HERVANNAN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

HERVANNAN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Yhteistyössä: Tampereen kaupunki, Tampereen kaupungin Nuorisotoimi - Kupolin Nuorisokeskus Tampere 2013

ESIPUHE Uusi paikallisuus -hanke on kansalaistoiminnan kehittämishanke, joka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Kansalaisvaikuttaminen on yhtenä kehittämisen kohteena. Tästä syystä hanke kiinnostui kansalaisraatimallista. Hanke päätti toteuttaa kansalaisraadin osana hankkeen toimintaa kaikilla kolmella pilottipaikkakunnallaan Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa. Tämä loppuraportti kuvaa Hervannan kansalaisraadin prosessia. Kansalaisraati konkretisoi niitä asukkaiden ajatuksia, joiden avulla Hervantaa voidaan kehittää hauskemmaksi, turvallisemmaksi ja myönteistä yhteisöllisyyttä tukevaksi asuinalueeksi. Raatiprosessi toi esille hervantalaisten monet äänet raatilaisten kokoama julkilausuma houkuttaa myös toimimaan asioiden eteen. Kiitän hervantalaisia aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta kansalaisraatiin. Kiitän myös asiantuntijoita, jotka antoivat raadille aikaansa ja jakoivat tietämystään Hervannasta. Keskustelua mahdollistivat mainiot fasilitaattorit TTY:ltä, DIAK:lta, Kehitysvammaisten palvelusäätiöltä ja Tampereen Nuorisofoorumilta. Kiitokset kuuluvat myös yhteistyökumppaneille: raadin ohjausryhmässä oli jäseniä Toimelan Lapset ja Nuoret ry:stä / Kaakkois-Alvarista, Arabian perheiden yhdistyksestä, Tampereen kaupungin nuorisotoimen Kupolin nuorisokeskuksesta, Tampereen Teknilliseltä Yliopistolta ja Setlementti Hämeen Nuorten piirin Kölvin maahanmuuttajapoikatyöstä. Merkittävää konkreettista apua ja tukea pohdintaan sain myös Tampereen Setlementti Naapurin Naistarilta Hervannassa, jossa työpöytäni sijaitsi raadin suunnittelun ja toteutuksen aikaan. Projektipäällikkö Salome Tuomaala Uusi paikallisuus -hanke Koen tärkeäksi yhteisöllisyyden ja haluan vaikuttaa asioiden parantamiseksi itseni ja myös muiden vuoksi. Lisää tällaista. Toivomus: kerrotaan jonkin ajan kuluttua osallistujille, mitä on saatu aikaan ja miten aloitteet etenevät. 2

YHTEENVETO Uusi paikallisuus hanke toteutti neljänä arki-iltana marraskuussa 2012 Hervannan kansalaisraadin. Raatia pidettiin vanhassa elokuvateatteri Cinolassa, Hervannan kirjastossa ja Setlementti Naapurin Naistarilla. Tavoitteena oli testata kansalaisraatimenetelmää kansalaisvaikuttamisen välineenä sekä aktivoida Hervantalaiset osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Mielenkiinnon kohteena oli, millaisia ajatuksia ja ehdotuksia asukkaat esittävät, kun pohjana ovat monipuoliset faktatiedot ja tasapuoliset keskustelut muiden asukkaiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Raadin teemaksi valittiin Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin, jonka toivottiin kiinnostavan eri-ikäisiä ihmisiä ja herättävän monipuolista keskustelua omasta lähiympäristöstä. Raati koostui 14 hervantalaisesta, jotka 17 ilmoittautuneesta pääsivät paikalle. Vähäisestä ilmoittautujamäärästä johtuen Hervannan raati ei täysin vastannut kansalaisraati-formaatin ideaalia. Pyrkimyksenä oli kuitenkin mahdollisuuksien mukaan seurata tätä ideaalia. Deliberatiivinen keskustelu onnistuikin kohtalaisen hyvin. Ideaalin kannalta keskeinen tekijä on myös vaikuttavuus. Vaikka vielä on liian aikaista puhua konkreettisista vaikutuksista, näyttää tilanne positiiviselta ainakin julkilausuman tiedotustilaisuudessa paikalla olleiden päättäjien kommenteista päätellen. Raatilaisten toimenpide-ehdotuksia Hervannan kehittämiseksi syntyi yhteensä 11 kappaletta. Ehdotukset Hervannan esiteltiin tiedotustilaisuudessa Hervannan kirjastossa 21.11.2012. Tampereen kaupunginvaltuustolle ehdotukset luovutettiin 10.12.2012, vastaanottajina olivat kaikki neljä apulaispormestaria ja kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja. Tämä loppuraportti kuvaa Hervannan kansalaisraatiprosessin ja sen aikana syntyneet raatilaisten parannusehdotukset Hervannan kehittämiseksi. 3

SISÄLLYS Esipuhe Yhteenveto 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA... 5 2. HERVANNAN KANSALAISRAATI... 7 2.1 Organisoijataho... 7 2.2 Ohjausryhmä... 7 2.3 Teema... 8 2.4 Raadin jäsenet... 8 2.5 Kansalaisraati kaikille hervantalaisille... 10 2.6 Asiantuntijapaneeli... 11 2.7 Prosessi... 11 3. HERVANNAN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA... 13 4. OSALLISTUMISEN ILLUUSIOSTA AITOON VAIKUTTAMISEEN... 16 4.1. Laadukas keskustelu käytännössä... 16 4.2. Edustavuus ja yhdenvertaisuus... 17 4.3. Vaikuttavuus vaatii työtä... 18 LIITTEET... 20 Hervannan kansalaisraadin vetäjät... 20 Hervannan kansalaisraadin ohjausryhmä... 21 Kansalaisraadin osallistujat... 22 Kansalaisraadin mainoksia ja ilmoittautumislomake... 23 Hervannan ilmoittautumislomake... 27 Hervannan kansalaisraadin aikataulu... 30 Hervannan kansalaisraadin asiantuntijat... 32 Raatilaisten näkemyksiä Hervannan kansalaisraadista... 33 Apulaispormestareiden vastaukset ja valtuustoaloite... 37 Artikkelit Aamulehdessä ja Hervannan Sanomissa... 40 Yhteystiedot... 43 4

1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta kohtaa tulevaisuudessa yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisemmiksi ja arvolatautuneemmiksi kehittyviä ongelmia. Myös kuntauudistus aiheuttaa haasteita paikalliselle demokratialle ja sen käytännön toteutuksille. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tuntevat näiden haasteiden todellisuuden 1. Heidän näkemyksensä voivat syventää ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä tarjota uusia näkökulmia ratkaisuihin. Haasteisiin vastaaminen edellyttää kansalaisten lisääntyvää mukanaoloa. Osallisuuden kulttuurin muuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja sekä vahvistamaan jo toimivaa demokratiaa että luomaan uusia tapoja ajatella ja toimia yhdessä. Uusi paikallisuus hankkeessa haluamme kokeilla siirtymiä "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 2. Pikademokratialla viitataan nopeaan asiantuntijavetoiseen päätöksentekoon, jossa ei aina jää aikaa pohdinnalle. Hidas demokratia muodostaa vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella päättäjien ja muiden kanssaihmisten kanssa. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 3 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa. Huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen tarkoittaa keskustelevaa ja pohdiskelevaa. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään. Muutokset vaativat pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja onnistuessaan muös keskusteluiltaan laadukkaampia verrattuna muuhun kansalaisvaikuttamiseen. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Kansalaisraadeilla vastataan myös Uusi Paikallisuus -hankkeen alkukartoituksessa esille tulleeseen tarpeeseen 4 : osa ihmisistä kaipaa myös sellaisia perinteisestä vaikuttamisesta ja yhdistystoiminnasta poikkeavia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja, joihin ei tarvitse sitoutua pitkäkestoisesti. 1 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage. 377 386. 2 Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 3 Lisätietoa: http://www.uwasa.fi/citizensvoice 4 Nieminen, Emmi ja Arttu Vainio (2012): Lähtökohtaselvitys Uusi Paikallisuus-hankkeeseen. Palvelututkimus 2/2012. Levón-instituutti. Vaasan Yliopisto. 5

Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia. 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia valintojen muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa. Pienryhmäkeskustelua Hervannan kansalaisraadissa Naistarilla 15.11.2012. 6

2. HERVANNAN KANSALAISRAATI Hervannan kansalaisraati on deliberatiivisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Se toteutettiin marraskuussa 2012. Raadin pääasiallisena tavoitteena oli osallistaa Hervannan asukkaita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. Tärkeä tavoite oli myös kansalaisraatimenetelmän testaus välineenä asukkaiden osallistamisessa ja osana kaupungin päätöksentekoa. Kansalaisraati pyrittiin kokoamaan siten, että se edustaa tilastollisesti Hervannan asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan mukaan. Hervannan kansalaisraati toteutettiin osana Uusi paikallisuus -hankkeen toimintaa. 2.1 ORGANISOIJATAHO Hervannan kansalaisraadin organisoi Suomen Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus hanke, joka on kansalaistoiminnan kehittämishanke. Se etsii, kehittää ja toteuttaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa voivat huolehtia omasta asuinympäristöstään ja aidosti vaikuttaa sen kehitykseen. Hanke on viisivuotinen (2011 2015) ja sitä rahoittaa RAY. Hanke toimii kolmessa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa. Koordinointi tehdään keskitetysti Setlementtiliiton toimistolla Helsingissä. Kansalaisraatimenetelmää on Hervannan raadin loppuraporttia kirjoitettaessa testattu kaikilla kolmella pilottipaikkakunnalla. Kemijärvellä ja Vaasassa raati toteutettiin samanaikaisesti, toukokuussa 2012. Kemijärven ensimmäisen raadin aiheena oli Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaisuuteen kuntalaisuuteen?, toisessa raadissa käsiteltiin tuulivoimaa. Tampereen Hervannassa ja Vaasan Palosaarella aihe liittyi alueeseen laajemmin. Vaasassa teemana oli Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua. Hervannassa haluttiin nostaa esiin eri ikäryhmien elämisen mahdollisuudet ja aihe oli Hyvä elämä Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin. Uusi Paikallisuus -hankkeen henkilöstö sai koulutusta menetelmän käyttöön Vaasan yliopistolta. 2.2 OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän keskeisin tehtävä on tarkkailla koko kansalaisraatiprosessia ja erityisesti projektityöryhmän toimintaa. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo raadin kokonaisprosessia, mutta se ei saa vaikuttaa raadin lopputulokseen. Ohjausryhmän rooli korostuu erityisesti kolmessa asiassa: 7

raatilaisten käsittelemän kysymyksen määrittelyssä, kansalaisraadin kokoonpanon tarkentamisessa sekä asiantuntijatodistajien valinnassa 5. Hervannan kansalaisraadin ohjausryhmässä oli 2 henkilöä Uusi paikallisuus -hankkeen ohjausryhmästä, yksi henkilö Tampereen kaupungin Länsi-Hervannan nuorisotiloista, yksi Hervannassa sijaitsevan Tampereen Teknilliseltä yliopistolta. Yksi henkilö edusti sekä Toimelan lapsi- ja nuorisotyötä ja oli mukana myös Tampereen kaupungin kuntademokratian Kaakkois- Alvarin kokoonpanossa (ohjausryhmän kokoonpano, liite 2). Ohjausryhmä kokoontui ennen raatia neljä kertaa, joista yksi kokous oli yhteinen Hervannan Uusi Paikallisuus hankkeen ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi projektipäällikkö käytti apuna raatia suunnitellessa myös hankkeen muuta henkilökuntaa sekä osahankkeen ohjausryhmän jäseniä erityisesti Naistarin johtajaa Kirsti Viljasta. 2.3 TEEMA Hervannan kansalaisraadin teemaksi muodostui keskustelujen jälkeen Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin Raatilaisille itselleen annettiin päätösvalta siitä, mitä asioita tämän otsikon alla käsitellään. Osahankkeen ohjausryhmässä huhtikuussa käydyssä aloitekeskustelussa ehdotettiin aiheiksi sekä tulevaisuutta, että nuorten syrjäytymistä. Kansalaisraadin ensimmäisessä ohjausryhmässä haluttiin laajentaa teemaa siten, että se kutsuisi myös iäkkäämpiä hervantalaisia. Ohjausryhmä halusi painottaa teemassa ja raadin mainonnassa positiivista viestiä. Teema jätettiin tarkoituksella hyvin avoimeksi osittain sen seurauksena myös julkilausumasta tuli laaja ja monipuolinen. 2.4 RAADIN JÄSENET Tavoitteena oli koota kansalaisraadin osallistujat siten, että raati edustaa tilastollisesti Hervannan asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen mukaan. Lisäksi ilmoittautumislomakkeessa kysyttiin vastaajan yhdistysaktiivisuutta. Tavoitteena oli saada mukaan sekä yhdistysten jäseniä että ei-jäseniä. Raatiin tavoiteltiin 20 jäsentä. Toimitetut jutut ja mainonta paikallisessa sanomalehdessä Hervannan sanomissa, sekä mainostaminen kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluilla sekä yhteistyöverkostojen kautta tuotti 17 hakemusta, joten kaikki ilmoittautuneet otettiin mukaan. Paikan päälle ensimmäisenä raatipäivänä tuli 14 henkilöä, jotka muodostivat kansalaisraadin. (Ks. mainos liite 4, ilmoittautumislomake liite 5.) 5 Raisio, Harri ja Vartiainen, Pirkko (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 8

Alla olevissa taulukoissa kuvataan Hervannan kansalaisraadin tilastollinen tavoitekoostumus sekä toteutunut tilanne. Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20 henkilöä) Toteutunut (14 henkilöä) Ikä 16 24 -v 5 5 25 44 -v 7 3 45 64 -v 5 3 yli 65-v 3 3 Sukupuoli Nainen 9 10 Mies 11 4 Äidinkieli suomi 17 10 muu kieli 3 4 Koulutus 6 peruskoulu 6 3 keskiaste 9 7 ylioppilas 5 1 yliopistotutkinto 2 2 Työllisyystilanne työssä 9 2 työtön 3 2 opiskelija 3 6 eläkeläinen 4 2 muu 1 2 Yhdistysaktiivisuus kyllä ei vertailukelpoista 7 ei tilastoa saatavissa 7 Tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin ottaen huomioon ilmoittautuneiden vähäisen määrän. Lisäksi mukaan saatiin hyvin nuoria ja muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia hervantalaisia. Raatiin saatiin hyvin mukaan eri työllisyystilanteissa olevia ihmisiä ja yhdistysaktiiveja sekä passiiveja (kansalaisraadin osallistujat liite 3). 6 Raatilaisille tehdyssä kyselyssä ja kaupungilta saaduissa luvuissa oli hieman erilaiset koulutusjaottelut. Kysely erotti ylioppilaat omaksi ryhmäkseen, vaikka ne virallisesti kuuluvat keskiasteen alle. Korkeakouluaste taas jakaantuu virallisissa tilastoissa neljään osaan, alimpaan, alempaan ja ylempään korkeakouluasteeseen sekä tutkijakoulutusasteeseen (vrt. http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/popup/koulaste.html). Tämä kohta taulukosta on siis sovellus kahdesta hieman erilaisesta laskutavasta. 9

2.5 KANSALAISRAATI KAIKILLE HERVANTALAISILLE Hervannan raatia suunniteltaessa otettiin tarkkaan huomioon se, että osallistumismahdollisuus tahdottiin tarjota mahdollisimman monenlaisille hervantalaisille. Mainonnassa pyrittiin selkeyteen ja raatia mainostettiin kahdeksalla kielellä. Yhteistyökumppaneiden kautta pyrittiin etsimään sellaisiakin raatilaisia joita mainosteksti ei välttämättä tavoittaisi esimerkiksi lukutaidottomia tai vähän lukevia hervantalaisia. Raadin fasilitaattorien illan kestävässä koutuksessa käytiin läpi raatilaisille tarjottava raati-info. Fasilitaattorit ehdottivat infoon muutoksia, jotka tekisivät siitä selkokielisemmän. Infoa varten hankittiin selkokuva Uusi Paikallisuus hankkeesta. Info käännettiin kahdelle osallistujalle suomesta heidän yhteiselle äidinkielelleen. Fasilitaattorien kanssa suunniteltiin pienryhmäkeskustelujen työskentely siten, että kaikkien olisi mahdollisimman helppo seurata keskusteluja. Lisäksi tehtiin suunnitelma siitä miten ihmisten eri kommunikointitavat voitaisiin parhaiten ottaa huomioon, ja mitä selkokielisyys kommunikoinnissa voisi tarkoittaa. Suunnitelmassa korostui selkeästi puhumisen merkitys. Selkokielessä on olennaista välttää hankalia kielikuvia ja puhua rauhallisesti. Myös rauhallisen ilmapiirin luomista keskusteluissa pidettiin tärkeänä. Kirjoittamista ja lukemista vaativia harjoituksia päätettiin ryhmätöissä käyttää harkiten. Kirjoittamista tarvittaessa, päätettiin puhua käsiteltävä asia aina ensin ääneen ja valita kirjuriksi joku suomea kirjoittava henkilö. Kansalaisraadin aikana tahdottiin muistuttaa raatilaisia siitä, että epäselvistä asioista ja vaikeista sanoista saa kysyä. Lisäksi päätettiin että asioita kerrataan ja toistetaan myös pyytämättä ja niistä tehdään välillä yhteenvetoja. Raatilaisia ensimmäisenä raatipäivänä 8.11.2012 pohtimassa kysymyksiä asiantuntijoille. Kuva: Salome Tuomaala. 10

2.6 ASIANTUNTIJAPANEELI Kansalaisraadin ideaalin mukaisesti raatilaisilla oli mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita. Aiheen laajuuden vuoksi asiantuntijoiden valitseminen oli haasteellinen tehtävä. Toinen haaste oli aikataulujen sovittaminen. Kaikki pyydetyt asiantuntijat eivät valitettavasti pystyneet osallistumaan kansalaisraatiin. Asiantuntijoina alustivat ja keskustelivat Pauliina Lehtonen (TAY, Kansalaisvaikuttamisen tutkimus), Mikko Närhi (Hervannan historian kirjoittaja), Kirsti Viljanen (Naistarin johtaja, hervantalaisten maahanmuuttajien asioiden asiantuntemus), Sari Nieminen ja Juha Kurki (etsivä nuorisotyö Hervannassa) ja Lauri Savisaari (kaupungin vapaa-ajan ja kulttuurin tilaajapäällikkö / kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön asiantuntija). Kukin asiantuntija piti aluksi kymmenen minuutin alustuksen omasta erikoisalueestaan. Tämän jälkeen fasilitaattorien johdolla käytiin paneelikeskustelussa läpi kysymykset, jotka raatilaiset olivat edellisenä iltana laatineet. Asiantuntijoina keskustelemassa Mikko Närhi (tietokirjailija, Traff Finland Oy), Pauliina Lehtonen (Tampereen yliopisto) ja Kirsti Viljanen (Naistari, Setlementti Naapuri). 2.7 PROSESSI Hervannan kansalaisraati vietiin läpi neljän arki-illan aikana 8.-9.11. ja 14. 15.11 klo 16 20. Ajankohdaksi valittiin arki-illat kahdelle eri viikolle sijoitettuna, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. (Aikataulu liitteessä 6.) Ensimmäisenä iltana käytiin läpi kansalaisraadin menetelmää ja aikataulua. Raatilaiset tutustuivat toisiinsa toiminnallisten harjoitusten avulla ja lopuksi koostettiin yhdessä kysymyksiä seuraavan illan 11

asiantuntijapaneelia varten. Toisena iltana kysymykset esitettiin asiantuntijoille ja niistä keskusteltiin yhdessä. Tällöin paikalla oli tulkki varmistamassa, että asiantuntijoiden tieto on yhtäläisesti kaikkien saatavilla. Viikon tauon jälkeen alkoivat varsinaiset keskustelut kahdessa pienryhmässä. Pyrkimyksenä keskusteluissa oli käsitellä annettua teemakysymystä asiantuntijapaneelin kuulustelujen pohjalta. Keskustelunohjaajat olivat kirjanneet saadut vastaukset ylös, ja nämä muistiinpanot olivat keskustelun tukena. Keskustelunohjaajat varmistivat, että keskustelu pysyi asiassa ja että kaikki saivat kertoa mielipiteensä. Kumpikin pienryhmä esitteli keskustelun tuloksena syntyneitä toimenpide-ehdotuksia illan päätteeksi. Viimeisenä iltana keskityttiin laatimaan julkilausumaa, mutta keskusteluja käytiin samalla edelleen. Raatilaiset itse valitsivat, mitkä aiheet ja ehdotukset kirjattiin julkilausumaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös sellaisia aiheita, jotka jätettiin julkilausuman ulkopuolelle. Julkilausuma esiteltiin tiedotustilaisuudessa 21.11. Hervannan kirjaston lukusalissa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajia, päättäjiä ja viranomaistahoja ja aiheesta kiinnostuneita hervantalaisia. Projektipäällikkö esitteli julkilausuman toimenpide-ehdotukset perusteluineen. Tiedotustilaisuudessa julkilausuma jaettiin myös kirjallisessa muodossa. Tilaisuudessa kokeiltiin kuvatulkkausta: sarjakuvataiteilja Otso Höglund piirsi raadin ehdotuksia fläppitaululle sitä mukaa kuin niitä esitettiin. Kuvatulkkauksen tarkoituksena oli selkeyttää ja visualisoida raadin ehdotuksia kaikille läsnäolijoille sekä auttaa suomea vähemmän osaavia hahmottamaan asiat. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen kommentoi julkilausumaa. Myös hervantalaiset käyttivät kommenttipuheenvuoroja tilaisuuden lopuksi. Kommenteissa kansalaisraatia pidettiin tärkeänä vaikuttamismetodina, ja todettiin Hervannan tarvitsevan lisää kansalaisten aktiivisuutta. Kuvatulkkausta tiedotustilaisuudessa. Taiteilija Otso Höglund piirtää raatilaisten aloitteita. Kuva: Pihla Ruuskanen 12

3. HERVANNAN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Ehdotukset on kirjattu raadin äänestämässä järjestyksessä. Tekstin väri kertoo ehdotusten teemat. Vihreä väri: Paikat ja ympäristö Sininen väri: Päätöksenteko Oranssi väri: Palvelut, tapahtumat ja vapaa-ajan toiminta 1. Nuorekas puisto lisää tilaa nuorille Kansalaisraati ehdottaa nuorille lisää tilaa ja vapaa-ajanmahdollisuuksia keskeiselle paikalle, kauppakeskus Duo:n ja kaupungin nuorisotilojen lisäksi. Ratkaisuna olisi puisto, jossa on graffittiseinä ja skeittiramppi. Kiipeilyseinälläkin olisi käyttöä. Alle 30-vuotiaat hervantalaiset suunnittelevat ja rakentavat puiston yhteistyössä esimerkiksi alueen oppilaitosten, TTY:n ja ammattioppilaitoksen kanssa. Raatilaiset tekevät muiden mukaan lähtevien hervantalaisten kanssa anomuksen kaupungille: Tampereen kaupunki järjestäisi nuorten puistosta suunnittelukilpailun yhteistyössä muiden hervantalaisten toimijoiden kanssa. Kaupungin budjettiin olisi varattava rahaa puiston suunnitteluun ja rakentamiseen. 2. Takaisin luontoon Hervannassa on upeaa luontoa ja luontopolkuja, joista hervantalaiset haluavat pitää huolta. Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia voivat vaalia, ja siisteyttä ylläpitää hervantalaiset ihmiset, yhdistykset ja yritykset yhdessä. Yhdessä voidaan myös tehdä luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia tutuksi. Luontopolkujen ja luonnon parempaan käyttöön olisi hyvä tehdä tarkempi yhteinen suunnitelma. Raati ideoi toiminnan aloittamiseksi seuraavaa: Hervannan luontopolkujen ympäristöä kohennetaan talkoilla ja grillipaikat kunnostetaan. Talkoisiin haastetaan mukaan yrityksiä, kouluja ja yhdistyksiä Järjestetään talkootapahtuma, jota yritykset haastetaan sponsoroimaan. Tapahtumaan hankitaan esiintyjiä ja tarjoilua. Yhdistykset ja koulut haastetaan mukaan. Yhteistyökumppaneiden ja kaupungin avulla tuodaan tarjolle karttoja, luontoinfoa, edistetään polkujen nimeämistä ja pidetään huolta siitä, että luontopolut otetaan huomioon kaavoituksessa. 3. Kaupunginosatoimikunta Hervantaan Kansalaisraati esittää lisämahdollisuuksia vaikuttaa asioihin paikallisesti nimenomaan Hervannassa. Raati haluaa Hervantaan kaikille hervantalaisille avoimen kaupunginosatoimikunnan, jolla on aitoa budjetti- ja päätösvaltaa. Kaupunginosatoimikunta päättäisi Hervannassa budjetista, julkisesta tilasta ja kaavoituksesta. 4. Kaupunkiviljelyä Raati ehdottaa, että kaupunki luovuttaa tilaa hervantalaisten yhteisviljelyksille sekä mahdollistaa veden saantia. Esimerkiksi Etelä-Hervannassa voisi olla hyvä paikka viljelylaareille. Viljelykset ovat myös Hervannan kaunistus. Raatilaiset tekevät aloitteen yhdistyksen perustamiseksi pyörittämään toimintaa. 13

5. Uimahalli vilkkaaseen käyttöön Raati haluaa lisätä uimahallin käyttöä ehdottamalla seuraavaa: Uimahallimaksut pienemmäksi! Vähintään hiljaisille ajoille annetaan alennuksia erityisryhmille. Yleistä ilmettä tulee kohentaa nykyisestä, esimerkiksi siisteyttä pitää lisätä ja tilaan perustaa kahvila. Sisäänkäynti on tehtävä kutsuvaksi. 6. Hervannan yä - Hervantaan tapahtumien yö elokuussa Raati ehdottaa Tampereen tapahtumien yön aikaan pidettävää Hervannan yä tapahtumaa. Hervantaa voisi tehdä tutuksi tapahtumien yön kautta lähiseudulla ja koko Tampereella. Kutsutaan kaikki hervantalaiset toimijat, yrittäjät ja järjestöt sekä esiintyjät mukaan suunnittelemaan tapahtumaa. Tapahtuman järjestelyihin saisi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Tapahtumapaikoiksi ehdotetaan käyttämättömiä tiloja ja alueita laajasti ympäri Hervantaa. 7. Lisää lekureita, vältetään hepuleita. Paremmat terveyspalvelut Hervantaan! Raati tekee yhdessä muiden hervantalaisten kanssa kuntalaisaloitteen, jossa toivotaan päättäjiltä vaalilupausten lunastamista terveyspalvelujen osalta. Raatilaisten aloitteen perusteena käytetään seuraavaa: lääkäreitä on nykyisellään liian vähän ja hoitojonot ovat pitkiä. Koska hoitoon pääsy pitkittyy ihmiset joutuvat lopulta erityissairaanhoidon piiriin. Näin olleen tulee lopulta halvemmaksi palkata lisää lääkäreitä. Nykyisillä lääkäreillä on liikaa potilaita. Hervannan väestörakenne vaatii toimivia terveyspalveluita: täällä on paljon nuoria, lapsia ja vanhuksia. Kuntalaisaloitteen lisäksi raatilaiset sitoutuvat pitämään yhteyttä asiasta vaalilupauksia tehneisiin poliitikkoihin ja valtuutettuihin. 8. Sosiaalitoimisto takaisin Hervantaan! Hervannan kansalaisraati vaatii sosiaalitoimistoa Hervantaan, ja haluaa esittää vaatimuksensa riimitellen: Sosiaalipalvelut ihmisten luokse - ei sairas, köyhä Hatanpäälle juokse! Toimenpiteiksi ehdotetaan kansalaisaloitetta ja tiivistä yhteydenpitoa asiasta poliittisiin päättäjiin. Raatilaiset perustelevat vaatimustaan: Tarve sosiaalitoimiston palveluille on suuri. Nykyiseen sosiaalitoimistoon on pitkä matka. Matkustaminen maksaa. Siihen kaikilla köyhillä ei ole varaa. Hakemusten tulostaminen ja postissa lähettäminen on hankalaa ja kallista. 9. Oppia ikä kaikki Raatilaiset tahtovat maksutonta harrastus- ja kurssitoimintaa Hervantaan. Raati haastaa yhdistyksiä työhön, yhteistyöhön ja voimistamaan vapaaehtoistyötä tämän tavoitteen toteutumiseksi. Raatilaiset ehdottavat että aikapankkijärjestelmää voi hyödyntää entistä enemmän, jotta ihmiset voisivat ohjata ja opettaa toisiaan. Taitojenvaihtoa edistetään yhteistyössä Hervannan Uusi Paikallisuus hankkeen ja muiden järjestöjen kanssa. Tiloiksi ehdotetaan Hervantaan suunnitteilla olevan kylätalon tiloja tai kaupungilta anottavaksi ilmaista harrastustilaa. 10. Cinola aktiiviseen käyttöön Raatilaiset tahtovat Cinolan uudestaan aktiiviseen käyttöön. Cinolan aktivointia ja elokuvien näyttämistä varten perustetaan yhdistys. Näytöksissä voisi tuoda tarjolle esimerkiksi lyhytelokuvia. Elokuvanäytäntöjen lisäksi voi katsoa yhdessä esimerkiksi lätkä- ja euroviisunäytöksiä, sekä järjestää festareita. 14

Tehtäväksi ehdotetaan parempaa tiedotusta Cinolasta ja varausmahdollisuuksista ja Cinolan varausten tekemistä helpommaksi. Näyttämön rakentaminen mahdollistaisi myös laajemman teatterikäytön. 11. Kansalaisraati tukee Hervannan Kylätalo-hanketta Kylätalo ratkaisisi muissa ehdotuksissa esiin tulleita asioita ja tarjoaisi mahdollisuuksia kehittää aloitteita eteenpäin laajasti kaikkien hervantalaisten kesken. 15

4. OSALLISTUMISEN ILLUUSIOSTA AITOON VAIKUTTAMISEEN 4.1. LAADUKAS KESKUSTELU KÄYTÄNNÖSSÄ Raportin ensimmäisessä luvussa kansalaisraati esiteltiin demokratia-innovaationa, jonka hyviksi puoliksi mainittiin kansalaisraadin kesto, edustavuus, keskustelun varmistettu laatu ja vaikuttavuus. On syytä pohtia kuinka nämä raadin hyvät puolet toteutuivat, ja mitä ideoita kansalaisraadin metodin kehittämiseksi syntyi. Huomiot ja kehittämisideat on poimittu raatilaisten palautteesta ja fasilitaattorien loppukeskustelusta. Myös minulla raatia koordinoineena ja koko projektin nähneenä järjestäjänä on ajatuksia, joita tuon esille tässä loppuluvussa. Raatilaisten, fasilitaattorien ja järjestäjien huomiot ovatkin Hervannan raatiprosessissa syntyneitä metodiin liittyviä tuloksia, joita voidaan käyttää kansalaisraadin ja vastaavien menetelmien kehittämiseen. Kansalaisraati kesti neljä tuntia illassa. Raati-iltoja oli neljä kahdella peräkkäisellä viikolla. Osallistuminen oli raatilaisille melko vaativaa, erityisesti koulupäivän tai työpäivän päälle. Juuri intensiteetin ja pitkien iltojen takia ihmiset pääsivät kuitenkin tutustumaan kunnolla toisiinsa ja uskalsivat ilmaista näkemyksensä ja keskustella niistä. Fasilitaattorien palautteen mukaan aika loppui kaikesta huolimatta kesken. Aika kävi vähiin erityisesti viimeisenä päivänä, kun pienryhmäkeskusteluissa piti päästä tuloksiin ja päättää aloitteista ja toimenpide-ehdotuksista. Kansalaisraadin etenemistä seuratessa voi ymmärtää, miksi ihmiset kokoustaessa tai formaaleissa kuulemistilanteissa eivät välttämättä koe saavansa ääntänsä kuuluviin. Vaikka yhdestä teemasta keskusteluun käytetään kuusitoista tuntia, ja fasilitaattorit pitävät sen yhdenvertaisuudesta mahdollisimman hyvää huolta, sekään ei tee keskustelusta täydellistä. Kansalaisraati metodina avasi silmät näille keskustelun haasteille. Tämä mahdollistaa parannusten ja käytännön ratkaisujen pohtimisen. Keskustelun kesto on yksi tekijä, joka antaa mahdollisuuden kaikkien raatilaisten äänelle tulla esiin. Raadin pituus ja prosessinomaisuus mahdollistaa myös keskustelun laadun havainnoinnin ja parannusehdotukset. Sekä järjestäjät että raatilaiset voivat saada oivalluksia keskustelusta yhteisenä toimintana, jonka kulkuun voi itse olla vaikuttamassa! Fasilitaattorit ehdottivat loppukeskustelussa, että ihmisiltä voisi etukäteen kerätä edes vähän tietoa ja ideoita keskusteluaiheesta ennakkoon. Tämä virittäisi ihmisiä teemaan ja voisi osaltaan vähentää kiireen tuntua. Tehtävän tulisi kuitenkin olla lyhyt ja vapaaehtoinen, ettei se karsisi mahdollisia osallistujia. Toisena ehdotuksena ajankäytön tiivistämiselle fasilitaattorit ehdottivat, että iltapala kannattaisi siirtää raati-illan alkuun. Näin ilta ei keskeytyisi pitkäksi aikaa ja keskittyminen säilyisi paremmin. 16

4.2. EDUSTAVUUS JA YHDENVERTAISUUS Mikä on edustavuuden merkitys ja miten se toteutui Hervannassa? Kansalaisraadin ideaali on, että alueen eri ryhmät ovat raadissa mukana. Hervannassa tämä toteutui hyvin, ottaen huomioon vähäinen mukaan ilmoittautuneiden määrä. Raatilaiset edustivat hyvin pientä joukkoa 25 000 hervantalaisesta. Edustavuus pyrittiin varmistamaan paitsi mainostamalla raatia laajasti eri medioissa Hervannassa eniten puhutuilla kielillä sekä suullisesti kansalaisraadin ohjausryhmäläisten välityksellä, myös antamalla osallistujille kannusteeksi lahjakortit 7. Nuoret ja maahanmuuttajataustaiset olivat Hervannassa yliedustettuna verrattuna heidän osuuteensa alueen väestöstä. Tämä lopputulos poikkeaa edustavuuden ideaalista, mutta toisaalta juuri tällaiselta ryhmältä voidaan saada näkemyksiä, joita suomalaisesta edustuksellisesta demokratiasta parhaillaan puuttuu. Nuorten ja maahanmuuttajien äänet jäävät usein paitsioon paitsi päätöksenteossa, myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa. Voidaan ajatella, että Hervannan kansalaisraadin kokoonpano oli kiinnostava juuri tässä mielessä: nuorten ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten äänet pääsivät esiin. Hervannan kansalaisraadissa keskustelun laadukkuudesta pidettiin monella tavalla huolta. Kansalaisraati-infosta tehtiin mahdollisimman selkokielinen ja se käännettiin kahden raatilaisen äidinkielelle, kurdiksi. Lisäksi asiantuntijapaneelin päivänä oli paikalla kurdinkielinen tulkki. Raadin julkilausuman tiedotustilaisuuteen toi selkokielisyyttä kuvatulkkina toiminut sarjakuvataiteilija Otso Höglund, joka piirsi raatilaisten ehdotuksia fläppitaululle. Raatipäivien aikana keskustelun laadukkuuteen vaikuttivat fasilitaattorit, jotka tekivät etukäteen suunnitelman keskustelun yhdenvertaisuudesta ja selkokielisyydestä. Fasilitaattorien huomioiden mukaan keskustelun yhdenvertaisuudesta pystyttiin pitämään hyvin huolta viimeiseen päivään asti. Viimeisenä päivänä pienryhmäkeskusteluissa keskustelun tasavertaisuus järkkyi kiireen takia. Kaikkien näkemyksille ei jäänyt aikaa. Tämä asia kuitenkin korjaantui jonkin verran koko raadin päättävässä loppukeskustelussa. Fasilitaattorit pohtivat, uskalsivatko maahanmuuttajataustaiset raatilaiset kuitenkaan sanoa aina mitä he eivät keskustelusta ymmärtäneet. Vaikka suunnitelmassa sovimme avainsanojen aukaisemisesta, ymmärtämisen varmistamisesta ja asioiden kertaamisesta, ei tätä kaikissa kohdissa muistettu ja (erityisesti viimeisenä päivänä) sille ei jäänyt aikaa. Yhdessä pienryhmäkeskustelussa fasilitaattori oli luullut, että eräs raatilainen osasi kirjoittaa hyvin, ja oli ymmärtänyt vasta hankalan tilanteen jälkeen että kirjoittamiseen tarvitaan apua. Etukäteen tehty suunnitelma keskustelun yhdenvertaisuuden ja selkokielisyyden toteuttamiseksi auttoi viemään asioita oikeaan suuntaan. Perinpohjainen selkokielisyys ja kaikkien mukana pysyminen tilanteessa, joissa puhutaan suomea, vaatii kuitenkin vielä lisää käytännön harjoittelua. Fasilitaattorien taitojen ja uusien keinojen kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös lisää tietoa niiltä, 7 Kannustinpalkkioista kansalaisraadissa ks.: Raisio, Harri ja Vartiainen, Pirkko (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 17

jotka eivät puhu suomea äidinkielenään tai joille keskustelutilanteet ovat muista syistä erityisen haasteellisia. He ovat parhaita asiantuntijoita yhdenvertaisen osallisuuden kehittämisessä. Seuraavaan kansalaisraatiin tekisin loppupalautteeseen lisäkysymyksen aiheesta tai käyttäisin hetken kyselläkseni asiaa niiltä raatilaisilta, jotka osallistuivat raatiin itselleen oudommalla kielellä. 4.3. VAIKUTTAVUUS VAATII TYÖTÄ Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin keskeisimmistä kriteereistä. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan toimia raadin ehdottamien ratkaisujen ja kehittämisehdotusten eteen. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat tärkeässä asemassa. Ideaalina on, että kansalaisraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta saadut ehdotukset otetaan huomioon. Pitkän tähtäimen vaikuttavuutta kuntatasolla ei vielä voi arvioida. Julkilausuma on annettu tiedoksi Tampereen kaupunginvaltuustolle kaksi viikkoa tiedotustilaisuuden jälkeen, ja apulaispormestarit ovat vastanneet siihen (ks. liite 9). Lisäksi julkilausuman vastaanottanut Irene Roivainen teki helmikuussa 2012 valtuustoaloitteen (ks. liite 9) kirjallisten vastausten saamiseksi niiltä lautakunnilta joiden alaa kansalaisraadin julkilausuman aloitteet koskevat. Aloitteessa ehdotettiin kansalaisraatimallin ottamista osaksi kaupungin päätöksentekoa. Aloitteen teki kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävästä valtuutetun tehtäviin uudella valtuustokaudella siirtynyt Irene Roivainen. Alkuvuodesta 2013 kansalaisraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttää lupaavalta hervantalaisten itselleen tekemien toimenpide-ehdotusten osalta. Hervannan osahanke järjesti tapaamisen tammikuussa 2013, johon kutsuttiin raatilaisten lisäksi muitakin hervantalaisia. Tapaamisessa valittiin ne teemat, jotka ihmisiä eniten innostivat ja ryhdyttiin suunnittelemaan toimintaa niitten pohjalta. Raatilaiset ilmaisivat halunsa olla toteuttamassa ehdotuksiaan Hervannassa: elokuvaryhmä on aloittanut elokuvateatteri Cinolan toiminnan virkistämisen ja kaupunkiviljelypaikkaa etsitään kesäksi 2013. Uusi Paikallisuus hanke voi tukea toiminnan aloittamista alueella ja seurata aktiivisten pienryhmien kehittymistä. Hankkeen puitteissa on mahdollista myös kerätä toiminnassa syntyviä hyviä käytäntöjä ja levittää niitä edelleen muihin Uusi Paikallisuus osahankkeisiin tai laajemmin valtakunnalliseen Setlementtiliiton toimintaan. Uusi paikallisuus hankkeen projektipäällikkö seuraa yhdessä raadin osallistujien kanssa julkilausumassa esitettyjen asioiden etenemistä ja pitää keskustelua yllä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Julkilausuman vaikutukset tulevat näkyviin ja kirjatuksi projektin seurannassa. Palautteessaan raatilaiset toivoivat lisää kansalaisraateja ja kokivat raadin tärkeäksi. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallistumiseen. Kansalaisraati avaa mahdollisuuden kehittää juuri niitä asioita, joista alueen asukkaat ovat kiinnostuneita. Tämä raportti on kansalaisraatimetodin varsinainen päätepiste. Raati voidaan siis käyttää alueellisen toiminnan ja vaikuttamisen ideointiin. Hervannan raatiprosessin keskeinen tulos on, että aktiivisuuden iduille tarvitaan vaalimista ja resursseja vielä innokkaassa keskustelussa syntyneiden aloitteiden jälkeen. Satunnaisten mukaan 18

ilmoittautuneiden raatilaisten järjestäytyminen toimimaan keskenään ja kommunikoimaan päättäjien suuntaan, sekä aktiivisuuden laajeneminen koskemaan uusia alueen asukkaita vaatii raatia pidemmän prosessin. Prosessin eteneminen puolestaan edellyttää tiivistä koordinointia ja tukea. Näin toimien pienistä iduista voi kasvaa suuria puita: hervantalaiset voivat löytää keskusteluyhteyden toisiinsa yhä uudelleen ja ratkaista alueen haasteita käytännössä. 19

LIITTEET LIITE 1 HERVANNAN KANSALAISRAADIN VETÄJÄT Projektipäällikkö Salome Tuomaala, Uusi paikallisuus hanke Keskustelun mahdollistajat eli fasilitaattorit: Petteri Kukkaniemi Piola Rantakangas Anna-Maija Åhman Markus Niemi Kouluttaja: Kirsi Riihijärvi 20

LIITE 2 HERVANNAN KANSALAISRAADIN OHJAUSRYHMÄ Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä: Meyad Kiani, Arabian perheiden yhdistys Roni Khalatyan, Kölvi, Setlementti Hämeen piirin maahanmuuttajapoikatyö Tampereen kaupungin nuorisotyö Kerttu Ojalehto Toimelan lapset ja nuoret Sami Rantanen TTY Anna-Maija Åhman 21

LIITE 3. KANSALAISRAADIN OSALLISTUJAT 12. Kaija Tuuna 13. Ida Viitanen 14. Matias Salmi 15. Hanan Ilyas 16. Tuula Hyvättinen 17. Liisa Louhivuori 18. Jari-Pekka Tamminen 19. Lauri Ruippo 20. Paula Lehtonen 21. Jera Keskinen 22. Runak Khisri 23. Hilma Tukmatsova 24. Zaheda Majeed Ramadan 25. Rene Kavander 22

LIITE 4. KANSALAISRAADIN MAINOKSIA JA ILMOITTAUTUMISLOMAKE 23

Do you live in Hervanta? Want to share your views with others on what kind of place Hervanta could and ought to be? Are you 16 years or older? Then come and join the citizens' council that gets together on 8-9 & 14-15 November from 4 p.m. to 8 p.m. By discussing and sharing our thoughts we look for communal ways of working for the neighbourhood and to create opportunities for the young as well as the aged. Topical issues and questions that arise from our discussions will also be presented to the city's decision-makers with the aim of getting clear answers from them. N.B.! The discussions are held in Finnish but your spoken Finnish doesn't need to be impeccable! For the sign-up for the council go to www.uusipaikallisuus.fi before 15 th of October. For more information contact salome.tuomaala@setlementti.fi or weekdays telephone 050-592 7503. Вы живете в Херванта? Хотите обсудить с другими будущее района Херванта? Вам уже исполнилось 16 лет? Приглашаем вас принять участие в работе народного жюри 8,9 и14,15 ноября с 16 до 20 часов. Путем обсуждения мы выработаем меры и способы для улучшения района с учетом интересов и молодежи, и пожилых. У нас будет возможность задать вопросы руководителям города и, надеемся, что получим от них ясные ответы. Обратите внимание: обсуждение будет проходить на финском языке, но от вас не требуется совершенного владения языком! Заявку на участие в жюри можно сделать на странице www.uusipaikallisuus.fi с19 сентября. Дополнительная информация: salome.tuomaala@setlementti.fi и по тел. 050-592 7503 (по будням). 24

آیا در رواوتا زودگی می شاوسدي سال تمام دارید آیا کىید گفتگو دیگران با رواوتا آیىدۀ دربارۀ خوا ید می آیا کىید در این صورت شما می توانید در روزهای 8 و 9 و هم چنین روزهای 47 و 48 نوامبر )ماه یازده( از ساعت 7 تا 8 بعد از ظهر به اوجمه ملی ملحق شوید. ما در این گفتگوهای جمعی در پی شناخت راه های بهسازی امور منطقه و هم چنین ایجاد فرصت هایی برای پیر و جوان هستیم. ما هم چنین می کوشیم مجموعۀ مسائل منطقه را به اطالع مسئوالن شهرداری برسانیم به امید آن که پاسخ های روشنی از سوی آنان دریافت کنیم. توج! گفتگو ا ب زبان فىالودی خوا د بود. اما شما الزم ویست زبان فىالودی را بطور کامل صحبت کىید. برای ثبت نام در انجمن ملی می توانید از روز 41 مراجعه کنید. ماه 9 به وب سایت انجمن www.uusipaikallisuus.fi 1806 برای کسب اطالعات بیشتر با شماره تلفن 895-080 salome.tuomaala@setlementti.fi تماس برقرار نمایید. ایمیل و Hervanta ma degentahay?ma ka qeyb galeysaa anagoo wada jir ah inaan ka wada hadalno mustaqbalka Hervanta? Ma buuxisay 16 lix iyo tan sano? Wada hadalkan kasoo qaybgal maalmahan 8 9. iyo 14.-15. 11 bisha kow iyo tobnaad ee sanadkan, saacaduna waa 16-20. Waxaanu raadinaynaa oo rabnaa in aan ka qaybgalno arimaha qorsheynta xaafadaan ee ku saabsan sidii wax loogu qaban lahaa dhalinyarta iyo waayeelada. Suaalaheena waxaa loo gudbindoonaa dadka maamulka sare ee magaalada, rabitaankeena waxuu yahay in aan jawaab fiican ka helnaa. Ka soo qaybgal wadahadalada 17.9. www.uusipaikallisuus.fi su aalahana waxaa loo dirikaraa salome.tuomaala@setlementti.fi Maalmahaha shaqada 050-592 7503 25

26

LIITE 5. HERVANNAN ILMOITTAUTUMISLOMAKE Ilmoittautumislomake Hervannan kansalaisraatiin Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias hervantalainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia hervantalaisia. Raatiin valitaan yhteensä 20 henkilöä ja 4 varajäsentä. Kansalaisraatiin voit ilmoittautua oheisella lomakkeella Raati järjestetään Hervannassa 8.-9.11 ja 14.-15.11 kello 16-20.00 Raadin aikana tarjotaan kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Osallistumisen ilon ja vaikuttamisen mahdollisuuden lisäksi jokaiselle raatiin osallistuneelle on luvassa pieni palkinto. 1. Yhteystiedot Etunimi * Sukunimi * Syntymävuosi * Puhelinnumero * Osoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti 27

2. Sukupuoli * Nainen Mies Muu 3. Äidinkieli * Suomi Ruotsi Englanti Arabia Venäjä jokin muu, mikä 4. Huomioitavaa ruokavaliossa 5. Koulutus kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu ammattitutkinto ylioppilastutkinto yliopisto ammattikorkeakoulututkinto muu 28

6. Työllisyystilanne työssä/osa-aikatyössä työtön opiskelija vanhempainvapaalla/hoitovapaalla eläkeläinen muu 7. Oletko jonkin yhdistyksen tai järjestön aktiivinen jäsen? * Kyllä En 8. Jos tulen valituksi, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: torstaina ja perjantaina 8.-9. ja keskiviikkona ja torstaina 14.-15.marraskuuta kello 16-20.00 * Kyllä Äkillisissä sairastapauksissa ota yhteys projektipäällikkö Salome Tuomaalaan (ks.yhteystiedot alla) Raatiin valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Salome Tuomaala, projektipäällikkö p. 050 592 7503 salome.tuomaala@setlementti.fi www.uusipaikallisuus.fi Kiitos ilmoittautumisestanne! 29

LIITE 6. HERVANNAN KANSALAISRAADIN AIKATAULU Torstai 8.11. Cinola (Lindforsinkatu 1) 16.00 Tervetuloa! Projektipäällikkö Salome Tuomaala kertoo kansalaisraadista ja esittelee keskustelun tukijat eli fasilitaattorit. Tutustutaan toisiin raatilaisiin ja fasilitaattoreihin. 18.00 Iltapala 18.30. Raadin asiantuntijoiden esittely. Keksimme kysymyksiä asiantuntijoille 20.00. Raatipäivä päättyy Perjantai 9.11. Cinola (Lindforsinkatu 1) Asiantuntijat paikalla 16.00 Asiantuntijoiden alustuksia 17.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 18.00 Iltapala 18.30 Keskustelu jatkuu 20.00 Raatipäivä päättyy Keskiviikko 14.11. Hervannan kirjasto (Insinöörikatu 38) sekä Naistari (Lindforsinkatu 4) 16.00 Aloitetaan Hervannan kirjastolla. Kerrataan päivän ohjelma. Jakaudutaan pienryhmiin. 16.30. Toinen ryhmä jää kirjastolle, toinen lähtee Naistarille 16.45. Keskustelua pienryhmissä 18.00. Iltapala Naistarilla 18.45. Keskustelu pienryhmissä jatkuu 20.00 Raatipäivä päättyy Torstai 15.11. Hervannan kirjasto (Insinöörikatu 38) sekä Naistari (Lindforsinkatu 4) 16.00 Aloitetaan Hervannan kirjastolla. Kerrataan lyhyesti torstaina keskusteltua. Pienryhmiin. 30

16.30. Toinen ryhmä jää kirjastolle, toinen lähtee Naistarille 16.45. Keskustelua pienryhmissä 18.00. Iltapala Naistarilla 18.30 Yhteenveto Naistarilla. Julkilausuman muotoileminen pienryhmissä keskustellun pohjalta 20.00 Raatipäivä päättyy 31

LIITE 7. HERVANNAN KANSALAISRAADIN ASIANTUNTIJAT Sari Nieminen ja Juha Kurki, Tampereen Kaupunki, Etsivä Nuorisotyö Lauri Savisaari, Tampereen kaupunki, tilaajapäällikkö Mikko Närhi, tietokirjailija aiheena mm. Hervannan historia, Traff Oy Kirsti Viljanen, johtaja Naistari, Setlementti Naapuri Pauliina Lehtonen, Tampereen yliopisto, tutkija 32

LIITE 8. RAATILAISTEN NÄKEMYKSIÄ HERVANNAN KANSALAISRAADISTA Kooste välipalautteesta, joka pyydettiin raatilaisilta viimeisen raatipäivän lopuksi Vastauksia 12 kpl 1. Miten koet kansalaisraadin vastanneen odotuksiasi? Hyvin 10 kpl Osittain 2 kpl Ei - Perustelut: Mielenkiintoinen porukka, hyviä ideoita meidän yhteisen kodin, Hervannan, hyväksi. Ehkä jopa ylittyneet, kun uusia ideoita syntyi. Osasin olettaa millaisia päätöksiä tehdään. Projektin vetäjät innostavat ja kannustavat, mikä taas auttaa siihen, et yritetään oikeesti keksiä asioita joilla voidaan vaikuttaa ja jotka ovat toteutettavissa. Omat ehdotukseni tulivat kuulluksi. Keskustelut poikkesivat välillä melko paljon Hervannan asioista. Raadissa pääsi vaikuttamaan asioihin. Paljon tuli ideoita, ehdotuksia ja asioita. 2. Koetko että sait osallistua kansalaisraadissa? Riittävästi 10 kpl Vähän 2 kpl Ei ollenkaan - Perustelut: Kyllä minua kuultiin ja sain uusia ideoita. Itselleni tärkeät asiat saivat tarpeeksi huomiota. 33

Hervannan asioiden vaikuttamiseen yhdessä, kyllä. Tehtävät tehtiin yhdessä. Sain sanoa mitä halusin. Pystyi osallistumaan keskusteluihin ja kertomaan mielipiteensä. Välillä menee vaikeaks kun kaikki muut ympärillä on suomalaisia. 3. Olivatko asiantuntijat hyödyllisiä? Olivat 6 kpl Olivat osittain 4 kpl Eivät olleet - Perustelut: Asiantuntijoilta sai tietoa esimerkiksi kaupungin avustuksista tilaajapäälliköltä Lauri Savisaarelta, maahanmuuttajien asemasta Kirsti Viljaselta. Vastasivat hyvin kysymyksiimme ja saimme lisää tietoa joka hyödyttää meitä raatilaisia. Aika raja rajoitti hyötyä osittain. Kaupungin virkamies oli liian vähän aikaa hiillostettavana, lisäksi olisi voinut olla toinenkin virkamies hiillostettavana esim. nuorten asioista päättävä. 4. Oliko kansalaisraadin tiedotus riittävää? Oli 7 kpl Osittain 4 kpl Ei ollut - En osaa sanoa 1 kpl Perustelut: Sain tietää tästä helpossa paikassa. Yks hyvä tiedotuspaikka oli facebook, jossa sai helposti yhteyttä jne Riittävästi puhuttu ja kerrottu kansalaisraadista. Tiedotus ei alkavasta raadista ollut riittävää, kansalaisraadin aikana kyllä. Jatkossa voisi pyytää yhdistyksiä levittämään kutsua sähköpostilistoillaan. 34

5. Olivatko paikat sopivia kansalaisraadille? Olivat 12 kpl Jokseenkin - Ei - Perustelut: 2 eri paikkaa ryhmille, mutta lähellä toisiaan. Kaikki oli lähellä. Olivat, koska paikat olivat lähellä ja siistejä. Ainoa ärsyttävä juttu oli Cinolan kylmät tilat. Kahvia ja vessat löytyi. Cinola oli vain aika kylmä käyttöömme. Paitsi Cinola, jossa oli kylmä. 6. Mitä pidit ruokatarjoilusta? Hyvää 12 kpl Menetteli - Huonoa - Perustelut: Kiitos, terveellisestä iltapalasta. Erittäin hyvät. Kahvia jee! Hyvää, riittävää ja ravitsevaa. Terveellistä. Oliiveja olisi voinut olla vähemmän. 7. Onko kansalaisraati mielestäsi hyvä menetelmä vaikuttaa omaan lähiympäristöön? Kyllä 9 kpl Ehkä 3 kpl Ei - Perustelut: Kyllä, kuka muu vaikuttaa paremmin, kuin me hervantalaiset. Kansalaisraadin kautta voi saada hyvin yhteyttä hervantalaisiin ja poliitikkoihin. 35

Koska on paljon asioita, joista pitää puhua ja kansalaisraadissa niistä pääsi keskustelemaan. Yritys vaikuttaa on pääasia, käytännön toteutus jää nähtäväksi. Paras tähän mennessä! En osaa vielä olla varma. Se nähdään tulevaisuudessa. 8. Sana on vapaa! Terveiset järjestäjälle. Kiitos, hyvästä järjestelystä. Lisää tällaista. Kiitos raadin järjestämisestä! Oli kivaa, jee! Toivomus: kerrotaan jonkin ajan kuluttua osallistujille, mitä on saatu aikaan ja miten aloitteet etenevät. Kiitos Salomelle. Kiitos se oli tosi hyvä ja voi mahdollista jos järjestetään uudestaan. Keskustelun säännöt voitaisiin sopia paremmin ajankäytön tehostamiseksi, esim. käsimerkkejä voitaisiin käyttää keskustelun edistämiseksi. Tässä fasilitaattorit tärkeitä! Kiitos, että sain osallistua, sillä koen tärkeäksi yhteisöllisyyden ja haluan vaikuttaa asioiden parantamiseksi itseni ja myös muiden vuoksi. Yritys vaikuttaa on pääasia, käytännön toteutus jää nähtäväksi Kyllä minua kuultiin ja sain uusia ideoita. Hyviä ideoita meidän yhteisen kodin, Hervannan hyväksi. 36

LIITE 9. APULAISPORMESTAREIDEN VASTAUKSET JA VALTUUSTOALOITE Apulaispormestareiden vastauksia Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen totesi omassa vastauksessaan, että puistoihin ja ulkoilupaikkoihin viittaavat kehitysehdotukset viedään tiedoksi viheraluesuunnitteluun ja liikuntapalveluihin ja niitä harkitaan osana kaupungin viheralueiden jatkokehittämistä. Tapahtumiin liittyvät kehitysehdotukset välitetään pohdittavaksi kulttuuripalveluille ja uimahalliin liittyvät palautteet liikuntapalveluille. Sivistys- ja elämänlaatupalveluilla on käytössään suhteellisen vähän harkinnanvaraista rahoitusta, joten tässä vaiheessa lupauksia on vaikea tehdä. Periaatteessa kaikki kansalaisraadin esittämät ideat ovat kannatettavia, mutta ensin on katsottava kokonaisuutta resurssien osalta ennen kuin voidaan ottaa kantaa esimerkiksi skeittipaikkasuunnitelmaan. Apulaispormestari Timo Hanhilahden mukaan Kansalaisraadin toiminta on yksi kiinnostava liikkeellelähtö aktiiviselle toiminnalle omassa elinympäristössä. Kansalaisvaikuttamisen alueella on saatu kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia ja näitä kokeiluita on syytä jatkaa hyvien toimintamallien löytämiseksi. Erityinen arvo Hervannan Kansalaisraadin julkilausumalla liittyy toimenpiteisiin, joilla asukkaat ovat valmiita omilla toimenpiteillään parantamaan asuinalueensa palveluita, viihtyvyyttä, turvallisuutta tai aktiviteetteja. Näihin toimenpiteisiin on kaupungin syytä paneutua ja pyrkiä hervantalaisten esityksen pohjalta löytää toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa myös muualla kaupungissa. Esityksessä on otettu esille kaupunkiviljely, johon tulisi paneutua erityisesti. Niillä on sekä ravitsemuksellinen, että kasvatuksellinen ja viihtyvyyteen liittyvät näkökulmat. Esityksen pääkohdat kuuluvat usean vastuuhenkilön alueelle, mutta pyydän kansalaisraatia vielä selkiyttämään asukkaiden oman, konkreettisen osallistumisen muodot kohdissa 1, 2,4 ja myös kohtaan 11. Yhdyskuntapalveluiden osalta kansalaisraadin esitykset toimitetaan nykyisten lautakuntien toimintaaikana virkamiesten valmisteluun. Apulaispormestari Leena Kostiainen otti omassa vastauksessaan kantaa skeittipuistoon ja totesi, että ensin on tarkoituksena saattaa loppuun Kalevankentän toteutus ja ottaa siitä oppia ja mallia. Hervannan hanke voisi olla seuraava tällainen yhteisöllinen hanke. Apulaispormestari Irja Tulonen vastasi lyhyesti suullisesti ja sanoin lääkäritilanteen Hervannassa jo parantuneen. Sosiaalitoimistoa Hatanpäällä Tulonen piti riittävän lähellä olevana palvelupisteenä. Hän halusi nähdä lisää hervantalaisia aloitteiden takana ennen kuin ne voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. 37