Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio= rakenteen uusiminen. Teorian todistaminen käytännössä = esimerkkejä Kunnossapitomarkkina euroina

Kunnossapito ja käy3öikä

Kadunpito SuunniFelu ja rakentaminen Ylläpito InvestoinU Perusparannus Kunnossapito- tehtävät Hoito(huolto)- tehtävät KäyFö- tehtävät Rakenteet Talvihoito Päällysteet Liikenteen- ohjauslaifeet Katu varusteet ja laifeet Puhtaanapito Katuvalaistus Katuvihreä Siltarakenteiden hoito Lähteet: Katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpitosuunnitelman ohje, Suomen kuntaliifo, 2008, ISBN 978-952- 213-354- 0; AlueurakoinU: Yleinen tehtävä luefelo, Suomen kuntaliifo, 2003, ISBN 951-755- 771- X; Katu 2002, KatusuunniFelun ja rakentamisen ohjeet, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 2003, ISBN 952-9710- 06-2

Kunnossapito ja käy3öikä tekninen arvo 100 80 70 korjausvelka 0 palvelukyvyn alaraja KäyFöikä vähäisellä kunnossapidolla tekninen arvo tekninen käyföikä KäyFöikä tarpeenmukaisella kunnossapidolla aika

Korjaustarpeen muutos ajan kuluessa Ajan kuluessa rakenteisiin ilmaantuu pieniä vaurioita. Mikäli pientä vauriota ei korjata, se pahenee ja aiheufaa välillisesu lähirakenteessa pienen vaurion. Mikäli alkuperäistä vauriota ei vieläkään korjata, tarvitaan jo rakenteen korjaus ja kunnossapito ei enää riitä. Edelleen pahenevat vauriot aiheufavat rakenteen kokonaan uusimisen ja lähirakenteen korjaustarpeen. TarviFavan kunnossapidon ja vaurion laajetessa myöhemmin aiheufaen koko rakenteen uusimisen rahamääräarvioita on esitefy esimerkeissä.

Korjaustarpeen muutos ajan kuluessa kustannus Muun vaurion korjaus Pieni vaurio Muu pieni vaurio Vaurio pahenee Muu vaurio Rakenteen korjaus Rakenteen uusiminen aika Lähde: MulUconsult, Norja

Kunnossapito ja käyföikä - korjausvelka Tekninen käyföikä pääfyy kun rakenne ei enää palvele aiotulla tavalla ja rakennefa ei voi käyfää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Esim. silta on painorajoitefu. Mikäli rakennefa ei kunnossapidetä, tekninen käyföikä lyhenee huomafavasu. Tarpeenmukaisella kunnossapidolla voidaan käyföikää pidentää. Korjausvastuuksi kutsutaan rahamäärää jolla rakenne korjataan alkuperäiseen tasoon. Korjausvelaksi kutsutaan rahamäärää jolla rakenteen tekninen arvo parannetaan noin 70-80 % tasoon alkuperäisestä tasosta.

Esimerkkejä

Tapani- myrsky teki pahimpia tuhoja Ter9länUen sekä myös HelsinginUen varrella. Kuva Sali Kaipainen, SOMERO lehu. hfp://www.somerolehu.fi/uuuset/293031.html

Kadun päällyste Päällysteen uusiminen 30 000 /km Kantavuuden parantaminen ja päällysteen uusiminen 80 000 /km Päällysteen kuluessa kadun kantavuus heikkenee ja liikenteenkuormat rasifavat kadun alempia rakenteita. Jos rasitus on liiallista rakenteet painuvat eli katu pefää ja päällysteeseen tulee vaurioita. Päällystevaurioiden takia vesi pääsee kadunrakenteisiin ja roudan vaikutus lisääntyy. AjoiFamalla uudelleen päällystyksen oikein vältytään muilta vaurioilta, lisätään kadun kantavuufa ja käyföikää. (Ramboll Finland Oy 2008, 1; Koskinen 2010.) Päällysteen uusiminen. Jos ei tehdä Päällysteen kantavuus heikkenee ja siihen syntyy reikiä. Liikennekuormat rasifavat alempia kerroksia Rakennekerrokset jauhaantuvat Kuva: Pekka Vaara Kantavuuden parantamien ja päällysteen uusiminen Kustannus arvio perustuu Tiehallinnon selvitykseen (Kuusiston 2004, 17-18).

MaanUen päällysteen urautuminen Urien paikkaus 10 000 /km Päällysteen uusinta kaistan leveydeltä 50 000 /km Urautuminen on vilkasliikenteisten teiden päällysteen uusimisen pääasiallinen syy. Eniten urautumiseen vaikufaa nastarenkaat ja raskasliikenne (Liikennevirasto 2006). Urat voidaan poistaa jyrsimällä urien pohjia myöten noin metrin levyinen kaista, joka päällystetään uudelleen. Sama Ueosuus voidaan urapaikkauksella uusia muutaman kerran, jonka jälkeen olisi järkevää päällystää Ue koko kaistan leveydeltä. Päällystyksen kustannuksiin vaikufaa asfal9massan määrä (Kuusisto 2004, 16). Urapaikkauksessa asfal9a kuluu vähemmän, koska koko kaistaa ei uusita. Päällyste urautuu liikenteen vaikutuksesta. Urien paikkaus Jos ei tehdä Urat muodostuvat liian syviksi, jolloin urapaikkaus ei ole enää mahdollista. Päällysteen uusinta kaistan leveydeltä (tasausjyrsintä ja massapintaus) Kuva: Pirkanmaan ELY- keskus *Kustannus arviot perustuu vuonna 2002 tehtyjen päällystyskohteiden keskimääräisiin kilometri kustannuksiin (Kuusisto 2004, 16).

Tukikerroksen sepeli jauhaantuu, jolloin Raidegeometria muufuu kun pölkyt ja kisko pääsevät liikkumaan. Radan tukeminen Jos tuentaa ei tehdä raidegeometria muufuu ja turvallisuusriski kasvaa. Nopeusrajoituksia rataosuudelle, jolloin junat myöhästyy. Tukikerros sepelin tuenta, jolla korjataan rata oikealle kohdalleen. 23 000 /km Rata vaurioituu ja joudutaan korjaamaan. Päällysrakenteen uusiminen 150 000 /km Raiteen tukeminen on tukikerros sepelin Uivistämistä (Tuominen 2004, 36). Se kuitenkin jauhafaa sepeliä, mufa on tärkeä työvaihe, jolla palautetaan rata geometria, saadaan pölkyille kantava alusta ja varmistetaan tukikerroksen oikeanlainen toiminta. Työ ajoifuu yleensä keväälle roudan sulamisen jälkeen. (RATO kunnossapito 2000, 14.) Kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia eri rataosuuksilla ja siksi vain suuntaa antavia. (Tuominen 2004, 36, 38) Kuva: Leif Rosnell / VR- Yhtymä Oy

Viemäri Saneeraus suju3amalla 50-150 /m Saneeraus auki kaivamalla 500 /m Jätevesiverkoston kunnossapito jakautuu ennalta arvaamafomiin ja määräajoin tehtäviin töihin. Ennalta arvaamafomia töitä ovat tukkeumien avaukset, hiekan ja liefeen poisto, juurten leikkaus ja sortumien korjaukset. Määräajoin tehtäviä töitä ovat esimerkiksi pumppaamoiden tarkastukset. (Niemi 2007, 132.) Kunnossapidolla siis varmistetaan verkoston toimivuus. Verkoston saneeraus tulee esille, kun kunnossapitokustannukset nousevat uufa rakennefa vastaavaksi ja kun toimivuus heikkenee eli käyfökatkot ja toimintahäiriöt lisääntyvät. (Niemi 2007, 58.) Viemärin toimintahäiriöt lisääntyvät Huonokuntoinen osuus voidaan kunnostaa sujufamalla. Sujutusta ei tehdä ja vaurio kasvaa. Viemäri sortuu. Kuva:Hannu Mustonen. LahU Aqua- konserni Viemäri saneerataan auki kaivamalla. KaivamaFomien tekniikoiden hinta- arviot perustuvat Suomessa toimivien saneerausyritysten antamiin Uetoihin (puhelinhaastafelut) ja kaivamalla tehtävän jätevesiviemärin uusimishinta in- infra.net- lähteeseen. (Niemi 2007, 60.)

Kunnossapidon määrä ja sen kehi3yminen

Infrarakentaminen Suomessa 8,1 mrd eur kaivoshankkeet 1 % kiinteistöjen pihatyöt 8 % talonrak aluetyöt 15 % mvr kunnossapito 20 % mvr investoinnnit 56 % Kunnossapitotyöt yhteensä lähes 30 % inframarkkinasta

Kunnossapidon määrän ja rakenteen kehifyminen (kiinteistöt poislukien) Kaikilla tarkastelluilla infrasektoreilla kunnossapidon määrä kiinteähintaisena on vähentynyt 2000- luvun lopulla. Väheneminen on ollut 0-20 %. Nykyinen kehitys aiheufaa kasvavia korjauskustannuksia tulevina vuosina pidefäessä infrarakenteet käyfökunnossa.

Pidetään infra kunnossa.