Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki
Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien jakautuminen ensisijaisen elinympäristön mukaisesti Uhanalaisia lajeja eniten metsissä, perinneympäristöissä ym. toiseksi eniten Metsälajien osuus vähentynyt, tunturipaljakoiden kasvanut Punaisen listan lajeilla elinympäristöjen jakauma melko samankaltainen
Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Arvioitujen ja uhanalaisten lajien jakautuminen ensisijaisen elinympäristön mukaisesti Metsissä ja perinneympäristöissä ym. paljon lajeja ja paljon uhanalaisia Tunturipaljakoilla uhanalaisten lajien osuus huomattavan suuri Myös kallioilla ja kivikoilla uhanalaisia lajeja iso osuus lajistosta
Metsät Metsien uhanalaisista lajeista lehdoissa elää 45,3 % Vanhoissa metsissä 34,2 % Harjumetsissä 9 % Metsät tärkeitä Punaisen listan lajeista etenkin pistiäisille, sienille, kovakuoriaisille ja jäkälille Kuva: Kimmo Syrjänen
Metsät uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Uhanalaisuuden syyt Tulevaisuuden uhkatekijät Mv = vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen M = metsien uudistamis- ja hoitotoimet Ml = lahopuun väheneminen Mp = puulajisuhteiden muutokset N = avoimien alueiden sulkeutuminen
Suot Uhanalaisia suolajeja 120 eli 4,5 % kaikista uhanalaisista lajeista Lähes puolet soiden uhanalaisista elää letoilla (45,8 %) Ojitus ja turpeenotto merkittävin uhanalaisuuden syy (57,6 %) ja tulevaisuuden uhkatekijä (55 %) Punaisen listan suolajeja paljon esim. hämähäkkieläimissä, perhosissa, kaksisiipisissä sammalissa ja putkilokasveissa Kuva: Hannu Nousiainen
Vedet Vesilajeista uhanalaisia 156 eli 5,8 % kaikista uhanalaisista: Itämeressä 20 lajia, sisävesissä 136. Sisävesien uhanalaisista suurin osa lähteiköissä, puroissa ja joissa Tulevaisuuden uhkatekijät Kuva: Mats Westerbom Vr = vesirakentaminen Kh = kemialliset haittavaikutukset S = satunnaistekijät O = ojitus ja turpeenotto P = Pyynti
Rannat Uhanalaisia rantalajeja 283 eli 10,6 % kaikista uhanalaisista Uhanalaisista rantalajeista 64 % Itämeren rannoilla, eniten lajeja hiekka- ja dyynirannoilla Avoimien alueiden umpeenkasvu keskeisin uhanalaisuuden syy (46 %) ja tulevaisuuden uhkatekijä (45 %) Rannat tärkeitä Punaisen listan lajeista etenkin kovakuoriaisille, perhosille, kaksisiipisille, nivelkärsäisille ja putkilokasveille Kuva: Terhi Ryttäri
Kalliot ja kivikot Uhanalaisia 298 lajia eli 11,2 % kaikista uhanalaisista Kallioiden ja kivikoiden lajeja 5,7 % arvioidusta, uhanalaisia niistä on 23,3 % Yli puolet elinympäristön uhanalaisista kalkkikallioiden ja louhosten lajeja Kallioiden ja kivikoiden kokonaislajimäärään nähden paljon äärimmäisen uhanalaisia (CR) lajeja Kuva: Kimmo Syrjänen
Kalliot ja kivikot uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Uhanalaisuuden syyt Tulevaisuuden uhkatekijät Ks = kaivannaistoiminta S = satunnaistekijät Kh = kemialliset haittavaikutukset M = metsien uudistamis- ja hoitotoimet R = rakentaminen (maalla)
Tunturipaljakat Tunturipaljakalla 309 uhanalaista lajia eli 11,6 % kaikista uhanalaisista lajeista Paljakkalajeja 3,6 % arvioiduista, uhanalaisia niistä on 37,9 % Paljakalla suhteellisesti eniten äärimmäisen uhanalaisia lajeja (CR) Tunturipaljakan kalkkikalliot ja kivikot uhanalaisille paljakkalajeille tärkein elinympäristö (33,3 %) Uhanalaisten lajien osuus korkea sammalissa, jäkälissä putkilokasveissa ja linnuissa. Kuva: Hanna-Kaisa Lakka
Tunturipaljakat uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Uhanalaisuuden syyt Tulevaisuuden uhkatekijät S = satunnaistekijät Ku = kuluminen I = ilmastonmuutos Ke = keräily ja poiminta Ks = kaivannaistoiminta Kv = suuret kannanvaihtelut
Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt Neljännes kaikista uhanalaisista perinneympäristöissä ym. Kuivat niityt, kedot ja nummet tärkeimpiä Hävinneiden osuus huomattava: 123 lajia eli 39,4 % kaikista hävinneistä Avoimien alueiden sulkeutuminen merkittävin uhanalaisuuden syy (62 %) ja tulevaisuuden uhkatekijä (64 %) Kuva: Terhi Ryttäri
Yhteenveto Metsissä ja perinneympäristöissä ym. määrällisesti eniten uhanalaisia lajeja Suhteellisesti eniten uhanalaisia lajeja tunturipaljakoilla Myös kallioiden ja kivikoiden uhanalaisten lajien määrä on suuri elinympäristön kokonaislajimäärään nähden Kuva: Aki Aintila
Kiitos!