujen käyttötalouden toteuminen Sisäisten palvelujen - pois lukien kiinteistöpalvelut - käyttötalous toteutui suunnitelman mukaan. Toimintamenot olivat 162 t (-4,1 %) ja toimintatulot 196 t pienemmät kuin talousarviossa arvioitiin. IT-palveluiden kustannukset olivat suunniteltua pienemmät, mistä syystä myös toimintamenot ja -tulot toteutuivat alle tavoitteen. Tilikauden ylijäämä ilman investointilisäosuutta ennen rahoituskuluja oli 122 t. Sisäisten palvelujen toimintakulut, ilman kiinteistöpalvelua TA-2018 TP-2018 (* TP-2017 Talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut yht. (1000 ) 3942 3780 3 332 %:a kuntayhtymän (emoyhtiön) kokonaistuloista (osakeyhtiö ei mukana). 6,9 6,5 5,6 *) Sisäisten palvelujen kustannukset 2018 alkaen sisältää monitoimilaitteiden (kopiokone/tulostinten) vuokraja ylläpitomenot.

62 (94) REDU SISÄISET PALVELUT: Talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut yhteensä KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteutuma 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 2 450 2 254 Toimintamenot 3 942 3 780 Toimintakate -1 493-1 527 5 000 4 000 3 000 Akselin otsikko 2 000 1 000 0-1 000-2 000 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 2 450 3 942-1 493 Toteutuma 2 254 3 780-1 527 Tulot, menot ja kate/vertailu talousarvioon Käyttötalouden toteumavertailu 2018, talous-, henkilöstö, IT- ja KJ-palvelut yhteensä

63 (94) 6.4 Sisäiset palvelut: kiinteistöpalvelu Toimintavuosi 2018 Kiinteistöpalvelu Kiinteistöpalvelu vastaa keskitetysti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) omistamien kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista sekä kiinteistöpalveluille kuuluvista kiinteistöjen huollosta ja puhtaanapidosta. Kiinteistötoiminta ja puhtaanapito Kiinteistöpalveluiden teknisen henkilöstön resursseja suunnattiin olosuhdehallintaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mm. paine-ero-, hiilidioksidi ja ilmamäärämittauksia suoritettiin aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Kiinteistöpalvelut vastasi myös Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n Rovaniemen alueen kiinteistöjen taloteknisestä kiinteistönhoidosta. Kiinteistöjen puhtaanapidosta huolehtivat aikaisempien vuosien tapaan suurelta osin yhteistyökumppanimme ja osaltaan myös kiinteistöpalvelun oma siivoushenkilökunta. Vuoden 2018 loppupuolella siivouspalvelusopimus kilpailutettiin. Siivouskumppanin valinta tehtiin laatu- ja hintaperusteisesti, laadun painotus valintakriteerinä oli aiempaa suurempi. Uusi sopimuskausi käynnistyi vuoden vaihtuessa. Talous Vuoden 2018 käyttötalousosa toteutui suunnitellusti. Käyttötalousmenoissa suurimmat menoerät olivat energiat, kiinteistöverot ja rakennusten kunnossapitopalvelut. Henkilöstökustannukset alittivat suunnitellun tavoitteen. Rakentaminen ja investoinnit 2018 Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu rakennutti seuraavat hankkeet vuoden 2018 aikana: Santasport Lapin Urheiluopisto: Kammi 1; kylpyhuoneiden (11 kpl) sekä keittiöiden saneeraus toteutettiin kesällä 2018. REDU Jokiväylä 9 toimintayksikkö: Käyttöveden runkolinjan uusiminen. REDU Porokadun toimintayksikkö: Ilmanvaihdon saneeraustyöt toteutettiin kesän 2018 aikana. Useita olosuhteita/sisäilmaa parantavia korjaushankkeita. REDU Sodankylän toimintayksikkö: Koulurakennuksen pohjaviemärin uusiminen ja kellaritilojen saneeraus. Asuntolarakennusten peruskorjaus. Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu ja opetus toteuttivat yhteistyössä vuoden aikana pienempiä erillishankkeita.

64 (94) Kuntayhtymän kiinteistöjen ennalta suunniteltuja korjaustöitä (kunnossapidon, korjaussuunnitelman mukaisesti) ja ennakoimattomia korjaustöitä (vahingot, vikatapaukset tai korjausselvitystyöt) on toteutettu kaikissa kiinteistöissä. Korjaustyöt toteutettiin pääosin vuosikorjausurakoitsijoiden toimesta. Korjaussuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla korjattiin ja parannettiin mm. sisäilmaolosuhteita, rakennettiin käyttäjien tarvitsemia tilamuutoksia sekä tehtiin kiinteistöihin kohdistuvia vuosikorjaustöitä. Toimintavuoden aikana tapahtui yksi suurempi kiinteistövahinko, viemärivuoto Urheiluopiston CMS-kuntasalitiloissa. Kuntosalin korjaustoimet käynnistettiin toimintavuoden aikana. Sitovat tavoitteet 2018 Kiinteistöpalvelun esimies- ja asiantuntijaorganisaatio on toteuttanut laadittua kiinteistöpalvelun toiminnan strategiaa. Asiakaslähtöisessä toiminnanstrategiassa painotetaan sisäilmaolosuhteita, tarpeellisten, terveellisten ja turvallisten tilojen luomista käyttäjille, energiansäästöä, kiinteistöjen elinkaarta ja niiden arvon säilymistä. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiasäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2018 aikana lämpö- ja sähköenergian osilla. Rakennukset ja tilat 2018 Vuoden 2018 lopussa Kiinteistöpalvelun hallinnassa oli tiloja n. 122 000 m 2. REDUn omien oppilaitosten käytössä näistä tiloista oli n. 72 000 m 2. * * oppilaitosten neliöissä ei huomioida Toripuistikko 5-7 kiinteistöä.

65 (94) KIINTEISTÖPALVELUT Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUS Talousarvio Toteutuma 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 10 858 10 962 Toimintamenot 7 504 7 375 Toimintakate 3 354 3 587 SUMU-poistot+lask.erät 3 019 3 191 Tulos (ilman rahoituskuluja) 335 396 Sisäiset ylläpitokustannukset keskimäärin euroa/m 2 /kk 4,58 4,57 Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Kiinteistöpalvelu