Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta



Samankaltaiset tiedostot
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Sähkön hinta. Jarmo Partanen J.Partanen Sähkömarkkinat

Energiapoliittisia linjauksia

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Keski-Suomen energiatase 2016

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Keski-Suomen energiatase 2014

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Energia, ilmasto ja ympäristö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Savon ilmasto-ohjelma

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jyväskylän energiatase 2014

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Jyväskylän energiatase 2014

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Energian tuotanto ja käyttö

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Primäärienergian kulutus 2010

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Päästökauppa selkokielellä

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Transkriptio:

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja

Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita pörssisähkön välitys päästöoikeuksien välitys sähkösalkun hallinta markkinakatsaukset tytäryhtiö EM Finance Oy:lla sijoituspalveluyrityksen toimilupa

Sisältö Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät Ilmastostrategian työkalut energiasektorilla Arvio sähkön hinnasta vuodelle 2020 Miten voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa

Pohjoismainen tuotantorakenne Periaate: Tuotantoyksiköiden käyttö optimoidaan koko alueella, ottaen huomioon tuontimahdollisuudet alueen ulkopuolelta sekä siirtorajoitukset alueiden välillä. Vesivoimalla suuri osuus, luokkaa 50 %. Runsaina vesivuosina Suomen ja Tanskan omaa lämpövoimatuotantoa korvataan vesisähköllä. Suomen ja Tanskan lauhdutusvoimakapasiteetti auttaa huonoina vesivuosina Keski-Euroopan tuonnin lisäksi.

Sähkön tuotantojärjestyksen periaatekuva

Sähkön tuotanto 2008 9 % 1 %1 % 13 % 23 % 13 % 34 % 57 % 98 % 2 % 9 % 30 % 21 % 143 TWh 47 % 74 TWh 31 % 42 % 397 TWh 35 TWh 69 % 146 TWh Vesivoima Ydinvoima Lämpövoima Uusiutuvat (tuuli + bio)

Siirtokapasiteetti 50 100 1600 1300 2000 2050 1000 350 1400 750 1200 1000 46 % 600 800 460 1300 600 1700 600

Ilmastostrategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

Miten tavoitteisiin päästään (TEM) Ohjauskeinovalikoima: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii päästöistä. Uusiutuvan edistämiseksi syöttötariffi valmisteilla. Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja. Energiaverotus, kehitetään kokonaisuutta, liikenteessä tärkein Tutkimus avainasemassa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Koulutus, neuvonta, viestintä

Ilmastostrategian työkalut Päästökauppa. Toteutus 2005 alkaen Menossa II vaihe (2008 2012) Uusiutuvien energianlähteiden lisääminen. Energiatehokkuus Tavoitteena energian käytön vähentäminen

Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2005 Lähde: Tilastokeskus

Päästökaupan tavoite on vaikuttaa tarjontaan ja kysyntään hiilidioksidin hinnan kautta Päästöttömien ja vähäpäästöisten kilpailukyky paranee edistää investointeja ja nostaa käyttöasteita päästöllisen tuotannon päästöoikeuksien on tarkoitus olla yksi investointien rahoituslähde Vaikutus kysyntään aiheutuu tuotteiden hinnanmuutoksista. Kilpailu markkinoilla pyrkii pitämään vaikutukset mahdollisimman vähäisinä - eli mahdollisimman edullisina. Päämääränä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Kokemukset päästökaupasta Päästöoikeudet ovat tuoneet lisähintaa sähkön hintaan. Tällä hetkellä päästöoikeuksien osuus luokkaa 15 /MWh, reilut 40 % hiililauhdutuksen marginaalikustannuksesta. Muuttanut polttoaineiden järjestystä, hiili versus turve. Ensimmäinen vaihe (2005 2007) päättyi päästöoikeuksien hintojen romahdukseen. Toinen vaihe menossa, 2008 2012. Talouden taantuma on pienentänyt teollisuuden tuotantoa -> päästöt vähentyneet Kolmas vaihe 2013-2020.

Lisäkustannus sähkön tuotannossa Polttoaine Lauhdesähkön lisäkustannus [snt/kwh] 10 /t 20 /t 30 /t hiili 0.8 1.6 2.4 turve 0.9 1.8 2.7 maakaasu 0.5 1.0 1.5 öljy 0.7 1.3 2.0 Nykyinen päästöhintataso vuodelle 2009 nostaa sähkön loppuasiakashintaa laskennallisesti noin 1.5 snt/kwh (alv 22%)

TUOTANTOKUSTANNUKSEN JAKAUTUMINEN POLTTOAINEEN JA PÄÄSTÖOIKEUDEN VÄLILLÄ snt/kwh 10 9 päästöoikeus polttoaine 8 7 6 5 4 3 2 1 0 hiili kaasu öljy

/MWh 70 SÄHKÖN JA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HINNAN VAIHTELU /t, CO2 35 60 50 2010 sähkön hinta 2010 päästöhinta 30 25 40 20 30 15 20 10 10 5 0 0 17.9.2007 17.10.2007 17.11.2007 17.12.2007 17.1.2008 17.2.2008 17.3.2008 17.4.2008 17.5.2008 17.6.2008 17.7.2008 17.8.2008 17.9.2008 17.10.2008 17.11.2008 17.12.2008 17.1.2009 17.2.2009 17.3.2009 17.4.2009 17.5.2009 17.6.2009 17.7.2009 17.8.2009

/MWh 70 60 Nord Pool spot-hinta Päästöoikeuden hinta NORD POOL SPOT-HINTA JA PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA /t, CO2 35 30 50 25 40 20 30 15 20 10 10 5 0 0 tammi.08 helmi.08 maalis.08 huhti.08 touko.08 kesä.08 heinä.08 elo.08 syys.08 loka.08 marras.08 joulu.08 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09

Energiaverotus Keskeinen energia- ja ympäristöpolitiikan väline. Pyritään hillitsemään energiankulutuksen kasvua ja ohjaamaan energian tuotantoa ja käyttöä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. EU säätelee jäsenvaltioiden energiaverotusta sähkölle ja polttoaineille asetetuilla minimitasoilla. Suomen sähkövero on teollisuuden osalta nelinkertainen ja palveluiden osalta 17-kertainen minimitasoon verrattuna. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle maksetaan verotukea. Tuulituotannon syöttötariffi

Pitkällä aikavälillä sähkön markkinahintaan vaikuttavia tekijöitä Polttoaineiden hintakehitys. Päästöoikeuden hinta nostaa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten muuttuvia kustannuksia. Päästöoikeuden hinta tulee todennäköisesti nousemaan EU:n päästövähennystavoitteiden tiukentuessa. Pohjoismaisen sähkön kysynnän oletetaan pitkällä aikavälillä jatkavan hidasta kasvua. Vanhoja voimalaitoksia poistuu käytöstä. Mahdolliset lisäsiirtoyhteydet Manner-Euroopan kalliimmille markkina-alueille yhdentää alueiden välisiä sähkön markkinahintoja. Pohjoismaiden ydinvoimakapasiteetin kehitys. Uusiutuvan energian osuutta lisättävä merkittävästi.

Sähkön kokonaishinnan jakautuminen vero 27 % energia 51 % siirto 22 %

Sähkön hinta vuonna 2020 snt/kwh 7 MARKKINASÄHKÖN HINTANÄKYMÄ VUOTEEN 2020 11.9.2009 mukainen tilanne, alv 0% 6 5 4 3 2 1 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Sähkön hinta vuonna 2020 Tukkusähkön veroton hinta-arvio 5,5 6,0 snt/kwh Siirtohintaan ei odotettavissa suuria muutoksia Energiaverotus kiristynee mm tuulisähkön syöttötariffin kustannusten kattaminen Sähkön kokonaishinnan muutos [snt/kwh] 9,5 10,0 -> 14,0 15,0

Miten voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa? Kilpailutuksella vaikutus vain osaan sähkön kokonaishinnasta Sähkön käyttöä tehostamalla vaikutetaan myös siirron ja verojen osuuteen Valaistus (uudet tekniikat), lämmitys (lämpöpumput), yms Sähkön kulutuksen kasvun leikkaaminen tai jopa kulutuksen kääntäminen laskuun tuo laskupainetta myös sähkön markkinahintaan

Kiitos mielenkiinnosta! Email esko.kytomaki@energiameklarit.fi Gsm 0500 492 695