LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA TRADENOMI OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 210 opintopistettä Opintojen kesto 2012-2015 Hyväksytty 30.12.2011
OPETUSSUUNNITELMA 2(12) KOULUTUSOHJELMA Liiketalouden koulutusohjelma TUTKINNON LAAJUUS OPINTOPISTEINÄ 210 KOULUTUSOHJELMAN OPISKELUKIELI Suomi KOODI HBA12S1 TUTKINTO Tradenomi (AMK) TUTKINTOTASO Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) taso 6. AMK-tutkinto on kelpoisuudeltaan kandidaattitutkintoa vastaava tutkinto (Asetus 426/2005, 10 ) VALINTAPERUSTEET Hakijalla voi olla ylioppilastutkintotodistus, ammatillinen perustutkinto, ammatti- /erikoisammattitutkinto tai avoimessa ammattikorkeakoulussa 60 opintopisteen opinnot. Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Aikuisten valintakoe järjestetään 25.5.2012. Nuorisokoulutuksen koe järjestetään keskiviikkona 6.6.2012. Valintakokeessa on kolme osaa: kirjoitelma (10 p.), ennakkoaineistoon pohjautuvat monivalintatehtävät (15 p.) ja matemaattis-loogista ajattelua mittaava osa (10 p.). Kokeesta on saatava vähintään 5 pistettä, jotta koe on hyväksytysti suoritettu. Ennakkoaineisto julkaistaan osoitteessa www.jamk.fi ajalla 2.5.-6.6.2012. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opintooppaassa. KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. KOULUTUSOHJELMAN PROFIILI Koulutusohjelmakärjet profiloivat koulutusohjelman. Koulutusohjelmakärjet on kuvattu jäljempänä tarkemmin. Työelämäkontaktien syveneminen opiskeluaikana auttaa työllistymisessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelujen ajan. Liiketalouden koulutusohjelman työelämäyhteyksien syventäminen perustuu ns. verkottumismalliin. Tavoitteena on hyödyntää verkoston kumppaneita asiantun-
OPETUSSUUNNITELMA 3(12) tijoina ja kouluttajina. Työpaikkojen ohjaajat ja verkostokumppanit ovat mukana oppimisen tukena ammattikorkeakoulun opettajien ohella. Koulutusohjelmakärjet perustuvat Keski-Suomen alueen työvoima- ja osaamistarpeille. Kullekin koulutusohjelmakärjelle on rakennettu tiivis työelämäverkosto, joka edistää opiskelijan opintojen etenemistä, harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä Keski-Suomen alueelle. Tavoitteena on yksilöllisempi ohjaus ja opiskelijan osaamistarpeiden huomioiminen. Tiiviit työelämäyhteydet takaavat myös varmemman työllistymisen. Keski-Suomen maakunnan elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden tehtävä on kääntää koulutus ja osaaminen uusiksi innovatiivisiksi kaupallisiksi menestyksiksi. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminta (jatkossa T&K&I) kuuluu keskeisesti opiskelijoiden opintoihin ja opiskelijoilta ja henkilökunnalta odotetaan aktiivista otetta toiminnan edistämiseksi. Opiskelijat ottavat osaa hanketoimintaan ja saavat projektikokemusta ja opintopisteitä. Kaikkia opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä suunnittelevat hakeutuvat StartUp-yrittäjyyspolkuun, joka tarkoittaa yksilöllistä ja henkilökohtaista yrittäjyyteen valmentavaa ohjelmaa. Kauppiasyrittäjäksi aikoville on tarjolla Keskon toteuttama Kauppiasyrittäjyyspolku ja ohjelmaan valmentavat virtuaaliopinnot. JAMKin Generaattori hautomo on tarkoitettu edistämään opiskelijoiden yritystoimintaa opintojen aikana ja opintojen jälkeen. Keski-Suomi tarvitsee kansainvälistyvän yritystoiminnan tueksi kansainvälistyneitä liiketalouden osaajia. Koulutusohjelmassa on kehitetty kansainvälistyvän tradenomin opintopolku, joka mahdollistaa opiskelun kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Kansainvälistymisen tavoitteena on a) lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta vaihto-opiskelun, T&K&I - projektien ja harjoittelun muodossa, b) verkottaa kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen suuntautuneet opiskelijat alueen elinkeinoelämän kanssa, c) verkottaa ulkomaiset partnerit koulutusohjelmaan ja d) mahdollistaa myös kotimaahan jäävien opiskelijoiden valmiudet toimia kansainvälisesti. Liiketalouden opiskelijat tekevät tutkintoonsa vieraskielisiä opintoja vähintään 30 op joko kotimaassa tai ulkomailla vaihto-opiskelijana. KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän ammattikorkeakoulututkinnon liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat Opetussuunnitelmatyön perusteet asiakirjaan sekä koulutusohjelmakohtaisiin pätevyyksiin. Opetussuunnitelman mukaisesti koulutusohjelmasta valmistuu laaja-alaisen osaamisen hallitsevia tradenomeja, jotka itsenäisesti kykenevät hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista ja kehittymään siten työelämän muutok-
OPETUSSUUNNITELMA 4(12) sien mukana. Koulutusohjelman osaamistavoitteena on se, että tradenomilla on valmistumisen jälkeen laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten, hyvät viestintätaidot, hyvä kielitaito, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen ja alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Oheisessa kuvassa on hahmoteltu koulutusohjelman ydinosaaminen. Koulutusohjelman asiakkailleen tuottama ydinosaaminen on kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen. Ydinosaamista on myös tapa, jolla liiketoimintaosaaminen tuotetaan joustavasti henkilöstön pitkäaikaisia liike-elämän verkostoja hyödyntäen. Asiakkaana nähdään 1. opiskelijat ja 2. alueen työelämä (yritykset, julkishallinto, kolmas sektori ja välittäjäorganisaatiot). Opintojen aikana opiskelijat oppivat ymmärtämään liiketoiminnan perusasiat kokonaisvaltaisesti sekä soveltamaan oppia työelämässä. Kuva 1. Koulutusohjelman ydinosaaminen OSAAMISEN RAKENTUMINEN Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Useampi opintojakso muodostaa osaamisalueen (esimerkiksi finanssiala) ja oppiminen etenee osaamisalueittain. Ammatin vaativat pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. Opiskelijan tavoite on 60 op/vuosi. Ensimmäisen vuoden keväästä alkaen opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin, kun perusopinnot on suoritettu (Kuva 2). Kärjissä suoritettavissa opinnoissa korostuu työn opinnollistaminen. Kaikki opiskelijat voivat suorittaa kärkiin kuuluvia opintoja ja muodostaa siten omiin tavoitteisiinsa sopivan opintokokonaisuuden. Opiskelija voi myös koostaa kärjistä sopivia osaamiskokonaisuuksia, sillä esimerkiksi myynnin osaaja -kärjen voi yhdistää urheiluliiketoiminnan tai finanssialan kärjen kanssa. Kolmantena vuonna opiskelija kehittää ammatillista taitoperustaa. Opiskelussa korostuvat yhä enemmän käytännön liike-elämän työtehtävät. Opinnäytetyöt tehdään aina toimeksiantajalle ja kärjissä ne tehdään kärjen yhteistyökumppaneille. Aikuisopiskelijoille suunnataan erityisesti taloushallinnon ja talousjohtamisen syventäviä ammattiopintoja.
OPETUSSUUNNITELMA 5(12) Kuva 2: Pätevyys lisääntyy koulutusohjelmakärjissä Taulukossa 1 on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, niiden sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. TAULUKKO 1. Koulutusohjelman osaamisalueet ja niiden sisältö Osaamisalue Työelämävalmiudet (15 op) Liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma (45 op) Finanssiala Osaamisalueen kuvaus Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä. Opiskelijalla on oman alansa vahva eettinen perusta. Osaamisalue sisältää yleiset työelämäosaamisen taidot mm. opiskelijalle opinnoissa ja työssä tarpeelliset viestintä- ja projektityöskentelytaidot. Lisäksi perehdytään liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen yleisiin edellytyksiin sekä liiketoimintamahdollisuuksien analysointiin, liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Osaamisalueen opinnoissa opiskelija saa perusosaamisen yrittäjyyden, markkinoinnin, johtamisen, taloushallinnon ja rahoituksen sekä kansainvälisen kaupan osa-alueilta. Opiskelijalla on valmiudet liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja yrityksen perustamiseen. Finanssialan osaamisalue koostuu pankki- ja vakuutusalan toimialatuntemuksesta sekä riskienhallinnan, rahoituksen ja sijoittamisen toimintojen perusteiden hallinnasta. Finanssialan osaamisalueen opinnoilla suuntaudutaan ammattitaitoa vaativiin finanssisektorin asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtäviin.
OPETUSSUUNNITELMA 6(12) Esimiestyö ja johtaminen Global Business Competence Esimiestyö ja johtaminen osaamisalue kattaa johtamisen, esimiestyön ja henkilöstöhallinnon nykyaikaiset suuntaukset ja niiden merkityksen organisaation ja työyhteisön kehittämisessä. Opinnoissa tutkitaan organisaation strategiaprosessia, modernien johtamiskäsitysten korostamia painopisteajatteluja sekä sidosryhmäajattelun mukaisia vaatimuksia eri työtehtäviin liittyen. Yrityksen käytänteiden yhteys yrityksen sisäisten ja ulkoisten eettisten vaatimusten täyttämisessä on myös yksi osaamisalueen painopisteistä. Lisäksi tarkastellaan projekti-, prosessi- ja tiimijohtamisen työkaluja. The starting point is that students have sufficient language skills to be able to operate in an international environment. In addition to languages skills, global mindset and cultural awareness will be enhanced. Students are able to perform export and import tasks in a company/an organisation. They are able to launch the internationalisation process of a company and to perform duties related to international financing and payment transactions. They are familiar with export and import practices, the characteristics of various market areas, and the legal practices which regulate international trade. Taloushallinto ja toiminnanohjausjärjestelmät Osaamisalueeseen sisältyy opiskelijan taloushallinnon asiantuntijuuden kehittyminen ulkoisen laskentatoimen, verotuksen ja tilintarkastuksen alueilla. Lisäksi osaamisalue sisältää taloudellisen analysoinnin ja raportoinnin, toiminnanohjauksen sekä laskentajärjestelmien kehittämisen kannattavan liiketoiminnan tukena. Osaamisalue kattaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden taloushallinnon osa-alueita. Asiakkuus ja markkinointi Osaamisalueessa korostuvat valmiudet kehittyä työelämässä strategisen markkinoinnin osaajaksi, joka näkee uusia arvonlähteitä ja osaa luoda kilpailukykyisiä asiakas- ja verkostosuhteita. Strategisen markkinoinnin osaaja toteuttaa kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen asiakkuusjohtamisen ja brändijohtamisen koordinoinnin ja integroinnin avulla. Markkinointiosaaja hankkii tietoa kuluttaja-, julkishallinnon- ja yritysasiakkaista ja toimintaympäristöstä, tuottaa innovatiivisia tuote- ja palveluratkaisuja, kommunikoi ratkaisuista ja myy kannattavasti tuotteet ja palvelut. Markkinointiosaaja ymmärtää toimivansa organisaation ansaintalogiikan ytimessä.
OPETUSSUUNNITELMA 7(12) Muoti- ja vähittäiskauppa Oikeudelliset suhteet ja oikeusjärjestelmä Projektit, tutkimus- ja kehitystyö (55 op) Osaaminen rakennetaan kolmen projektin ympärille: markkinointiin ja verkkokauppaan, tuotteeseen ja hankintaketjuun. Osaamisalueella syntyy käsitys vähittäiskauppaan, kuluttajanäkökulmaan, johtamiseen, tuotetuntemukseen, hankintaan, myyntityöhön ja ostotoimintaan myös kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelija ymmärtää liiketoiminnan periaatteet ja yritysten ansaintalogiikan. Sovellusympäristönä on erityisesti vaatetuksen ja muodin ala. Yrittäjyyden edistäminen korostuu erityisesti projektioppisen kautta. Opiskelija tuntee oikeusjärjestelmän ja tietää, miten se ohjaa yhteiskunnan ja organisaatioiden toimintaa ja päätöksentekoa. Opiskelija osaa soveltaa eri oikeusalojen oikeusnormeja sekä analysoida ja ratkaista oikeudellisia ongelmia. Hän osaa hyödyntää oikeudellisia informaatiolähteitä. Osaamisalue sisältää kaikille pakollisia opintoja: projekti, harjoittelu sekä opinnäytetyö ja siihen liittyvät tutkimusopinnot. Opiskelija osaa suunnitella, käynnistää ja johtaa liiketoimintaosaamiseen liittyviä projekteja hyödyntäen projektijohtamisen työkaluja. Hän osaa hyödyntää liiketoimintaosaamiseen liittyviä kehittämistyökaluja sekä tuntee kehittämistyötä tukevien tutkimusprosessien eri vaiheet, tutkimusstrategiat sekä aineistonkeruun eri vaihtoehdot. Opiskelija osaa valita opinnäytetyöhönsä sopivan tutkimusotteen ja -menetelmät, soveltaa niitä sekä perustella tekemänsä valinnat. Hänellä on myös taito arvioida kriittisesti opinnäytetyönsä luotettavuutta, vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulosten hyödynnettävyyttä. Opiskelijat opiskelevat pakollisina vähintään noin 30 op vieraskielisiä opintoja tutkintoonsa eli 10 op/vuosi. Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja. Osaamisalueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op. Liiketalouden koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet ovat 1. asiakkuus- ja markkinointiosaaminen, 2. tuloksellisuusosaaminen, 3. ongelmanratkaisuosaaminen ja 4. toimialaosaaminen (esimerkiksi finanssialan osaaminen, kiinteistöalan talousosaaminen, julkisen- ja yksityisen sektorin juridinen osaaminen, vähittäiskauppa, urheiluliiketoiminta,..,) Opiskelijan oma aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ovat ratkaisevia asioita pätevyyksien kehittymisessä. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset ja pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. Päiväopinnoissa ja iltaopinnoissa opiskelevien opinnot poikkeavat lähinnä opintotarjonnan määrissä: päiväopintojen tarjonta on merkittävästi laajempaa kuin iltaopintojen tarjonta. Osa ammattiopinnoista tarjotaan joka toinen vuosi.
OPETUSSUUNNITELMA 8(12) Opintojen ensimmäinen vuosi: opiskeluvalmiudet ja liiketoiminnan perusteet Ensimmäisinä viikkoina opiskelijat tutustuvat tradenomin ammattiin ja verkottuvat keskenään. Ensimmäisenä vuonna opitaan tuntemaan tradenomin toimintaympäristö, kaupallisten aineiden perusteet, talouselämän perusteet ja liiketoimintaosaamisen perusteet. Viestintätaidoissa korostetaan kansainvälisiä työtehtäviä ja viestintää vieraalla kielellä. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tehdään ensimmäisen opintovuoden keväällä. Yrittäjäksi aikovat saavat henkilökohtaisen ohjaajan. Aikuisopintojen tarjonta: Opinnot järjestetään monimuotoisesti 2-4 kertaa viikossa iltaopintoina maanantaista torstaihin kello 17-20 välisenä aikana. Opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, ja se sisältää sekä lähi- että etäopiskelua. Verkko-opintoja kuuluu kaikille opiskelijoille opintojen eri vaiheissa. Opintoihin liittyvissä oppimistehtävissä on tarkoitus kehittää oman työpaikan tai alan muiden yritysten toimintaa. Opiskelu työn ohessa vaatii tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös ajan hallintataidot sekä perheen ja työnantajan tuki ovat tärkeitä opiskelun onnistumiseksi. Opintojen toinen vuosi: ammattiopinnot Toisena opiskeluvuonna keskitytään ammatillisen tietoperustan syventämiseen. Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisten valintojensa mukaan ja suuntautuvat aihealueisiin tai koulutusohjelmakärkiin. Opintojaksot ovat peräkkäisiä ja osaaminen kehittyy asteittain. Opiskelijalle kehittyvät hyvät oman koulutus- tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden tarkasteluun. Osa kysytyimmistä ammattiopinnoista järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja osa syventävistä opinnoista joka toinen vuosi. Ammattiopinnoissa opiskelija voi valita opintoja englannin kielellä. Näillä opintojaksoilla opiskelijalle alkaa kehittyä global mindset. Opintojen kolmas vuosi: projektiopinnot, työn opinnollistaminen ja harjoittelu Kolmantena opiskeluvuonna kehitetään erityisesti ammatillista taitoperustaa eli käytännön taitoja. Kolmannen vuoden tavoitteena on erityisesti opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistäminen. Lukuvuoden aikana opiskelijat tekevät 5-10 op pakollisia projektiopintoja. Koulutusohjelmakärkiin liittyvät työelämässä työskentelyjaksot tehdään myös lukuvuoden aikana. Tavoitteena on työn opinnollistaminen työelämäverkostossamme eli opiskelijoiden, työnantajien ja opettajien organisoimat oppimisprojektit, joiden tarkoituksena on kehittää ammatillista osaamista ja saada samalla opintosuorituksia.
OPETUSSUUNNITELMA 9(12) Ensimmäisen vuoden Projektitoiminnan perusteet täydentyvät kolmantena vuonna käytännöllisenä projektina. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman järjestäminen, hyväntekeväisyyskampanjan toimeenpano tai asunto-osakeyhtiön kirjanpidon järjestäminen. Liiketalouden opiskelijat tekevät 5-10 opintopisteen työelämäprojekteja. Harjoittelu on tärkein työllistymistä edistävä opintokokonaisuus. Harjoittelu tehdään yleensä kolmannen vuoden keväällä ennakolta hyväksytyn harjoittelusuunnitelman pohjalta. Harjoittelu tehdään pääosin yhdessä 20 viikon jaksossa. Opiskelijoita kannustetaan kansainvälistymään. Suosittelemme kaikille opiskelijoille opiskelua ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa ja -yliopistoissa. Opiskelija voi tehdä myös harjoittelun ulkomailla. Opintojen neljäs vuosi: tutkimusmenetelmät, opinnäytetyö ja valmistuminen Neljännen vuoden syksyllä tehdään opinnäytetyö ja metodiopintoja sekä vapaavalintaisia opintoja. Opinnäytetyö tehdään aina toimeksiantajalle. Opinnäytetyö voi olla tutkimus-, tuotekehitys-, kokeilu-, suunnittelu- ja kehityshanke. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa ja useamman tekijän tutkimus- ja kehittämishanketta. Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti ja opinnäytteessä suositaan monia erilaisia toteuttamistapoja. Vapaasti valittavat opinnot ovat oman koulutusohjelman, ammattikorkeakoulun toisen koulutusohjelman, avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoja. Opinnot voivat olla myös väyläopintoja, jotka täydentävät ammatillisen tutkinnon tehneen opiskelijan opintoja. ESIMERKKEJÄ VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMISPROFIILEISTA Liiketalouden opiskelijoista nuorisopuolen opiskelijat työllistyvät yleensä uusin tehtäviin ja aikuisopiskelijat palaavat entiseen työpaikkaansa. Esimerkkiprofiileja: yrittäjä, palkanlaskija, myyntipäällikkö, asiakaspalvelupäällikkö, hallintojohtaja, Hr-assistentti, vientimyyjä, opettaja. JATKO- OPISKELUMAHDOLLISUUDET Opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 /558/2009). Kaikkiin jatkoopintoihin on hakeuduttava erikseen.
OPETUSSUUNNITELMA 10(12) KOULUTUKSEN RAKENNEKUVAUS KAAVIONA (60 OP/VUOSI) op 60 OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 210 op 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5 5 50 40 30 30 60 55 5 20 10 0 PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ PAKOLLISET PERUSOPINNOT 15 20 10 5 VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT HARJOITTELU VAPAASTI VALITTAVAT Kuva 3: Liiketalouden koulutusohjelman opintojen eteneminen. OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA NIIDEN ARVIOINTI Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. Opintojakso suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Mikäli opetussuunnitelmassa ei toisin määrätä, hyväksytyt opintosuoritukset arvioidaan seuraavalla viisiportaisella asteikolla: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä). Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. Opintojakson arviointi voidaan suorittaa myös asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä.
OPETUSSUUNNITELMA 11(12) VALMISTUMISEN VAATIMUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot (opintojaksot, harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen sekä osoittaa vaadittavan kielitaidon) henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. OPISKELUMUODOT Koulutusohjelmassa opiskellaan pääosin Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa Rajadulla, Jyväskylässä. Valtaosa opinnoista tehdään kontaktiopetuksessa. Nuorten tutkintoon johtava koulutus järjestetään pääosin kello 8-18 välisenä aikana ja aikuisten tutkintoon johtava koulutus pääosin maanantaista torstaihin kello 17-20 välisenä aikana. Aikuisopiskelu toteutetaan monimuotoisesti lähiopetuksena tai etäopiskeluna. Opiskelija voi valita opintoja oman tavoiteammattinsa mukaisesti liiketalouden koulutusohjelman laajasta opintotarjonnasta. Opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Opintoja voi ottaa ohjatusti sekä päiväettä iltatarjonnasta. Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen virtuaali- ja avoimen amkin opintoja voidaan hyväksyä rajatusti tutkintoon. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen on poistunut ja opiskelijoille avautuu mahdollisuus työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi voidaan ottaa muutama opiskelija lukukausittain. He tekevät opintoja varsinaisten tutkintoopiskelijoiden kanssa yhdessä. Tutkinto-opiskelijat eivät valitse opintoja oman ammattikorkeakoulun avoimen amkin tarjonnasta. Ohjauksen tulee olla toimivaa ja jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen tutoropettaja. KOULUTUSOHJELMAN VASTUUHENKILÖ Nuorten ja aikuiskoulutuksen tutkintoon johtavan koulutuksen vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Pertti Pernu. 040 8366 920, email etunimi.sukunimi@jamk.fi. Nuorten koulutuksen koulutusvastaava on yliopettaja Anne Eskola. Aikuiskoulutuksen koulutusvastaava on lehtori Pekka Vanhanen. KOULUTUKSEN SUUNNITTELU Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden lisäksi liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat olleet 1) kansainväliset laatuvaatimukset, 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet sekä 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) sekä 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQF-työryhmän tulokset)
OPETUSSUUNNITELMA 12(12) Opetussuunnitelma perustuu tulevaisuuden ennakoituun osaamisen sekä ennakoitavaan toimintaympäristön muutokseen. Tätä opetussuunnitelmaa käytetään liiketalouden koulutusohjelman nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Suunnittelun lähtökohtana on vetomainen, laadukas ja opiskelijat työllistävä koulutusohjelma, joka tekee mahdolliseksi opiskella tutkinto valmiiksi 3,5 vuodessa. Koulutusohjelma on ollut mukana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) laatuyksikköarvioinnissa lukuvuonna 2009-2010. Koulutusohjelma sijoittui 16 joukkoon valtakunnallisessa arvioinnissa. YKSIKKÖ Jyväskylän ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja palvelut, liiketalouden koulutusohjelma Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä LISÄTIETOJA LAADUNHALLINTA Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. Laadunhallinnassa on neljä elementtiä: 1) suunnittelu, 2) toiminta, 3) seuranta ja arviointi ja 4) laadun parantaminen. Laadunhallinnan tärkeimmät elementit koulutuksessa ovat SUUNNITTELU: JAMKin strategia, pedagogiset periaatteet, TKI-työn periaatteet, TATU-sopimus, OPS & HOPS TOIMINTA: koulutusprosessit, tutkintosääntö, opinto-opas SEURANTA JA ARVIOINTI: opintojaksopalaute, opiskelijapalaute, seurantakyselyt, ulkoiset arvioinnit LAADUN PARANTAMINEN: seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen, päivittäinen parantaminen. Katso lisätietoja JAMKin laatukäsikirjasta. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamien pedagogisten periaatteiden mukaisesti. EETTISET PERIAATTEET Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (Sisäinen hallitus 15.12.2010) eettisten pariaatteiden mukaisesti. VIIMEISIN PÄIVITYS