Tekemättömän työn vuosikatsaus Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö

Samankaltaiset tiedostot
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Tekemättömän työn vuosikatsaus Yhteenveto tuloksista

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 Yhteenveto tuloksista

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työhyvinvoinnin kustannukset

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Mitä kautta työkyvyttömyys

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

Työkykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Työkykyjohtamisen tila

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio,

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs

Miten tuemme työssä onnistumista? Työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti

Tiiviillä yhteistyöllä tuloksiin - case Empower

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Työterveysyhteistyön uudistaminen parempaa vaikuttavuutta pienemmin kustannuksin

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Eteran alkuvuosi Tulosinfo Toimitusjohtaja Stefan Björkman

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain

Työkykyriskit ennakoiden haltuun

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Aktiivisen tuen avaimet

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Kuva tähän. Miten saamme kaiken potentiaalin käyttöön, Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

Työhyvinvointi ja johtaminen

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työssä vai työkyvyttömänä

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudista ja uudistu 2011

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva

Siun soten Avaintietojen laadullinen raportti työkykyjohtamisen edistämiseksi

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2019 alkaen

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Tiedosta turvaa Työturvallisuuspäivä

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Eteran tilinpäätös

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työkyky ja terveysjohtaminen tehdasteollisuudessa. Jari Ojasti Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN , Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

Transkriptio:

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 21.11.2018 Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö #tekemätöntyö #työkyky www.terveystalo.com/tekematontyo

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 Suuryritysten aineisto 2008-2017

Tekemättömän työn vuosikatsauksen avainluvut - SUURYRITYKSET Vuosikatsaus toteutettiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Aineistoa on kerätty ja tekemättömän työn kustannuksia on seurattu jo 10 vuoden ajalta. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 43 yritystä, jotka työllistivät vuonna 2017 yhteensä n. 30 500 henkilötyövuotta Vuosikatsauksen koko historian aikana tutkimukseen on osallistunut 235 yritys- ja valtiosektorin organisaatiota, vastaten noin 165 000 henkilötyövuotta Tiedot kerätään organisaatioilta ja niiden työeläke- ja työtapaturmavakuutusyhtiöiltä 20.11.2018

Tutkimuksen avainluvut Tekemättömän työn kustannus vuonna 2017 oli suurissa yrityksissä - keskiarvoltaan 6,39% palkkasummasta tai 2 735 /HTV - ja vaihteluväliltään 3,4% - 11,3% palkkasummasta tai 1 600-4 500 /HTV Aineiston keskiarvotietojen perusteella tekemätön työ aiheuttaa Suomen yksityissektorilla arviolta 3,6 miljardin euron kustannukset 20.11.2018

Tekemättömän työn kustannus 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% Tekemättömän työn kustannus % palkkasummasta Työterveyskust. Työtapaturmavakuutus Tekemättömän työn kustannus on yhteenlaskettu summa seuraavista työnantajan maksuista ja suorista kustannuksista: Suorat sairauspoissaolokustannukset TyEL työkyvyttömyysmaksu Työtapaturmavakuutuksen maksu Työterveyden kustannukset Kelakorvausten jälkeen (oma osuus) Työkyvyttömyysmaksu Sairauspoissaolokust.

31 275 147 369 163 259 153 308 218 352 49 223 354 50 34 76 229 68 64 287 161 36 281 226 169 20 72 68 155 288 299 301 276 196 220 317 59 346 222 278 33 353 269 30 166 309 249 368 268 303 10 224 202 82 55 371 219 211 270 75 339 44 312 214 349 52 305 80 203 25 327 60 134 347 344 13 260 272 7 350 292 143 168 356 135 266 337 319 32 285 217 29 149 83 57 252 252 311 201 173 271 338 324 77 351 37 9 197 313 215 159 210 140 322 132 336 256 263 51 26 142 225 53 320 294 189 273 17 177 380 12 11 175 382 199 141 364 289 377 156 297 171 376 185 21 236 243 340 8 182 154 16 188 244 45 184 330 19 343 47 178 381 179 333 329 366 180 Tekemättömän työn kustannus vuosikatsaukseen osallistuneissa suurissa organisaatioissa 16% 14% Tekemättömän työn kustannus palkkasummasta (%) Työterveys Työtapaturmavak Työkyvyttömyysmaksu Sairauspoissaolo 12% 1 8% 6% 4% 2% Kuvassa ovat mukana kaikki Vuosikatsauksen historian aikana osallistuneet organisaatiot, jotka ovat työllistäneet vähintään 100 henkilötyövuotta. Kunkin organisaation osalta esitetään viimeisimmän vuoden tulos ja organisaation tunnistenumero.

Tekemättömän työn kustannus Tekemättömän työn kustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) Tekemättömän työn kustannus % palkkasummasta 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 24% 22% 2 18% 16% 14% 12% 1 8% 6% 4% 2% Koko otannan ka Minimi Maksimi Koko otannan ka Minimi Maksimi Keskimääräiset kustannukset ovat laskeneet tarkastelujakson aikana 1,13%-yksikköä palkkasummaan suhteutettuna ja n. 220 /HTV. Maksimit ovat laskeneet voimakkaasti tarkastelujakson aikana: Työkykyjohtamiseen on havahduttu ja säästöjä on saatu aikaiseksi. Huom. kaikissa minimeissä ja maksimeissa huomioitu vain väh. 100 henkilötyövuotta työllistävät organisaatiot.

Tekemättömän työn kustannus 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Organisaatioiden osuudet organisaatiotyypeittäin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työntekijävaltaiset organisaatiot Toimihenkilövaltaiset organisaatiot 12% 11% 1 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% Tekemättömän työn kustannus % palkkasummasta Työntekijävaltaiset organisaatiot Toimihenkilövaltaiset organisaatiot Toimihenkilövaltaisilla organisaatioilla tekemättömän työn kustannukset ovat nousseet välillä 2016-2017 0,68%-yksikköä. Osan noususta selittää organisaatioiden vaihtuminen aineistossa. Todellinen nousu on ollut 0,4%-yksikköä palkkasummaan suhteutettuna.

Sairauspoissaolokustannukset Sairauspoissaolokustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) Sairauspoissaolokustannus % palkkasummasta 8 000 16% 7 000 14% 6 000 12% 5 000 1 4 000 8% 3 000 2 000 1 000 0 Koko otannan ka Minimi Maksimi 6% 4% 2% Koko otannan ka Minimi Maksimi Sairauspoissaolot ovat kokonaisaineistossa laskeneet n. 4,7 prosentista 4,2 prosenttiin tarkastelujakson aikana. Sairauspoissaolojen maksimit ovat pienentyneet selvästi.

Sairauspoissaolokustannukset - Työntekijävaltaisissa organisaatioissa sairauspoissaolot ovat olleet odotetusti toimihenkilövaltaisia organisaatioita korkeammat. Tulokset ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan. - Toimihenkilövaltaisissa organisaatioissa on edelleen haasteita etenkin lyhyiden sairauspoissaolojen kirjaamisessa, minkä takia tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella. 16% 14% 12% 1 8% 6% 4% 2% Sairauspoissaolokustannus % palkkasummasta Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset

Työkyvyttömyysmaksu 2 500 TyEL työkyvyttömyysmaksu henkilötyövuotta kohti ( /HTV) 6% TyEL työkyvyttömyysmaksu % palkkasummasta 2 000 1 500 5% 4% 3% 1 000 2% 500 1% 0 Koko otannan ka Minimi Maksimi Kaikki Minimi Maksimi Työkyvyttömyysmaksu on laskenut tarkastelujakson aikana n. 600 eurosta 440 euroon henkilötyövuotta kohden.

Työkyvyttömyysmaksu - Toimihenkilövaltaisten organisaatioiden työkyvyttömyysmaksut ovat olleet työntekijävaltaisten organisaatioiden maksuja korkeammat vuoteen 2015 saakka. Tätä selittää osittain rakenteelliset seikat: vähäisemmät omavastuuasteet ja VaEL-vakuutettujen organisaatioiden vaikutus. 6% 5% 4% 3% 2% TyEL työkyvyttömyysmaksu % palkkasummasta 1% Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset

Työkyvyttömyyseläkkeet 8% 7% 6% 5% 4% Työkyvyttömyystapaukset henkilötyövuotta kohti (%) 8% 7% 6% 5% 4% TK-eläkemeno palkkasummaan nähden (%) 3% 3% 2% 2% 1% Koko otannan ka Minimi Maksimi 1% Koko otannan ka Minimi Maksimi Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vaihdellut vähemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemeno. Keskimääräisen eläkemenon laskuun on osaltaan vaikuttanut osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen suhteessa kaikkiin tk-eläkkeisiin.

Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet - Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on otannan yrityksissä noussut merkittävästi. Osaltaan muutosta selittää yritysten vaihtuminen otannassa, mutta etenkin vuosien 2008-2013 välinen nousu on merkittävää. - Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta, joten osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuuden muuttumisella on selvä vaikutus eläkemenon kehittymiseen. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Täysien ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuudet Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus

2 500 Työtapaturma - ja ammattitautivakuutuksen maksu Työtapaturmavakuutusmaksut henkilötyövuotta kohti ( /HTV) 6% Työtapaturmavakuutusmaksut % palkkasummasta 2 000 5% 1 500 4% 1 000 3% 2% 500 1% 0 Koko otannan ka Minimi Maksimi Koko otannan ka Minimi Maksimi Työtapaturmavakuutusmaksu on laskenut selvästi tarkastelujakson aikana. Myös maksimit ovat laskeneet merkittävästi.

Työtapaturma - ja ammattitautivakuutuksen maksu - Työntekijävaltaisissa organisaatioissa, joissa on tyypillisesti enemmän työhön liittyviä työtapaturma- ja ammattitautiriskejä, myös maksut ovat keskimäärin korkeammat. 6% 5% 4% Työtapaturmavakuutusmaksut % palkkasummasta - Toimihenkilövaltaisissa organisaatioissa riskit liittyvät lähinnä työmatkoihin. 3% 2% 1% Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset

2 500 Työterveyden kustannus Työterveyskustannus (oma osuus) henkilötyövuotta kohti ( /HTV) 6% Työterveyskustannus (oma osuus) % palkkasummasta 2 000 5% 1 500 4% 3% 1 000 2% 500 1% 0 Koko otannan ka Minimi Maksimi Koko otannan ka Minimi Maksimi Työterveyskustannus on ollut nousujohteinen vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat laskeneet hieman.

Työterveyden kustannus - Työterveyskustannukset ovat keskimäärin olleet hieman korkeammat työntekijävaltaisissa organisaatioissa - Molemmissa organisaatiotyypeissä on havaittavissa kustannusten hienoista laskua välillä 2016-2017. 6% 5% 4% 3% 2% Työterveyskustannus (oma osuus) % palkkasummasta 1% Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset

Työterveyskustannusten jakautuminen - Työntekijävaltaisissa organisaatioissa, joissa altisteita (mm. kemikaalit, melu, yötyö) on tyypillisesti enemmän, tehdään keskimäärin enemmän lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa (korvausluokka 1). - Toimihenkilövaltaisissa organisaatioissa sairaanhoidolliset palvelut (korvausluokka 2) saattavat olla puolestaan keskimäärin laajemmat kuin työntekijävaltaisissa. - Molemmissa organisaatiotyypeissä ennaltaehkäisevän toiminnan osuus on kuitenkin kasvanut tarkastelujakson alkuvuosiin nähden. 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KL 1* osuus kokonaiskustannuksista (%) Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset *Korvausluokka 1 = ennaltaehkäisevä toiminta Korvausluokka 2 = sairaanhoitotoiminta

Keskeiset havainnot Yritysten tekemättömän työn kustannuksissa on nähtävissä suotuisa kehitys usean vuoden ajalta: Tekemättömän työn kustannukset ovat välillä 2008-2017 laskeneet otannan yrityksissä keskimäärin 1,13%-yksikköä palkkasummaan suhteutettuna tai n. 220 / HTV. Keskimääräinen työtapaturmavakuutusmaksu ja työkyvyttömyysmaksu ovat tarkastelujakson aikana 2008-2017 laskeneet n. 3. Myös sairauspoissaolot ovat laskeneet selvästi (noin 0,5 prosenttiyksikköä). Työterveyshuoltopanostukset ovat kasvaneet vuoteen 2014 asti ja kääntyneet tämän jälkeen hienoiseen laskuun. Työterveyshuoltotoiminnan painopistettä on siirretty koko tarkastelujakson ajan aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan. Tulosten ääripäät ovat lähestyneet toisiaan vuosi vuodelta lähinnä sen ansiosta, että otannan maksimitulokset ovat laskeneet merkittävästi. Vuoden 2017 tulosten perusteella minimitulokset ovat kuitenkin kasvaneet useilla tekemättömän työn kustannusmittareilla. Kokonaisaineistossa vuosina 2016-2017 välillä tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet nousuun. Osan noususta selittää aineiston yritysten vaihtuminen, mutta etenkin toimihenkilövaltaisissa organisaatioissa nousu on todellista (keskimäärin 0,4%-yksikköä palkkasummaan suhteutettuna). Kehitys herättää kysymyksen siitä, onko kustannusten matalin taso jo saavutettu ja onko sitä ylipäätään mahdollista ylläpitää pitkällä aikajänteellä.

Tekemättömän työn kustannuksissa yhä merkittävää säästöpotentiaalia Tekemättömään työhön liittyy edelleen merkittävää säästöpotentiaalia. Mikäli Suomen julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat saavuttaisivat vastaavan - 1,13%-yksikön tuloskehityksen kuin otannan yritykset aikavälillä 2008-2017, tarkoittaisi tämä yhteensä 1,1 miljardin euron säästöä.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018 Keskisuurten yritysten aineisto 2015-2017

Tekemättömän työn vuosikatsauksen avainluvut KESKISUURET YRITYKSET Vuosikatsaus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa myös pk-sektorin organisaatioille Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 31 yritystä ja organisaatiota, jotka työllistivät vuonna 2017 yhteensä n. 5 500 henkilötyövuotta. Organisaatiot työllistivät keskimäärin 175 henkilötyövuotta ja kyse on pääasiassa keskisuurista organisaatioista. Organisaatiot edustavat useita eri toimialoja (mm. palvelualat, teollisuus, asiantuntijaorganisaatiot) Tiedot kerättiin vuosilta 2015-2017 20.11.2018

Tutkimuksen avainluvut Tekemättömän työn kustannus vuonna 2017 oli keskisuurissa yrityksissä - keskiarvoltaan 6,56% palkkasummasta tai 2 865 /HTV - ja vaihteluväliltään 1,0 % - 12,6 % palkkasummasta tai 336 5 153 /HTV Aineiston perusteella keskisuurten organisaatioiden keskimääräiset kustannukset olivat vuonna 2017 hieman korkeammat (0,17%-yksikköä tai 130 /HTV) kuin suurissa yrityksissä ja kustannusten vaihteluväli oli suurempi. 20.11.2018

Tekemättömän työn kustannuskehitys Tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat olleet n. 6,5 % palkkasummasta otannan organisaatioissa tarkastelujakson 2015-2017 aikana 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% Tekemättömän työn kustannus % palkkasummasta 2015 2016 2017 Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. 20.11.2018

Suurten ja keskisuurten organisaatioiden tulosvertailu Suurin kustannusero oli työtapaturmavakuutuksen maksussa, joka oli vuonna 2017 keskimäärin jopa lähes 7 korkeampi otannan keskisuurissa yrityksissä kuin suuryrityksissä keskimäärin Työterveyspanostukset olivat hieman korkeammat keskisuurissa organisaatioissa ja sairauspoissaolokustannukset ja työkyvyttömyysmaksut puolestaan hieman korkeammat suurissa organisaatioissa Tekemättömästä työstä aiheutuu merkittäviä kustannuksia molemmissa kokoluokissa ja niitä kannattaa seurata 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tekemättömän työn kustannus 2017 (% palkkasummasta) Suuret yritykset Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu Keskisuuret yritykset Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. 20.11.2018

Mitä tehdä, jos organisaationi kustannukset ovat poikkeavan korkeat? 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu 20.11.2018 2017 Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. Mikäli sairauspoissaolot ovat poikkeavan korkeat, varmista ainakin seuraavat asiat: - Varhaisen tuen malli on viety paperilta käytäntöön, ja työkalut tukevat sen toteuttamista - Esimiestyö on laadukasta, ja esimiehet saavat tukea työhönsä - Työyhteisön rakenteet ja toimintatavat tukevat työssä onnistumista koko työuran ajan - Johto on sitoutunut henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen - Tieto ohjaa toimintaa (esim. yksiköiden väliset vertailut sairauspoissaolojen diagnooseista ja pituusjakaumista) - Yhteistyö työterveyden kanssa on tiivistä ja ennakoivaa - Työkykyä ja työhön paluuta tukevat keinot (mm. työterveysneuvottelu, osasairauspäiväraha, korvaava työ, ammatillinen kuntoutus) ovat aktiivisesti käytössä

Mitä tehdä, jos organisaationi kustannukset ovat poikkeavan korkeat? 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu 20.11.2018 2017 Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. Mikäli työkyvyttömyysmaksu on poikkeuksellisen korkea, varmista ainakin seuraavat asiat: - Osatyökykyisten työssä jatkamista tuetaan eri keinoin (mm. työjärjestelyt ja joustot, työvälineet ja ergonomia, osasairauspäiväraha, kuntoutus) - Esimiehet ovat tietoisia työkyvyttömyyden kustannuksista ja työnantajan käytössä olevista tukikeinoista - Olemassa olevat rakenteet eivät estä osatyökykyisten sijoittumista eri työtehtäviin (esim. tiimien bonukset) - Yhteistyö työterveyden ja eläkeyhtiön kanssa on tiivistä, ja sitä tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - Osatyökyvyttömyyseläke vaihtoehtona täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle

Mitä tehdä, jos organisaationi kustannukset ovat poikkeavan korkeat? 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu 20.11.2018 2017 Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. Mikäli työtapaturmavakuutusmaksu on poikkeuksellisen korkea, varmista ainakin seuraavat asiat: - Työturvallisuus- ja työsuojelutyö on laadukasta ja aktiivista - Henkilöstö tuntee ja noudattaa työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä ja osaa käyttää suojavälineitä - Läheltä piti tilanteet ja turvallisuuspoikkeamat raportoidaan ja tutkitaan huolellisesti, ja ne johtavat korjaaviin toimenpiteisiin - Tieto ohjaa toimintaa (esim. vahinkomäärien, korvauspäivien, tapaturmataajuuksien seuranta ja vertailu) - Hoitoketju on sujuva, ja työterveys kytketään tapauksen hoitoon henkilön työhön paluun tukemiseksi - Valitun vakuutusmallin sopivuus organisaatiollesi

Mitä tehdä, jos organisaationi kustannukset ovat poikkeavan korkeat? 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Työterveyskust. Työkyvyttömyysmaksu 20.11.2018 2017 Työtapaturmavakuutus Sairauspoissaolokust. Mikäli työterveyshuoltokustannukset ovat poikkeuksellisen korkeat, varmista ainakin seuraavat asiat: - Käytössä on sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö - Työterveystoiminnan laajuus ja painopiste (ennaltaehkäisy vs sairaanhoito) ovat optimaalisia sinun organisaatiollesi - Palveluita pystytään kohdentamaan niitä erityisesti tarvitseville Mikäli työterveyshuoltokustannukset ovat poikkeuksellisen matalat, ja muut kustannukset korkeat, harkitse: - Lisäpanostusten kohdentaminen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn sekä työsuojeluun - Yhteistyön tiivistäminen työterveyden kanssa