SURE UUTISLEHTI 2/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta
2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: STRATEGISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT LARNAKAN JA GHEORGHENIN KOHDEALUEIDEN KÄSITTELYSSÄ Strategian kehittäminen Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös: Daniel Nagy) Strategian kehittäminen Kaupunkialueiden elvyttämisen ja eheyttämisen tehtävässä strategian kehittäminen on keskeisessä roolissa. Kohdealueen haasteiden ja mahdollisuuksien analyysi, voimavarojen ja niiden käsittelyyn tarvittavan osaamisen arviointi sekä eri vaihtoehtojen valinta kaikki ovat osa elvyttämisen strategiaa. Vaikka ammattilaiset ja poliittiset päätöksentekijät ovat perehtyneet hyvin strategiseen analyysiin ja vaihtoehtojen tarkasteluun, prosessi on monitahoinen ja monesti ongelmien sävyttämä ja harvoin menee suunnitelmien mukaan. Syiden joukossa, jotka selittävät miksi strategiakehittäminen ei ole lineaarinen prosessi eikä ole täysin ennakoitavissa, kumppanuuksien dynamiikka ja sen myötä syntyvä voimasuhteiden epätasaisuus ilmenee läpinäkymättömässä päätöksenteossa ja riskien hallinnan tarpeessa. Ulkoiset paineet, kuten esimerkiksi hallituksen politiikan muutokset tai rahoituslähteiden hupeneminen usein vaativat uusia strategisia valintoja. Lisäksi ongelmana voidaan pitää, että paikallisia asukkaita vain harvoin otetaan mukaan strategian luomisen prosessiin. Monesti käy niin, että siinä vaiheessa kun virkamiehet, poliitikot ja talousihmiset tuovat esiin ehdotuksen tarpeesta luoda kohdealueen eheyttämiselle strategia ja kumppanuus, on jo käyty useita epävirallisia sopimuksia koskien prioriteetteja ja strategisen suunnan valintaa ilman että asukkaiden suostumusta tai osallistumista siihen olisi pyydetty. Tämä saattaa tuottaa asukkaiden keskuudessa haluttomuutta osallistumista koskien tai ääritapauksessa vaikeaa ristiriitaa heidän ja kuntaorganisaation edustajien välillä. Larnakan tapaus (Kypros) Larnakan kaupunki on kehityksessään tärkeässä käännekohdassa. Kaupunki on käynnistänyt lukuisia strategisesti merkittäviä aloitteita, joiden tarkoitus on palauttaa Larnakan asemaa Euroopan itäisenä porttina. Muutoksien kiihdyttäjänä on muun muassa kaavailtu lentoaseman laajentamista, jonka kapasiteetti riittäisi vuosittain 1,8 miljoonan matkustajalle, ja rakentaa kaupungin keskustan läheisyyteen koko Välimeren alueen suurimman matkustajasataman ja sen yhteydessä toteuttaa venesataman laajentamista siihen kytkeytyvine hotelli- ja viihdekeskuksen uudisrakentamisen hankkeineen. Edellä mainittujen lisäksi Larnakan tavoitteisiin kuuluu monien kunnianhimoisten täydentävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen kuten esimerkiksi uusi golfkenttä ja ampumarata sekä uudet torialueet ja promenadit. Larnakan SURE-kohdealue, St John:in kaupunginosan on arvioitu antavan kiinnostavaa ulottuvuutta kaupungin strategisten kehittämisaloitteiden mosaiikkiin. Tästä syystä kaupunki on valmis lisäämään kohdealueen vetovoimasuutta ja vahvistaa sen yhteyttä
3 kaupunkikeskustaan. Alueen asukkaiden näkemys on, että asuinalueellansa tehtävien tärkeiden parannustoimenpiteiden ja kaupungin strategisen vision välillä on vaikea luoda yhteyksiä. Sekä kaupunki että kaupunginosan asukkailla on vahva aikomus säilyttää ja kehittää St John:in aluetta, mutta edellisen on löytävä keinot jonka avulla paikallisella tasolla muotoillut tavoitteet voidaan yhdistää korkeamman tason strategisiin näkemyksiin. Paikallisten asukkaiden on ymmärrettävä että kaupungin luoma strateginen toimintakehys voi tukea ratkaisevasti paikallisesti toteutettavia sosioekonomisia parannusten. Osapuolten välistä kaksisuuntaista oppimisprosessia on edistänyt merkittävästi SURE partnerikaupunkien edustajien opintomatka kohdealueelle jonka pohjalta syntyneet ehdotukset ovat edistäneet myös paikallisen toimintasuunnitelman kehittämistä. Gheorghenin tapaus, Romania Gheorgheni sijaitsee Transilvanian vuoriston kupeessa. Kaupungin rikas rakennusperintö ja lähellä sijaitseva valtakunnallisesti tärkeä luontokohde ja virkistysalue tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia sosioekonomiselle kaupunkikehittämiselle. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja historiaa voidaan hyödyntää matkailutuotteiden kehittämisessä opastettujen tutustumiskierrosten, tapahtumien, juhlien sekä markkinoiden muodossa, joiden avulla kaupungin omaa henkistä perintöä ja merkkipäiviä voidaan tuoda näkyviin. Punaisen järven virkistys- ja loma-alueelle matkustavat turistit ovat sopiva kohdeyleisö näille uusille matkailuelämyksille. Gheorghenin opintomatkalla SURE verkoston temaattinen partneri Studio Metropolitana toteutti yhden päivän mittaisen työpajan Future City Game menetelmää hyödyntämällä, jonka tarkoitus oli luoda strateginen visio kohdealueelle. Jokainen työpajaan osallistunut neljä joukkuetta, jotka ovat muodostuneet paikallisten nuorten, taidekäsityön ammattilaisten, median ja paikallisen tukiryhmän edustajista, tutkivat ja havainnollistivat karttaesitysten, pienoismallien ja kirjallisten kuvausten avulla kaupungin vahvuuksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia kohdealueen kehittämisen näkökulmasta. Parhaaksi valittu konsepti edusti yhtenäisen kehyksen, jonka puitteissa tulisi vahvistaa strategisen yhteyden kaupunkikeskustan ja sen ulkopuolella olevan lomakohteen välillä. Ehdotukseen sisältyi monia ympäristöön liittyviä käytännön ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin konseptin näkyvyyttä tuoda esille jo kehittämistyön alkuvaiheessa. Edellä esitetty strategisen suunnittelun prosessi sisälsi monia parannustoimenpiteitä kohdealueeseen kuuluvan kaupunkikeskustaa koskien, mutta ylemmän tason strategia, jonka tehtävä oli vahvistaa yhteyttä Punaisen järven alueen kanssa, jäi vähemmälle huomiolle. Keskeiset opitut asiat Kahden partnerikaupungin yllä esitettyä kaksi osittain vastakkaista tapausta osoittaa kaupunkialueiden elvyttämisen perinteistä dilemmaa. Miten yhdistää makro- ja mikrotason strategiat, kun molemmat vaativat huolellisesti mietittyjä, uudenlaisia ja kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Koska valintojen tekeminen ja iterointi (samojen työvaiheiden toisto) ovat väistämättömiä, kuntien on kehitettävä strategiat molemmilla tasoilla, mikäli integroituja ja kestäviä ratkaisuja on löydettävissä. On selvä että julkisten tahojen on löydettävä heidän erityiset vahvuudet joiden avulla uudistuminen ja muutos saadaan aikaan, mutta myöskään ei paikallisen yhteisön tavoittamisessa ja heidän kanssa työskentelemisessä ilmeneviä mahdollisia heikkouksia saisi jättää huomioimatta. Heikkous on pelkästään siihen asti ongelma, kunnes ei tehdä sen kanssa mitään Helpointa on siirtyä uudenlaiseen toimintatapaan, näkemällä heikkouksissa piileviä mahdollisuuksia, joiden avulla strategista toimintaa voidaan parantaa ja tällä tavoin edistää kaupunkialueiden sosioekonomista elvyttämistä. Esimerkki strategiakehittämisen teoriasta: Erään hyvin yleisesti käytetyn strategisen kehittämisen konseptin (Mintzberg 1987) mukaan strategisen prosessin lopputulos syntyy suunniteltujen, pakotettujen ja esiin tulevien strategisten mahdollisuuksien vuorovaikutuksessa. Johtajien on määriteltävä yhtenäinen strateginen visio ottamalla pois ne elementit, jotka tuntuvat saavuttamattomilta, hillitä paineita, jotka saattavat määrätä ennustamattomia vaatimuksia ja valjastaa mahdollisuudet, jotka ilmenevät läpi koko strategisen prosessin. Lisäksi kaupunkiuudistamista johtavien asiantuntijoiden on luotava tasapaino näiden vastakkaisten strategisen ohjainten välillä, ei pelkästään yhden organisaation vaan kaupunkiuudistuksen parissa työskentelevän koko kumppanuuden puitteissa, jolloin strategisessa lähestymisessä on läsnä useita vastakkaisia näkemysten ja intressiristiriitoja. Kaavion lähde: Mintzberg, H. (1987), Crafting Strategy, Harvard Business Review, July August, s. 163-170 Tekstin lähde: Schlappa, Hans (2011) Strategy Development in Contemporary Urban Regeneration Practice: The case of Larnaca)
4 OPINTOMATKOILLA NÄHTYÄ Kokemuksia Larnakasta Kirjoittaja Rikka Tupala, projektityöntekijä / Sataesteetön-hanke SURE hankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö alkoi minun osaltani vuoden 2010 loppupuolella, jolloin aluksi osallistuin kokouksiin oppilaitoksemme tutkimusjohtaja Anne Kärjen tuuraajana. Itse työskentelen projektityöntekijänä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoimassa Sataesteetön-hankkeessa, jossa tärkeimpiä tuotoksia on ollut SAMKin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen tiloihin valmistunut esteetön asunto Kaikkien Koti sekä Yyterin alueella järjestettävät jo paikkansa vakiinnuttaneet esteettömät, kaikille avoimet vesi- ja luontoliikunnan tapahtumat. Yyterin aluetta on myös kartoitettu esteettömyyden näkökulmasta ja hankkeelle on tehty toistakymmentä eri SAMKin alojen opinnäytetyötä. Opintomatka Larnakaan Kuluvan vuoden (2011) helmikuussa Porin partnerikaupunkiin Larnakaan (Kypros) järjestettiin opintomatka, johon sain upean tilaisuuden osallistua tukiryhmän jäsenenä. Minun lisäkseni Porista mukana oli kaupunkisuunnittelusta Olavi Mäkelä ja Daniel Nagy sekä tukiryhmän jäsen Jarmo Helkiö. Sataesteetönhankkeessa työtyötehtäviini kuuluu mm. esteettömyyskartoitusten tekeminen, joten tutustumismatkalla tarkastelin Larnakan kaupunkia esteettömyyden näkökulmasta. Huomioin rakennusten ja ympäristön esteettömyyttä ja soveltumista pääasiassa henkilöille, jotka käyttävät liikkumisessaan apuvälineitä, kuten pyörätuolia. Havaintoja Larnakasta Kyprosta ja nimenomaan Larnakan aluetta koskevia Internet -sivuja ennen matkaa kartoittaessani, tietoa alueen esteettömyydestä löytyi erittäin vähän. Kaikesta päätellen esteettömyystyö on muutenkin varsin alkuvaiheessa Kyproksella. Larnakan sivukadut ovat sokkeloisia ja jalkakäytävät pääsääntöisesti hyvin kapeita tai niitä ei ole ollenkaan. Kulkuväylät ovat myös pääsääntöisesti tehty nuppukivestä tai muusta vastaavasta materiaalista, mikä hankaloittaa liikkumisen apuvälineellä liikkumista ja vaatii usein avustajan apua. Kulkuväylillä on myös paljon puita, pollareita, infotauluja ynnä muita vastaavia törmäämisvaaran aiheuttavia elementtejä. Larnakan rantabulevardi on kuitenkin leveä ja rannalle johtavia kulkuväyliä ja luiskia on rakennettu, mikä edesauttaa mm. lastenrattailla ja pyörätuolilla pääsyä rannalle. Rantakadulta löytyy myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva wc. Rantakadun epätasainen pintamateriaali kuitenkin on varsinkin pyörätuolilla liikkuvan kannalta epäsopiva kulkualusta. Yksittäisiä esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja kuitenkin Larnakan alueella on - esimerkiksi Larnakan hiljattain uusittu lentokenttä on suhteellisen esteetön ja siellä asiointi vaivatonta. Myös monet yleiset rakennukset, kuten postitalo, ovat pääosin esteettömiä jo nyt. Vaikka pääsisäänkäynti ei soveltuisi liikkumis- ja toimintaesteisten käytettäväksi, esteetön reitti on tehty jotain muuta kautta. Larnakan kaduilta voi suuremmilta risteysalueilta löytää myös näkövammaisten henkilöiden liikkumista avustavia opaslaattoja (huomio- ja suuntalaattoja) sekä varoitusalueita, mitkä osaltaan puhuvat esteettömyyden huomioimisesta suunnittelussa. Huomio- ja suuntalaatat ovat maassa olevia, kohokuvioilla varustettuja laattoja, joiden yli kävellessä voi saada ohjaavan tai varoittavan tuntoaistimuksen jalkapohjaan. Larnakan kohdealue Larnakan kohdealue St. John sijaitsi noin kilometrin matkan päässä Larnakan keskustasta. Kohteeseen pääsy oli kuitenkin monen mutkan päässä sokkeloisten ja ahtaiden katujen vuoksi. Tämä tuleekin jo yksinään olemaan melko haastava ongelma St. John sin alueen kehittämisessä.
5 Paikalliset eivät varmastikaan näe katujen ahtautta ja mutkittelua suurena ongelmana, mutta ulkopuolisen, suoriin katuihin tottuneen silmissä tämä kuitenkin aiheuttaa melko suuria haasteita. Itse alueella liikkuminen myös aiheutti ajoittain sydämentykytyksiä jalkakäytävien puuttumisen ja hurjan liikennekulttuurin vuoksi. Kävellen liikkuessa, ilman suurempia liikkumis- ja toimintarajoituksia, St. Jonh sin kaduilla vielä selviää, mutta esimerkiksi sähköpyörätuolin ja auton kohtaamista kapeilla kaduilla en halua edes ajatella. Mitä on opittu? Henkilökohtaisesti on hieno huomata, miten aktiivisesti kaupunkisuunnittelu sekä tukiryhmä ovat osoittaneet kiinnostustaan esteettömyyden kartoittamista ja edistämistä kohtaan. Hyvinvoinnin ja sitä kautta esteettömyyden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää jo suunnitteluvaiheessa, mutta myös kaupunginosien kehittämisessä. Sataesteetön-hankkeessa tavoitteena on edistää esteetöntä asumista ja vapaa-aikaa, joten SUREhankkeen kanssa tehtävä hankeyhteistyö kokonaisen kaupunginosan esteettömyyden edistämiseksi on ollut erittäin hieno mahdollisuus. Opintomatkaan Larnakaan antoi mahdollisuuden tutustua myös toisenlaisen kehittämisalueen tilanteeseen. Sikäli on mielenkiintoista huomata, että vaikka EU:n jäsenenä Kyprosta velvoittavat samat esteettömyyttä koskevat säädökset kuin Suomea, esteettömyyden tila on kuitenkin Suomessa melko paljon paremmalla tolalla. Kohdealuiden kehittämisessä voi kuitenkin löytää myös yhtäläisyyksiä; molempien alueiden suuri ongelma on kevyenliikenteen väylien ja reittien puute. St. John sin alueella kevyenliikenteen väylien puute yhdistettynä vilkkaaseen liikenteeseen muodostaa erittäin suuren turvallisuusriskin jo muutenkin kuin esteettömyyden näkökulmasta. Myös Karjarannassa suuri haaste on löytää sopivat ja toimivat kevyenliikenteen reitit, jotta alueella jalan, pyörällä, apuvälineellä tms. tapahtuva liikkuminen lisääntyisi. Porin kohdealueessa, Karjarannassa tullaan tekemään laajemmat esteettömyyskartoitukset, joissa selvitetään miten alue tällä hetkellä palvelee käyttäjiä; eli onko liikkuminen ja toimiminen alueella ja julkisissa rakennuksissa helppoa ja turvallista kaikille liikunta- ja toimintakyvystä riippumatta. Lisäksi raportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia mahdollisten havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kartoitukset tullaan tekemään vuoden 2011 aikana osaksi SAMKin fysioterapeuttiopiskelijan opinnäytetyönä sekä osaksi Sataesteetön-hankkeen henkilöstön toimesta. Kartoituksen tuloksien raportoinnista tullaan järjestämään kaikille avoin tilaisuus raportin valmistuttua. Huomioitavaa: Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat jokaisen ihmisen toimimista ja liikkumista, mutta osalle ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä. On arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimintaesteisiä; lastenrattaiden kanssa kulkeminen, ikääntymismuutokset, näön- ja kuulonheikkeneminen, kyynärsauvoilla tai kepin kanssa kävely esimerkiksi kipeän jalan vuoksi ovat kaikki liikkumis- ja toimintaesteitä. Vammautuminen vakavammin on ääriesimerkki, jolloin esteettömiä ratkaisuita tarvitaan. Esteettömyystermistö: Esteettömyys käsitteenä on jo pitkään ollut käytössä ja se on vakiinnuttanut paikkansa kielessämme. Termi mielletään kuitenkin usein fyysiseen ympäristöön liittyväksi, jonka myötä termi saavutettavuus (eng. accessibility) on myös otettu käyttöön. Saavutettava viittaa usein immateriaalisiin asioihin, kuten tiedonsaantiin. Tuotteista puhuttaessa termi käytettävyys tulee usein esille. Linkkejä: www.samk.fi/kaikkien_koti [Sataesteetön hanke (Kaikkien Koti, Kaikkien Yyteri)] www.esteeton.fi [paljon tietoa ja materiaalia esteettömyydestä] Sataesteetön-hankkeen loppuraportti: http://samk.pikakirjakauppa.fi/images/kurkkaa/8f/samkpdf0000 06/SAMKPDF000006.pdf
6 Näkymää rantakadulta St. John sin alueella jalankulkijat ja autot käyttävät samoja väyliä. Paikallisen postin liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuva parkkipaikka ja esteetön sisäänkäynti on merkitty asianmukaisin tunnuksin. Aina ei voi onnistua. Liikkeen sisäänkäynnille on rakennettu luiska, mutta luiskalle päästäkseen pitää selvitä erittäin korkeasta rotvallin reunasta. Luiska on myös liian jyrkkä.
PORIN HANKEOSION UUTISIA 7 Porin Nuorten työpajan mukaan tulo SURE-hankkeen toimintaan Mahdollisten osallisryhmien ja uusien käyttötarkoitusten kartoitus tukiryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa nosti esille Porin Nuorten työpajan uuden toimitilan akuutin tarpeen viimeistään 2011 kesällä tapahtuvan muuttonsa takia. Työpaja toimitilat Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmatontilla joutuivat purkutuomiolle Pasaasi-nimisen uuden kerrostaloalueen rakentamisen käynnistymisen takia. VISIO VETURITALLIT Ehdotus uudenlaisesta käyttötarkoituksesta Veturitallien alueelle Kirjoittaja: Janne Suomala, esimies / Porin Nuorten työpaja Helmikuussa 2011 SURE-hanke päätti kutsua Nuorten työpajan ja Veturitallien omistajan, VR-yhtymän edustajia Porin kaupunkisuunnitteluun keskustelemaan veturitallien vajaakäyttöisten tilojen hyödyntämisestä, työpajan mahdollisuuksista siirtää toimipisteensä vapaana oleviin pilttuisiin ja toimistosiiven soveltuviin tiloihin. Visio Veturitalleista kirjoitus on syntynyt SURE hankekoordinaattorin pyynnöstä 2011 keväällä. Veturitallien asemakaavan muutosehdotus, jota on esitelty edellisessä SURE uutislehdessä on luonut sopivat kehykset uudenlaiselle monimuotoiselle maankäytölle ja kansalaisjärjestöjä aktivoivalle toiminnalle. Skotlannin Edinburghissä toimii entisissä veturitalleissa koulutuskeskus erityisryhmille: http://www.theengineshed.org/ Tavoitteena on kuvata veturitallien alueen tilannetta kymmenen vuoden kuluttua tästä hetkestä. Tuolloin eletään 2020-lukua ja Veturitallien alue toimii vetovoimaisena sosiaalisen työllistämisen keskuksena koko Satakunnassa. Veturitallien menestys perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen alueen eri toimijoiden, asukkaiden, yrittäjien ja palvelun tuottajien kesken. Sosiaalisesta työllistämisestä on tullut koko Suomessa merkittävä avoimien työmarkkinoiden tukija ja se tuottaa jatkuvasti eri alan osaajia työelämän tarpeisiin. Veturitallien uusi käyttötarkoitus mahdollisti sosiaalisen työllistämisen keskittymän syntymisen ensimmäisten joukossa Suomessa. Veturitallien historia Porin kaupungin keskusta-alueen välittömässä tuntumassa sijaitsi VR:n omistuksessa olevat nk. veturitallit. Veturitallit olivat rakennettu 1900-luvun alussa ja olivat toimineet melkein vuosisadan VR:n junien ja veturien huoltorakennuksina. Veturitalli kiinteistökokonaisuus muodostui 13:sta vierekkäin olevista pilttuista. Pilttuita oli pidennetty ja lisätty vuosien varrella tarpeiden mukaisesti. Paloturvallisuuden vuoksi tallit oli rakennettu punaisesta palamattomasta tiilestä. Lopulta rakennusten alkuperäinen käyttötarkoitus oli muuttunut ja jäänyt vähäiselle käytölle. Porilainen tunnisti paikan kohtalaisen hyvin sillä alueella toimi mm. vanhojen
8 rakennusmateriaalien kierrätykseen erikoistunut Varaosapankki. Osa kiinteistöistä oli vuokrattu yksityiseen käyttöön niin, että vuokralaisina toimi ainakin yksi paikallinen rakennusliike. Osittain tilat olivat tyhjillään. Veturitallien alueen rakennuskulttuurihistoriallinen arvo tunnistettiin ja ne olivatkin kaavassa suojeltuja rakennuksia. Uusi käyttötarkoitus Veturitalleille Kymmenen vuotta sitten Veturitalleilla kaikki muuttui. Porin kaupunkisuunnittelun URBACT II SURE - hankkeen innoittamana Veturitallien alue sai uuden syntymän. Kaupungin työllisyydenhoidon yksiköt, nuorten työpaja ja työllistämispalvelut muuttivat ensimmäisinä talleille ja alkoivat kunnostaa rakennuksia. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalittiin arvokasta rakennusta ja tavoitteena olikin koko kiinteistön kunnostus ja hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmien pohjana oli kiinteistön jykevän olemuksen säilyttäminen, lisättynä sopivalla määrällä modernia ajattelua. Pyrkimyksenä oli tehdä veturitalleista rauhallisen ja yhtenäisen näköinen käyttämällä mahdollisimman paljon perinteisiä materiaaleja. Kunnostustyötä tehtiin usean vuoden ajan ja se työllistikin erilaisiin työtehtäviin useita kymmeniä henkilöitä. Alueen kaavaprosessi käynnistyi ja sai myönteisen hyväksynnän kaupunginvaltuustossa. Omakoti- ja paritalotontit varattiin ripeästi ja rakentaminen käynnistyi kiivaana. Tonttien varaajina oli urbaaneja cityperheitä, tyyliin kaksi aikuista ja kaksi lasta, palvelut lähellä ja nopeasti saatavilla. Cityperheen tapoihin kuului talon rakennuttaminen, ei rakentaminen. Tämän johdosta alueella kokeiltiin myös yhteisrakennuttamista, kaikki kimpassa ja nopeasti asumaan. Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta toi alueelle myös opiskelijat, maahanmuuttajat, pätkätyöläiset ja sinkku- ja uusioperheet. Lisäksi alueelle rakennetut palvelu- ja tukiasunnot tekivät nopeasti kauppansa ja asukkaiksi saatiin myös varttuneempaa väkeä. Asema-kaava mahdollisti nk. välimallin rakennuttajaorganisaatioiden toiminnan ja tällä tavoin oli mahdollisuus eheyttää alueen sosiaalista rakennetta. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa, heti kaavan valmistumisen jälkeen päätettiin myös aloittaa uudenlaisen päiväkodin rakentaminen. Päiväkotiosastojen lisäksi rakennukseen sijoittui lasten kulttuurikeskus ja lastensuojelun kehittämiskeskus. Näillä toimenpiteillä viranomaiset ja päättäjät halusivat rohkeasti kokeilla uudenlaisia käytännön kehittämisen muotoja ja menetelmiä lasten parissa. Puistomaiseen, luonnonkauniiseen tilaan sijoitettu päiväkotirakennus toi alueelle runsaasti uutta elämää, lasten ääniä ja vilkkaita tapahtumia ympäri vuoden. Varsinkin varttuneempi väki oli innoissaan päiväkodin sijoittumisesta alueelle. Nuorten työpajan ja työllistämispalveluiden muuton jälkeen tiloihin muutti myös lukuisa määrä erilaisia nuorten pilottihankkeita ja -projekteja sekä näistä luotuja toimintamalleja. Pitkään suunnitelmissa ollut Satakunnan nuorten osaamiskeskus aloitti toimintansa. Nuorten osaamiskeskus tuotti vaihtoehtoisia, opinnollistamisen ja toisen asteen ammmatillisia palveluja koko Satakunnan alueelle. Lisäksi osaamiskeskuskuksessa suunniteltiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin erilaisia välityömarkkinoiden palveluja. Mediakylpylä oli ensimmäisiä hyviä esimerkkejä pilottihankkeiden tuloksista. Mediakylpylä syntyi Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteisistä asiakkuuksista. Se aloitti toimintansa veturitalleilla ja sai heti laajaa suosiota. Siellä työskenteli iso määrä henkilöitä, nuoria ja aikuisia, dokumenttielokuvien, radio-ohjelmien, lehden toimittamisen, messujen ja näyttelyjen parissa. Varaosapankin toiminta laajeni ja materiaalivalikoimaa lisättiin kysynnän johdosta. Palveluihin lisättiin mm. kunnostetut materiaalit kuten ovet, ikkunat, vanhat huonekalut, kakluunit ym. Kaikilla ihmisillä oli mahdollisuus osallistua toimintaan, tiloissa järjestettiin erilaisia koulutuksia ja lyhyitä käytännön kursseja. Toiminnan ympärille kehitettiin mm. kestävän kehityksen ja tuotteen elinkaaren pidentämiseen suuntaavia hankkeita. Harrastajateatteritoiminta ja laaja kulttuurituotanto löysi myös veturitalleille, kuten myös kansainvälinen monikulttuuritoiminta. Tiloissa järjestettiin jatkuvasti muuttuvia, urbaaniin kaupunkilaisuuteen soveltuvia esityksiä kansainvälisyyden hengessä. Veturitallien lukuisat työpaikat tarjosivat maahanmuuttajille lisääntyviä mahdollisuuksia kantaväestön keskuudessa. Veturitori toimi aktiivisena tapahtumapaikkana, siellä järjestettiin messuja, näyttelyitä ja keskustelufoorumeja. Alueen vetovoimaisuus kasvoi ja yrittäjien kiinnostus myös heräsi. Ensimmäiset sosiaaliset yritykset aloittivat toimintansa kunnostetuissa tiloissa. Yhteistyö vahvistui, kuntasektori ja yritystoiminta löivät kättä uudenlaisille kehittyville palveluille. Alueelle perustettiin rohkeasti pieniä 1-2 hengen työllistäviä yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Yrittäjille tiloja markkinoitiin edullisella vuokratasolla, alueen synergiahyödyillä ja jatkuvalla ohjauksella ja tuella. Nuorilla aloittavilla yrittäjillä oli mahdollisuus osallistua Compact hankkeeseen, jossa tuettiin erityisesti aloittavia yrityksiä. Nuoret ja aikuiset pääsivät harjoittelemaan työelämäntietoja ja taitoja sekä vastaavasti yrittäjät saivat innokkaita, osaavia työntekijöitä.
9 Veturitalleilla työskenteli päivittäin arviolta n. 100-150 työntekijää. Sosiaalisen työllistämisen keskittymä oli syntynyt veturitallien alueelle. Keskittymä on erikoistunut välityömarkkinoiden ja luovien alojen palvelujen tuottajana ja se tarjoaa koko Satakunnan alueen elinkeinoelämälle osaavia työntekijöitä. Koulutusjärjestelmä toimii keskittymän hyvänä yhteistyökumppanina. Maakunnan oppilaitokset WinNova ja Sataedu ohjaavat opiskelijoita työssäoppimisjaksoille, oppisopimukseen ja työelämän harjoittelujaksoille. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Yliopistokeskus ovat saaneet sosiaalisen työllistämisen keskittymästä vahvan tutkinnallisen ja työelämää kehittävän näkökulman. Kiinteää, päivittäistä, yhteistyötä tehdään T&E-toimiston ja Työvoimanpalvelukeskuksen virkailijoiden sekä Perusturvan kanssa. Rahoitus varmistettiin monelta eri taholta. Euroopan unionin aluekehitys- ja sosiaalirahasto tukivat käynnistettäessä merkittävästi toimintaa. Elinkeinoelämä ja Porin kaupunki olivat myös osallisena rahoituksessa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuonna 2020 Veturitallit on kukoistava kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Se tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja luovilta aloilta, välityömarkkinoilta ja elinkeinoelämästä. Veturitallit tuottavat työelämän ohjausta ja valmennusta, vaihtoehtoisia koulutuksen malleja sekä jatkuvasti osaavaa työvoimaa yrittäjien tarpeisiin. Sosiaalisen työllistymisen keskittymässä osallisena on elinkeinoelämän sekä kunta- ja kolmannen sektorin toimijoita. Veturitallien alueella toimivia ammatinharjoittajia ja palveluja: Kahvila-, konditoria-, ravintolayrittäjä Modernit korutyöt Taidegalleria, Maalaustaidetta Taidekäsityöt ja käyttötekstiileitä Lasinpuhallus, lasitaide ja lasitustyöt Takorauta- ja pajatyöt Maton- ja kankaankudonta Käsi-ja taideteollisuustuotteet Uniikki- ja tuunausstudiot Savipaja- ja keramiikkatuotteet Kokopuiset huonekalut, uniikkisuunnittelutyöt Nuorten työpajan ja Työllistämispalvelujen pajatuotannolliset palvelut veturitalleilla: Autonhuolto ja korikorjaustyöt Kuljetus- ja tavaransiirto- ja muuttopalvelut Ruokakuljetuspalvelut Asioimis- ja lähettipalvelut Metalli- ja rautarakennetyöt Puusepäntyöt, kokoonpanotyöt Maalaus- ja erikoismaalaustyöt Huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Rakennus-, korjaus-, ja purkutyöt Talonmies- ja kodin tavaroiden asennus- ja kokoonpanotyöt Well-Care palvelut TyöValmennus- palvelut Seminaari-, koulutus- ja ryhmäpalvelut Veturitallien alueen kolmannen sektorin yhteistyö: SPR-kontti Unicef Yhteistyöorganisaatiot: Rakennuttajaorganisaatio ja välimallin rakennuttajaorganisaatio Kiinteistöyhtiö / -yhdistys Porin kaupunki Satakunnan Ely-keskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Winnova, Länsirannikon koulutus oy Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Arvio alueen tulevat käyttäjät, kohderyhmät ja erilaiset toimijat: Alueen asukkaat Pienet sosiaaliset yritykset, yhdistykset, yhteisöt tällä hetkellä varaosapankki Nuorten työpaja /Etsivä työ/työllistämispalvelu sosiaalisen työllistämisen asiakkaat ja työntekijät, kolmannen sektorin yhdistykset Eri ammattinharjoittajien käsityöpajoja Pieni kahvila/tuotemyymälä työpajojen tuotteille Satakunnan monikultturiyhdistys kansainvälinen kohtaamispaikka Nuorten bändikeskus, Kuha-projekti, Satakunnan elävänkuvankeskus Kuntouttava työtoiminta Ammatillisten oppilaitosten työssäoppijat ja oppilaitosten opiskelijat Sininauhan ja Perusturvan kuntoutumisyksikön asiakkaat Tyke-tuote Porin kaupungin sairaalan henkilökunta ja potilaat ja sairaalan eri yksiköt Alueen eri toimijoiden tuottamia palveluja: Talonmies- ja kodin asennuspalvelut Rakennus-, korjaus-, maalaus ja kunnostuspalvelut Kotihoidon palvelut Autonhuollot, pesut ja vahaukset Kuljetus- ja asioimispalvelut Kuntalaisen mahdollisuus osallistua toimintaan Yhteistyökumppanit ja rahoittajat: Porin kaupunki EU-rahoitus - Eakr ja Esr Ely-keskus/Satakunta Satakunnan ammattikorkeakoulu - Alueen toimijoiden ja kohderyhmien mahdollistama tutkimus ja kehittäminen Porin yliopistokeskus - esim. Maisemantutkimus alueen historia versus nykytila ja tulevaisuus
10 Porin kaupungin nuorten työpaja Veturitalleille YLEISTÄ TYÖPAJATOIMINNASTA Porin nuorten työpajalla työskentelee vuosittain n. 150-170 nuorta. Nuorten ohjaavaa henkilöstöä on 10-15 hlöä/vuosi. Pajatoiminta perustuu työtoimintaan ja ohjaukseen, nuorten osaamisen kartoittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjaustyössä merkittävänä osana on nuorten arjenhallinnan parantaminen. Pajatoiminnan perustyötä on nuorten valmennus, koulutus, kuntoutus ja työllistäminen. Toiminta pitää sisällään kuljetus ja korjaamo-osaston työtehtävät, puu- ja rakennusverstaan tehtävät sekä kädentaidon työt. Tehtäviin kuuluu mm. autonkorjaukset ja -huollot, autojen sisä- ja ulkopesut, metalliverstaan hitsaus-, leikkaus- ja konetyöt, huonekalujen korjaukset ja entisöinnit, uniikkityöt, huonekalujen kokoonpanotehtävät, vaatetus-, ompeluja kankaanpainanta yms työt. KULJETUS JA KORJAAMO-OSASTO Kuljetus ja korjaamo-osastolla suoritetaan asiakkaiden autokorjaukset ja huollot, sisä ja ulkopesut sekä pienet autokorikorjaukset. Lisäksi osastolla suoritetaan metallin hitsauksia, polttoleikkauksia ja työstöä. Tiloissa tulee voida tehdä tulitöitä ja tilat tulee olla paloturvalliset. RAKENNUSPERINNE OSASTO Puu- ja rakennusverstaalla suoritetaan puusepäntöitä, erikois- ja ruiskumaalauksia sekä rakennustöitä. Verstaan asiakastöitä on mm. huonekalujen entisöinnit ja kunnostukset, kokoonpanotehtävät sekä nk. uniikkityöt. Lisäksi verstaalla tulee voida suorittaa pienimuotoisia rakennustöitä kuten jätekatoksia, leikkimökkejä, koirankoppeja ym. Tilat tulee olla paloturvalliset. KÄDENTAITO-OSASTO Kädentaidon työtehtävissä nuoret tekevät ompelutöitä, askartelua, kankaanpainanantaa ja verhoilua. Työtehtäviin sisältyy mm. asiakaspalvelua, korjausompelua ja asiakastilaustöitä. Osastolla valmistetaan ja tuunataan tuotteita nuorten ideoimina. Valmistettuja tuotteita myydään pajakaupassa ja nuorten järjestämissä myyjäisissä ja messuilla. NUORTEN TYÖPAJAN TUOTTAMIA PALVELUJA Autonhuolto ja korikorjaustyöt, metalli-ja rautarakennetyöt Kuljetus- ja tavaransiirto sekä muuttopalvelut, ruokakuljetuspalvelut, asioimis- ja lähettipalvelut Puusepäntyöt, rakennustyöt, kokoonpanotyöt, maalaus- ja erikoismaalaustyöt, huonekalujen restaurointi- ja kunnostustyöt Cafe nuokkarin kahvilapalvelut Nuorten työpajatoiminnan koulutuspalvelut, työ- ja yksilövalmennuksen koulutuspalvelut NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE Nuorten työpaja on kiinnostunut siirtämään toimintansa Ratahallintokeskuksen/VR:n omistamille veturitalleille. Tilojen monimuotoisuus mahdollistaa Nuorten työpajatyyppisen toiminnan. Lisäksi kiinteistön rakennushistoriallinen arvo tukee työpajatyyppistä toimintaa. Rakennuksen korjaukset ja kunnostukset on mahdollista suorittaa työllistämistoimenpiteenä, pitkäaikaistyöttömien nuorten ja aikuisten toimiessa rakentajina. Nuorten työpajan nykyiset toimitilat on vuokranantajan toimesta irtisanottu ja siirto veturitalleille tulisikin tapahtua viimeistään touko-kesäkuun (2011) vaihteessa. Veturitallien tilat mahdollistavat toiminnan jatkumisen keskeytyksettä. Tilat tulee kuitenkin saattaa kaikilta osin nykyisten työturvallisuusmääräysten ja normien mukaisiksi. Olemme kiinnostuneet pilttuista 10-13 ja toimistosiivekkeen molemmista kerroksista sekä näiden tilojen väliin jäävistä tiloista (autotalli, tupakkahuone, sos.tilat, ym) kaikenkaikkiaan tilojen arvioitu koko on n. 2000m². Pilttuisiin 10-13 on mahdollista sijoittaa työpajatoiminnan autonhuolto- ja korikorjaustyöt sekä metalli- ja rautarakenteisiin liittyvät työtehtävät. Työpajan puusepänverstas, ruiskumaalaamo ja rakennustyöt sijoitettaisiin vanhaan autotalliin. Näiden tilojen väliin jäävään tilaan rakennettaisiin vaatetus-, ompelu- ja askartelutoiminnoille soveltuvat työtilat. Toimistosiivekkeeseen tulee perustoimistot ohjaavalle henkilöstölle sekä ryhmävalmennus ja koulutustilat. PAJAMYYMÄLÄ Nuorten työpajalla on pajatuotekauppa, jossa myydään nuorten erilaisia itse suunnittelemia ja valmistamia tuotteita. Pajatuotteet vaihtelevat tekijöiden ja käytettyjen materiaalien suhteen ja ovat siten uniikkia käsityötä.
11 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA VETURITALLEILLE NELJÄSSÄ VAIHEESSA Nuorten työpajatoiminnan siirtyminen veturitalleille on suunniteltu neljään eri vaiheeseen. Jokaisella vaiheella on tavoitteet veturitallikiinteistön soveltuvuudesta työpajatoimintaan ja sosiaalisen työllistämisen keskuksen käyttöönottoon. Vaiheet voidaan jakaa karkeasti seuraavasti: Muutto- /siirtymävaihe veturitalleille Toiminnan käyttöönottovaihe Toiminnan toteuttamisvaihe Tulevaisuuden kehittämisvaihe Muutto- / siirtymävaiheessa tavoitteena on siirtää työpajatoiminta veturitalleille ja jatkaa toimintaa keskeytyksettä sekä aloittaa eri osastojen koneiden ja laitteiden asennukset. Lisäksi tulee käynnistää tilojen uudelleensuunnittelu pohja-, lvis-, purunpoisto- ja ruiskumaalaamon suunnitelmien perusteella. Suunnitelmien toteuttaminen on neuvotteluin sovittavissa. Ensimmäisessä vaiheessa perustoimistoja verstastyöskentely käynnistyy. Tiloista riippumattomat kuljetuspalvelut toimivat keskeytyksettä. Muutto- /siirtymävaiheen arvioitu kesto on 6-8 kk:tta. Käyttöönottovaiheessa työpajatoimintaan ohjautuvien nuorten ja aikuisten määrää pystytään kasvattamaan kiinteistöön tehtyjen suunnitelmien pohjalta merkittävästi. Eri ammattialojen osaajat kunnostavat kiinteistöä rakennuskulttuurin perintöjä noudattaen. Kaikessa peruskorjaamisessa vaalitaan arvokasta rakennusta, tavoitteena hyvin säilyneen rakennuksen elinkaaren pidentäminen. Korjaussuunnitelmat pohjautuvat jykevän rakennuksen olemuksen säilyttämiseen ja moderniin ajatteluun. Käyttöönottovaiheessa myös useat nuorten työllistämiseen liittyvät projektit ja hankkeet muuttavat veturitalleille. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämisvaiheessa käynnistetään suunnitelmat sosiaalisen työllistymisen keskittymästä. Alueen asemakaava ja veturitallien kiinteistö luo mahdollisuuden sosiaalisen työllistämisen keskittymälle. Alueelle on mahdollista perustaa pieniä 1-2 hengen sosiaalisia yrityksiä, käsi- ja taidetyöpajoja. Asemakaavaan sisällytetty alikulku radan alta suoraan länsipuiston päähän mahdollistaa alueen liittymisen kiinteästi kaupunkikeskustaan.
SURE -VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 12 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti www.eger.hu Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu www.ceeialbacete.com Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com www.dlrcoco.ie David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania www.gheorgheni.ro Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka www.komotini.gr Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros www.larnaka.com Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain-la-Neuve, Belgia www.olln.be Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi www.pori.fi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasivat Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy ja projektipäällikkö Heli Nukki.
. URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja 5000 aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: www.urbact.eu/sure Porin hankeosion verkkosivut: www.pori.fi/sure