Sote-valmistelu

Sote-valmistelu 2018-2019 29.3.2019

Mitä sote-kokonaisuudessa valmisteltiin?

Sote-valmistelukokonaisuus, yhteensä 17 valmisteluprojektia + ICT 1. Sote-koordinaatio ja asiakasohjaus Sote-yhteistyö ja verkostojohtaminen, sote-integraation varmistaminen ja asiakasohjaus 2. Maakunta sote-palvelujen järjestäjänä Maakunnallisen palvelukokonaisuuden suunnittelu Maakunnallisen palvelukokonaisuuden järjestäminen, hankinta ja hallinta Sote-järjestäjän organisoituminen Sote-viranomaistoiminta, (aktiivista valmistelua ei käynnistetty) Yritykset ja kolmas sektori palveluntuottajina Palvelujen järjestämisen strategiset kärkitavoitteet Sote-tukipalvelut Sote-kehittäminen ja laadunhallinta 3. Sote-palvelujen järjestäminen ja tuotanto Maakunnan sote-liikelaitoksen organisoituminen Sote-palvelutuotannon suunnitelma 4. Sote-palvelutuotannon seuranta Sote-tiedolla johtaminen ja palvelujen seurannan toteutus Sote-järjestäjän omavalvonta, (aktiivista valmistelua ei käynnistetty) 5. Sote-ensihoito 6. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 7. ICT-ratkaisut ja digitaaliset palvelut 8. YTA-alueen valmistelu 27.5.2019 3

Maakunnan sote-palvelujen järjestäminen, hankinta ja hallinta

Maakunnan sote-palvelujen järjestäminen, hankinta ja hallinta Vastuuvalmistelijat: sote-hankejohtaja Ismo Rautiainen ja sote-koordinaattori Anu Lindfors Valmistelukokonaisuudessa valmisteltiin seuraavat osakokonaisuudet: - Maakunnan asukkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen - Asukkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen ja maakunnan arviointitoiminnan kehittäminen - Sote-palvelujen järjestämisen periaatteet Sote-palvelujen järjestämisen keskeisten periaatteiden tunnistaminen - Valinnanvapauden piirissä olevat palvelut - Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut ja toteuttamisen edellytysten kartoitus - Hankinta ja markkinoiden ohjaus - Sote- ja kasvupalvelujen markkinaselvitys - Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit, palveluntuottajakorvaukset, sopimisohjauksen ja valvonnan toteutus - Valmistelussa osallistuttiin valtakunnalliseen valmisteluun ja käytiin valmisteluaineistoa läpi maakunnan eri toimijoiden kanssa - Valmistelun tuloksia voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää maakunnan sote-palvelujen kehittämisessä nykyisissä organisaatioissa 27.5.2019 5

Maakunnan asukkaiden tarpeet SAIRASTAVUUS KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA 1,07 Aivoverisuonitaudit, mielenterveys- ja päihde, syöpäsairaudet Menetetyt elinvuodet myönteinen kehitys pysähtynyt? IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ Ikääntyneiden palvelutarpeesta aiheutuva kustannuspaine on vuoteen 2021 on reilu 20 M Nykyrakenteinen palvelujärjestelmä vaatisi 92 M lisäpanostuksen ja kevennettykin 85 M THL: asiantuntija-arvio 2018 YLISUKUPOLVINEN SYRJÄYTYMINEN Kolmanneksi eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria, jotka jäävät ilman tietä työelämään Paljon työttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä ja toimeentulo-ongelmia Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli maan suurin Huostaanotettuja lapsia on paljon, vähän sijoituksia perhehoitoon Lasten ja nuorten perusterveydenhuollon tasoiset mielenterveyspalvelut ovat lähes olemattomat 6 27.5.2019

Järjestäjän jatkovalmisteluun tunnistettiin 6 keskeistä osakokonaisuutta 1 Järjestäjän toimintamallin ja osaamisten kuvaaminen Järjestäjän tarkemman tason toimintamallin kuvaus ja siihen liittyvien osaamisten tunnistaminen: Järjestäjä on uusi toiminto palvelujärjestelmässä: järjestäjän konkreettiset tehtävät purettava osiin ja koostettava kokonaisuuksiksi (=toimintamalli) Toimintamallia vasten tunnistettava tarvittavat osaamiset ja myös mikä osaaminen asuu järjestäjässä ja mikä ympäröivässä verkostossa 2 Järjestämisen periaatteiden 3 Toimivaltasuhteiden kuvaaminen selkiytys Päijät-Hämeen järjestäjän käsikirjan kattaen sote, elinvoima, turvallisuus kirjoitus: Järjestämisen ja organisoitumisen periaatteet Eri toimijoiden roolit ja valta-vastuusuhteet Järjestäjän tehtävät ja työkalut Järjestäjä-tuottaja työnjako eri tehtäväkokonaisuuksissa Hallintosäännön työstön aloittaminen: Hallintosääntö on keskeisin dokumentti poliittisen järjestäjän, viranhaltijajärjestäjän ja tuottajien työnjaon määrityksessä Hallintosäännön luonnosvalmistelu seurannan ja valvonnan osalta mahdollisesti hyvä harjoitus 4 7 Strategiaprosessin valmistelu Maakunnan strategian esivalmistelu laajasti osallistaen: Strategia toimii järjestäjän selkänojana: selvennys mitä kuvataan maakuntastrategiassa, mitä palvelustrategiassa ja mitä palvelulupauksessa Nykytoimijoiden ja -poliitikkojen osallistaminen strategian valmisteluun, kun lakien läpimenosta tieto! 5 Tiedolla johtamisen kokonaiskuva 6 Palveluverkon ja yhteistyö- ja minimitietosisältö verkoston hahmottelu Järjestäjän tiedolla johtamisen kokonaiskuvan jäsentäminen: Järjestäjän onnistumiselle tiedolla johtamisen kokonaisuus on merkittävä Tärkeitä teemoja on lukuisia, siksi kokonaiskuvan ja realistisen alkuvaiheen minimitietosisällön muodostaminen keskeistä; teemoja mm. toimintaympäristön ja palveluverkon tuntemus, tuottajien arviointi ja resurssien jakaminen Toimintaverkoston suuntaviivojen ja yhdyspintojen työstö: Verkoston hahmottelu erilaisten yhdyspintojen kirkastus ja listaus Palvelukokonaisuudet ja -ketjut, fyysinen ja digitaalinen palveluverkko Asukkaiden osallistaminen ja osallistuminen Kuntayhteistyö ( kuntalainen ei asu sotessa, vaan kuntalainen asuu kunnassa ja sote käy kylässä ) Päijät-Hämeen liikelaitoksen ja järjestäjän valmistelun aikataulu ja kokonaisuudet on sovitettava yhteen, koska molemmin puolin on tarve ymmärtää miten valmistelussa edetään

Valinnanvapaus Vastuuvalmistelija: Kirsi Kuusinen-James Tavoitteena kartoittaa valinnanvapauden nykytila (välineet, käyttö eri palveluissa), lakiluonnoksessa esitetyt asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttökohteet ja käyttöönottoon valmistautuminen sekä edellisiin kohtiin liittyvät selvitettävät asiat ja kehittämistarpeet Tavoitteena oli myös koota asiantuntijoista verkosto osaamisen jakamiseksi (joko omana tai osana esim. sote-palvelukokonaisuuksien valmistelua) Valmisteluvaihe: Nykytilan lisäksi on kartoitettu, miten eri palvelutehtävien vastuuhenkilöt näkevät asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton eri palveluissa. Selvitettäviä asioita ja kehittämiskohteita käsiteltiin mm. Horisontti-seminaarissa Valmistelun aikana koottua esitystä voi hyödyntää jatkossa muun muassa tarkasteluun, missä palveluissa viranhaltijat näkevät tarkoituksenmukaisena laajentaa valinnanvapautta (esimerkiksi palvelusetelin avulla) ja mihin palveluihin valinnanvapaus ei sovellu. Selvityksessä nousi esiin myös palveluiden välillä selvitettäviä yhdyspintoja, joiden kehittäminen jatkuu 8 27.5.2019

Julkinen tuottaa ~75% Päijät-Hämeen julkisrahoitteisesta sotemarkkinasta ostopalvelut korostuvat sosiaalipalveluissa 9 27.5.2019

Sote-järjestäjän organisoituminen ja tehtävät

Sote-järjestäjän organisoituminen ja tehtävät Vastuuvalmistelija: Hankejohtaja Ismo Rautiainen, sote-koordinaattori Anu Lindfors Järjestäjäorganisaation osalta valmistelussa muodostettiin seuraavat jatkovalmistelua ohjaavat periaatteet: Viranhaltijajärjestäjän organisoinnin ohjaavana periaatteena on rakentaa yksi ketterä, järjestäjän tehtävien perusteella tarkoituksenmukaisesti organisoitu toiminto - poikkihallinnollinen yhteistyö Järjestäjää rakennetaan toiminnot edellä, työhypoteesina organisoitumiseen on hybridimalli, joka yhdistää kiinteitä järjestäjätehtäviä sekä strategista projektitoimistoa Järjestäjän tehtävien osalta valmistelussa muodostettiin seuraavat jatkovalmistelua ohjaavat periaatteet: Järjestäjä määrittää asukkaiden tarpeiden pohjalta strategisen tavoitetilan ja reunaehdot maakunnan palvelujärjestelmälle ja ohjaa tuottajaverkostoa siten että tavoitteisiin päästään kokonaiskoordinointi Järjestämisen ytimessä on kaksi laajaa kokonaisuutta, joista muodostuu järjestäjän ydinprosessi: 1. tavoiteasetanta ja siihen kytketty palvelujen järjestäminen & rahoitus sekä 2. palvelutuotannon ja asukkaiden ohjaus Järjestämisen ja tuottamisen erottamisessa on valtaosin kysymys siitä, millaisella työnjaolla tehtävä tai päätös hoidetaan Järjestäjä johtaa tiedolla 11 27.5.2019

Sote-järjestäjäorganisaation osaaminen Talousohjaus ja kustannuslaskenta, korvausmallit, hinnoittelu Lainsäädännöllinen osaaminen ja järjestäjän hallintopalvelut ICT ja Tietoturva ja rekisterinpito Valvonta, omavalvonta ja viranomaistehtävät Tietojohtaminen Valmistelun ja johdon tuki Kehittäminen ja laatu 12 Valmius ja varautuminen Strateginen hankinta Osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 27.5.2019 Substanssiasiantuntijuus: Tuottajien ohjaus Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Sote-keskukset Vaativan ja erityistason palvelut

Sote julkisen palvelutuottajan suunnitelma ja liikelaitoksen organisoituminen

Sote julkisen palvelutuottajan suunnitelma ja liikelaitoksen organisoituminen Julkisen tuottajan suunnitelma on laadittu Hyvinvointiyhtymässä. Valmistelun vastuuhenkilö on strategiajohtaja Timo Louna ja se on merkitty tiedoksi yhtymähallituksessa ja -valtuustossa. Julkisen tuottaja suunnitelmassa hahmotetaan maakunnan oman palvelutuotannon järjestämistä Julkisen tuottajan suunnitelman pääviestit: 1. Julkisesti omistettu sote-tuotanto palvelee suoraan maakunnan asukkaita, maakuntaa järjestäjänä sekä muita asiakkaita. Tuotanto organisoidaan tehokkaaksi, se pärjää kilpailussa ja markkinaosuustavoitteet saavutetaan. 2. Strategia on yhdistelmä nykyisten vahvuuksien pohjalle rakentamista, sekä kriittisten kehityskohteiden nostamista samalle tasolle muiden markkinatoimijoiden kanssa. 3. Strategia perustuu Tehokkaan ja kilpailukykyisen liikelaitoksen tuottamiin palveluihin, joissa korostuu tiivis yhteistyö asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation aktiivinen toteuttaminen järjestäjän asettamien tavoitteiden mukaisesti ja Erillisen tuotantoyksikön kasvuhakuiseen toimintaan valikoiduilla palvelualueilla, joihin odotetaan muodostuvan merkittävää kiinnostusta ja kilpailua myös muiden toimijoiden suunnalta. Julkisen tuottajan suunnitelman mukaan maakunnan liikelaitos tuottaa palveluita, joissa korostuvat synergiat asiakasohjausyksikön kanssa ja palveluintegraation toteutuminen. Liikelaitoksen markkina-alue on erikoissairaanhoidon osalta koko Suomi, asumispalveluiden osalta Etelä-Suomi 14 27.5.2019

Maakunnallisen palvelukokonaisuuden suunnittelu

Maakunnallisen palvelukokonaisuuden suunnittelu Vastuuvalmistelijat: Minna Veistilä, Kirsi Korttila, Anu Olkkonen-Nikula ja Elina Vesterinen 15 palvelukokonaisuudesta 13:n nykytila kuvattiin aluksi laajassa yhteistyöprosessissa. Työskentelyssä palvelukokonaisuuksille nimettiin vastuuhenkilöt ja tulevan maakunnan palvelukokonaisuuksia työstettiin viidessä pienryhmässä (lapset, nuoret ja perheet, hoito ja hoiva, miepä, vammaiset, työikäiset). Työskentelyn pohjalta on laadittu kuvaus tulevaisuuden palvelukokonaisuuksista 13 palvelukokonaisuuden osalta. Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja valmistelijat ovat työstäneet palvelukokonaisuuksien yhdyspintoja ja sopineet kehittämisyhteistyöstä Horisonttiseminaarissa. Tiivistä yhteistyötä on tehty palveluketjujen valmistelun, hyte-valmistelun ja tiedolla johtamisen valmistelun kanssa. Toimintaa on ohjattu Palvelujen järjestäminen -työryhmässä. 16 27.5.2019

Palvelulupaus Vastuuvalmistelija: Kirsi Korttila Palvelulupauksen valmistelussa on tietoa kerätty haastattelemalla Päijät-Hämeen alueen vaikuttamistoimielimiä (10) sekä asukkaille suunnatulla kyselyllä, johon saatiin 700 vastausta. Haastatteluja ja kyselyä on käytetty asukasnäkökulman valmistelussa. Koska Päijät-Hämeen maakuntastrategiaa ei valmisteltu tällä valmistelujaksolla, palvelulupauksen järjestämisnäkökulmaa valmisteltiin Phhykyn järjestämisstrategiaa 2022 hyödyntäen. Palvelulupauksen luonnos on käsitelty Palvelujen järjestäminen-työryhmässä ja sitä voivat eri tahot tarvittaessa hyödyntää omassa palvelulupaus-prosessissaan. 17 27.5.2019

Päijät-Hämeen palvelulupausaihio 18 27.5.2019

Ikääntyneiden palvelukokonaisuus Vastuuvalmistelija: Anu Olkkonen-Nikula Osana I&O kärkihankkeen suunnitelmaa laadittu maakunnallinen iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä Palvelukuvaukset tehty Rajapintatarkastelua muihin palveluihin tehty 2019 tavoitteet Ikääntyneiden hyte toiminnan kuvaaminen aloitettu ja se kytkeytyy HYTEkokonaisuuteen Asumisen ja asuinaluekehittäminen työ käynnissä yhteistyössä kuntien kanssa Ikääntyneiden palvelukokonaisuuden toimeenpano on käynnistetty maakunnan soteorganisaatioissa

LAPE-tilannekuva 04/2019 Valmisteluvastuu LAPE-agentti Elina Vesterinen Työn jatkuminen ja laajentuminen Hallituksen LAPE-muutosohjelmaan kuulunut Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä -hanke toteutui Päijät-Hämeessä ajalla 3.4.2017-31.12.2018 (materiaalit; https://www.uusiph.fi/aineistot/valmistelussa-syntyneita-aineistoja/ ) Johtamisen rakenteista on sovittu (LAPE-yhteistyöryhmän työ käynnissä, sivistystoimen ohjausryhmä, niiden alla olevat ryhmät) PHHYKY perhekeskustoimintamallin koordinaation vastuutahona -> Perhekeskusalueet nimetty, v. 2019 on tehty toimintasuunnitelma ja mittarit. Perhekeskuksen johtotiimi vastaa operatiivisesta johtamisesta. Perhekeskuskoordinaattori, -vastaavat ja kohtaamispaikkavastaava nimetty. Työn pohjana on maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v. 2018-2021. Agentti STM:n rahoituksella v. 2019, taustaorganisaationa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso LAPE-akatemia valmennussarja valmentaa maakunnan alueen johtoa ja päättäjiä v. 2019 aikana. Pitkän tähtäimen visio: Päijät-Häme on lapsiystävällinen maakunta Maakunnallisella LAPE-yhteistyöryhmällä on vakiintunut ja merkittävä asema maakunnan lasten, nuorten ja perheiden asioiden strategisessa linjaamisessa ja seurannassa. Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli toimii ja jokaisessa kunnassa on ajantasainen palvelukartta. Tietoa hyödynnetään systemaattisesti osana palvelujen suunnittelua ja osana hyvinvointityötä. Lapsi- ja perhemyönteisyys laajasti osana maakunnan alueen strategiatyötä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi kasvu- ja kehitysympäristöissä on lisääntynyt. 20 27.5.2019

Palvelujen järjestämisen strategiset kärkitavoitteet

Palvelujen järjestämisen strategiset kärkitavoitteet 1 Vastuuvalmistelija: Timo Louna / valmistelussa koordinointi: Ismo Rautiainen Järjestäjän strategia 2022 on laadittu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Väliarviointi: T1 Vahva järjestäjä Kuntayhtymän rooli on entistä enemmän järjestäjä. Palvelujen saatavuus on nostettu vähintään lakisääteiselle minimitasolle. Ikävakioitujen palveluntarpeiden suuruusluokat pysyivät ennallaan. Asiakasohjauksen vahvistamisella voidaan lisätä järjestäjän mahdollisuuksia ohjata resurssien käyttöä. Asiakastyytyväisyys on parantunut niissä toiminnoissa, joissa sitä jo mitataan. Tarvevakioidut kustannukset suhteessa maan keskitasoon olivat alle 100 % T2 Koko elämä kotona Saavutimme vuoden 2018 strategiset tavoitteet. Kotona asumista painottava linjaus on osoittautunut onnistuneeksi sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. T3 Helppo asiointi Palveluihin pääsy on helpottunut ja nopeutunut. Resursseja lisättiin avoterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon. Psykososiaaliset peruspalvelut ovat nyt saatavilla terveysasemilta ja tarve hakeutua erikoissairaanhoitoon on vähentynyt. T4 Kilpailukykyinen tuotanto Sekä oman tuotannon että ostopalveluiden hinnat ovat enimmäkseen kilpailukykyisiä kansallisessa vertailussa. Tämä selittää osan alhaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tukipalveluissa tilanne vaihtelee sektoreittain ja yhtiöittäin. Optimaalisten tuotantotapojen saavuttaminen vaatii lisää huomiota. T5 Vetovoimainen työnantaja Päijät-Hämeen sote-työnantajien kiinnostavuus osaajien keskuudessa parani useissa ammattiryhmissä. Osaajien rekrytointi on helpottunut. 22 27.5.2019

Palvelujen järjestämisen strategiset kärkitavoitteet 2 T+1 Digi ja rahoitus Digi Ensimmäiset etulinjan neuvonnan ja ohjauksen puhelin- ja chat-palvelut otettiin käyttöön. Kehitystyö jatkuu vuoden 2019 aikana. Potilasjärjestelmäkantojen yhdistämisen käyttöönotto eteni. Sähköinen ajanvaraus ja videovälitteinen kotona asumisen tukeminen ovat lisääntyneet. Digitaaliset palvelut ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja niitä tarvittaisiin lisää. Käytettävissä olevan rahan niukkuus on hidastanut etenemistä hankinnoissa ja käyttöönotoissa. Rahoitus Omistajakuntien lisäpanostus kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen oli välttämätöntä; Pitkän tähtäimen asukashyötyihin tähtäävä kehitys voitiin pitää käynnissä. Minimitason asiakaspalvelutuotantoon tuotot riittivät juuri ja juuri, mutta korjausvelan lyhentämiseen ja tehostamisinvestointeihin varoja ei ole vieläkään riittävästi. Tämä on kuntayhtymän merkittävin strateginen ongelma. Onnistuimme hankkimaan myös ulkoista rahoitusta. T+2 Kumppanuudet Kuntakumppanuudet: varsinkin raskaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen vähentäminen edellyttää lisääntyvää yhteistoimintaa kaikkien ihmisten arkeen vaikuttavien toimijoiden kesken. Tämä yhdyspintatyö on edennyt hyvin. Ikääntyneiden asuinympäristön ja asumisen kehittäminen toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa. Ladec Oy:n kanssa on aloitettu yhteistoiminta, jotta markkinoilla olisi riittävästi tarjontaa kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Osaamiskumppanuudet: Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän kanssa on puitesopimus kumppanuudesta. TKI&O-kumppanuus on valmistelussa. 23 27.5.2019

Sote-integraation varmistaminen

Sote-integraation varmistaminen: sote-palveluketjut Vastuuvalmistelija: Minna Immonen Sote-palveluketjujen valmistelu käynnistettiin 15.10.2018. Valmistelua tehtiin tulevan maakunnan palvelukokonaisuuksien pohjalta elämänkaarimallin mukaan: Lapset, nuoret, perheet Työikäiset Ikäihmiset Segmentointi: satunnaisesti palveluja tarvitsevat, riski- ja paljon palveluja tarvitset asiakkaat Palveluketjujen määrittelyä tehty Päijät-Hämeen asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti Tunnistetut kriittiset palveluketjut ja palveluketjuluonnokset laadittu: Päihdepalveluketju, mielialahäiriöpotilaiden palveluketju, ikääntyneen ja työikäisen traumamurtumapotilaan palveluketjut, ikääntyneen COPD potilaan palveluketju ja kotihoidon asiakkaan palveluketju Kuvaustason vaihtoehtoiset mallit luonnosteltu ikääntyneen traumalonkkamurtumapotilaan palveluketjuun pohjautuen. Maakunta- ja soteuudistus hankkeelle otettiin käyttöön maksuton QPR:n Arkkitehtuuripankki 13.2.2019. Päijät-Hämeen maakunnan palvelukartta- ja palveluketjukuvausten laatimista QPRjärjestelmään ei hankkeen aikana ehditty aloittamaan. 26 27.5.2019

Sote-asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi

Sote-asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi Vastuuvalmistelija Pirkko Valtanen Asiakasohjausprojektin keskeiset kehittämiskohteet ovat etulinjan neuvonta ja ohjaus sekä asiakasohjaus. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tukevaa sidosryhmätyötä, asiakkaan helppoa asiointia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä asiakkaan hoito- ja palveluprosessin hallintaa Konkreettisia toimenpiteitä ovat sähköisten palvelujen kehittäminen ja puhelinneuvonnan keskittäminen moniammatillisen työn edistäminen kunta-, järjestö- ja yritysyhteistyö ICT-ratkaisut asiakkuudenhallintaan ammattilaisille sekä asiakasohjauksen tiedolla johtamiseen Asiakasohjauksen tiedolla johtamisen kehittäminen Neuvolan neuvonta on käynnistynyt 12/2018, sosiaalihuollon keskitetty neuvonta käynnistyy 4/2019. Uusia palvelukanavia (chat, kysy neuvoa lomake, sähköinen ajanvaraus ja omahoito) on otettu laajasti käyttöön kevään 2019 kuluessa. Asiakasohjauksen kehittäminen jatkuu asiakassegmentoinnin työstämisellä, yhteisesti sovittavien toimintaprosessien mallintamisella sekä moniammatillisen yhteistyön uudistamisella Valmistelu jatkuu järjestäjän strategiaa toteuttavana kehityshankkeena 2019-2020

Asiakasohjauksen tietojohtamisen kehittäminen 29 27.5.2019

Sote tiedolla johtaminen ja palveluiden seurannan toteutus

Tiedolla johtaminen Vastuuvalmistelija Hilkka Kemppi Tiedolla johtamisen valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2018 yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja kuntien toimijoiden kanssa. Kokonaisuudessa eniten työaikaa on käytetty tietojohtamisen tiekartan valmisteluun. Tiekartan osalta valmistelussa on keskitytty erityisesti järjestäjän kriittisten tietotarpeiden kuvaamiseen, kyvykkyyksiin sekä tiedolla johtamisen ohjelman hahmottamiseen. HUS-ERVA alueen tiedolla johtamisen yhteistyö on avattu Päijät-Hämeen pyynnöstä 15.1. Yhteistyön on tarkoitus tarjota välineitä sekä yhteistä alustaa kehittää. Valmistelua on tehty tiiviissä YTA-ERVA yhteistyössä valtakunnallisia materiaaleja hyödyntäen. Tiedolla johtamisen kokonaisuus on osittain riippuvainen Päijät-Hämeen järjestäjän organisaatiomallista ja maakuntastrategiasta, jotka ovat vielä kesken. Vuodenvaihteesta alkaen tiedolla johtamisen valmistelussa on etsitty myös Päijät-Hämeessä kokeiltuja ennakoinnin, kustannuslaskennan ja vaikuttavuuden hyviä käytäntöjä. Syrjäytymisen dynamiikka -datamallin kehittämistä ja yhteistyötä Me-säätiön kanssa on jatkettu säännöllisesti monitoimijaisen ryhmän kanssa osana tiedolla johtamisen toimintakulttuurin valmistelua.

Sote kehittäminen ja laadunhallinta

Sote TKI (tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot) Vastuuvalmistelija: Kirsi Kuusinen-James Tavoitteena: kartoittaa hallinnollisen maakuntaan siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisresurssit ja toiminnan painopisteet kartoittaa maakunnassa toimivat yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijat, toimijoiden maakuntaan suuntautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisresurssit, toiminnan painopisteet ja valmiudet yhteistyön vahvistamiseen toimia koordinaattorina YTA valmistelun suuntaan ja osallistua toiminnan suunnitteluun Valmisteluvaihe: Sisäiset resurssit kuvattiin, YTA yhteistyö käynnistyi 4.12.18 ja jatkui 28.2 pidetyssä tapaamisessa. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoiden alueelle suuntautuvat resurssit, toiminnan painopisteet ja odotukset yhteistyölle kartoitettiin 5.2.2019 pidetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuden materiaalit tallennettiin UusiPh-sivuille. Maakunnassa toimivien korkeakoulu- ja yliopistotoimijoiden sekä hyvinvointikuntayhtymän kanssa pyritään rakentamaan suunnitelmallisempaa yhteistyötä toukokuulle suunnitellun tapaamisen aikana. YTA TKIO valmistelu jatkuu 6.4 ja tilaisuudessa, jossa kartoitetaan vapaaehtoisuuteen pohjaavan yhteistyön tarpeet ja tavoitteet 33 27.5.2019

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Vastuuvalmistelija: Susanna Leimio Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelutyön tavoitteena vuonna 2018 oli määritellä ja kuvata työn rakenne, toimijat, vastuut ja sisältö sekä viedä ne käytäntöön. Tavoitteisiin päästiin muiden, paitsi käytäntöön viemisen osalta. Tavoitteeksi vuosille 2019-2020 asetettiin laatia esitys maakunnallisesta maakuntastrategiaan kytkeytyvästä hyte-ohjelmasta. Ohjelman laatimiseksi sovittiin hyte-tiedon määrittelystä ja kokoamisesta, alueellisen hyvinvointikertomus -simulaation laatimisesta, riippuvuuksien ja keskeisten yhdyspintojen määrittelystä sekä kokonaiskuvan muodostamisesta hyten ydinsisällöistä. Työskentely aloitettiin hyte-yhteistyöryhmän (valmisteluryhmä) roolin ja tehtävien määrittelyllä uudessa maakunnassa. Käyntiin ehdittiin saada myös yhdyspintatyö (kulttuurihyvinvointi, hyte kasvupalveluiden kehyksessä, hyte kokonaisturvallisuuden kehyksessä ja yhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä) sekä tiedolla johtamisen määrittely.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Tuotokset Hyte-hyrrä Esitys hyte-rakenteesta 2021 Työkalut Hyvinvoiva päijäthämäläinen HyTe SoTessa Hyte-tiedolla johtamisen tietovirrat ja prosessi (luonnos) Kulttuurihyvinvoinnin edistämisen esiselvitys ja kehys, jonka pohjalta kulttuurihyvinvointisuunnitelma voidaan laatia tulevaisuudessa muodostettavan verkoston toimesta 36 27.5.2019

5/27/2019 37

5/27/2019 38

5/27/2019 39

5/27/2019 40

Hyte: Lisää teksti napsauttamalla 5/27/2019 41

Kulttuurihyvinvoinnin suunnittelu Valmisteluvastuu Eili Ikonen Valmistelu käynnistettiin 2.1.2019 Tavoite: Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisen nykytila, ehdotus rakenteesta toimijoineen, vastuut ja sisällöt > toimeen Valmisteltu: Kehystys alueellisen kulttuurihyvinvoinnin poikkihallinnolliseksi suunnittelemiseksi, kirjallinen liite: Kulttuurihyvinvoinnin määrittely, oikeudet Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisen kansalliset tavoitteet hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseksi -kuvaus Tilanne suositusten toimeenpanosta alueella -kuvaus Kulttuurihyvinvoinnin järjestäminen, tuottaminen, kiinnittyminen hyte-kokonaisuuteen sekä taiteilijan asiantuntijuuden välittyminen alueella Taiteen tiedolla johtaminen Hytessä ja Sotessa > minimitietosisällöt ja vaikuttavuustiedontuotanto alueella Kirjaukset yhdyspinnoilla ja resursointisuosittelu Edellytykset poikkihallinnolliselle jatkosuunnittelulle ja runko kulttuurihyvinvointisuunnitelma-asiakirjalle Jatko: Foorumi toukokuussa 2019 > kätilöidään kulttuurihyvinvointiverkosto. Käynnistetään poikkihallinnollinen suunnittelu. 42 27.5.2019

Yritykset ja kolmas sektori palvelujen tuottajin

Yritykset ja kolmas sektori palvelujen tuottajina Vastuuvalmistelija: Ismo Rautiainen Valmistelun konkreettiset lopputulosodotukset olivat: Markkinoiden ohjaus- ja seurantakäytännöt, markkinavuoropuhelun käytännöt, palveluntuottajayhteistyökäytännöt, toimivat ja monipuoliset sote-markkinat, riittävä kilpailu, erilaisten yritysten ja kolmannen sektorin toimintaedellytykset Tässä valmistelukokonaisuudessa valmistelussa on tähän saakka pääpaino ollut yritysyhteistyön kehittäminen sekä maakunta- ja sotevalmistelun seuraaminen ja arviointi yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osana valmistelua toteutettiin kuukausittain palveluntuottajatapaamisia, joiden teemoina oli maakunta- ja sotevalmisteluun liittyvät asiat. Valmistelussa saatiin peruskäsitys erilaisten yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien näkökulmasta uudistukseen. Valmistelussa saatiin myös kokemuksia markkinavuoropuhelun hyvistä käytännöistä. Nykyinen markkinavuoropuhelu koettiin liian yksipuoliseksi ja järjestäjän toteuttamaksi informaatioksi. Valmistelussa käytiin kolmannen sektorin kanssa yhteistä keskustelua siitä, miten järjestöjen roolia voitaisiin vahvistaa uudessa maakunnassa ja käynnistettiin Toimeksi.fi palvelualustan käyttöönotto 44 27.5.2019

Yhteistyöalueen (YTA) toiminnan valmistelu

Yhteistyöalueen toiminnan valmistelu Vastuuvalmistelija: Ismo Rautiainen Päijät-Häme kuuluu eteläiseen yhteistyöalueeseen. Yhteistyöalueen valmistelua koordinoi Uudenmaan maakunta. Tavoitteena oli luoda uuden lakikokonaisuuden mukainen toimiva yhteistyöalueen toimintamalli sekä yhteistyöalueen että maakunnan näkökulmasta. Päijät-Hämeen odotukset yhteistyöalueelle ovat: Avoin vuorovaikutus mahdollisuus mutta ei pakko, oleellista tunnistaa sellaiset rakenteet ja toimintatavat, joissa yhtenäisyydestä ja yhteistyöstä on hyötyä, yhteistyösopimuksen toimivuus, Investointisuunnitelma ennakointi Maakunnan odotukset määriteltiin tarkemmin: osaamisen tutkimukselle ja kehittämiselle, sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien palvelujen ja apuvälinepalvelujen järjestämiselle, erikoissairaanhoidon järjestämiselle, ICT- ja tiedolla johtamisen kehittämiselle sekä palvelujen digitalisoinnille ja palvelurakenteiden yhteiselle kehittämisellä Valmistelussa perustettiin YTA-valmistelutyöryhmät: 1) palvelutuotanto, vaativat sote-palvelut, 2) TKIO-työryhmä, 3) ensihoito, valmius ja varautuminen, 4) tukipalvelut ja investoinnit, 5) tietojohtaminen ja investoinnit, 6) non-sote yhteistyö Valmistelutyöryhmien työn odotetaan jatkuvan osana erva-alueen kehittämistä 46 27.5.2019

Ensihoidon järjestäminen

Ensihoitopalvelun haasteet Kasvua 15.2 % Kasvua 19.6 %

Mitä esitettiin ja mitä se tarkoittaa käytännössä? Mitä esitettiin? Ensihoitopalvelun ja kotisairaalapalvelun integroitua toimintamallia Ensihoitoyksikkö Kotisairaalayksikkö - Ensivaste- ja turvallisuusyksikkö Yksi yhteinen terveydenhuollon ammattilaispooli Yhteinen koordinaatio-, tilanne- ja johtokeskus SOTE KOTI Mitä se tarkoitta käytännössä? Maakunnan kentällä liikkuvat akuuttisairaanhoidon palvelut yhden työnjohdon ja hallinnon alla Pelastuslaitoksen rooli säilyy strategisena yhteistyökumppanina Markkinoille kuuluvat siirtokuljetukset ostetaan markkinoilta SOTE KOTI laajenee 1.10 mallista Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontapalvelu (116 117) Kotisairaanhoidon, kotihoidon sekä hoiva- ja palvelutalojen neuvonta TUPU-palveluiden hoito Mikä muuttuu nykyiseen nähden? Akuutti 24 kotisairaala on aloittanut 1.10.2018 toimintansa Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset olisivat uudessa mallissa yhden työnjohdon ja hallinnon alla Mahdollistaa tehokkaamman ja joustavamman palvelutuotannon Pelastuslaitoksen resurssien parempi hyödyntäminen SOTE-rajapintaan

Mikä muuttuisi nykyiseen? 1.10.2018 aloittaa jo Akuutti24 kotisairaala Malli edelleen laajentaisi ja vahvistaisi kotiin vietäviä palveluja Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset yhden työnjohdon ja hallinnon alla Mahdollistaa tehokkaamman ja joustavamman palvelutuotannon Pelastuslaitoksen resurssien parempi hyödyntäminen SOTE-rajapintaan

SOTE koordinaatio- ja tilannekeskus Puhelinneuvonta ja - ohjaus Hoidon tarpeen arviot Kotipalveluneuvonta Kotiutustoiminta Siirtokuljetukset Kiireetön palvelutarve ASIAKAS Kotona selviytymisen turvaaminen Ensihoitoyksiköt EVY- ja turvayksiköt EVA-yksiköt Kiireellinen palvelutarve Hätäkeskus THL 73 siirtokuljetukse t Akuutti24 Päivystysosasto Akkuna Kotihoiva Kotisairaalayksiköt Vuodeosastojen lupapaikat

PH SOTE KENTTÄPALVELUT -toimii häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa SOTE JOKE:na KOORDINAATIO- JA TILANNEKESKUS -päivittäistoiminnan ohjaus -operatiivinen johtaminen -tilannekuvan ylläpito KOTISAIRAALA POTILAS ENSIHOITOPALVELU -liikkuva akuuttisairaanhoito -hoidon tarpeen arviointi -kotiutusprosessin tukeminen -lakisääteinen ensihoito -hoidon tarpeen arviointi -siirtokuljetukset -suuronnettomuus- ja erityistilannevalmius

Sote-tukipalvelut

Sote tukipalvelut Valmistelun koordinointi sote valmistelun näkökulmasta: Ismo Rautiainen Valmistelukokonaisuuden tavoitteena oli määritellä sote-tukipalvelujen järjestäminen. Tavoitteena on hallittu maakunnallinen tukipalvelukokonaisuus, joka tukee myös tehokasta palvelutuotantoa. Tukipalveluista käynnistettiin osana maakuntavalmistelua erilliset valmistelukokonaisuudet, joita arvioidaan osana niiden toteuttamisesta. Tämän valmistelukokonaisuuden päätavoitteeksi tuli varmistaa, että sote-kokonaisuuden kannalta merkittävien tukipalvelujen järjestäminen valmistellaan: Asiakasjärjestelmät/ICT: valmistelu käynnistetty ja edetty konkreettiseen toimeenpanoon Talouspalvelut: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa Henkilöstöpalvelut: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa Hankintapalvelut: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa Toimitilaverkko ja toimitilat: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa. Osallistuttiin maakuntien tilakeskuksen yhteistyöverkoston valmisteluun asumispalvelujen osalta. Ateriapalvelut: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa Logistiikkapalvelut: aktiivista valmistelua ei käynnistetty Tekniset- ja huoltopalvelut sekä lääkintälaitehuolto: aktiivista valmistelua ei käynnistetty Laitoshuolto ja siivouspalvelut: valmistelu käynnistettiin ja valmistelussa tehtiin yhteistyötä sote-valmistelun kanssa Potilas- ja henkilöstöturvallistuus: aktiivista valmistelua ei käynnistetty Valmistelussa saatua tietoa voidaan hyödyntää tukipalvelujen kehittämisessä. 54 27.5.2019

ICT-valmistelu

ICT-valmistelu Vastuuvalmistelija: Petri Pekkala, valmistelusta laaditaan erillinen laajempi esitys Digitaalisen kehittämisen kärkihankkeet = maakuntavalmistelun ICT-muutoskärjet Päijät-Hämeessä 1. Perustietotekniikan kunnostaminen - ehdottoman välttämätön hanke koska muun kehittämisen perusta ei ole kunnossa 2. Tiedolla johtamisen ohjelmakokonaisuus, jotta tiedetään missä ja mihin mennään sekä mistä tullaan 3. Asiakasohjaus-hankkeen digitaaliset ratkaisut tehokkaan asiakasohjauksen mahdollistamiseksi 4. Heinolan, Sysmän ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän potilas- ja asiakastietojärjestelmien yhdistäminen tuo tehoa soten asiakas- ja potilastyöhön Kaikki hankekokonaisuudet jatkuvat osana maakunnan sote-organisaatioiden toimintaa 56 27.5.2019

Valmistelukokonaisuudet, joiden osalta ei aloitettu aktiivista valmistelua

Aktiivista valmistelua ei aloitettu, mutta valmistelussa edettiin Sote-järjestäjän omavalvonta Tavoitteena oli laatia järjestäjän maakunnallinen omavalvontaohjelma. Valmistelukokonaisuuden osalta osallistuttiin omavalvonnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja seurattiin muiden maakuntien valmistelua. Valtakunnallisesti valmisteltua aineistoa on hyödynnetty ja hyödynnetään jatkossa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Sote-yhteistyö ja verkostojohtaminen Valmistelukokonaisuuden tavoitteena oli määritellä keskeiset sote-yhteistyörajapinnat ja verkostojohtamisen periaatteet. Tavoitteena on systemaattinen sote-verkostoyhteistyö ja kriittisten yhteistyörajapintojen tunnistaminen. Valmistelun konkreettisena tuloksena oli tarkoitus syntyä sote-verkostojen kuvaus ja verkostojohtamisen toimintamalli. Osana valmistelua tehtiin laajaalaista valtakunnallista ja maakunnallista verkostoyhteistyötä Sote-viranomaistoiminta Valmistelukokonaisuuden tavoitteena oli valmistella yhteistyössä muun maakuntavalmistelun kanssa hallintosääntö, jossa määritellään sote-viranomaistoiminta. Osana muuta valmistelua osallistuttiin valtakunnalliseen valmisteluun ja esivalmisteltiin maakuntien yhteistä kehittämistä varten henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin hallinnollisten päätösten suunnitelma. 58 27.5.2019

Sote-valmistelu päättyi hallituksen eroon. Valmistelukokonaisuuksista on laadittu loppuraportit ja syntynyt valmistelumateriaali on koottu yhteen. Uudistuksen valmistelussa syntyneet ratkaisut ovat hyödynnettävissä maakunnan sote-palvelujen kehittämisessä. Kiitos kaikille valmistelijoille, maakunnan sote-organisaatioille ja lukuisille sidosryhmille, jotka osallistuivat valmisteluun! Sote-hankejohtaja Ismo Rautiainen