Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö vastaa velanhallinnan strategisista linjauksista. Valtion velanhallintaan määritellään kuuluvaksi valtion lainanotto, velan hallinnointi, kassavarojen sijoittaminen ja riskienhallinta. Lisäksi Valtiokonttori pitää yllä valtionvelkaan liittyviä tilastoja ja vastaa valtion luottoluokituslaitossuhteista. Valtionvelka on osa Suomen julkisen talouden velkaa. Valtionvelka on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Kun vuonna 2008 valtionvelka oli 54 mrd. euroa, niin vuoden 2017 lopussa sitä oli 106 mrd. euroa. Myös suhteessa kansantalouden kokoon valtionvelka on kasvanut voimakkaasti finanssikriisiä seuranneina heikon talouskasvun vuosina. Valtionvelkasuhde (valtionvelka/bkt) painui finanssikriisin kynnyksellä alle 30 prosentin, mutta kasvoi siitä nopeasti vuoteen 2015 asti ylittäen tuolloin 47 prosentin rajan. Tämän jälkeen valtionvelkasuhde on kääntynyt hienoiseen laskuun.
Valtiokonttori 2 (6) Valtionvelan korkomenot eivät kuitenkaan ole kasvaneet, koska samalla tarkastelujaksolla markkinakorot ovat painuneet historiallisen matalalle tasolle. Tämä kehitys on pitänyt korkomenot maltillisina huolimatta nopeasti kasvaneesta velasta. 3 Valtionvelan riskit ja riskiaseman kuvaus Valtionvelkaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat rahoitusriski ja korkoriski. riskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen tai sen ehtoihin liittyvää riskiä. Poikkeukselliset markkinaolosuhteet tai valtion oman luottokelpoisuuden lasku voivat aiheuttaa velan kustannusten kasvun ja viime kädessä jopa maksukyvyttömyyden. 3.1 riski riski jaetaan lyhytaikaiseen maksuvalmiusriskiin ja pitempiaikaiseen jälleenrahoitusriskiin. Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että valtion käytettävissä olevat rahoituksen lähteet kuten kassavarat tai lyhyen varanhankinnan kanavat ovat riittämättömiä valtion tiedossa olevista maksuvelvoitteista suoriutumiseen kustannustehokkaasti. Jälleenrahoitusriski puolestaan koskee pitempiaikaista uudelleenrahoitusriskiä.
Valtiokonttori 3 (6) Valtionvelan pitempiaikaista jälleenrahoitusriskiä hallitaan turvaamalla riittävän monipuoliset varainhankinnan kanavat ja huolehtimalla siitä, että lainoihin liittyvät pääomakassavirrat jakaantuvat vuosittain tasaisesti. 3.2 Korkoriski Valtionvelkaan kohdistuvalla korkoriskillä tarkoitetaan koronmuutosten aiheuttamaa poikkeamaa valtionvelan pitkän aikavälin odotetuista kustannuksista. Valtionvelan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluajankohta kertoo vuosissa ajan, jonka kuluessa velkasalkku keskimäärin jälleenrahoitetaan. Vuoden 2012 jälkeen keskimääräistä uudelleenhinnoitteluajankohtaa on pidennetty kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Pidempi uudelleenhinnoitteluajankohta suojaa paremmin korkojen nousulta, mutta voi lisätä pidemmän aikavälin tarkastelussa korkokuluja.
Valtiokonttori 4 (6) Valtionvelan korkoriskiaseman kehitys keskimääräinen uudelleenhinnoitteluajankohta Lähde: Valtiokonttori Valtionvelkaan liittyvää korkoriskiä havainnollistaa myös budjettiriskin käsite, jossa tarkastellaan korkomenojen muutosta yleisen korkotason noustessa pysyvästi yhden prosenttiyksikön verran. Alla olevasta kuvasta nähdään, että kuvattu korkojen nousu lisäisi valtion ennustettuja korkomenoja nykyisen velan uudelleenhinnoittelun kautta. Esimerkiksi vuonna 2020 vuotuiset velan korkomenot olisivat 455 milj. euroa korkeammat ennusteeseen verrattuna. 1 Lähde: Valtiokonttori 1 Kuviossa ei huomioida mahdollista velanmäärän kasvua.
Valtiokonttori 5 (6) Valtio laskee liikkeeseen myös ulkomaanvaluutanmääräistä velka. Syntyvältä valuuttakurssiriskiltä valtio suojautuu johdannaissopimuksilla, eikä valtionvelkaan siis liity valuuttakurssiriskiä. 3.3 Operatiiviset ja oikeudelliset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sitä riskiä, mikä aiheutuu toimintatapojen, henkilöstön tai tietojärjestelmien toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta. Myös ulkopuoliset riskitekijät kuten sähkön saannin häiriöt tai kyberhyökkäykset kuuluvat operatiivisen riskienhallinnan alueelle. Oikeudellisella riskillä tarkoitetaan sopimusten toteutumatta jäämisestä, pätemättömyydestä, mitättömyydestä, moitteenvaraisuudesta tai dokumentoinnin puutteesta aiheutuvaa riskiä. 4 Valtionvelan riskienhallinnasta 4.1 Korkoriskin hallinta Valtion korkoriskitarkastelu perustuu Cost at Risk -analyysiin eli korkokassavirran varianssin tarkasteluun. Velan korkoherkkyyttä mallinnetaan systemaattisesti, ja erilaisten velanhallintastrategioiden kustannuksia vertaillaan analyysimalleja hyväksi käyttäen. Analyysien perusteella valitun strategisen korkoriskitavoitteen tarkoituksena on minimoida pitkän aikavälin odotetut korkokustannukset asetettujen riskirajoitteiden puitteissa. Velan korkoriskin hallinnassa käytetään johdannaissopimuksia, joilla muokataan velkasalkun korkoriskiasemaa eli keskimääräistä uudelleenhinnoittelujaksoa. Johdannaisten avulla valtio pystyy tehokkaasti eriyttämään korkoriskin hallinnan varainhankinnasta. 4.2 riskin hallinta riskien hallinnan yleisenä tavoitteena on varmistaa valtion kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan kaikissa olosuhteissa. Lyhytaikaista maksuvalmiusriskiä (alle 12 kk) hallitaan ylläpitämällä riittäviä kassavaroja ja sijoitettua likviditeettipuskuria sekä ottamalla lyhytaikaista vel-
Valtiokonttori 6 (6) kaa. Likviditeetin hallinta perustuu Valtiokonttorin ylläpitämään koko valtiosektorin kassaennustejärjestelmään. Valtion virastojen toimittamien ennustetietojen perusteella Valtiokonttori joko sijoittaa ylimääräisiä kassavaroja tai hakee markkinoilta lyhytaikaista rahoitusta. Vuodesta 2011 eteenpäin kassavarojen määrää on asteittain pienennetty maksuvalmiusanalyysiin perustuen. Valtionvelan pitempiaikaista jälleenrahoitusriskiä hallitaan varmistamalla riittävän monipuoliset varainhankinnan kanavat ja huolehtimalla siitä, että lainoihin liittyvät pääomakassavirrat eivät synnytä ajallisia rahoitusriskikeskittymiä. Lisätietoa valtion velasta ja velanhallinnasta osoitteessa: www.valtionvelka.fi