1 2012 näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille teema Elinvoimaa! 10 14 23 24 Suomeen Euroopan paras työelämä Vigo toimii ponnahduslautana menestykseen Loppukiri-senioritalo yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa
Sisältö teema 10 Elinvoimainen ihminen 16 Elinvoimaisuus vie eteenpäin Kokosimme hyvinvoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita pohtimaan, miten ihmisten elinvoimaisuutta voitaisiin edistää ja löytyisikö sen tiimoilta kansainvälistä huippuosaamista. 15 GALLUP Mistä sinä saat elinvoimaa? Vastaajina koululainen Veera Jalava, yrittäjä Kari Lehkonen ja eläkeläinen Päivi Kuusterä. Kiihtyvyysanturit aktivoivat liikkumaan Hookien uutta liikuntasovellusta pilotoiva testiryhmä on asettanut itselleen leikkimielisen tavoitteen. Tehtävänä on liikkua porukalla niin paljon, että USA:n rannikolta rannikolle kulkeva tuhansien kilometrin virtuaalinen matka tulee täyteen. 20 kasvuyrityksen tarina 24 suunnannäyttäjä 28 ideasta konseptiksi Kyllästyminen synnytti menestysidean Diabeteksen hallintaan tuotteita kehittävä Mendor on vauhdikkaassa kasvussa. Tiellä ovat avittaneet mm. Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma ja julkiset sekä yksityiset rahoittajat. Loppukiri-senioritalo yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa Yhteisöllisyyttä näkyvimmillään on arkiiltojen yhteisruokailu. Jokainen talon asukas osallistuu yhteisiin töihin arkiiltojen ruoanlaittoon ja yhteistilojen siivoukseen. Itsenäisen elämän tähden Puhuvan pakastimen ja puhuvan uunin yhdistelmä syntyi, kun ymmärsin kuunnella kumppaneitani, sanoo Menumat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttinen. 30 lisäarvoa asiakkaille Näkymättömät voimat käyttöön 3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISSÄ 9 UUSIA JULKAISUJA 27 RISTEYKSESSÄ Elinvoimaisempaa Eurooppaa etsimässä 33 UUTISIA 34 NIMITYKSIÄ 35 YHTEYSTIEDOT 2 NÄKÖALAT 1 2012
Pääkirjoitus Elinvoimainen ihminen Tekesin keskiössä Elinvoimainen ihminen on valittu Tekesin yhdeksi kuudesta strategisesta painopistealueesta, joka tarkastelee yksilön hyvinvointia kokonaisuutena huomioiden ihmisen koko elinkaaren ja ympäristön. Tekesin tehtävänä on olla tukemassa aihepiiriin strategisen tutkimuksen, liiketoiminnan ja palvelujärjestelmien kehittymistä Suomessa. Tärkeinä osa-alueina ovat terveyden edistäminen ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen, jossa keskeisimpänä työkaluna on meneillään oleva Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelma. Ohjelman loppukaudella 2012-2015 tullaan painottamaan aiempia vuosia vahvemmin terveys- ja hyvinvointialan yritysten uudistumista sekä kasvun ja kansainvälistymisen tukemista. Olennaisena osana Elinvoimaisen ihmisen strategiaa ovat myös työorganisaatioiden ja oppimisen kehittäminen sekä vapaa-ajan merkitys osana ihmisen hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin toimiala on suuressa murroksessa kaikkialla maailmassa tähdäten entistä kokonaisvaltaisempaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Suomesta puuttuvat suuren mittaluokan kansainväliset yritykset, mutta meillä on sen sijaan koko joukko innovatiivisia yrityksiä niin bio/lääkealalla, terveydenhuollossa kuin tietoja viestintätekniikan alueillakin. Julkisen ja yksityisen sektorin entistä vahvempi sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen sekä tekemään asioita uudella, entistä fiksummalla tavalla avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä antaa suomalaisille toimijoille merkittävää kilpailuetua vastata tähän globaaliin haasteeseen. Elinvoimaista alkanutta uutta vuotta! Minna Hendolin Bio-, lääke- ja elintarvikealueen toimialajohtaja Tekes Numero 1 2012 24.2.2012 JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: Eeva Anundi Taitto: Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Seuraava numero ilmestyy 1.6.2012 NÄKÖALAT 1 2012 3
Kuva: ZenRobotics Oy Kuva: Raita Sport Oy Valokeilassa Koonnut: Pia Mörk ZenRobotics Euroopan innovatiivisin ympäristöalan yritys Suomalainen ZenRobotics Oy voitti EEP Gold Awardin, joka myönnetään vuoden innovatiivisimmalle ympäristöalan tuotteelle Euroopassa. ZenRobotics kehittää kotimaiseen huippututkimukseen pohjautuen täysin uudenlaista jätteenkäsittelyjärjestelmää. ZenRoboticsin päätuote ZenRobotics Recycler poimii robottien avulla jätevirrasta haluttuja esineitä ja raaka-aineita, tekoälyn ohjaamana. Laitteiston kansainväliset toimitukset alkavat vuonna 2012. Sitä markkinoi jälleenmyyjäverkosto yli 50 maassa. Tekes ratkaisevassa roolissa ZenRoboticsin tuotekehityksessä Tekesin tuki on ollut alusta asti ratkaisevassa roolissa. Murrokseen pyrkiviä, suorastaan vallankumouksellisia teknologioita kehitettäessä mennään aina tuntemattomalle alueelle, jolloin riskit - ja toisaalta myös mahdolliset voitot - ovat suuria. Ilman luotettavaa ja pitkäaikaista rahoituskumppania tämän luokan hankkeisiin ei voisi ryhtyä, korostaa ZenRoboticsin perustajaosakas ja teknologiajohtaja Harri Valpola. www.zenrobotics.com SHOK Summit kokoaa vaikuttajat Strategisen huippuosaamisen keskittymissä eli SHOKeissa tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä tulevaisuuden tärkeimmillä alueilla. Innovaatiot muutetaan niissä ketterästi kasvuksi ja hyvinvoinniksi. Tekes on keskittymien merkittävä rahoittaja. 25.4.2012. Helsingissä järjestettävässä SHOK Summit -tapahtumassa on mahdollisuus tutustua kaikkien kuuden SHOKin tuloksiin. Pääministeri Jyrki Katainen avaa päivän seminaariosuuden. Ohjelma sisältää korkeatasoisia puheenvuoroja sekä tutkimus- että yritysmaailmasta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 28.3. mennessä. Tilaisuuteen on rajoitetusti paikkoja. LED-näytöt vievät jäähallien laitamainokset uuteen aikaan Moderneja LED-näyttöjä hyödyntävä laitamainosjärjestelmä on syrjäyttämässä perinteiset jäähallien laitamainokset. Järjestelmän avulla mainostulot on mahdollista moninkertaistaa. Ensimmäinen järjestelmä on käytössä Raksilan jäähallissa Oulussa. Jääkiekkokaukaloihin erikoistunut Raita Sport Oy on kehittänyt modernin laitamainosjärjestelmän Tekesin osarahoituksella ensimmäisenä Suomessa. Laitamainosjärjestelmämme ansioista jääkiekkoseura tai halliyhtiö voi lisätä mainostulojaan. Kaukalon laidassa olevaan LED-näyttöön voidaan myydä useita vaihtuvia mainoksia. Pelien katsojien viihtyvyyttä parantaa se, että mediakuutiossa voidaan näyttää enemmän pelitapahtumiin liittyviä uusintoja, kun videomainoksia ajetaan kaukalon laidoilla olevilla LED-näytöillä, kertoo Raita Sportin toimitusjohtaja Tuomo Hyvärinen. Uusi järjestelmä tulee kasvattamaan liikevaihtoamme vuositasolla vähintään 10 prosenttia ja lisää työntekijöiden määrää usealla henkilöllä niin valmistuksessa, asennuksessa ja käytössä. www.shok.fi/shok-summit 4 NÄKÖALAT 1 2012
Kuva: UBI Challenge Jokapaikan palveluja testattiin kilpailulla Oulussa Oulun keskustan jokapaikan tietotekniikan infrastruktuuri tarjosi alan huippututkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden testata uusia yhteisöpalveluja aidossa käyttöympäristössä viime vuonna. Ensimmäisen kansainvälisen UBI-sovelluskehityskilpailun voitti sveitsiläisen Luganon yliopiston joukkue. Sen kehittämä palvelu luo automaattisesti hauskoja faktoja, joissa paikkakohtainen reaaliaikainen sisältö yhdistyy sattumanvaraisesti valmiiksi tietokannassa oleviin sisällönpalasiin. Voitosta kamppailivat myös kollektiivinen kaupunkimuisti Kreikasta, saksalais-sveitsiläinen digitaalinen ilmoitustaulu sekä espanjalainen juoksuyhteisöpalvelu. Kaikki neljä finaaliin valittua palvelua olivat vapaasti käytettävissä Oulun keskustan ubinäytöillä heinäkuusta joulukuun loppuun asti. Kilpailu oli osa monitieteistä UBI-tutkimuskokonaisuutta, jota koordinoi Oulun yliopisto. Rahoittajana on muun muassa Tekesin Ubicom-ohjelma. www.ubioulu.fi/en/ubi-challenge Liukastumiset kuriin Sievin Jalkine Oy kehitti jalkineeseen nastamekanismin, jonka voi kytkeä helposti päälle ja pois. Innovaatio vähentää liukastumistapaturmia. Lukijan tärppi Lehti sisältää paljon kiinnostavaa luettavaa. Erityisesti innostuin artikkelista Elinvoimaisuus vie teenpäin. Elinvoiman salaisuus on pitkään askarruttanut mieltäni, hienoa, että se on Tekesin strategian yksi painopiste. Toivottavasti saamme tätä kautta tietoa myös siitä, milkä ihmisissä synnyttää ja ylläpitää elinvoimaa.sitä tarvittiin kosolti myös meidän Loppukiri-hankkeessamme, josta myös kerrotaan lehden sivuilla. Toinen lukijavinkki koskee ajankohtaista asiaa: on taas liukastelun aika. Pikku-uutinen, Liukastumiset kuriin, Sievin jalkineen nastamekanismista on hieno kehitystuote. Kumpa nastajalkineista vielä kehitettäisiin naisillekin sopiva kaunis malli! Nuorten hanke, Kyllästyminen synnytti menestysidean, myös ilahdutti. Kumpa yhä useammat vaihtaisivat kyllästymisen innostukseen. Sirkka Minkkinen Kuva: eeva anundi Teksti: Tiina Lifländer Kuva: Sievin Jalkine Sievi toi turva- ja työjalkinemarkkinoille ensimmäisenä maailmassa uuden, patentoidun nastamekanismin. Se lisää turvallisuutta talvikelien työntekoon. Kaatumistapaturmat aiheuttavat terveydenhuollolle runsaasti kustannuksia. Tässä on yksi keino, jolla kaatumisia ja niiden aiheuttamia kustannuksia voidaan ehkäistä. Tätä nastajalkinetta on helpompi käyttää kuin erikseen laitettavia liukuesteitä, kertoo Sievin Jalkine Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Jokinen. Nastat esiin avaimesta pyöräyttämällä Jalkineen pohjarakenteessa on sisäänrakennettu nastamekanismi. Nastat saadaan käyttöön kengässä olevasta avaimesta pyöräyttä- mällä. Sisätiloihin siirryttäessä nastat saadaan pohjan sisään, eivätkä lattiapinnat vaurioidu. Sievi Spike -jalkineparissa on 12 vahvarakenteista nastaa sekä varvas- ja naulaanastumissuoja. Uusimpana tulokkaana on malli myös vapaa-ajan käyttöön. Nostimme Tekesin kannustamana kehittämishankkeen vaativuustasoa. Tuloksena oli hyvä tuote markkinoille ja tyytyväisiä asiakkaita, kertoo Jokinen. Sievin Jalkine Oy on Pohjois- Euroopan johtava jalkinevalmistaja, joka työllistää yli 550 henkeä tehtaillaan Sievissä ja Oulaisissa. Viennin osuus tuotannosta on noin 50 prosenttia. Kuva: sievin jalkine oy NÄKÖALAT 1 2012 5
Uutta Tekesissä Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin. teksti: Kaj Nordgren kuva: Istockphoto, Housemarque eliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon. Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, kuten maailman ladatuin peli Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne. Alan kuumimpia nimiä nousee Suomesta jatkuvasti, uusimpina mm. Grey Area Shadow Citiesillaan ja Supercell. Huippuosaamista Suomeen Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla Lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittanut Housemarque on yksi Suomen menestyneimpiä pelifirmoja. Yritys kehittää pelejä usealle alustalle hyödyntäen digitaalista jakelua. Kuvassa Furmins. 6 NÄKÖALAT 1 2012
tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri. Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Tällä hetkellä suunniteltuina tavoitteina on kehittää mm. uudenlaisia toimintamalleja, monimediaformaatteja (pelin ketterä kehitys usealle alustalle yhtä aikaa, pelin tuotteistaminen esim. elokuvaksi ja muiksi kuluttajatuotteiksi), digitaalisen jakelun liiketoimintamalleja sekä liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on myös verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Yritykset ostavat esim. tutkimuspalveluja määritellyiltä alueilta ja ohjelman projekteissa yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeässä osassa. Muutakin kuin viihdettä Jo nyt sosiaaliset pelit ja verkot voidaan valjastaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen eli joukkoistamiseen (crowdsourcing). Pelillisyys (gamification) on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Tulevaisuudessa pelit ja simulaatiot voivat olla viihdekäytön lisäksi osana koulujen oppimisympäristöjä sekä yritysten koulutusta ja valmennusta. Pelien kehitykseen käytettäviä edistyksellisiä työkaluja voidaan hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla esimerkiksi mallinnuksessa, simuloinnissa ja käyttöliittymien suunnittelussa; perinteistä ohjelmistotuotantoa unohtamatta. Tekesillä pitkä kokemus pelialan rahoituksesta Pääosin pk-yrityksille suunnatussa ohjelmassa tavoitteet kohdistuvat nimenomaan niiden tarpeisiin. Pitkäkestoisen tutkimuksen sijaan tarkoitus on hyödyntää olemassa olevaa osaamista, päästä nopeasti käytännön tekemiseen, mutta myös luoda uutta ja ottaa riskiä. Ohjelma valmistellaan nopealla aikataululla ja mikäli käynnistämispäätös tehdään, toiminta alkaa toukokuussa. Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa systemaattisesti vuodesta 2000 asti. Vuositasolla rahoitus on ollut useita miljoonia euroja. Tekes lisää riskinottoa ja etsii kasvuyrityksiä Tekes on uudistanut yritysrahoituksen perusteet. Rahoitusta kohdistuu nyt entistä vahvemmin kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin nuoriin yrityksiin sekä uudistumista hakeviin pk-yrityksiin. avoitteena on löytää yrityksiä, joilla on aito halu ja kyky saavuttaa menestystä. Lisäksi erityistä painoa annetaan yrityksen kilpailukyvylle ja tuottavuudelle sekä sille, että yrityksellä on erinomainen ja osaava tiimi. Nuoria kasvuyrityksiä varten perustetaan uusi, yhdeksäs liiketoiminta-alue keväällä 2012. Tavoitteena on nostaa nuorten kasvuyritysten profiilia strategiassa linjatulla tavalla ja varmistaa Tekesissä alan osaamisen kehittyminen. Suomi tarvitsee kipeästi uusia menestystarinoita ja innovaatioita. Haluamme omalta osaltamme turvata suomalaista hyvinvointia panostamalla entistä vahvemmin kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten rahoitukseen, johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä painottaa. Muutos merkitsee rahoitettavien projektien ja tutkimushankkeiden osalta myös entistä suurempaa valikoivuutta. Rahoitettujen projektien määrä vähenee, mutta projektien koko kasvaa. Tähän sisältyy luonnollisesti riski. Uskomme, että onnistumiset merkittävissä kehitysprojekteissa sekä yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä kattavat joidenkin mahdolliset epäonnistumiset, Hiekkanen-Mäkelä sanoo. Vuonna 2012 Tekesin rahoitusvaltuudet ovat 554 miljoonaa euroa. Laskua vuoteen 2011 verrattuna on noin 50 miljoonaa euroa. Rahoituksesta yritysten osuus on noin kaksi kolmasosaa. Loput kohdistetaan elinkeinoelämää hyödyntävään tutkimukseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille. Nuorille, alle 6-vuotiaille yrityksille varataan noin kolmasosa yrityksille suunnatusta rahoituksesta eli yli 120 miljoonaa euroa, kertoo rahoitusjohtaja Kristiina Laurila. Rahoituksen periaatteiden uudistaminen on jatkoa Tekesin strategiatyölle, jossa keskeiseksi teemoiksi nousivat edelläkävijyys, uudistuminen sekä kasvu ja kansainvälistyminen. Tekes valitsee rahoituskohteensa tarkastelemalla yritystä kokonaisuutena, ei vain yksittäisen kehittämisprojektin näkökulmasta. Innovatiivisuuden ja uutuusarvon lisäksi keskeistä on yrityksen kasvuhalu ja kykyä kaupallistaa kehitystyön tulokset. Myös julkisen tutkimuksen rahoituksen periaatteita on muutettu uuden strategian mukaiseksi. www.tekes.fi/uusirahoitus NÄKÖALAT 1 2012 7
Uutta Tekesissä Historiallinen satsaus sähköajoneuvoalalle Suomen historian suurimmat sähköajoneuvojen ja niiden järjestelmien testihankkeet käynnistettiin Helsingissä joulukuussa 2011. Olemme tänään käynnistämässä Suomen historian suurinta sähköajoneuvojen ja niiden latausjärjestelmien kokeiluhanketta, totesi elinkeinoministeri Jyri Häkämies 8.12.2011 Helsingissä suomalaisen sähköajoneuvoalan kehitys- ja liiketoimintahankkeiden esittelytilaisuudessa. Tekesin EVE-ohjelman tavoitteena on sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kahta ohjelmaan kuuluvaa hanketta yli 9,5 miljoonalla eurolla. Tämä on energiatukipäätöksenä ministeriön suurin satsaus sähköautoiluun, Häkämies totesi. EVE-ohjelmassa on yhteensä viisi hanketta. Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne keskittyy kuluttajanäkökulmaan ja Kestävää kaupunkielämää -hanke puolestaan valmistajanäkökulmaan. Sähköiset työajoneuvot -hanke keskittyy erilaisiin työkoneisiin ja niiden järjestelmiin. WintEVE-hanke kehittää Pohjois-Suomessa sähköajoneuvojen talviominaisuuksia. Tampereelta johdettu EVELINA-hanke puolestaan kehittää valtakunnallista sähköajoneuvojen kokeilu- ja testausympäristöä. Tekesin panostus ohjelmaan on yli 30 miljoonaa ja ohjelman kokonaisbudjetti yli 100 miljoonaa euroa. Hankkeiden kautta ohjelmassa on mukana yli 50 toimijaa, jotka ovat alan yrityksiä, kaupunkeja ja yliopistoja. www.tekes.fi/ohjelmat/eve Tekes mukana designpääkaupunkivuodessa esignpääkaupunkivuoden 2012 vietto on aloitettu näyttävästi. Myös Tekes on mukana vauhdittamassa muotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Word Design Capital (WDC) -hankkeen tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittäminen muotoilun avulla. Tekes osallistuu WDC-vuoteen Muodosta tulosta -aktivointiprojektin sekä Serve-, Tila- ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmien kautta. Lisäksi Tekes osallistuu WDCvuoteen vaikuttavuustiedon visualisoinnin hankkeella ja palveluinnovaatioita edistävällä EPISIS-projektilla. www.wdchelsinki2012.fi 8 NÄKÖALAT 1 2012
Tulokset ja vaikutukset esiin uudella tavalla Uusia julkaisuja Tekesin ohjelmistoliiketoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen keskittynyt Verso-ohjelma (2006 2010) visualisoi tuloksiaan ja vaikuttavuutta uudella tavalla. Prezi-alustalle yhteistyössä Hahmota Oy:n kanssa rakennettu Versopuu esittää graafisesti kaikki ohjelman toimialat, niille kohdistetun rahoituksen sekä liikevaihdon ja henkilöstön kehityksen caseja unohtamatta. www.bit.ly/yytysj Tekesin katsauksia Uusiutuvan dieselin kehityspolku 285/2011 Biopohjaisten dieselpolttoaineiden kehitys tutkimuksesta tuotantoon kesti noin 15 vuotta. Julkaisu kuvaa kehityskaarta vuosien kehitystyöstä Neste Oilin mittavaan tuotantoon. www.tekes.fi/u/biodiesel_285_2011.pdf Muita Tekesin esitteitä Tekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. www.tekes.fi/fi/document/51921/rahoitusesite2012_ pdf Business Opportunities at the United Nations for the Finnish Safety and Security Industry 290/2012 Yhdistyneet Kansakunnat organisaatioineen tarjoavat potentiaalisia markkinoita turvallisuus-alan yrityksille. Raportti antaa yrityksille tarvittavia tietoja liiketoimintamahdollisuuksien avaamista varten. www.tekes.fi/fi/document/55157/12_business_ opportunities_pdf Better results, more value - A framework for analysing the societal impact of Research and Innovation 288/2011 Julkaisuun on koottu keskeiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ilmiöt ja indikaattorit. www.tekes.fi/u/better_results_more_value.pdf Systeemisen muutoksen haasteet - Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia 286/2011 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä teoreettisesti tutkimuskirjallisuuden perusteella että empiiristen tapaustutkimusten kautta. Tutkimuksessa luodaan tiivis katsaus systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä niiden ominaispiirteitä ja dynamiikkaa koskevaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Tarkasteltavat tutkimussuuntaukset ovat innovaatiojärjestelmien tutkimus, liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tutkimus sekä sosioteknisten järjestelmien muutos. www.tekes.fi/u/systeemisen_muutoksen_haasteet.pdf Käyttäjälähtöiset tilat - Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Tietoa ja käytännön esimerkkejä työympäristöjen suunnitteluun ja tilojen käyttöön kestävän kehityksen, käyttäjälähtöisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta. www.tekes.fi/fi/document/55157/12_business_ opportunities_pdf Focus 2012 Vuoden 2012 Focus nostaa esiin Suomen vahvuuksia erityisesti muotoilun, startup-yrittäjyyden, pelien ja luonnonvaratalouden aloilla. www.focusmagazine.fi/focus/80910/ (digipaperi) TekEsin ohjelmien esitteitä Muodosta tulosta Muotoiluosaamisen aktivointihanke 2011 2012 Muodosta tulosta -aktivointihanke tarjoaa pk-yrityksille tietoa muotoilumenetelmien hyödyntämisestä osana liiketoiminnan kehittämistä www.tekes.fi/fi/document/51945/muodosta_tulosta_pdf NÄKÖALAT 1 2012 9
Teema Elinvoimaisuus vie eteenpäin Kokosimme hyvinvoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita pohtimaan, miten ihmisten elinvoimaisuutta voitaisiin edistää ja löytyisikö sen tiimoilta kansainvälistä huippuosaamista. Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Eeva Anundi 10 NÄKÖALAT 1 2012
Elinvoimaisuuden eväitä pohtimassa Jari Hakanen Työterveyslaitokselta, Saara Hassinen SalWe Oy:stä, Ari Ahonen RYM Oy:stä ja Kari Kohtamäki VTT:ltä. SalWe on terveyden ja hyvinvoinnin SHOK (strategisen huippuosaamisen keskittymä) ja RYM on rakennetun ympäristön SHOK. eskellä talvista räntäsadetta on haastavaa pohtia, mitä tarkoittaa ihmisen elinvoimaisuus. Ainakin sään puolesta on vaikea löytää mitään rakentavaa sanottavaa. Onneksi ainakin ulkoiset keinot on keksitty Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevasta valtavasta liikuntakeskuksesta löytyy beach volley -kenttä, jonne on upottavan rantahiekan lisäksi pystytty ilmanvaihdolla luomaan hellepäivän lämpöä mallintavat olosuhteet. Siispä lepotuolit esille, ja aiheen kimppuun. Ensimmäiseksi keskustelun kohteeksi nousee kysymys siitä, miten kukin keskustelija elinvoimaisuuden mieltää. SalWen toimitusjohtaja Saara Hassisen mielestä fyysisesti sairas ihminenkin voi olla tyytyväinen elämäänsä ja elinvoimainen. Siten hänkin pystyy luomaan positiivisuutta ympärilleen. Innovatiivisia ratkaisuja rakennettuihin ympäristöihin suunnittelevan RYM:n toimitusjohtaja Ari Ahonenkin on sitä mieltä, että ihmisen elinvoimaisuudessa on kyse enemmänkin asenteesta kuin fyysisestä suorituskyvystä. Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen sanoo työelämää tutkiessaan huomanneensa, että elinvoimaisuutta katsotaan usein oireiden näkökulmasta, sen sijaan, että ajateltaisiin, mikä aiheuttaa ihmisessä innostusta ja miten se ilmenee. Elinvoimainen ajattelu ei saisi sulkea ketään pois. Elinvoimainen yhteisö pystyy mahdollistamaan muidenkin kukoistuksen, hän pohdiskelee. VTT:n asiakaspäällikkö Kari Kohtamäki toteaa, että Tekesin Elinvoimainen ihminen -strategiassa on hyvää juuri se, että ihminen on keskiössä ja innovatiivisten ratkaisujen tehtävänä on tuottaa iloa ja luovuutta, jotka ovat myös tuottavuuden elementtejä. Innostaminen on avainasemassa Saara Hassinen uskoo, että tulevaisuudessa terveydenhuollon ajattelumalli keskittyy entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja elinvoimaisuuteen kannustamiseen kuin pelkkien sairauksien hoitamiseen. NÄKÖALAT 1 2012 11
Paljon asioita tulee ihmisten itsensä hoidettavaksi, koska kuorman julkisella puolella on kevennyttävä. Kari Kohtamäki muistuttaa, että ikärakenteen aiheuttamat realiteetit pakottavat keksimään uusia keinoja työelämän tuottavuuteen. Motivoitunut ja innostunut ihminen saa paljon aikaa. Sellainen myös tarttuu ympäristöön. Niitä, jotka ovat oikeasti syrjäytymisvaarassa, olisi taas rohkaistava seisomaan omilla jaloillaan, hän toteaa. Jari Hakanen muistuttaa, ettei vähemmällä enemmän -ajattelua voida kuitenkaan repiä ihmisten selkänahoista. Olisi pohdittava, miten vaikkapa organisaatioiden välisessä yhteistyössä olisi hyödynnettävissä asioita, joihin ei ole aiemmin ymmärretty tarttua, hän sanoo. Ari Ahosen mielestä olisi hyvä, että esiin nostettaisiin mahdollisimman erilaisia näkökulmia. RYM:ssä meidän tehtävänämme on muiden muassa pohtia, miten rakennettu ympäristö voi vaikuttaa ihmisen elinvoimaisuuteen. Näkisin, että rakennetun ympäristön tulisi jatkossa olla enemmän uusien innovaatioiden mahdollistaja kuin niiden rajaaja. Parhaimmillaan voisimme olla alusta muille toimialoille. Ahosen mielestä vaikkapa työelämän mielekkyyden pohtimisessa tärkeintä on visioiden tekeminen ja ihmisten kokoaminen yhteen eri toimialoilta. Näin voidaan luoda pohjaa tuleville haasteille. Kari Kohtamäki on samoilla linjoilla. Kun ratkaistaan terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia toimintatapoja uudistamalla, luodaan samalla liiketoimintamahdollisuuksia. Meillä on kehittynyt yhteiskunta ja innovaatiojärjestelmä, jossa julkiset ja yksityiset toimijat voivat aidosti toimia ja oppia yhdessä. Jari Hakasen mielestä etenkin työelämässä on korostettu liiaksi johtamisen muutosta. Olisi myös mietittävä, miten ihminen voi itse tehdä työstään innostavamman etsimällä omia ratkaisuja ja uusia haasteita. Tällaisesta innostuksesta ja mielekkyydestä on mahdollista kasvattaa isompi kulttuurinen muutos. Ari Ahonen toivoo, että rakennettu ympäristö voisi osaltaan luoda stimulantteja ihmisten työssä viihtyvyyteen ja inspiroida tekemään asioita. Hyvinvoinnista kasvaa liiketoimintaa Saara Hassisen mielestä yksi elinvoimaisen yhteiskunnan isoista kysymyksistä on, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö saadaan toimimaan entistä paremmin. Mielestäni eri toimialojen olisi uskallettava entistä paremmin kokeilla yhteistyötä ja löytää sen kautta konkreettisia hyötyjä. Tällainen yhteistyö SalWessa on jo aloitettu. Eliksiirit-ohjelmassa tutkitaan, miten ihminen motivoituu ja miten hänet koukutetaan vaikkapa suosimaan terveellisiä elämäntapoja. 12 NÄKÖALAT 1 2012
Uusissa käytännöissä piilee potentiaalia Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaa on suunnattu uudelleen helmikuun 2012 alusta lähtien. Vuonna 2008 käynnistetyn ohjelman tarkistetut tavoitteet fokusoituvat kolmeen aihealueeseen, jotka ovat vaikuttavat ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut, lisääntynyt ennaltaehkäisevä toiminta sekä monipuolistunut kumppanuus ja yhteistyö. Ohjelman käynnistyessä tulokulmana oli julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevan palvelujärjestelmän kehittäminen. Tekesin toimialajohtaja Pia Harju-Autti kertoo, että väliarvioinnin aikana saadun palautteen ja kokemusten kautta on päädytty nostamaan vahvemmin esille erityisesti pk-yritysten kasvumahdollisuudet ja kansainvälistyminen. Tekes haluaakin kannustaa erityisesti pk-sektorin yrityksiä kehittämään uusia hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalle. Parhaimmillaan voitaisiin kehittää vientituotteita ja tuotteistaa alan osaamista, joissa myös kasvu ja kansainvälistyminen ovat tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on joitakin selkeitä edelläkävijäyrityksiä, mutta ehkä liikaa vielä sellaista ajattelua, että kotimarkkinatkin riittävät. Potentiaali on kuitenkin iso, kun miettii esimerkiksi jo nykyteknologiaa ja niiden ympärille rakennettavien palvelujen mahdollisuuksia, Harju-Autti toteaa. Palveluiden kehittämishankkeiden lähtökohtana tulee olla vahva ymmärrys asiakkaiden tarpeista. Toinen keskeinen periaate on kumppanuus, joka näkyy myös ohjelmatasolla. Meillä on koko ajan tiivistyvä yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, koska yhdessä voimme vahvemmin edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, sanoo Harju-Autti ja toivoo hankkeisiin rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä sekä vahvaa edelläkävijyyden elementtiä. Syntyneiden odotettavissa oleva elinikä muutamissa maissa. JAPANI suomi argentiina saudi-arabia venäjä etelä-afrikka 82,25 79,27 76,95 74,11 66,29 49,33 Yksityisten palveluntuottajien osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on nousussa Suomessa 2000 2008 Henkilöstö yksityisessä palveluissa 56800 92200 Henkilöstö julkisissa palveluissa 247700 270300 Kustannukset, yksityiset palvelut 2372 5286 (miljoonaa euroa) Kustannukset, julkiset palvelut 9116 15135 Tässäkin voitaisiin pohtia entistä enemmän monialaisen tiedon hyödyntämistä. Ehkä voitaisiin luoda kokonainen suomalainen malli. Sillä voitaisiin tarjota muille, esimerkiksi ikääntymishaasteiden edessä oleville maille malleja, joilla olemme omat ongelmamme ratkaisseet, Jari Hakanen sanoo. Ennen puhuttiin sairaanhoidosta, sitten terveydenhoidosta. Ehkä meidän vientituotteemme voisi olla ennaltaehkäistävä ja elinvoimaistava malli, Saara Hassinen jatkaa. Usein sanotaan, että pienuudesta on etua, mutta se voi olla myös haitta, jos käännymme liiaksi sisäänpäin. Kansainvälisyys lisääntyy myös hyvinvoinnin alalla jatkuvasti, ja meidän pitäisi parantaa kykyä markkinoida kotimaista osaamistamme. Siinä on tähän asti ollut selkeä heikkous, Kari Kohtamäki linjaa. Kaupallistaminen on selkeä heikko lenkki, koska asioita ajatellaan liian insinöörivetoisesti. Hulluiltakin tuntuvat visionääriset näkemykset voivat kuitenkin luoda myös valtavasti mahdollisuuksia. On etsittävä kauempaa horisontista heikkoja signaaleja, joista voi kasvaa tulevaisuuden menestystekijöitä, Ari Ahonen jatkaa. Tulevaisuus on ainakin sillä tavalla jo näkyvissä, että liiketoiminta ja hyvinvointi tulevat selvästi olemaan enemmän yhtä. Kohta ratkaisut löytyvät jo senkin takia, että olemme yhteiskuntarakenteen muutoksen takia pakotettuja ne löytämään. Nyt olisi tärkeää saada aikaiseksi oikeita toimenpiteitä, Saara Hassinen lisää. Jari Hakasen mielestä voitaisiin kilpailla siitä, kuka keksii innostavimpia visioita. Hän muistuttaa, että ihminen on joustava. Työkykyä ja elinvoimaisuutta ylläpitäviä toimenpiteitä on varmasti löydettävissä. Pitäisi vaikkapa miettiä miten tila vaikuttaa ihmiseen tai miten autetaan ihmisiä havaitsemaan stressin merkit itsessään. NÄKÖALAT 1 2012 13
Suomeen Euroopan paras työelämä Tekes valmistelee työelämää uudistavaa ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Kunnianhimoisen tavoitteen takana on tosiasia, että Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus kansalaisista on jyrkässä kasvussa. Euroopan paras työelämä helpottaisi uhkaavasti heikentyvää kilpailuasemaa, jos ihmiset saataisiin jatkamaan työelämässä pidempään. Tämä edellyttää yksilöllisiä työnteon mahdollisuuksia ja joustavia työn muotoja. Erityisesti osaava esimiestyö on avainasemassa, kun mietitään osaamisen hyödyntämisen, kehittämisen sekä uuden oppimisen mahdollisuuksia, toteaa Työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikön johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä. Hän muistuttaa, että työelämässä vaaditaan myös joustavuutta, kun yritykset joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Ohjelman suunnittelussa on mukana yrityksiä, muita organisaatioita sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköitä. Työelämää uudistavan ohjelman on tarkoitus käynnistyä keväällä 2012. Palautuminen tukee elinvoimaisuutta Ari Ahosen mielestä lähitulevaisuudessa on pohdittava, kuinka suuri merkitys etätyöllä on ihmisille ja miten sen tuomat haasteet ratkaistaan niin, että niillä on positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen ja elinvoimaisuuteen. Tässä kohdin nousee esiin myös fyysisen työympäristön toteuttaminen. Miten etätyötä tekevä ihminen saa järjestettyä kotona työskentelyn mielekkäällä tavalla, Kari Kohtamäki toteaa. Työpaikan käytännöilläkin on varmasti valtava merkitys. Rutiinitöiden ohella voitaisiin myös pohtia, mikä merkitys tilan käytöllä, työvälineillä tai vaikkapa sisustuksella on ihmisten motivaatioon ja jaksamiseen, Ari Ahonen ehdottaa. Jari Hakasen mielestä olisi jollain lailla linjattava, mikä on työn ja vapaa-ajan suhde muuttuvassa maailmassa. Ihmisellä on oltava riittävästi aikaa myös rasituksesta palautumiseen. Tässä suhteessa ihmiset eivät ole muuttuneet, vaikka maailma ympärillä jatkuvasti kehittyykin. Itsellä tulee mieleen, miten ihmisiä voitaisiin motivoida vapaa-ajallaan elämään aktiivisemmin, liikkumaan ja saamaan mukaan erilaisiin yhteisöllisiin toimintoihin, jotka auttavat elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja mielenhallinnassa, Kari Kohtamäki sanoo. Voitaisiinko palautumisessa miettiä työn mahdollista urakkaluonteisuutta jos viikon työt pystyy tekemään kolmessa päivässä, miksei loppuviikko voisi olla vapaata. Työ on nykyisin niin sirpaloitunutta, että työnteon ja levon suhdetta pitäisi todellakin tutkia, Ari Ahonen innostuu. Uskon, että etenkin koulumaailmalla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli siinä, miten nuorista ihmisistä kasvaa entistä aktiivisempia, osallistuvampia ja omatoimisempia kansalaisia, päättää Saara Hassinen hedelmällisen keskustelun. Kestäviä ratkaisuja tarvitaan Elinvoimainen ihminen on yksi Tekesin strategian sisällöllisistä painopisteistä. Se jakautuu neljään eri osaalueeseen, jotka ovat terveyden edistäminen, tehokas ja laadukas sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, uudistava, voimavaroja sisältävä työ ja oppiminen sekä elämyksellinen vapaa-aika. Painopistealueiden valintaa tarvitaan, sillä ikääntymiskehitys lisää palvelutarpeita ja asettaa työelämän kehittämisen uusien haasteiden eteen. Myös terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys ovat kasvamassa. Ihmisen elinvoimaa lisääviä tapoja ja käytäntöjä etsiessä pyritään löytämään kestäviä ratkaisuja, joista nousee myös uusia kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. 14 NÄKÖALAT 1 2012
Mistä sinä saat elinvoimaa Mikä auttaa jaksamaan, mikä innostaa ja kannustaa? Elinvoiman lähteistä kertovat koululainen, yrittäjä sekä eläkeläinen toimitus: Sanna nuutila Gallup Päivi Kuusterä 70 vuotta eläkeläinen Kari Lehkonen 46 vuotta graafikko, yrittäjä Veera Jalava 15 vuotta koululainen Suuri perheeni on tärkein elinvoiman lähde. Asun yksin, mutta minulla on neljä poikaa ja 10 lastenlasta. Heistä seitsemän on tyttöä. Poikien äitinä pienten tyttöjen kanssa touhuaminen tuo erityistä iloa. Terveys on tietenkin tässä iässä olennaista. Pidän terveyttäni yllä erityisesti hyötyliikunnan avulla. En omista autoa, joten kävelen paljon ja ajan pyörällä. Lisäksi käyn säännöllisesti vesijumpassa ja kuntosalilla. Käsillä tekeminen tuo elinvoimaa. Minulla on aarin kokoinen viljelypalsta, jonka antimia on nyt sekä kellarissa että pakastimessa. Palstan pitäminen on palkitsevaa, siinä tulee liikutuksi ja näkee kasvamisen ihmeen. Viljelypalstalla olen tutustunut moniin samanhenkisiin ihmisiin. Teen myös erilaisia käsitöitä, aina on jokin työ menossa. Ystävät ovat tärkeä voimavara. Minulla on laaja ystäväpiiri, mutta osaan olla myös yksin itse asiassa yksinolo on minulle tärkeää. Saatan käydä yksin vaikkapa teatterissa tai konsertissa. Tässä suhteessa Helsinki on loistava kaupunki. Täällä on laaja kulttuuritarjonta, myös ilmaisia tapahtumia löytyy. Muistan hyvin viime helmikuun. Olin tehnyt liikaa töitä, unohtanut elämäni tärkeimmät ihmiset, eronnut ja menettänyt hyvän ystäväni syövälle. Painoin 116 kiloa ja olin väsynyt. Oli aika olla hetki hiljaa, nukkua pari vuorokautta ja ottaa korjausliike ylöspäin. Lausua pari mesevää kirosanaa ja katsoa eteenpäin. Ostin verkkarit ja Töölön kisahalliin sarjalipun. Laitoin kellon soimaan kello kuusi ja aloitin tehostartin. Viisi aamua viikossa fyysistä helvettiä rappuja ylös alas, pistareita, punnerruksia, leukoja... Pikkuhiljaa väri palasi poskiin veri kohisi suonissa. Ruokavalio muuttui ja näin taas omat varpaani. Kevään tahdissa etenevä kuntoni toi mukanaan värit, ihmiset ja hymyn virneen. Elämänvoima alkoi viedä mukanaan ja tahti kiihtyi vauhdissa. Olin kiitollinen ihmisistä jotka pökkäsivät, kun oli vaikeaa. Olin kiitollinen itselleni, kun huomasin, että sisu ei ole kadonnut minnekään. Viimein oli sateinen alkukesän ilta. Vedin lenkkarit jalkaan ja juoksin. Se tuntui NIIN hyvältä. Elämä näytti kauniilta - minun mieleni oli kaunis. Olin kunnossa ja taas täynnä elämänvoimaa. Eniten elinvoimaa saan perheeni kanssa vietetystä ajasta. Perheeseeni kuuluu lisäkseni kolme sisarusta sekä vanhemmat. Vietämme myös paljon aikaa muiden sukulaisten, kuten isovanhempien ja serkkujen kanssa. Ystävät ja kaverit ovat myös tärkeitä elinvoiman lähteitä. Minulla on paljon kavereita ja myös muutama hyvä ystävä. Ystävien kanssa voi puhua kaikesta ja he jaksavat aina kuunnella. He myös piristävät esimerkiksi koulussa silloin, kun ei millään jaksaisi. Elinvoimaa saan myös harrastuksista. Minulla on aina ollut monia harrastuksia (nykyisin harrastan pianonsoittoa, tanssia ja telinevoimistelua), ja enää en varmaan osaisi elää ilman. Harrastuksien kautta olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin. On kuitenkin myös tärkeää, että on vapaa-aikaa, jolloin voi rentoutua. NÄKÖALAT 1 2012 15
Teema 16 NÄKÖALAT 1 2012
Kiihtyvyysanturit aktivoivat liikkumaan teksti: Pekka Säilä Kuva: Eeva Anundi VTT: ssä kehitettyä teknologiaa hyödyntävän Hookien liikuntasovellus on käyttäjälleen mahdollisimman yksinkertainen. Kaikki liikkuminen tallentuu kännykän kautta suoraan Facebook-sivustolle, jossa se on heti hyödynnettävissä. Sovellus pystyy tunnistamaan yksittäisen ihmisen sekä myös liikuntalajin. ookien toimitusjohtaja Hannu Puolitaival näyttää kannettavalta Google Mapsin kuvaa, johon on merkitty reitti USA:n itärannikolta länsirannikolle. Hookien kehittämää uutta liikuntasovellusta pilotoiva testiryhmä on asettanut itselleen leikkimielisen tavoitteen. Tehtävänä on liikkua porukalla niin paljon, että rannikolta rannikolle kulkeva tuhansien kilometrien virtuaalinen matka tulee täyteen. Reitti etenee Googlen karttapalvelussa sitä mukaa, kun liikuntasuoritteita satelee järjestelmän muistiin. Tällä hetkellä matka on edennyt Arizonan osavaltion pikkukaupunkiin, josta löytyy google StreetViewin avulla myös suora katunäkymä tarkasta sijainnista. Mitään ylöskirjauksia paperille tai nettiin ei tarvita, sillä kunkin testiryhmäläisen kännykässä oleva ohjelmisto tunnistaa automaattisesti yhtä hyvin kävelyn, juoksun kuin pyöräilynkin liikeradat. Ainoa mitä tarvitsee tehdä, on pitää matkapuhelinta mukana. Liiketunnistuksen jälkeen tieto siirtyy kännykästä automaattisesti käyttäjien Facebook-sivustolle. Kun kaikki tapahtuu automaattisesti, ei järjestelmää pysty myöskään huijaamaan muuttamalla lukuja mieleisekseen. Tarkoituksena on nimenomaan kerätä talteen ihmisten jokapäiväinen hyötyliikunta varsinaisten liikuntasuoritteiden ohella. Samalla pyri- Hannu Puolitaival uskoo, että Hookiella on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaaliksi menestystuotteeksi. Tyytyväisiä käyttäjien avulla palvelua on helppo levittää eteenpäin. NÄKÖALAT 1 2012 17
18 NÄKÖALAT 1 2012 Sovellus on riittävän tarkka yksittäisen ihmisen liikkeen tunnistamiseen
tään katkaisemaan ihmisten päivittäiset passiiviset vaiheet mahdollisimman lyhyiksi. Minitavoitteena voi olla vaikkapa saada istumajaksot pätkittymään mahdollisimman lyhyiksi, Puolitaival kertoo. Suora yhteys sosiaaliseen mediaan Hookien yritystoiminnan juuret ovat VTT:ssä kehitetyssä algorytmien kiihtyvyystiedon analysoinnissa, jonka avulla kiihtyvyysantureiden tuottamasta tiedosta pystyy hyödyntämään monipuolista dataa. Teknologian avulla pystyy tunnistamaan jopa yksittäisen ihmisen, sillä jokaisella on yksilöllinen tapa liikkua. Sormenjälkitunnistukseen sitä ei voi ihan verrata, mutta sovellus on riittävän tarkka yksittäisen ihmisen tunnistamiseen hänen kävelytyyliinsä perustuen. Ohjelmisto pystyy tunnistamaan myös yksittäisiä liikuntalajeja, kuten kävelyn, juoksun tai pyöräilyn. Puolitaival kertoo, että jatkossa eri liikuntamuotoja pystytään tunnistamaan entistäkin kokonaisvaltaisemmin. Järjestelmän kehittyessä mukaan voidaan lisätä muutakin, kuten mikrofonin kautta kulkevaa informaatiota, jolloin mukana on myös äänitunnistus esimerkiksi golfin peluussa tunnistetaan lanteilta lähtevä liike ja ääni, kun mailalla osutaan palloon. Jo nyt ohjelmiston käyttöä helpottaa huomattavasti se, että käytännössä kaikissa vähänkin kehittyneemmissä matkapuhelimissa on riittävästi muistia ja kiihtyvyysanturi, jonka ansiosta ohjelmisto on suoraan asennettavissa niihin. Ohjelmistopohja toimii tällä hetkellä Android-käyttöjärjestelmässä ja seuraavaksi ainakin Symbianin ja Meegon järjestelmissä, koska näitä kantoja on melko paljon käytössä maailmalla. Matkapuhelin on kuitenkin vain alusta, jolla liikuntatietoa kerätään. Sen kautta tiedot tallentuvat suoraan yhteisöpalveluun, jossa ne ovat käyttäjän valitseman ihmisjoukon nähtävissä. Hookien kehittämään palveluun kuuluu myös ihmisten palkitseminen liikunnasta. Puolitaival näyttää, kuinka prototyyppiversiossa kasvatetaan virtuaalista kukan taimea, josta puhkeaa kukka riittävän aktiivisen liikunnan seurauksena. Yhtä hyvin tähän voitaisiin liittää myös markkinoinnillisia keinoja. Käyttäjä voi itse päättää mihin palveluihin tai kampanjoihin hän oman liikuntatietonsa liittää. Aktiivinen liikkuja voi näin saada tuntuvaa alennusta tuotteista, tai vaikkapa tietyistä terveys- tai vakuutuspalveluista. Tarkoituksenamme onkin avata ohjelmiston rajapintaa yhä enemmän myös muille Facebookia käyttäville palveluiden kehittäjille. Näin pääsemme mahdollisimman sisäänrakennetuksi osaksi sosiaalisen median palveluja, Puolitaival visioi. Läpimurtoa täytyy pohjustaa Vastaanotto on ollut innostunutta. Siten puolitaival myös uskoo, että Hookiella on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaaliksi menestystuotteeksi. Tyytyväisiä käyttäjien avulla palvelua on helppo levittää eteenpäin. Tekes rahoitti Hookieta sen toiminnan alussa, Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kautta. Tuotekehityslaina oli meille merkittävässä roolissa, sillä sen avulla pystyimme kehittämään algorytmiteknologiaa ja palveluamme Alun perin Hookie lähti kehittämään erilaisia aktiviteettimittareita, jotka saatiin myyntivalmiiksi viime vuoden puolella. Huomasimme kuitenkin, että ne eivät ole Hookien kannalta monipuolisin vaihtoehto edetä. Niinpä osa yrityksen alkuperäisjäsenistä perusti uuden yrityksen ja lähti viemään mittaripohjaista liiketoimintaa eteenpäin. Alkuperäinen Hookie keskittyy nyt matkapuhelimen päälle rakennettaviin systeemeihin. Tällä hetkellä valmisteilla on sijoittajakierros, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa tuotteen lanseerausta varten. Se edellyttää onnistumista, mikäli Hookie haluaa vakiinnuttaa asemamme kansainvälisillä markkinoilla ja päästä kiinni tasaiseen tulovirtaan. Tällä hetkellä Puolitaival näkee mielenkiintoisimpana kohderyhmänä yli 35-vuotiaat naiset, sillä he pelaavat selvitysten perusteella eniten erilaisia pelejä sosiaalisessa mediassa. He ovat myös markkinoinnillisesti kiinnostava kohderyhmä, koska tekevät yleensä pääosin perheen ostopäätökset ja ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan. Julkaistava versio on tulossa markkinoille kevään 2012 aikana. Odotukset ovat kovat. Käsissämme on tuote, jolla on kaikki mahdollisuudet kasvaa kansainväliseksi menestystuotteeksi. Hookien sovellusta aiotaan avata yhä enemmän myös muille Facebookia käyttävien palveluiden kehittäjille. Näin pääsemme mahdollisimman sisäänrakennetuksi osaksi sosiaalisen median palveluja, Hannu Puolitaival visioi. NÄKÖALAT 1 2012 19
Kasvuyrityksen tarina Toivon, että muutaman vuoden päästä olemme saaneet vahvan kansainvälisen jalansijan, sanoo Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta. 20 NÄKÖALAT 1 2012