3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet



Samankaltaiset tiedostot
3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet

3.4 Juttukentän tiedot

Urheiluseuran viestintä

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Vinkkejä hankeviestintään

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Miten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

julkaiseminen verkossa

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

E-kirjan kirjoittaminen

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Tiedotejakelun trendit 2014!

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

Saa mitä haluat -valmennus

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

SUOKI TOIMINTA PASSI

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Luottamushenkilöt Hyvinkää

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano

Ohje tutkielman tekemiseen

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Turvallisesti netissä

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Hyvä lehtijuttu Mikä lukijaa kiinnostaa?

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

Millainen on hyvä työhakemus?

Pe Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Näin teet oman tilin!

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Doodle helppoa aikatauluttamista

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 ( )

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tietotekniikan opintojen aktivointi

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Ryhdy työtapatestaajaksi.

TYÖHAASTATTELU- OPAS

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Kumula, Asiantuntijan blogiteksti

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys:

Tietokannan luominen:

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Hyvästi, huono kieli!

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

STT:n yleiset sopimusehdot

Maaseutu.fi uudistuu - tule mukaan! Riika Isola ja Hanna Lilja

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Näin kohtaat onnistuneesti median

Työnhaku 2.0. #viestikoulu Sanna Saarikangas

Transkriptio:

3.1 Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva Viikon henkilö Miten niin? Kysymys-vastaus Toimittajan kommentti Uutisanalyysi Vastapari Vaihtoehdot-juttu Grafiikkajuttu Teksti kuvaan Kertomusjuttu STT-Feature Täydennykset ja päivitykset Faktalaatikot Tästä on kyse / Hänestä on kyse Sitaattifakta Käsitefakta Vinkkifaktat Poimintafakta Faktalista STT tuottaa uutisia sekä sähköiselle että painetulle medialle. Molemmat asiakasryhmät tarvitsevat reaaliaikaista uutisvirtaa. Lisäksi sanomalehdet tarvitsevat juttuja, jotka kestävät lukemista vielä seuraavan päivän lehdestä. Eri käyttöön tarkoitetut juttuversiot eroavat toisistaan pituuksiltaan, kieleltään ja muodoltaan. Jutun käyttötarkoitus ilmenee asiakkaille juttutyypistä ja saatekaavion merkinnöistä. Eri käyttötarkoituksia varten on sovittu vakiomuodot (pika, pika+, loppuversio), jotta uutista voidaan käyttää mahdollisimman suoraan ja nopeasti eri välineissä. Uutisen kirjoittaminen sovittuun muotoon vähentää editoinnin tarvetta eri vaiheissa ja ehkäisee samalla virheiden syntymistä. KIRJOITA UUTISESTA ALUKSI AINA REAALIAIKAINEN PIKAVERSIO TAI VAIHTOEHTOISESTI VIIVA.

3.1.1 Pikaversiot Viivauutinen Poikkeuksena ovat tausta- ja feature-jutut. Niistä ei tarvita pikaversiota vaan voit kirjoittaa ne suoraan loppuversioiksi. PÄIVITÄ PIKAVERSIOTA TILANTEEN MUUTTUESSA TAI TIETOJEN TÄYDENTYESSÄ. Päivittäminen on välttämätöntä, jottei esimerkiksi radioasiakas joudu etsimään tuoreimpia tietoja loppuversioista. VÄLITÄ ISOMMASTA UUTISAIHEESTA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI LISÄTIETOJA. TEE AIHEESTA TARPEEN MUKAAN USEITA VIIVOJA, PIKAVERSIOITA SEKÄ PIKAKOOSTE. MYÖS FAKTALAATIKOT, TAUSTAT, KAINALOJUTUT JA GRAFIIKKA SOPIVAT NETTIKÄYTTÖÖN. ÄLÄ SIIS ODOTA LOPPUVERSION VALMISTUMISTA, VAAN LAITA JUTUT ULOS SAMAN TIEN. KIRJOITA UUTISESTA AINA LOPPUVERSIO LUKUUN OTTAMATTA TILANTEITA, JOISSA ASIA KUIVUU KOKOON ENNAKOITUA NOPEAMMIN JA HUOMIO KOHDISTUU MUIHIN AIHEISIIN. TIEDOTA LOPPUVERSION POISJÄTTÄMISESTÄ ASIAKKAILLE. VÄLTÄ TURHAA MONINKERTAISTA TYÖTÄ. USEIN JUTUN VOI KIRJOITTAA NIIN, ETTÄ SE SOPII AIKAMUODOLTAAN SEKÄ NETTIIN ETTÄ PRINTTILEHDILLE. Näin kaikkia juttuja ei tarvitse kirjoittaa uudelleen imperfektiin. STT välittää ensitiedot uutisista tiiviinä viiva- ja pikauutisina, jotka sopivat sellaisinaan sähköisiin uutisvälineisiin. Tilanteen muuttuessa tai tietojen täydentyessä uutista päivitetään samassa muodossa, jotta asiakkailla ja yleisöllä on koko ajan käytössään tuoreimmat tiedot. TEE UUDESTA, MERKITTÄVÄSTÄ TIEDOSTA ENSIN HERÄTTEEKSI OTSIKOIMATON VIIVAUUTINEN. Pyri viivauutisessa 147 merkin sms-mittaan. Muutaman merkin ylitys käy kuitenkin uutislinjalla päinsä. Kiireisessä uutistilanteessa aikaa ei kannata käyttää viimeisten merkkien poistamiseen, jollei lyhentämisen paikkaa luontevasti löydy. MERKITSE VIIVAUUTISESSA LÄHDE TEKSTIN SISÄÄN. Jämsässä on sattunut bussin ja rekan nokkakolari. Turmassa on kuollut ainakin viisi ihmistä, kertoo poliisi. Valtatie 9 on poikki.

Ulkomaanuutisissa viiva tehdään yleisimmin kansainvälisten uutistoimistojen perusteella. Tällöin viivassa on tärkeämpää mainita alkuperäinen lähde (esimerkiksi armeija) kuin uutistoimisto, jonka kautta tietoa on tullut. Jos tieto on kuitenkin kiistanalainen tai epäilyttävä, uutistoimistolähde mainitaan. Reutersin lähteet: Bostonin maratonin räjähdysten syynä oli yksi tai useampi pommi. NBC: Poliisi on löytänyt alueelta useita räjähteitä. KÄYTÄ VIIVAUUTISESSA PRIORITEETTIA 2, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISSÄ UUTISISSA PRIORITEETTIA 1. Jos jutulle ei ole valmiiksi luotu aihetta, luo viivauutista varten suoraan juttupohja. Täytä juttupohjan saatekaavioon juttutyyppi ja osasto, jätä muut kentät täyttämättä. Lähetä viivauutinen deskiin, jossa toimitussihteeri lukee sen ja lähettää sen linjoille. Tämän jälkeen toimitussihteeri tekee viivasta sms:n, jonka hän niin ikään lähettää ulos. LUO JUTULLE AIHE HETI VIIVAN LÄHETTÄMISEN JÄLKEEN. Poikkeustilanteissa viivauutinen voidaan lähettää linjalle suoraan osastolta, kunhan sen lukee joku toinen toimittaja ennen lähetystä. ILMOITA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE TAI DESKIIN, JOS OLET LÄHETTÄNYT VIIVAN ULOS ITSE. KERRO, TARVITAANKO VIELÄ SMS-UUTINEN. TEE LAAJASTA UUTISAIHEESTA USEITA VIIVOJA SITÄ MUKAA, KUN SAAT ASIASTA UUTTA TIETOA. Keskusrikospoliisi pahoittelee tekemäänsä virhettä presidentti Putinin nimen päätymisessä epäiltyjen rekisteriin. KRP: Nimen kirjaamisesta päätti alustavien tietojen mukaan yksi henkilö. Keskusrikospoliisi: Putinin nimen päätyminen epäiltyjen rekisteriin ei ollut pilaa vaan silkka virhe. Nimen laittajaa ei ole ainakaan toistaiseksi pidätetty virasta. Katainen kehysriihestä: Valtiontaloutta sopeutetaan noin 600 miljoonan euron edestä. Siitä puolet on menoleikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Suurehkoilla 20.000 50.000 asukkaan kunnilla on säilymässä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus linjasi asiaa kehysriihessään. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Yhteisövero lasketaan 20:een prosenttiin. Yritystukia karsitaan, iso osinkoverouudistus tulee.

Tekstiviestiuutinen Pika Katainen: Leikkauksia tulossa kehitysyhteistyöhön, elinkeinotukiin ja kuntien valtionosuuksiin. Alkoholi-, tupakkaja makeisvero nousevat. Katso Tyylikirja 4.1 Hyvä viiva. LÄHETÄ VIIVASTA YLEENSÄ AINA TEKSTIVIESTIUUTINEN. SMS- KATEGORIAT VALITAAN UUTISARVON JA AIHEEN MUKAAN. Suurista uutistapahtumista tehdään useita viivoja. Tällöin on hyvä harkita, mitkä niistä kantavat tekstiviestinä. Sms-uutisessa 147 merkin raja on ehdoton. Viivauutista voidaan tarvittaessa tiivistää tekstiviestikäyttöön esimerkiksi lyhenteiden avulla. VOIT MUOKATA TEKSTIVIESTIN MYÖS MUISTA JUTUN VERSIOISTA KUIN VIIVASTA. MIETI JUTTUA KIRJOITTAESSASI, ONKO SIINÄ TEKSTIVIESTIN AIHETTA. Muokkaa viesti valmiiksi juttupohjan sms-kenttään. Jos et ehdi, pyydä deskistä apua. TEE KAIKISTA UUTISAIHEISTA ENSIN REAALIAIKAINEN PIKA. JOS TEIT AIHEESTA ENSIN VIIVAUUTISEN, TÄYDENNÄ SE PIKAKSI. Enimmäismitta on 500 merkkiä. Pika sopii muodoltaan ja ilmaisultaan radioon ja televisioon, ja samalla se palvelee nettiä ja kaikkia uutistoimiston asiakkaita. KERRO PIKASSA UUTISEN TÄRKEIMMÄT TIEDOT JA OLENNAISET TAUSTATIEDOT. ÄLÄ AHDA PIKAAN ENEMPÄÄ KUIN SIIHEN SUJUVASTI MAHTUU VAAN VALITSE TÄRKEIN. MERKITSE LÄHTEET SAMOIN KUIN VIIVAUUTISEEN. Sotarikoksista epäilty kroaattikenraali Ante Gotovina on pidätetty. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä kertoo, että Gotovina jäi kiinni Kanariansaarilla. Gotovinaa syytetään ainakin 150 serbin surmasta vuonna 1995. EU on asettanut kenraalin pidättämisen ehdoksi Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Pika pitää pystyä ymmärtämään kerta kuulemalta. Lukijalle tai kuulijalle pitää myös aueta, miksi asia on uutinen.

KÄÄNNÄ LÄHTEEN ANTAMAT TIEDOT ARKIKIELELLE JA AVAA NIIDEN MERKITYS ESIMERKIKSI LYHYELLÄ TAUSTALAUSEELLA. KIRJOITA SAMASTA UUTISAIHEESTA TARPEEN MUKAAN USEITA PIKOJA. Toiseen pikaan voi erottaa esimerkiksi uutisaiheen kirvoittamat kommentit tai onnettomuuden vaikutukset liikenteeseen. JOS PÄIVITÄT TAI TÄYDENNÄT PIKAA, VALITSE VERSION MUUTOS-VALIKOSTA PÄIVITETTY TAI TÄYDENNETTY. KIRJOITA VERSION HUOM-KENTTÄÄN, MITÄ TIETOJA ON PÄIVITETTY TAI TÄYDENNETTY. (PÄIVITETTY) UHRIMÄÄRÄ (TÄYDENNETTY) KATAISEN KOMMENTTI HUOM. Neo tulostaa sulkeissa olevan tekstin automaattisesti, kun version muutos (täydennetty, päivitetty tai korjattu) on valittu valikosta. Katso tyylikirja 4.2 Hyvä pikaversio. Pika+ Pikakooste PIKA+ JULKAISTAAN MAHDOLLISIMMAN PIAN ENSIVERSIOIDEN JÄLKEEN. PIKA+ ON MITALTAAN 600-2 000 MERKKIÄ. TÄYDENNÄ JA PÄIVITÄ PIKA+-VERSIOTA LIUKUVASTI SITÄ MUKAA KUIN TIETOA TULEE LISÄÄ TAI TIEDOT PÄIVITTYVÄT. NOSTA UUDET ASIAT VERSION KÄRKEEN TAI LUO KOKONAAN UUSI PIKA TAI PIKA+. KUN VOIT VARAUTUA UUTISEEN ENNALTA, KIRJOITA PIKA+- VERSIOON VALMIIKSI TARVITTAVAT TAUSTAT. KIRJOITA PIKAN TAVOIN PIKA+ ENNEN KAIKKEA DIGILUKIJAA VARTEN. LINKITÄ JUTTUUSI LÄHTEET, JOTKA OVAT VERKOSSA. KUN ISOSTA UUTISESTA KIRJOITETAAN USEITA VIIVOJA, PIKA- JA PIKA+-VERSIOITA, KOKOA NIIDEN KESKEINEN ANTI 1 200-2 000 MERKIN PIKAKOOSTEESEEN. Pikakoosteita ansaitsevat esimerkiksi suuronnettomuudet, sään aiheuttamat liikennekaaokset ja terroriteot, joiden tapahtumakulku selviää pala palalta. Pikakooste on tarkoitettu tavallisesti nettikäyttöön. KIRJOITA PIKAKOOSTE REAALIAIKAISEKSI.

3.1.2 Loppuversiot Pääaihepaketit LAADI PIKAKOOSTE MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI, KUN TILANNE ALKAA OLLA LIIAN MUTKIKAS SEURATTAVAKSI YHDESSÄ TAI KAHDESSA PIKASSA TAI LYHYESSÄ PIKA+-VERSIOSSA. MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS PIKAKOOSTETTA TARPEEN MUKAAN. LUO PIKAKOOSTEELLE AIHEESEEN OMA JUTTU. VALITSE JUTTUTYYPIKSI PIKAKOOSTE. Loppuversioksi kirjoitettavan uutisjutun pituus riippuu sen uutisarvosta. STT jakaa loppuversiotuotannossaan uutisaiheet kolmeen ryhmään: osastojen pääaiheisiin, keskipitkiin juttuihin ja lyhyisiin juttuihin. SOVI ARVOTUKSISTA ESIMIEHEN TAI UUTISPÄÄLLIKÖN KANSSA, JOTTA TIETO JUTUN TAI JUTTUPAKETIN LAAJUUDESTA KULKEE MYÖS ASIAKKAILLE. Pääaiheisiin liittyy aina oheisjuttuja, samoin osaan keskipitkistä jutuista. Oheisjutut voivat olla pääjuttua lyhyempiä kainalojuttuja, taustoja, henkilökuvia, faktalaatikoita tai toimittajan kommentteja. Lisäksi jutuista kirjoitetaan käyttötarpeen mukaan tiivistelmiä. Tiivistelmää voi käyttää esimerkiksi lehden etusivulla. KIRJOITA LOPPUVERSIO NEOSSA LOPPUVERSIO-POHJAAN. LOPPUVERSIO VOI OLLA PITUUDELTAAN 800, 2 000 TAI 3 000 MERKKIÄ AIHEEN PAINOARVOSTA RIIPPUEN. Uutisjuttujen lisäksi STT kirjoittaa erilaisia taustajuttuja, joissa uutisten ja ilmiöiden yksityiskohtia, näkökulmia, syitä ja seurauksia sekä tapahtumien kulkua voidaan selittää tarkemmin. Tällaisia juttuja ovat esimerkiksi uutisanalyysi ja kysymys-vastaus-juttu. Loppuversiot elävät tilanteen muuttuessa tai tietojen parantuessa. Silloin kirjoitetaan täydennettyjä ja päivitettyjä versioita, tarvittaessa myös korjauksia. Katso tyylikirja 4.3 Hyvä loppuversio. Päivän pääaiheita valitaan eri osastoilla yksi tai useampia. Pääaiheen pitää sekä sisällöltään että käsittelytavaltaan kantaa lehdissä kotimaan, politiikan, talouden, ulkomaan, kulttuurin tai urheilun ykkösjutuksi. KIRJOITA PÄÄAIHEESTA NOIN 3 000 MERKIN JUTTU. LIITÄ AINA OHEEN KAINALOJUTTU, TAUSTA, HENKILÖKUVA, MITEN NIIN? -JUTTU JA/TAI FAKTALAATIKKO, JOIDEN PITUUS

Keskipitkät jutut YKSIN TAI YHDESSÄ ON VÄHINTÄÄN 1 000 MERKKIÄ. LISÄKSI VOIT KIRJOITTAA TOIMITTAJAN KOMMENTIN. TARKISTA, ETTÄ PÄÄAIHEESTA ON SAATAVISSA KUVITUSTA. KERRO KUVITUKSESTA ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA JA SAATEKAAVIOSSA. MERKITSE LOPPUVERSION HUOM-KENTTÄÄN, MITÄ MUITA JUTTUJA PAKETTIIN LIITTYY TAI MIHIN AIHEESEEN JUTTU ON TARKOITETTU ESIMERKIKSI KAINALOKSI. LISÄKSI TAUSTA JA TOIMITTAJAN KOMMENTTI (KAINALO) KIVINIEMEN HAASTATTELUUN (TÄSTÄ ON KYSE) PUTIN-JUTTUUN HUOM. Neo tulostaa sulkeissa olevan tekstin automaattisesti, kun juttutyypiksi on valittu kainalo, Tästä on kyse -faktalaatikko jne. Voit myös lisätä julkaistavaa lisätietoa -kenttään esimerkiksi verkkosivujen osoitteen, josta lukija voi etsiä aiheesta lisätietoa. Isot uutistapahtumat tuottavat yleensä useita juttuja eri näkökulmista. Valitse tällöin yksi aiheen pääjutuksi, joka kertoo olennaisimmat asiat ja näkökulmat. Pääjuttu voi olla myös kooste aiemmista jutuista. Muista, että silloinkin pääjutun pitää elää seuraavan päivän lehdessä. Se ei saa olla pelkästään rutiininomainen referaatti. Jos juttuja on hyvin suuri määrä, laadi erillinen juttulupaus ja kerro siinä, mitkä jutut sisältyvät koosteeseen ja mitkä jäävät kainaloiksi. Keskipitkät jutut sopivat tyypillisesti sivujen kakkos- tai kolmosjutuiksi. Niiden tulee sisältää toimittajan omaa tiedonhankintaa tai muuta panosta, ei pelkää tiedotteen tai puheen referointia. Myös keskipitkiin juttuihin kannattaa usein liittää faktalaatikko, joskus myös toimittajan kommentti. Muista, että myös keskipitkien juttujen tulisi yleensä perustua useampaan kuin yhteen lähteeseen. Esimerkiksi väitöstutkimuksesta kertovaan juttuun olisi hyvä haastatella muutakin tahoa kuin tutkimuksen tekijää. KIRJOITA KESKIPITKÄT JUTUT NOIN 2 000 MERKIN PITUISIKSI. LIITÄ MIELELLÄÄN MUKAAN KORKEINTAAN 1 000 MERKIN KAINALO, FAKTALAATIKKO TAI TOIMITTAJAN KOMMENTTI. TARKISTA, ETTÄ AIHEESTA ON SAATAVISSA KUVAA TAI GRAFIIKKAA. KERRO KUVITUKSESTA ASIAKKAILLE JUTTULUPAUKSISSA JA AIHEEN SAATETIEDOISSA.

Lyhyet jutut Tiivistelmä Tausta Henkilökuva Viikon henkilö Lyhyitä juttuja kirjoitetaan yleensä yhteen lähteeseen perustuvista rutiiniuutisista kuten kannanotoista, tavanomaisista onnettomuuksista tai vähäisistä rikoksista. Ne sopivat yhden palstan uutisiksi. Koska samasta aiheesta on jo tarjolla pika, älä kirjoita lyhyttä loppuversiota pelkkien ensitietojen varassa. Pyri saamaan asiasta kokonaiskuva niin, että juttu kantaa vielä seuraavan päivän lehdessä. KIRJOITA LYHYESTÄ UUTISESTA 600 800 MERKIN MITTAINEN. TEE ISOISTA, MONIPOLVISISTA UUTISAIHEISTA PIENEMPIÄ LEHTIÄ SEKÄ ISOJEN LEHTIEN ETUSIVUJA VARTEN 1 000 1 500 MERKIN MITTAINEN TIIVISTELMÄ. VALITSE JUTUN SAATEKAAVIOSSA JUTTUTYYPIKSI TIIVISTELMÄ. KIRJOITA TAPAHTUMAN TAI ILMIÖN TAUSTAA VALOTTAVASTA JUTUSTA ENINTÄÄN 2 000 MERKIN PITUINEN. VALITSE JUTUN SAATEKAAVIOSSA JUTTUTYYPIKSI TAUSTA. KIRJOITA YHDEN HENKILÖN TAUSTASTA JA ELÄMÄNTYÖSTÄ YLEENSÄ ENINTÄÄN 2 000 MERKKIÄ, POIKKEUKSELLISEN MERKITTÄVISTÄ HENKILÖISTÄ 3 000 MERKKIÄ. VALITSE JUTUN SAATEKAAVIOSSA JUTTUTYYPIKSI HENKILÖKUVA. Myös nekrologi on henkilökuva. Sen lisäksi kirjoitetaan yleensä erikseen uutinen henkilön kuolemasta ja sen aiheuttamista reaktioista tai seurauksista. VIIKON HENKILÖ ON AJANKOHTAINEN, KIINNOSTAVA IHMINEN, JONKA PERSOONASTA JA TAUSTASTA HALUTAAN KERTOA LUKIJALLE LAAJEMMIN JA SYVEMMIN KUIN UUTISJUTUSSA ON MAHDOLLISTA. Kiinnostuksen kohde on sekä henkilössä itsessään että asiassa, jota hän tekee tai edustaa. MIETI, MIKÄ JUURI NYT PUHUTTAA IHMISIÄ. KENEN KAUTTA ASIAA VOISI KÄSITELLÄ?

Juttu voidaan rakentaa joko haastattelemalla henkilöä itseään tai häntä tuntevia ihmisiä. VIIKON HENKILÖ -JUTUN PITÄÄ EROTTUA MUISTA HENKILÖHAASTATTELUISTA, KUTEN MERKKIPÄIVÄHAASTATTELUISTA. Viikon henkilö -jutun tarkoitus ei ole referoida haastateltavan elämäkertaa. Pohdi haastattelua suunnitellessasi, mitä uutta henkilö tuo ajankohtaiseen aiheeseen. Mieti, mikä on jutun näkökulma. Haastateltavaa voi lähestyä esimerkiksi hänen elämänsä käännekohdan, hänelle tärkeän esineen tai intohimon kautta. Tarinankertoja, jonka ääni kantaa Timo Vuorensola loi oman universumin jo lapsena ja virittelee nyt maailmanvalloitusta (Star Wreck -ohjaaja Timo Vuorensola) Cum lauden kirjoittajasta ylioppilastutkinnon luotsaajaksi Epätietoiset rehtorit soittavat Anneli Romanille (Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman, haastateltu juuri ennen koulujen päättymistä) Runoilija on kielen rakentaja Kirsi Kunnas: Runo vetoaa kaikkiin aisteihin (Runoilija Kirsi Kunnas) Juhana Vartiainen silittää vastakarvaan "Sensuroimaton, oman tiensä kulkija" (Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, haastateltu Vartiaisen tuntevia) KIRJOITA VIIKON HENKILÖSTÄ 3 000 MERKIN JUTTU. TEE OHEEN FAKTALAATIKKO, JOSSA ON ESIMERKIKSI HÄNEN OHJEENSA AJANKOHTAISEEN TILANTEESEEN TAI VASTAUKSENSA LYHYEEN KYSYMYSSARJAAN. Viikon henkilö kuvataan aina juttua varten. SOVI KUVAUKSESTA HAASTATELTAVAN JA KUVATOIMITTAJAN KANSSA. MERKITSE LOPPUVERSION HUOM-KENTTÄÄN TIETO SIITÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON VIIKON HENKILÖ. KERRO MYÖS, ETTÄ JUTTUUN LIITTYY FAKTALAATIKKO. VIIKON HENKILÖ, LIITTYY POIMINTAFAKTA.

Miten niin? Kysymys-vastaus KUN HALUAT KIPERÄÄN, SELVÄSTI RAJATTUUN KYSYMYKSEEN VASTAUKSEN YHDELTÄ TAHOLTA, VALITSE MITEN NIIN -JUTTU. Aiheen tulee olla puheenaihetyyppinen, keskustelua tai kysymyksiä herättävä tapaus, josta ei saa helposti perusuutisjuttua. Juttutyyppi sopii myös muiden medioiden siteerauksien jatkamiseen. Menivätkö eduskunnan peittokaupat kirjan mukaan? Miksi vähemmistövaltuutettu esiintyy silmälasimainoksessa? Onko naisankkureilta kielletty housuasut? MUOTOILE KYSYMYKSET MAHDOLLISIMMAN LYHYESTI JA YTIMEKKÄÄSTI. PITÄYDY MAHDOLLISIMMAN TARKASTI HAASTATELTAVAN VASTAUKSIEN ALKUPERÄISISSÄ SANAMUODOISSA. KIRJOITA OTSIKKO KYSYMYSMUOTOON. MITTA ENINTÄÄN 1500 MERKKIÄ. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI MITEN NIIN? KÄYTÄ JUTTUTYYPPIÄ TAUSTOITTAMAAN, AVAAMAAN JA SELVENTÄMÄÄN MONIMUTKAISTA, AJANKOHTAISTA AIHETTA. Esimerkiksi ravintosuositukset, eurokriisi, lastensuojelun tila. VASTAAJIA VOI OLLA YKSI TAI USEAMPIA ASIANTUNTIJOITA. KIRJOITA KYSYMYKSET LIHAVOITUNA JA VASTAUKSET TAVALLISENA TEKSTINÄ. Jos vastauksia on useampia, erottele vastaajat sukunimellä ja kaksoispisteellä. Älä käytä sitaattiviivaa, ellei kyseessä todella ole sanatarkka siteeraus. Tämä mahdollistaa vastausten tiivistämisen. VOIT MYÖS KIRJOITTAA VASTAUKSET ITSE ERI LÄHTEISTÄ KERÄÄMÄSI TIEDON TAI ASIANTUNTEMUKSESI PERUSTEELLA. ILMOITA TÄLLÖIN LÄHTEET JULKAISTAVAA LISÄTIETOA - KENTÄSSÄ JUTUN LOPUSSA. Käytä juttumuotoa joko itsenäisenä pääjuttuna tai isomman paketin osana. Kysymys-vastaus-jutun sävy on neutraali, ja se poikkeaa Miten niin? - jutusta. Miten niin? -juttutyypin tarkoituksena on saada vastaajalta selitys, kysymys-vastaus-jutun tarkoitus on avata ja tehdä ymmärrettäväksi hankalaa aihetta.

KIRJOITA JUTUN ALKUUN LYHYT, ENINTÄÄN 400 MERKIN ESITTELYTEKSTI AIHEESTA. TÄMÄN JÄLKEEN ERITTELE KYSYMYKSET JUTUSSA LIHAVOITUNA TEKSTINÄ. PIDÄ KYSYMYKSET NAPAKOINA. SUOSI KYSYMYKSIÄ, JOILLA ON SUORA YHTEYS LUKIJAN ELÄMÄÄN. ENIMMÄISMITTA ON 3000 MERKKIÄ. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA KYSYMYS-VASTAUS. Toimittajan kommentti Uutisanalyysi KOMMENTOI ITSE TAPAHTUMAA TAI ILMIÖTÄ ENINTÄÄN 1 500 MERKIN JUTUSSA. MERKITSE AINA JUTTUUN OMA NIMESI. VALITSE JUTUN SAATEKAAVIOSSA JUTTUTYYPIKSI TOIMITTAJAN KOMMENTTI. Esittele itsesi Julkaistavaa lisätietoa -kentässä (tarkemmat ohjeet kohdassa Uutisanalyysi). Toimittajan kommentin liitteeksi lähetetään aina kirjoittajan valokuva. KIRJOITA AJANKOHTAISESTA AIHEESTA TAI ILMIÖSTÄ 2000 TAI 3000 MERKIN ANALYYSI. Analysoi aihetta, joka on näkynyt mediassa kuluneina päivinä tai viikkoina. Isoissa uutistilanteissa analyysi toimii usein parhaiten jatko- tai ennakkojuttuna tai isomman paketin osana. POHDI SYITÄ, SEURAUKSIA JA SELITYKSIÄ AIHEELLE TAI ILMIÖLLE ÄLÄ AINOASTAAN REFEROI FAKTOJA. NOSTA ESIIN ASIOITA, JOITA EI OLE TUOTU ILMI PÄIVÄKOHTAISESSA UUTISOINNISSA. PERUSTA ANALYYSI OMAAN ASIANTUNTEMUKSEESI, MUTTA KÄYTÄ ARGUMENTOINNIN TUKENA FAKTOJA. Analyysi ei ole pelkästään toimittajan oma kommentti. Uutisanalyysissä ei myöskään käytetä suoria sitaatteja tai haastatteluja. Yksittäistä avainsitaattia voi käyttää, kun se on täysin olennainen käsiteltävän aiheen kannalta. Voit kirjoittaa uutisanalyysin myös päivän uutisaiheen pääjuttuna, jos kyse on esimerkiksi pidemmästä prosessista, joka saavuttaa päätepisteensä. Lance Armstrong oli liian paljon lajiaan suurempi Uutisanalyysi: Liitolla oli suuri intressi suojella suurinta tähteään (Lance Armstrongin dopingtunnustukset) Kataisen harharetki vei kuilun partaalle

Uutisanalyysi: Perussuomalaisten paikka tuli selväksi (Hallitusneuvotteluiden ratkeaminen) Kirjoita tällöin vielä sähke ja nettiversio perusuutisena ja ilmoita asiakkaille selvästi, että pääjutuksi tulee uutisanalyysi. Sovi tästä esimiehesi tai uutispäällikön kanssa. MERKITSE UUTISANALYYSIN ALAOTSIKON ALKUUN, ETTÄ KYSE ON UUTISANALYYSISTÄ. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI UUTISANALYYSI. Kansalaisaloite on vasta aloite Uutisanalyysi: Eduskunnasta ei löydy riittävää kannatusta ohituskaistalle ESITTELE ITSESI JUTUN JULKAISTAVAA LISÄTIETOA -KENTÄSSÄ. KERRO, MIKSI OLET PÄTEVÄ ANALYSOIMAAN AIHETTA. Kirjoittavat toimittajat käyttävät yleensä itsestään nimitystä STT:n toimittaja, mutta esimiehet kertovat tarkan tittelinsä. Pätevyyttä voi perustella esimerkiksi sillä, että on seurannut aihetta tai harrastaa asiaa. Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka on seurannut Talvivaaraa. Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka seuraa rikos- ja oikeusasioita. Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka on kirjoittanut hevosenlihakohusta. Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka on perehtynyt Laukaanjoen fosforivuotoon. Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka harrastaa kalastusta. Kirjoittaja on politiikan esimies STT:ssä. Kirjoittaja on STT:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö. Vastapari ESITTELE KAKSI ERILAISTA NÄKEMYSTÄ, HENKILÖÄ TAI TAPAUSTA KAHDELLA SYMMETRISELLÄ JUTTUOSIOLLA. KIRJOITA JUTUN ALKUUN NOIN 400 MERKIN INGRESSITEKSTI, JOSSA ESITTELET LYHYESTI ASIAN JA KANTAA OTTAVAT TAHOT. Erottele tämän jälkeen osiot lyhyillä väliotsikoilla, joista käy ilmi kommentoijan nimi. Kirjoita näkemykset mahdollisuuksien mukaan yhtenäisenä kommenttina, haastateltavan henkilön kertomuksena. Voit kirjoittaa osion myös normaaliin haastattelumuotoon, mutta tyylin tulee olla sama molempien kommentoijien kohdalla. JUTUN KOKONAISMITTA ON ENINTÄÄN 3000 MERKKIÄ.

Vaihtoehdot-juttu Grafiikkajuttu Oheen voit tarvittaessa liittää kiisteltävästä ilmiöstä kertovan Tästä on kyse -faktalaatikon. Tekstistä tulisi kuitenkin käydä perusristiriita ilmi ilman faktalaatikkoakin. KIRJOITA JUTTUOSIOT YHTEEN JUTTUPOHJAAN JA VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI VASTAPARI. POHDI JUTUN KUVITUSTA ETUKÄTEEN AJOISSA. VASTAPARIN TÄYTYY NÄKYÄ MYÖS KUVISSA. Onko molemmista haastateltavista esimerkiksi kuvat, jotka voi taittaa lehdessä vastakkain? KIRJOITA UUTISTEEMAAN ERI VAIHTOEHDOISTA TAI NÄKÖKULMISTA ERILLISIIN OSIOIHIN JAOTELTU JUTTU. Syyrian kriisin viisi vaihtoehtoa Nokian kolme tulevaisuuden suuntaa. ALKUUN VOIT KIRJOITTAA LYHYEN INGRESSITYYPPISEN ESITTELYN, ENINTÄÄN 400 MERKKIÄ. Jaottele tämän jälkeen juttu numeroin eri vaihtoehtoihin. 1. Nokia taistelee itsensä takaisin huipulle 2. Nokia vajoaa marginaaliyhtiöksi 3. Nokia vakiintuu keskikastiin Kirjoita osioissa iskevästi ja tiiviisti. Voit perustaa jutun asiantuntijahaastatteluun tai -haastatteluihin, mutta älä käytä suoria sitaatteja. JUTTU ON KOKONAISMITALTAAN ENINTÄÄN 3000 MERKKIÄ. ESITELTÄVIEN VAIHTOEHTOJEN ON OLTAVA MITALTAAN JA TYYLILTÄÄN IDENTTISIÄ. Kerro juttua varten haastatellut asiantuntijat tai siinä käytetyt tietolähteet Julkaistavaa lisätietoa -kentässä. KIRJOITA KAIKKI OSIOT YHTEEN JUTTUPOHJAAN JA VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI VAIHTOEHDOT-JUTTU. SUURI TEKSTIÄ JA KUVAA YHDISTÄVÄ GRAFIIKKA TAI TAULUKKOGRAFIIKKA VOI KORVATA TAUSTOITTAVAN JUTUN. KIRJOITA GRAFIIKAN OHEEN KUITENKIN PÄÄSÄÄNTÖISESTI 2000 MERKIN JUTTU AIHEESTA TAI AINAKIN LYHYT, INGRESSITYYPPINEN JUTTU.

Teksti kuvaan Kertomusjuttu Suurista grafiikkajutuista on kerrottava asiakkaille mahdollisimman hyvissä ajoin sekä koko että sisältö. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI GRAFIIKKAJUTTU. KIRJOITA JO OLEMASSA OLEVAAN KUVAAN NOIN 400, ENINTÄÄN 600 MERKIN TEKSTI. OTSIKOI JA NÄKÖKULMAA TEKSTI NIIN, ETTÄ SE TUKEE KUVAA. Mikä tahansa lyhyt juttu, jossa on kuva, ei ole teksti kuvaan. Teksti kuvaan -juttu kulkee kuva edellä. Jutun pohjana on kiinnostava kuva, ei teksti. Tutustu kuvaan ennen kirjoittamista. Voit kirjoittaa tekstin myös kuvaparia tai 3 4 kuvan sarjaa varten. Kuvasarjassa jokainen kuva vaatii lyhyen väliotsikon. Yksi hyvin valittu sana voi silloin riittää avaamaan kuvan merkityksen sarjassa. Kuvasarjassa tekstin mitta on enintään 400 merkkiä kuvaa kohden. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI TEKSTI KUVAAN. KIRJOITA AJANKOHTAISESTA TAPAHTUMASTA, ASIASTA TAI IHMISESTÄ JUTTU KÄYTTÄMÄLLÄ KAUNOKIRJALLISEN KERRONNAN KEINOJA. KERTOMUSJUTTU ETENEE KUIN TARINA, MUTTA SIINÄ EI OLE MITÄÄN KEKSITTYÄ TAI KUVITELTUA. TEKSTIN JOKAINEN KOHTA ON TOTTA. Jutun elementtejä ovat esimerkiksi juonirakenne, päähenkilö ja kertoja. Kertomusjutun käyttö edellyttää, että aiheesta on saatavissa riittävästi tietoa aineistojen tai haastattelujen avulla tai olemalla itse paikalla. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja kuvaile, ne luovat läsnäoloa ja tunnelmaa. Älä kuitenkaan tee päätelmiä siitä, mitä toiset ihmiset tuntevat tai ajattelevat. Et voi esimerkiksi sanoa, että rikoksen uhri on ollut hädissään, jos hän ei ole kertonut tästä sinulle tai asiasta ei ole muutakaan todistetta. Vältä myös luonnehtimasta häntä rohkeaksi, reippaaksi tai muilla adjektiiveilla. Kertomusjutun voi laatia miltei mistä tahansa aiheesta. Juttu voi syntyä luonnonkatastrofista, tuomioistuimen ratkaisusta, onnettomuustutkintaraportista tai haastattelusta. Uutisoinnin

STT-Feature alkuvaiheessa kertomusjuttua ei yleensä voi käyttää, koska tietoa ei ole riittävästi tai se voi olla ristiriitaista. JUTUN ENIMMÄISMITTA ON 3 000 MERKKIÄ. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI KERTOMUSJUTTU. Kertomusjutusta on kerrottava asiakkaille mahdollisimman hyvissä ajoin. Käytä jutussa kahta otsikkoa. Pääotsikko kuvastaa tekstin tarinallista luonnetta ja alaotsikko kertoo, mihin ajankohtaiseen asiaan tai tapahtumaan juttu liittyy. Työpaikka kaukana Suomessa oli kuin pakkotyötä Vähänkyrön ihmiskauppa toi työnjohtajalle vankeutta Jos kertomusjutun perustana on tuomioistuimen ratkaisu, kerro tuomion lopputulos jutun lopussa. Merkitse version julkaistavaa lisätietoa -kenttään kaikki tekstissä käytetyt lähteet ja aineistot. Huom-kenttään tulee maininta "kertomusjuttu". KUN KERTOMUSJUTTU PERUSTUU NIMELTÄ MAINITUN IHMISEN HAASTATTELUUN, TARJOA HÄNELLE MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN MAHDOLLISUUS LUKEA JUTTU ENNEN SEN JULKAISEMISTA. JOS TIEDÄT JO HAASTATTELUVAIHEESSA, ETTÄ AIOT KIRJOITTAA JUTTUSI TARINALLISEEN MUOTOON, KERRO TÄSTÄ HAASTATELTAVALLE. Ongelmatilanteissa sovellamme talon omia ja Journalistin ohjeita. KIRJOITA OMAKOHTAISEEN HAVAINNOINTIIN POHJAUTUVISTA FEATURE-JUTUSTA TAI REPORTAASISTA ENINTÄÄN 5 000 MERKIN PITUINEN. Tällaiseen juttuun ei tarvita uutiskärkeä. Voit tehdä siihen useampiakin kainalojuttuja. Olennaista on, että juttu on kirjoitettu huolella ja perustuu toimittajan omaan läsnäoloon. Feature-juttua ei koskaan tehdä toimituksessa. Useimmiten se edellyttää useamman työpäivän panosta, mutta suurissa uutistapahtumissa feature voi syntyä nopeastikin toimittajan huomioista ja eri ihmisten haastatteluista tapahtumapaikalla. VALITSE NEON SAATEKAAVIOSTA JUTTUTYYPIKSI STT-FEATURE. Täydennykset ja päivitykset PUNNITSE AINA LISÄTIEDON MERKITYSTÄ JA KIRJOITA TARVITTAESSA JUTUN KOKO KÄRKI UUSIKSI.

JOS UUSI ASIA ON JUTUN VANHAA KÄRKEÄ TÄRKEÄMPI TAI YHTÄ TÄRKEÄ, NOSTA SE ALKUUN. MYÖS TIETOJEN TUOREUS JA KIINNOSTAVUUS LISÄÄVÄT NIIDEN UUTISARVOA. PUNNITSE, AJAVATKO UUDET, KIINNOSTAVAT TIEDOT VAHAN KÄRJEN OHI. VALITSE JUTTUVERSION VALIKOSTA, ONKO JUTTUA PÄIVITETTY VAI TÄYDENNETTY. KERRO VERSION HUOM-KENTÄSSÄ TIETO SIITÄ, MITÄ MUUTOKSIA ON TEHTY. UUSI KÄRKI, LISÄTTY KÄRKEEN POLIISIJOHTAJAN KOMMENTIT PÄIVITETTY UHRIEN MÄÄRÄ NOUSSUT KYMMENEEN 1. KPL LISÄTTY KATAISEN KOMMENTTI 2. KPL Uudet tiedot voi lisätä viimeiseksi juttuun vain, jos niillä on vähemmän merkitystä kuin kaikella aiemmin kerrotulla. JOS TÄYDENNÄT JUTTUA NIIN, ETTÄ JUTUN KÄRKI JA OLEELLINEN SISÄLTÖ SÄILYVÄT ENTISELLÄÄN, VALITSE VALIKOSTA TÄYDENNETTY. Tämä kertoo asiakkaalle, että edellisetkin versiot kelpaavat edelleen lehteen. JOS UUDESSA JUTUSSA ON TUORETTA TIETOA, ESIMERKIKSI TILANNE ON MUUTTUNUT, KERRO VERSION HUOM-KENTÄSSÄ, MILLOIN JUTTUA ON PÄIVITETTY. TÄMÄ KERTOO ASIAKKAALLE KELLONAJAN, JOLLOIN TIEDOT ON SAATU JA SEN, ETTÄ EDELLISET VERSIOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA. PÄIVITETTY KLO 20.30, KUOLLEITA 500 Jos juttua on päivitetty uudella kärjellä, merkitse se huom-kenttään. PÄIVITETTY KLO 20.30, UUSI KÄRKI Jos jutun otsikko muuttuu, huom-kenttään lisätään viittaus edelliseen päivitykseen. OTSIKKO MUUTETTU, AIEMPI OTSIKKO OLI Päivitetyt loppuversiot ovat tarpeen erityisesti ilta-aikaan, jolloin osa lehdistä menee kiinni jo silloin, kun tapahtumat ovat vielä kesken. Tee päivityksiä riittävän tiheästi niin, että lehdet saavat sivuilleen mahdollisimman tuoreen version.

3.1.3 Faktalaatikot TIEDOTA YHDESSÄ DESKIN KANSSA ASIAKKAILLE SIITÄ, ONKO JUTTUIHIN TULOSSA VIELÄ TÄYDENNYSTÄ. PIDÄ KIINNI ILMOITETUSTA AIKATAULUSTA JA JUTTUJEN PITUUDESTA. Faktalaatikkoja on viisi eri tyyppiä, joiden ohjeet ovat alla. Laatikon on lähtökohtaisesti sovittava johonkin valmiiseen tyyppiin. Lisäksi poikkeustapauksissa käytössä on faktalista, jonka käyttöön on omat ohjeet alla. VÄLTÄ PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ PÄÄJUTUN KANSSA. ÄLÄ SÄÄSTÄ JUTUN KANNALTA OLENNAISIMPIA TIETOJA FAKTALAATIKKOON. SUOSI TIIVIITÄ FAKTALAATIKOITA, JOITA VOI TARVITTAESSA KIRJOITTAA SAMAAN PAKETTIIN USEAMPIA. VARMISTA, ETTÄ FAKTALAATIKON MITTA ON SUHTEESSA JUTUN MITTAAN. ETENKIN LYHYEEN JUTTUUN KIRJOITETAAN LYHYT FAKTALAATIKKO. JAA FAKTALAATIKKO ERI KOHTIIN ESIMERKIKSI RANSKALAISIN VIIVOIN TAI NUMEROIN. Yhden ranskalaisen viivan alle tulee yleensä enintään yksi virke tai kaksi lyhyttä lausetta. Kohdat voivat olla lyhyempiäkin, jopa yksittäisiä sanoja. Voit kirjoittaa faktalaatikon alkuun lyhyen ingressin tai esittelyvirkkeen, jotta ko. asiaa ei tarvitse toistaa jokaisessa kohdassa. NÄKÖKULMAA JA JÄSENTELE FAKTALAATIKKO, JOTTA SE EI OLE AINOASTAAN KOKOELMA RANSKALAISIA VIIVOJA. OTSIKOI NAPAKASTI JA JOURNALISTISESTI. Varmista, että laatikon kohdat ovat mahdollisimman symmetrisiä keskenään kaikkiin kohtiin tulee esimerkiksi suurin piirtein saman verran tekstiä. Pohdi jo juttupakettia suunnitellessasi, millainen faktalaatikko kokonaisuuteen tulee. Keskustele ja ideoi kollegan, esimiehen tai uutispäällikön kanssa. Pohdi aina, voiko faktalaatikon esittää graafisesti tai yhdistettynä kuvaan. Kerro faktalaatikossa mahdollisuuksien mukaan tietojen lähde. Merkitse lähde Julkaistavaa lisätietoa -kenttään. Tästä on kyse / Hänestä on kyse Mitta 400-1 000 merkkiä. Kaikkein pisimmät laatikot vaativat jäsentelyä (esim. plussat ja miinukset, ks. alla). Kirjoita analyysityyppinen tai taustoittava fakta henkilöstä, henkilöistä, ilmiöstä tai tapahtumasta. Kun aiheena on henkilö, muista valita

faktalaatikkotyyppi Hänestä on kyse. Voit esittää tiedot monin tavoin, esimerkiksi: - Näin kiista alkoi; näin kiista on edennyt; näin tästä eteenpäin - Tästä hänet tunnetaan; näistä hänet muistetaan - Tästä heitä epäillään; tästä häntä syytetään - Tästä kiistellään; he kiistelevät tästä; he päättävät tästä - Uudistuksen käytännön seuraukset - Näin muualla EU:ssa; Näin Ruotsissa; Näin meillä ja muualla - Plussat ja miinukset - Tätä arvioidaan; tästä kilpaillaan - Ennakkosuosikit - Tapahtuma numeroina (Libyan sota, Japanin katastrofi, Oslon MM-hiihdot, jne.) Esimerkkejä: "Victorialla on mainio huumorintaju" Kruununprinsessasta kirjan kirjoittanut historioitsija Herman Lindqvist jaksaa kehua Victoriaa. - Victoria on lämmin, aito ja utelias ihminen. - Victorialla on hyvä huumorintaju. Hän näkee kaikessa myös koomiset puolet. - Hän pystyy muistamaan monia ihmisiä ja heidän nimensä. - Hänen naurunsa ja hymynsä ovat aitoja. - Hän on myötätuntoinen ja liikuttuu helposti. Hiihtojoukkueen plussat ja miinukset Kuusamon päätöspäivänä: Plussat: Nuoren Krista Lähteenmäen vire kesti Rukan triplan päätöspäivänäkin. Lähteenmäki oli minikiertueen 12:s. Monen hiihtäjän päätös jäädä pois pakkaskisoista saattaa osoittautua hyväksi ratkaisuksi kauden jatkoa ajatellen. Miinukset: Kotiyleisölle jäi katsomossa ja tv:n äärellä niukalti jännitettävää, kun suomalaisia ei ollut taistelemassa kärkisijoista. Mieshiihtäjät ovat kaukana huippuvauhdista.

Sitaattifakta Mitta enintään noin 800 merkkiä. Kokoa yhteen uutiseen liittyvät kiinnostavimmat ja merkittävimmät sitaatit. Älä silti jätä kaikkia sitaatteja faktalaatikkoon, vaan sisällytä niitä myös pääjuttuun. Vältä päällekkäisyyttä. Sitaattifakta voi olla myös yksi ainoa sitaatti tai puheenvuoro. Suosi tiiviitä, valikoituja sitaatteja. Poikkeustapauksissa enimmäismitan saa ylittää, esimerkiksi jos on tarve kertoa jokin puheenvuoro sanasta sanaan kokonaisuudessaan. Sovi tästä erikseen. Esimerkkejä: Hugo Chavezin kootut lentävät lauseet Naiset ovat saaneet päähänsä, että (rintaimplantit) ovat erottamaton osa kauneutta. Nyt meillä on terveysongelma. Näin nähdään, kuinka pitkälle kapitalismi ja ihmisten terveyden rappeutuminen ovat edenneet. (Silikonirinnoista tammikuussa 2012) Kaikki sujui täydellisesti. Sain huippupisteet. Olen parantunut -- uusi Chavez on saapunut. (Syövän selättämisestä lokakuussa 2011) Olisiko se niin outoa, jos Yhdysvallat olisi kehittänyt teknologian, jonka avulla he pystyvät levittämään syöpää kenenkään siitä tietämättä? (Etelä-Amerikan johtajiin kohdistuvasta uhasta joulukuussa 2011) Venezuelalla on öljyä 200 vuodeksi. Millään muulla maalla ei ole öljyä 200 vuodeksi. (Maansa öljyvaroista tammikuussa 2011) Voimme laittaa sänkyjä työhuoneeseeni. (Kodittomien perheiden majoittamista presidentinpalatsiin joulukuussa 2010) "Mä olin kai ainoa, ketä ei kutsuttu niille synttäreille" Nuoret kertovat kiusaamisesta MLL:n auttavaan puhelimeen: Ne ottaa mut leikkiin, mutta mä joudun olemaan joku sellanen, joka ei vaikka osaa puhua ollenkaan. Mä oon joskus ollut piilossa terkkarin odotushuoneessa, ettei tarvis mennä välitunnille seisomaan yksin. Mä en ikinä saa paria, kun lähdetään yhteisille retkille. Aina mä istun open vieressä.

Kaikki valkkaa ne ryhmät ite, ja ope joutuu aina määräämään mut johonkin ryhmään, kun kukaan ei pyydä mua. Mä olin kai ainoa, ketä ei kutsuttu niille synttäreille, kaikista tytöistä. En saanut yhtään sellasta sydäntä postilaatikkoon, jota kaikki sai tehdä toisilleen ystävänpäivänä. Voisko mulla sun mielestä äänen perusteella olla kavereita? Ministerin korkokenkä ja muita kommentteja UudenKunnan pohjalta Päijät-Häme etenee hitaammin kuin muu Suomi. (Lahden kj. Jyrki Myllyvirta) Aina kun Asikkala on siirtänyt jonkin palvelun yhteistyöalueelle, kustannukset ovat nousseet. (kj. Juri Nieminen) Kunnat eivät voi tehostaa toimintaansa palveluitten kärsimättä. (Sysmän kj. Marketta Kitkiöjoki) Ovatko keskuskaupungin veromaksajat valmiit korotuksiin, jotta palvelut turvataan syrjäkylillä? (kj. Raija Rissanen, Hartola) Äärettömällä keskittämisellä olisi hämeenkoskelaisten mahdollista saada yksi valtuustopaikka suurkunnassa. (kv:n pj. Hannu Heikkilä) Valtion kontolle pitäisi siirtää vaativin erikoissairaanhoito, palo- ja pelastustoimi, toimeentulotuki, maaseutuhallinto ja velkaneuvonta. (Nastolan kv:n pj. Reijo Oksanen) Kynnys pakkoliitoksiin on korkea, mutta mennäänkö siitä kuitenkin ministerin korkokengillä yli? (kunnallispoliitikko ja kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen, Orimattila) Olisi ajateltava laajemmin kuin vain seuraavia kunnallisvaaleja. (Reijo Päivärinta, Kärkölä) Käsitefakta Mitta enintään 400 merkkiä. Purkaa kimurantin käsitteen ymmärrettäväksi. Esim. Geneven sopimus tai Mitä sanoo rikoslaki lahjuksista. Kaksi tai enintään kolme kohtaa. Esimerkki: Toissijainen suojelu - Toissijaisen suojelun perusteella myönnetään oleskelulupa, jos kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.