NURMIJÄRVEN ROTARYKLUBI TOIMINTAVUOSI 2009-2010 PRESIDENTTI ARI SARKKINEN VIIKKOKOKOUSMUISTIOT
6.1. Loppiainen, ei kokousta 13.1.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Koulutus Elämään säätiön koulutuspäällikkö Sami Teikko kertoi Koulutus Elämään hankkeesta. Paikalla oli myös Jouko Inkeroinen Klaukkalan Lions klubista. Kohderyhmänä on 3-13 vuotiaat lapset ja nuoret. Kullekin ikäryhmälle on oma luontainen lapsen ikään perustuva pedagoginen lähestymistapa, joka muodostaa 9 vuotta kestävän opetusohjelman. Opetustilana on liikkuva, eritysvarusteltu opetusvaunu, joka siirtyy viikottain yhteistyökoulun tai päiväkodin pihalle ns. lisäluokaksi, johon lapset oppitunnin ajaksi siirtyvät. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vaikuttaa kansanterveyteen lisäämällä lasten tietoa terveellisestä ravinnosta, liikunnasta, levosta sekä päihteistä. Toiminnan tukijoina ovat mm. RAY, Opetusministeriö,, Nurmijärven kunta, Teknos Oy sekä useat Rotary- ja Inner Wheel- ja Lionsklubit. Nurmijärvellä toteutunee jälleen keväällä koulutustapahtuma. Klaukkalan Lionsklubi varmisti mukanaolonsa. Nurmijärven rotaryklubi päätti kokouksen aikana huolehtia kunnan koululaisten yhden ikäluokan koulutuksesta. Klubi haastaa Klaukkalan klubin mukaan.
20.1.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi kertoi Nurmijärven kunnan tulevaisuuden näkymistä. Asukasmäärältään lähes 40-tuhantisen kunnan suurimpia haasteita on pitää kunta kilpailukykyisenä niin että kaiken ikäiset tuntevat viihtyvänsä kunnassamme. Esim. eläkeikäisten määrä nousee vuosi vuodelta. Nyt kunnan asukkaista yli 65- vuotiaita on 11 % ja väh. 75-vuotiaita n. 4%. Väestön ikärakenteen nousu pakottaa veroäyrin nostoon 0.25 0,50 prosenttiyksiköllä aivan lähitulevaisuudessa. Työikäisiä lapsiperheitä toki muuttaa Nurmijärvelle lähikunnista kohtuullisen paljon. Kalmin mukaan 9-11 vuotta kuluu kuitenkin ennen kuin uusi kuntalainen alkaa tuottaa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2006 58 %:sta n. 60 %:iin. Uusista isoista teollisuusalueista on kuitenkin pulaa, esim. Klaukkala on aika täynnä. Budjetin tasapainottaminen on kovan työn takana. Vuonna 2009 alijäämä oli 1.5 milj. ja tämän vuoden alijäämä on n. 4 milj. euroa. Kunta investoi muihin kuntiin nähden keskimääräisesti enemmän. Sen sijaan lainakanta asukasta kohden on hieman yli keskivertokunnan. Lainanotto on tuplaantunut 2000-luvulla. Kalmin mielestä pitkällä tähtäimellä kuitenkin Nurmijärvi kuten muutkin etelän kunnat menestyvät parhaiten. Klaukkalan ohikulkutie olisi saatava mahdollisimman pian. 300 000 euron suunnitteluraha toki antaa jonkinlaisia toiveita tien rakentamisesta lähivuosina. Nurmijärven kunnasta Petri Kalmin esitelmässä jäi kuuntelijan mieleen erittäin myönteinen kuva.
27.1.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Pekka Puustinen esitelmöi Liikenneturvasta ja liikenneturvallisuuden kehityksestä Suomessa. Liikenneturva on vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 56 eri aloja edustavaa jäsenyhteisöä. Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja on Marja-Kaisa Auloa. Vuoden 2010 budjetti on 6 milj. euroa. Liikenneturva korostaa arvoinaan turvallisuutta, asiantuntevuutta ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Liikennevalistusta ja vaikuttamista se jakaa viestinnän ja koulutuksen kautta (koulutusta vauvasta vaariin). Puustinen kertoi, että nopeusrajoitukset ovat tehokkaasti vähentäneet liikenneonnettomuuksia. Keskikaiteet on nykyisin tehokkain tapaa estää liikennevahinkoja. Toisaalta nykyliikenteessä koheltajia on entistä enemmän ja eläkeläisiä on liikenteessä myös yhä enemmän. Mopoikäisten ja yli 75-vuotiaitten henkilövahinkot ovat kasvussa. Muissa ikäluokissa ne ovat vähentyneet. Kohtaamisonnettomuuksissa 30-40% ovat itsemurhia. 3.2.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Nurmijärven hallintokulttuuri naapurikuntiin verrattuna. Nurmijärven kunnan hallintopäällikkö Jukka Anttila kertoi kokemuksistaan Vihdin ja Karkkilan vt. kunnan- ja kaupunginjohtajana. Nurmijärven kirkkoherra Ari Tuhkanen liittyi klubimme jäseneksi.
10.2.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Europarlamentaarikko Riikka Manner kertoi EU-parlamentin toiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista sen kautta. 17.2.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Tuotepäällikkö Olli Saarinen Astratech Oy:stä kertoi implanttien käyttömahdollisuuksista puuttuvien hampaiden korvaamisessa. 24.2.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Heikki Pajunen Vantaan kaupungilta kertoi kehäratahankkeesta. Kehärata tulee tarjoamaan tärkeän poikittaisen runkoyhteyden. Uusi rata tulee olemaan 18 kilometrin pituinen. Siitä on 7 kilometriä kaksoistunnelissa. Junat tulevat kulkemaan 10 minuutin välein, matka-ajan Helsingistä ollessa 30 minuuttia. Kehärata vähentää linja-auto- ja henkilöautoliikennettä ja pienentää siten liikenneonnettomuuksien määrää, liikenteen ympäristöhaittoja sekä edistää EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita.
3.3.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Veikko Korven esityksen aiheena oli sotaorvot. Veikko Korpi kertoi viime sotiemme ehkä vähiten tukea saaneista ihmisistä, sotaorvoista. Esityksen alussa Korpi kertoi omia kokemuksiaan sotaorpona lapsesta nykypäiviin. Vasta viime vuosina sotaorvot ovat yhdessä lähteneet ajamaan asiaansa. Sotaorpoyhdistyksiä on perustettu kaikialla Suomessa. Korpi itse kuuluu Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:hyn. Yhdistys toimii Suomen sotien 1939-1945 sotaorpojen hyväksi sekä vaalii sodassa kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa. Yhdistys kuuluu Kaatuneitten Omaisten Liittoon. KOL selvittää parhaillaan vielä elossa olevien sotaorpojen määrää jäsenyhdistysten avulla. Sotaorpojen rekisteröinnin tavoitteena on sotaorpotunnuksen saaminen. 10.3.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Klubikokouksessa suunniteltiin tulevaa Vantaajoen luonto- ja lohipäivää. 17.3.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Veli Arvo Peltonen kertoi veteraanitoiminnasta. 24.3.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli kertoi vaikeasti sairaiden lasten suun hoidosta HUSin Lasten ja nuorten sairaalassa.
31.3.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Tamron rooli suomalaisessa terveydenhuollossa Tamron logistiikkajohtaja Markku Juhola kertoi nykyisin saksalaisomistuksessa olevasta Tamrosta. Tamro on Suomen johtava lääkkeiden ja terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden jakelija. Suomalaisessa hyvinvoinnin ketjussa Tamrolla on tärkeä rooli: huolehdimme siitä, että apteekit, sairaalat ja muut terveydenhuollon palvelupisteet saavat tarvitsemansa lääkkeet ja muut tuotteet nopeasti ja luotettavasti. Vähittäiskaupan ja kuluttajien tarpeisiin Tamron jakelussa on kasvava terveystuotevalikoima. Tamro on myös edelläkävijä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä. Laajaan palveluvalikoimaamme kuuluvat muun muassa erilaiset tieto-, logistiikka-, markkinointi-, myynti- ja rekisteröinnin asiantuntijapalvelut sekä oma hyvinvoinnin tuotesarja, Elivo. Pääasiakasryhmämme ovat lääkeyritykset, apteekit, sairaalat sekä vähittäiskauppa. Tamro Suomi toimii Vantaan Tamrotalossa, Tampereella sekä Oulussa. Kuulumme Tamrokonserniin, joka on Pohjois-Euroopan johtava lääketukkukauppa ja merkittävä apteekkitoiminnan harjoittaja. Konserni toimii 8 maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Tamro Suomessa on noin 340 työntekijää ja yrityksen liikevaihto on 1 106 miljoonaa euroa (tilikausi 2009/10). Tamron historia ulottuu vuoteen 1895, jolloin neljä tamperelaista apteekkaria perusti yrityksen nimeltä Tampereen Rohdoskauppayhtiö. 7.4.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Kuntaliitto lain valmistelussa Soile Paahtama Suomen Kuntaliiton lakiyksikkö valvoo kuntien etua lainsäädännön valmistelussa. Henkilökunta kouluttaa ja laatii kuntia palvelevia sääntö- ja sopimusmalleja. Neuvomme lainopillisissa kysymyksissä sekä avustamme kuntia oikeudenkäynneissä ja hallintotuomioistuimissa. Keskeisiä palvelualueitamme ovat kuntien hallinto, päätöksenteko ja hallintomenettely sekä yksityisoikeus. 14.4.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Nurmijärven kunnan vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö Marita Hägglund esitteli terveyspalveluiden organisaatiota ja vanhustyön toimintaa.
21.4.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Tekes liiketoiminnan kehittäjänä Ilpo Ihanamäki Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehityskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Asiakkaina on vuosittain noin 3000 yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Projektirahoitukseesn käytettävissä on vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, millä voimme käynnistää runsaat 2000 tutkimus- ja kehoitysprojektia. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. 28.4.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Klubikokous: Luonto- ja lohipäivien valmistelu Reijo Orava Paavo Häkkinen palasi klubiimme vuosien poissaolon jälkeen
8.5. VANTAANJOEN LUONTO- JA LOHIPÄIVÄT 12.5.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2010-2011 Jan Pippingsköld Piirimme väistyvä AG Harry Frelander vieraili kokouksessamme ja kehoitti samalla klubimme jäseniä hakeutumaan rotarypiirimme johtotehtäviin. Frelanderin oikealla puolella klubimme presidentti Ari Sarkkinen ja tuleva presidentti Jan Pippingsköld.
19.5.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA AD/HD Matti Iivanainen AD/HD on lyhenne sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Suomeksi puhutaan tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriöstä. AD/HD:n ilmenemismuotoja: - kestävyyden puute älyllisissä toiminnoissa - kömpelyys, hidas siistiksi ja kuivaksi oppiminen - järjestymätön, hajanainen, liiallinen toimeliaisuus - ylivilkkaat lapset usein tapaturma-alttiita, piittaamattomia,- ajattelemattomuuttaan - ryhmäleikt eivät onnistu epäsuosioon - tarkkaavuuden puute ja keskittymisongelmat aiheuttavat oppimisongelmia - uusien asioiden aloittaminen vaikeaa tai on liian runsaasti ideoita - monet asiat jäävät kesken - esiintyy usein suvuttain AD/HD:n esiintyvyys 3-10% kouluikäisistä lapsista - pojilla 3-4 kertaa yleisempää kuin tytöillä - 30-50 % potilaista kärsii oireista myös nuoruusiässä ja aikuisena - Englannissa 345 000 lasta, mikä Suomeen suhteutettuna on 30 000 lasta. Suurin osa vailla hoitoa - 4-5 % väestöstä eli Suomessa noin 250 000 henkilöä AD/HD:n syyt: - ympäristötekijät - perintötekijät - aivojen epänormaali toiminta 26.5.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Professori Pertti Vakkilainen esitelmöi aiheesta Maatalous ja Itämeri. Puola on suurin kuormittaja, Venäjä toiseksi suurin. Suomen osuus on noin 10 %. Jotta päästöjen pudotuksella olisi merkitystä, typpipäästöjä pitäisi vähentää 9 % ja fosforipäästöjä 41 %. Sinilevän osalta typpi ei ole ongelma, fosfori on. Suomen maatalouden osuus fosforikuormituksesta on 1-3 % ja se on vähenemässä. Pietari on suuri kuormittaja ja Venäjän osuus on 6/7 ulkoisesta kuormituksesta Suomenlahdella. 2.6.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Metsäpaneeli Tauno Janhonen Klubikokous keskusteli Tauno Janhosen johdolla ajankohtaisista metsäasioista Kysymykset ja kannanotot saivat aikaan mielenkiintoisen ja eloisan keskustelun.
9.6.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Materiaalioikeuksista Kristiina Harenko Suomen tunnetuimpiin tekijänoikeuden ja immateriaalioikeuksien asiantuntijoihin lukeutuva asianajaja Kristiina Harenko asianajotoimisto Borenius&Kemppisesta vieraili klubillamme. Harenkon luennoi media- ja viestintäalan oikeudellisista kysymyksistä, tekijänoikeudesta, tavaramerkeistä ja verkkotunnuksista. Esitelmän teki erityisen mielenkiintoiseksi luennoitsijan mainitsemat esimerkkitapaukset. Esitelmän aikana ja sen jälkeen Harenko vastaili myös lukuisiin kysymyksiin. Vuodeksi Brasiliaan vaihto-oppilaaksi lähtevä Sara Österberg kertoi viimeisimmät uutiset tulevasta matkastaan. 16.6.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Veli Juhani Brodkin Klaukkalan klubista kertoi Rotarien Lääkäripankin toiminnasta Afrikassa. 23.6.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Luokite-esitelmä Jari Valkama Jari Valkama kertoi työnantajastaan Metso-konsernista
Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metsolla on suunnittelua, tuotantoa, hankintaa, palveluliiketoimintaa, myyntiä ja muuta toimintaa yli 300 yksikössä yli 50 maassa. Metso työllistää maailmanlaajuisesti noin 27 000 osaajaa ja asiakkaita konsernilla on yli 100 maasta. Vuonna 2009 liikevaihto oli 5 016 miljoonaa euroa. Nykyisin jo yli 40 % liikevaihdosta muodostuu palveluliiketoiminnasta. Liiketoiminta on organisoitu kolmeen segmenttiin: Kaivos- ja maarakennustoiminta, energia- ja ympäristöteknologia sekä paperi- ja kuituteknologia. Liikevaihto asiakasteollisuuksittain 2009
30.6.2010 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Ketjujen vaihto Ketjut on vaihdettu. Presidentti Jan Pippingsköld puhuu. Ari Sarkkisen hymy kertoo kaiken.