Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy
Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä v. 2004: käyttö pääasiassa omaishoidon tuen asiakkaille, budjetti n. 60 000 euroa/vuosi. 2004-2007 yritykset kilpailutettiin tuottajarinkiin, mukaan valittiin ensimmäisessä vaiheessa kolme, toisessa viisi palveluntuottajaa 2004-2007 palvelusetelin suunnittelu, kehittäminen ja yrittäjärekisterin ylläpito tapahtui kaupungin omana toimintana, kotihoidon avopalvelun ohjaajien sivutyönä - käyttö jäi melko vähäiseksi, yrittäjien kannalta hankaluutena myös kunnallisen taloushallinnon hitaus
Palvelusetelin kehittämisen toinen vaihe Hyvinvointialan yrityksiltä tuli toive tiiviimmästä kuntayhteistyöstä ja yritysten hyväksymismenettelyn käyttöönotosta kilpailutuksen sijaan 2007 keväällä aloitettu yhteistyö kaupungin vanhuspalvelujen ja Jykes Oy:n välillä vaikutti palvelusetelin kehittämiseen ratkaisevasti. Toteutettiin Jyväskylän seudun palvelusetelipilotti v 2008 Aktiivinen yritysverkosto, Klemmari www.klemmari.org (otettu käyttöön 2005) ja Smartumin palveluseteli nähtiin työkaluna yhteistyöhön, Toiminnassa oli mukana Jyväskylä ja ympäristökunnat (8 kuntaa, v 2008), Jykes Oy ja maksuvälinetuottaja Smartum Oy. Toteutettiin palvelusetelituottajien keskitetty haku, mukaan hyväksyttiin 17 uutta yrittäjää.
Palveluseteli 2009 Vuoden 2009 alusta toteutettiin jatkuva haku palveluseteliyrittäjille Kotiutusten toteutusta tehostettiin palvelusetelin avulla Ennaltaehkäisevänä kotihoidon toimintana siivoustyön tehostaminen ratkaisuna palveluseteli ( esim. vähävaraisten siivous) Uutena palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun Päivähoidon palveluraha käyttöön vuoden 2009 alusta. Toimii palvelusetelin periaattein
Vanhus- ja vammaispalvelut Palveluseteli 2009 Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia yhteensä 33 Palvelusetelillä tuotettavat palvelut - Kotipalvelua 19 yritystä - Kotisairaanhoitoa 10 yritystä - Lyhytaikaishoitoa palvelukodissa 4 yritystä - Omaishoitajien sijaispalvelua 19 yritystä - Päivätoimintaa 2 yritystä - Siivouspalvelua 19 yritystä Myönnettyjä palveluseteleitä - Omaishoito 7799 kpl = 155 980 asiakkaita 62 - Kotihoito 5116 kpl = 100 320 asiakkaita 138 (42 tilapäinen kotihoito, 87 siivouspalvelu ja 9 muut tukipalvelut) Käyttö yhteensä 12 815 kpl = 256 300 Muut kunnat: Hankasalmi, Muurame, Petäjävesi, Toivakka TA 2010: yht. 461 000 Jyväskylän osalta
Sosiaali- ja perhepalvelut Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli 2009 Asiakkaita lapsiperheiden kotipalvelussa yhteensä: 230 perhettä Palveluntuottajia: 14 Päätöksiä: 491 kpl Käyttö: 5500 seteliä = 110 000 TA 2010 Jyväskylä 150 000
Lasten päivähoitopalvelut Yksityisen päivähoidon palveluraha 2009 Lapsia yhteensä 31.12 909 lasta - Päiväkodeissa : 707 lasta - Perhepäivähoitajan omassa kodissa ja ryhmiksissä: 118 lasta - Lapsen kotona tapahtuvassa hoidossa: 84 lasta Palveluntuottajia - Päiväkoteja: 21 kpl - Ryhmäperhepäivähoitokoteja: 4 kpl - Omassa kodissaan hoitavia perhepäivähoitajia 33 hoitajaa - Lapsen kotona hoitavia perhepäivähoitajia 35 hoitajaa Käyttö v 2009 yhteensä 4 644 337 Muut kunnat: Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Luhanka (lapsia joulukuussa yhteensä 30) TA 2010: 5,17 milj. Jyväskylän osalta
Astu hanke, Asiakas-tuottajamalli Käynnistettiin lokakuussa 2009, Jykes, Tekes ja Jyväskylän kaupunki Yhteistyökumppani Smartum Oy Sähköinen palveluseteli otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa helmikuussa 2010 Asiakas-tuottajamallissa ensisijaisena asiakkaan oma valinta Tavoitteena yhden palveluseteliprosessin kuvaaminen, joka on sovellettavissa kaikkiin Sote palveluihin kunnallisesti ja seudullisesti Sähköisen asiointialustan rakentaminen prosessille Palveluohjauksen kehittäminen Seudullisen yhteistyön kehittäminen tärkeää erityisesti asiakkaiden ja yrittäjien näkökulmasta ALV-ratkaisun saatiin verottajalta (Smartumin sähköiselle palvelusetelille) kesällä 2010 (5% palautus)
Palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat laskuttaa asiakasta Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä (Klemmari) Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen, antaa palvelusetelit ja tekee palvelusetelipäätöksen Asiakas valitsee palveluntuottajan sekä tulouttaa setelin arvon Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä
Tulevaisuuden näkymiä Säännöllisen kotihoidon palveluseteliä pilotoidaan parhaillaan Valmistelussa olevat palvelusetelit (vuoden 2011 budjettikäsittelyyn) Lapsiperheiden neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (käyttöönotosta on jo päätös) Säännöllinen kotihoito Palveluasuminen (vanhus- ja vammaispalvelut) Lasten kerhot Henkilökohtainen apu Suun terveydenhuollon palveluseteli Keskustelussa myös muita terveyspalveluiden palveluseteleitä (muutamat tutkimukset ja laboratoriopalvelut) Päivähoidon palvelurahasta siirrytään palveluseteliin 1.8.2011
Huomioitavia asioita palvelusetelin käyttöönotossa Luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemys palvelusetelitoiminnasta selkiytettävä Hankintasuunnitelmissa oltava selkeä linjaus ostopalveluiden ja palvelusetelin käytöstä Palveluverkkosuunnitelmat ja palvelusetelitoiminnan linjaukset tiedoksi palveluntuottajille Läpinäkyvä tuotteistus ja hinnoittelu Palveluohjauksen ja valvonnan merkitys korostuu Palveluseteliprosessin tunnistaminen ja juurruttaminen kunnassa (prosessin omistajuus) Asiakkaan valinnan mahdollistaminen on strateginen kysymys Seutuyhteistyö tärkeää palveluntuottajien ja asiakkaiden kannalta Tiivis yhteistyö palveluntuottajien kanssa
Tervetuloa Palveluseteliseminaariin Jyväskylän Paviljonkiin Torstaina 27.1.2011 klo 9.30-15.00 Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.jykes.fi/palveluseteliseminaari