Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

Antitromboottinen lääkehoito

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Uudet antikoagulantit

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Vuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Vuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana

Lääkkeen määrääjän opas

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tietoa eteisvärinästä

Lääkkeen määrääjän opas

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

National experience on DOACs

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Tietoa eteisvärinästä.

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET. Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Käypä hoito - päivitys

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta:

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

INR-vieritestaus ja omahoito

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

MAREVAN-OPAS. Opas Siikalatvan kotihoidon henkilökunnalle OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Lääkkeen määrääjän opas

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Laskimotukoksen ehkäisy

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Leikkaus ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Käypä hoito -suositus

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Transkriptio:

Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita

Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla henkilöillä enemmän Uusiutuu 5-30 %:lla Jos tukokselle ei ole syytä (esim. kir.tp.), niin taustalla voi olla tukostaipumus, mikä tulee selvittää laboratoriokokein.

Trombiprofylaksia Kansainvälisesti ja myös Suomessa antikoagulaatiohoitoa käyttää vajaat 2 % väestöstä = n. 110 000 Yleisin syy pitkäaikaiselle tai pysyvälle hoidolle on eteisvärinä. Muita antikoagulaatiohoidon aiheita ovat toistuvat tromboemboliset sairaudet ja tukosalttius vakava tukos (aivoverenkiertohäiriö, raajaembolia, syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa, portti-, mesenteriaali- tai sinuslaskimotukos) sydämen mekaaninen tekoläppä

Trombiprofylaksia Suorien oraalisten antikoagulanttien (direct oral anticoagulants, DOAC) käyttö on selvässä kasvussa Siltahoidolla tarkoitetaan sitä, että varfariinin tilalla käytetään perioperatiivisesti pienimolekyylistä hepariinia Profylaksia pienimolekyylisellä hepariinilla on suositeltavaa hemostaattisesti herkissä operaatioissa ja ensivuorokausina suurten, verekkäiden operaatioiden jälkeen, kunnes hemostaasi on varmistunut

Trombiprofylaksia vuotovaara Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet / luonnontuotteet, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, anemia, trombosytopenia ja korkea ikä lisäävät antikoagulaatiohoitoa saavan potilaan vuotovaaraa

Trombiprofylaksia vuotovaara Pienimolekyylistä hepariinia tai suoria oraalisia antikoagulantteja käyttäviltä potilailta kontrolloidaan etenkin munuaisten toimintakoe, koska kyseiset lääkkeet kumuloituvat munuaisten vajaatoiminnassa, mikä lisää vuotovaaraa. Varfariinia (Marevan) käyttäviltä potilailta tarkistetaan INR-arvo. Muut vuotoriskiä lisäävät lääkkeet ja luontaistuotteet tauotetaan hyvissä ajoin.

Trombiprofylaksia - Varfarin Varfariini heikentää K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden (II, VII, IX ja X) ja luonnollisten antikoagulanttien proteiini C:n ja proteiini S:n aktiivisuutta. Varfariiniin liittyvän verenvuodon vaara on lisääntynyt, jos INR-arvo on yli 4 Pienet toimenpiteet voidaan pääsääntöisesti tehdä lääkityksen ollessa hoitotasolla (INR 2,0 3,0). Varfariinilla ei käytännössä ole antikoagulaatiovaikutusta, kun INR-arvo on pienempi kuin 1,5

Trombiprofylaksia - Varfarin Jos varfariinilääkitys täytyy tauottaa, potilaat ohjeistetaan lopettamaan sen käyttö 2 5 vuorokautta ennen suunniteltua toimenpidettä. Kansainväliset hoitosuositukset korostavat yksilöllistä tauotusta potilaan INR-arvon perusteella: jos INR on välillä 2,0 3,5, tauon kesto on 4 5 vrk jos INR < 1,9, tauon kesto on 2 3 vrk Suomessa yleinen käytäntö on tauottaa varfariini 2 (3) vrk ennen toimenpidettä.

Trombiprofylaksia - Varfarin Varfariinilääkitys suositellaan aloitettavan uudelleen 12 24 tuntia toimenpiteen jälkeen, edellyttäen että hemostaasi on vakaa eikä uusintaoperaation tarpeesta ole viitteitä. Kun vuotoriski arvioidaan pieneksi ja ruokailu suun kautta tulee mahdolliseksi, varfariini aloitetaan potilaan aiemmalla ylläpitoannoksella.

Trombiprofylaksia Suoravaikutteiset oraaliset antikoagulantit ovat joko hyytymistekijä Xa:n estäjiä: Rivaroksabaani = Xarelto Apiksabaani = Eliquis Edoksabaani = Lixiana Trombiinin estäjiä (Dabigatraani = Pradaxa) Näiden lääkeaineiden vaikutuksen arviointiin ei ole rutiininomaisessa käytössä INR-mittauksen kaltaista menetelmää Puoliintumisajat ovat melko lyhyitä (n. 9 15 tuntia), mutta pitenevät munuaisten vajaatoiminnassa. Myös heikentynyt maksan hyytymistekijäsynteesi tulee huomioida: lääkevaikutus tehostuu, kun INR-arvo on yli 1,5 tai P-TT % pienentynyt (< 60 %). Lääkkeet voivat myös kumuloitua munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnassa

Trombiprofylaksia Poikkeustilanteissa (vuoto tai kiireellinen leikkaus) saatetaan tarvita lääkevaikutuksen mittaamista? Tuloksen arvioinnin kannalta on oleellista tietää edellisen lääkkeenoton ajankohta. Mittauksella saadaan toistaiseksi lähinnä laadullista tietoa: onko lääkevaikutusta nähtävissä vai ei.

Trombiprofylaksia Dabigatraanin vaikutuksen osoittaa erittäin herkästi trombiiniajan (P-Trombai) pidentyminen, normaali tulos taas sulkee vaikutuksen pois. Oraaliset hyytymistekijä Xa:n estäjät (rivaroksabaani, apiksabaani, edoksabaani) puolestaan lisäävät antifaktori X:n aktiivisuutta, joten anti-fxa-tason ollessa mittaamattomissa lääkevaikutusta ei ole

Trombiprofylaksia - tauotus Pienen vuotoriskin leikkauksissa ja toimenpiteissä pidetään kahdesti päivässä annosteltavista valmisteista (dabigatraani, apiksabaani) yhden vuorokauden tauko, jolloin 3 tablettia jää väliin. Kerran päivässä annosteltavista valmisteista (rivaroksabaani, edoksabaani) jää väliin 2 tablettia

Trombiprofylaksia - tauotus Jos vaaditaan, että antikoagulaatiovaikutusta ei ole toimenpiteen aikana lainkaan (vrt. INR-arvo varfariinia käyttävillä < 1,5), suorista antikoagulanteista tarvitaan vähintään 48 tunnin tauko. Jos munuaisten toiminta on heikentynyt, tarvitaan pidempää taukoa, sillä lääkkeet saattavat kumuloitua

Trombiprofylaksia lääkkeen aloitus tp:n jälkeen Useimpien toimenpiteiden yhteydessä lääkitys voidaan aloittaa joko seuraavana aamuna tai 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä Suuren vuotoriskin toimenpiteiden jälkeen suositellaan 48 72 tunnin taukoa Suoraa oraalista antikoagulanttia ja pienimolekyylista hepariinia ei käytetä samanaikaisesti.

Trombiprofylaksia - Siltahoito Siltahoidossa pitkävaikutteinen varfariinihoito keskeytetään 3 5 päivää ennen toimenpidettä, ja tilalle aloitetaan lyhytvaikutteinen, ihon alle pistettävä pienimolekyylinen hepariinilääkitys Siltahoito lisää vuotoriskiä erityisesti silloin, kun pienimolekyylistä hepariinia käytetään hoitoannoksella Enoksapariini = Klexane 1 mg/kg x 2/vrk Daltepariini = Fragmin 100 yks./kg x 2/vrk)

Trombiprofylaksia - Siltahoito Toimenpiteen jälkeen hoitoannos annetaan aikaisintaan 24 tunnin kuluttua ja suuren vuotoriskin toimenpiteissä vasta noin 48 72 tunnin kuluttua operaatiosta Pienen tukosriskin potilaille ei tarvita siltahoitoa.

Trombiprofylaksia - Siltahoito Yksilöidystä siltahoidosta on hyötyä kohtalaisen tukosriskin potilaille, joilla ei todeta suurentunutta vuotoriskiä, mutta joilla on ollut aiemmin ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA) tai aivohalvaus. Siltahoitoa suositellaan vahvasti suuren tukosriskin potilaille, joilla ei ole ollut hiljattain (alle 3 kk) TIA-kohtausta tai aivohalvausta ja joilla ei ole suurentunutta vuotoriskiä

Trombiprofylaksia - Siltahoito Siltahoitoa pienimolekyylisellä hepariinilla ei suositella perioperatiivisesti suorien antikoagulanttien tauotuksen yhteydessä kohonneen vuotoriskin takia

Päivystystoimenpiteet ja antikoagulaatiohoito Varfariinin vaikutus on helposti määritettävissä INR-mittauksella ja kumottavissa Protrombiinikompleksikonsentraateilla = Cofact (PCCvalmiste), jääplasmalla tai K-vitamiinilla tai näiden yhdistelmällä

Päivystystoimenpiteet ja antikoagulaatiohoito Dabigatraanin = Pradaxa vastalääke, Idarusitsumabi = Praxbind (ivlääke) sai myyntiluvan Suomessa vuonna 2015. Se sitoo vapaan ja trombiiniin sitoutuneen dabigatraanin ja kumoaa vaikutuksen nopeasti ja lähes täydellisesti

Päivystystoimenpiteet ja antikoagulaatiohoito Suorille hyytymistekijä Xa:n estäjille ei vielä ole kliinisessä käytössä spesifistä antidoottia. Andeksaneetti alfa on rekombinanttitekniikalla valmistettu hyytymistekijä X:ää imitoiva entsymaattisesti inaktiivinen molekyyli.

Päivystystoimenpiteet ja antikoagulaatiohoito Antidoottivaikutus on lyhytkestoinen, joten alkuannoksen (bolus) jälkeen tarvitaan jatkuvaa annostelua vaikutuksen ylläpitämiseksi (2 h infuusio). FDA on myöntänyt tälle valmisteelle myyntiluvan keväällä 2018 rivaroksabaanin ja apiksabaanin vaikutuksen kumoamiseen henkeäuhkaavissa vuototilanteissa

Päivystystoimenpiteet ja antikoagulaatiohoito Protamiinia käytetään hepariinien vaikutuksen kumoamiseen. Daltepariinin ja enoksapariinin vaikutuksesta protamiini kumoaa noin 50 % ja tintsapariinin vaikutuksesta noin 80 %. Fondaparinuuksin vaikutus ei ole kumottavissa protamiinilla Fraktioimaton hepariini sen sijaan on täysin kumottavissa protamiinilla.

Predictors of Wound Infection in Hip and Knee Joint Replacement: Results From a 20 Year Surveillance Program 1181 TKA, 1124 THA 1977-1995 33 infections compared to controls Of the 9 pre-operative, 5 intra-operative, and 5 post-operative factors examined, only hematoma formation and wound drainage were significant predictors Salehet al, J OrthopRes, 2002.

Conclusions Literature Review / AAOS PE rate ~1/300 with treatment PE death rate ~1/1700 # no difference among treatments Bleeding death rate ~1/3000 Major bleeding complications more common with systemic vs. mechanical / aspirin ~1.8% vs 0.14% Very wide confidence intervals