Kaupunginhallitus 100 19.04.2010 Kaupunginvaltuusto 34 10.05.2010 Työpajahankkeen hankesuunnitelma / kaupungin rahoitusosuuden hyväksyminen 253/3.31.345/2010 KH 100 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhtymähallitus 16.3.2010 29 Jo varhain v. 2009 todettiin, että kuntayhtymän alueella työttömyys ja rakennetyöttömyys ovat kasvamassa ja ovat tähän päivään mennessä kasvaneet huomattavasti enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Lisäksi alueella on poikkeuksellisen suuri määrä ryhmälomautettuja. Tosiasia on, että alueella ei ole tarpeeseen nähden riittävästi välityömarkkinoiden työpaikkoja, koska työpaja-tyyppistä toimintaa ei aikaisemmin ole ollut Evijärven pienehköä pajatoimintaa lukuun ottamatta, joka sekin on päättynyt vuoden 2009 lopussa. Valmistellulla Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen työpajahankkeella haetaan ratkaisua syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien palveluihin. Peruslähtökohtana on rakennetyöttömyyden takia työttömäksi jääneiden auttaminen takaisin avoimille työmarkkinoille. Toimivilla varhaisen vaiheen ja tukea antavilla palveluilla, kuten työpajatoiminta ja kehittyneet välityömarkkinat, on keskeinen ja tärkeä rooli hyvinvoinnin tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja myös erilaisten terveysriskien torjumisessa ja lieventämisessä. Hankkeessa haetaan uutta toimintamallia välityömarkkinoiden kehittämiseen. Työpajatoiminnan näkökulmana on ekologisuus ja kestävä kehitys. Työryhmä, johon on kuulunut kuntayhtymän, jäsenkuntien ja alueen työvoimatoimistojen edustajat ovat valmistelleet hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelman tavoitteena on saada hankkeelle ESR-tuki 1.6.2010 alkaen 31.12.2013 saakka. Tämän jälkeenkin on vielä mahdollisuus saada jatkorahoitusta hankkeeseen. Hankkeen lähtökohtana on aikaansaada kahdessa toimipisteessä (Kauhavalla ja Evijärvellä) toimiva fyysinen työpaja ja työympäristö, joka moniammatillisten metodien avulla pyrkii vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman parantamiseen. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Välityömarkkinoiden tarkoituksena on tarjota työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinat tarjoavat tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja, joilla parannetaan työnhakijoiden osaamista ja
työelämävalmiuksia sekä tuetaan työttömien sosiaalista toimintakykyä, voimaantumista ja osallisuutta. Hankkeella on selvä yhtymäkohta kuntayhtymän toiminnan strategiaan. Kuntayhtymän strategiassa palvelujen järjestämisessä painottuu entistä enemmän ennaltaehkäisevä työ ja sen kehittäminen sekä ongelmien varhainen havaitseminen ja tuki. Myös korjaavan työn haasteet lisääntyvät työstä ja koulutuksesta syrjäytymisen, mielenterveysongelmien sekä päihteiden käytön muodossa. Näiden ongelmien torjumiseksi tarvitaan palvelujärjestelmän tehostamista ja uusia toimintatapoja. Kuntayhtymän organisaatiossa työpajatoiminta liittyy erityisesti aikuissosiaalityöhön, työvoiman palveluohjaukseen sekä kuntouttavan työtoiminnan organisointiin. Myöhemmin hankkeeseen on mahdollista hakea opetusministeriön rahoitusta nuorten palveluihin liittyen, koska haettava ESR-rahoitus kohdentuu vain TE-toimistojen asiakkaina oleviin työttömiin työnhakijoihin. Yhdessä jäsenkuntien sivistystoimien palveluiden kanssa tämä toimintamalli takaa sen, että mahdollisimman harva nuori jää ilman peruskoulun tai ammatillisen koulun päästötodistusta. Työpajatoiminta on alueella pääosin uutta toimintaa. Alkuvaiheen ensimmäisenä tehtävänä onkin luoda toimivat rakenteet ja yhtenäiset työkäytännöt. Yhteistyökäytännöt ja asiakkaiden palveluprosessit luodaan yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat alueen TE-toimistot ja jäsenkuntien sivistystoimet. Työpajan keskeiseksi teemaksi on valittu kestävä kehitys - ekologisuus, ympäristö, kierrätys ja hyötykäyttö. Paitsi työpajatoimintaan liittyvän kierrätyskeskuksen toiminta niin myös koko muu toiminta tähtää näihin päämääriin. Ensimmäisenä tehtävänä onkin kehittää työpajan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma. Tässäkin mielessä onkin jo alustavasti tiedusteltu esim. alueen jätehuoltoyhtiöiden kiinnostusta yhteistyöhön. Paikallinen yhteistyökumppani on myös kestävän kehityksen Keke-hanke, joka on Härmänmaan 4H-yhdistyksen kotitalouksille ja kyläyhdistyksille suunnattu ohjaus- ja neuvontahanke. Hankkeen kohderyhminä ovat: pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet ja vajaakuntoiset työnhakijat, maahanmuuttajat, nuoret työttömät ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Kuten aikaisemmin on jo todettu, myöhemmin on mahdollista hakea opetusministeriön rahoitusta, jonka avulla tuetaan peruskoulun loppuunsaattamisessa vaikeuksissa olevia nuoria. Tavoitteena on asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja ohjaus avoimille työmarkkinoille, kohderyhmien työttömyyden vähentäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja oppilaitosyhteistyö yläasteiden ja ammattioppilaitosten kanssa. Päätavoitteena on, että 50 %:lle TE-toimistojen ohjaavaan
koulutukseen ohjaamista asiakkaista löytyy työ- tai koulutuspaikka tai muu ratkaisu työpajajakson jälkeen. Ohjaavan koulutuksen kautta pajatoimintaan on suunniteltu ohjautuvan 110 työtöntä ja muulla tavoin 18 työtöntä, yht. 128 asiakasta. Työpaja tarjoaa asiakkailleen ohjaavaa koulutusta ja ohjausta. Perusjakson pituus on aluksi 2 kk ja koulutusta järjestettäisiin sekä Kauhavalla että Evijärvellä noin 10 henkilön ryhmissä. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksen järjestäjät ja kouluttaja tuo koulutusta varten paikalle omat laitteensa. Koulutuksen aikana jokaiselle laaditaan yksilöllinen jatkosuunnitelma. Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa erilaisia näyttöjä kuten tulityökortti, hygieniapassi tms. Koulutuksessa oleville järjestetään koulutuksen jälkeen harjoittelu, työelämävalmennus tai palkkatuettu työ yritykseen tai työpajalle. Lisäksi paja tarjoaisi työ- ja yksilövalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa sekä mahdollisuutta saada tukea arjenhallinnan eri osa-alueisiin. Ensisijaisena lähtökohtana on aina sijoittuminen avoimille työmarkkinoille. Työpajatoiminnan keinoja/sisältöjä ovat asiakkaiden edelleensijoittaminen ulkopuoliseen yritykseen, kuntayhtymän ja jäsenkuntien omat työkohteet, kierrätys ja hyötykäytön edistäminen, mahdollinen pesulatoiminta, alihankintatyöt yrityksiltä, tietyt ravitsemuspalvelut ja mahdolliset kotipalvelut yksityistalouksille. Kaikessa toiminnassa otetaan kuitenkin huomioon se, ettei toiminta vääristä markkina-asetelmia. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu yhteensä toimintakuluineen ja työvoimapoliittisine toimenpiteineen 2,0 miljoonan euron kustannukset. Kuntien maksuosuus sekä toimintamenoista että työvoimapoliittista toimenpiteistä on 15 % eli 252.301 euroa. Lisäksi on arvioitu osan hankkeeseen osallistujista työllistyvän palkkatuella myös kuntasektorille. Tästä on arvioitu syntyvän vuosina 2010-2013 noin 118.000 euron kustannukset. Hankkeen henkilöstömenot muodostuvat hankkeen projektipäällikön, työpajaohjaajien (3 kpl) sekä 0,5 toimistosihteerin palkka- ja sivukustannuksista. Muita hankkeen merkittäviä menoja ovat mm. jäsenkunnille maksettavat vuokrat, matka-, koulutus-, erilaisten palvelujen ostosta (mm. asiantuntijapalvelut), investointimenoista/leasingvuokrista (koneet ja laitteet) sekä tarvikkeista. Hankkeesta pidetään erillinen kirjanpito. Lähtökohtana on, että hanke käynnistyy 1.6.2010 alkaen projektipäällikön rekrytoinnilla. Tämän jälkeen kesällä ja alkusyksystä haetaan työpajaohjaajat ja käynnistetään toimintaa. Näin ollen ensimmäisen vuoden kokonaisrahoitusosuus on selvästi pienempi. V. 2010 jäsenkuntien rahoitusosuus olisi yhteensä 21 308 euroa, v. 2010 se olisi 83.648 euroa, v. 2012 se olisi 82 050 euroa ja v. 2013 se olisi 65
295 euroa. Jäsenkuntien lopullinen rahoitusosuus määräytyy työpajatoimintaan osallistuvien määrän mukaisesti. Jäsenkuntien rahoitusosuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että omarahoitusosuudeksi voidaan lukea mm. palkan ja TE-toimiston maksaman tuen erotus, jos jäsenkunta palkkaa projektin kautta työntekijän vaikkapa vain määräaikaisesti. Myös kuntayhtymän projektin kautta palkkaaman työntekijän palkan ja tuen erotus kuntarahoituskokonaisuuteen. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös Kelan kunnilta perimät ns. sakkomaksut yli 500 päivää työttömänä olleiden peruspäivärahaosuudesta. Sakkomaksun suuruus on 50 %. Hyvin järjestetystä kuntouttavasta työtoiminnasta huolimatta Kauhavan kaupunki maksoi v. 2009 ko. sakkomaksuja 80 782 euroa (+ 8,3 %), Evijärven kunta 12 390 euroa (- 21,6 %) ja Lappajärven kunta 19 840 euroa (- 6,4 %). Laman jatkuessa ja työttömyyksien pitkittyessä on vaarana, että näiden sakkomaksujen osuus kasvaa merkittävästikin. Jos nämä sakkomaksut kyetään edes puolittamaan, merkitsee se sitä, että jo runsaat puolet jäsenkuntien rahoitusosuudesta on katettu. Vertailutietona mainittakoon vastaava Lapuan kaupungin tilasto: maksuja 144 691 euroa (kasvua + 37,5 %). Lisäksi Kauhavan ja Evijärven osalta hyötynäkökohdaksi tulee laskea se, että kunnilta vuokrattavat tilat tulevat hyötykäyttöön ja tiloista maksetaan ylläpitokustannuksia vastaava vuokra (3,20 /m 2, joka sisältää lämmön). Tämän lisäksi hanke maksaa tilojen sähkö- ja vesikulut. Edelleen on hyvä ottaa huomioon se, että hankkeen käynnistyessä tiloihin tullaan tekemään ainakin pintaremonttia, joka on omiaan lisäämään kiinteistöjen arvoa. Suunnitelmissa on otettu huomioon myös Lappajärveltä tulevat asiakkaat ja heidän mahdollisuutensa päästä osallistumaan työpajatoimintaan. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan siirryttyä Evijärveltä Lappajärvelle on tätä varten jo olemassa jokapäiväinen liikenneyhteys kuntakeskusten välillä. Hankehakemuksen jättöaika päättyi 12.3.2010 klo 15.30. Kuntayhtymän hankehakemus jätettiin määräajassa. ELY-keskus käy ennen päätöksentekoa hakijoiden kanssa neuvottelut hankehakemuksista, missä yhteydessä tehdään tarvittavat täsmennykset ja korjaukset, jos niihin ilmenee tarvetta. ELY-keskus tekee päätöksen hankkeesta kesäkuun alkupuolella. Hakemusta ei käsitellä loppuun saakka ennen kuin hankkeelle on saatu jäsenkuntien myönteinen päätös. Yhdenkin jäsenkunnan kielteinen päätös merkitsee sitä, että koko hanke raukeaa. Näin ollen jäsenkuntien olisi hyvä ottaa hankesuunnitelma käsittelyynsä mahdollisimman pikaisesti siten, että valtuustojen päätökset saataisiin toukokuun puoleen väliin mennessä.
Liitteenä 1a hankesuunnitelma ja liitteenä 1b hankehakemus. Hankkeen käytännön valmistelusta on vastannut suunnittelupäällikkö Pirjo Heino ja TE-toimiston päällikkö Leena Tuohimaa-Kari. Heidän apunaan on toiminut hanketta valmistellut työryhmä, johon on ollut nimettynä Päivi Lappinen, Terho Ojanperä, Anita Paavola, Liisa Takala ja Juhani Vähähyyppä. Asiantuntijoina työskentelyyn on osallistunut myös mm. Jorma Ylirinne ja Kari Hongisto ja Antti Perkkalainen. Kuntayhtymän johtajan päätösesitys: Yhtymähallitus hyväksyy omalta osaltaan hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen ja sitoutuu suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon omalta osaltaan. Edelleen yhtymähallitus lähettää hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen jäsenkuntien käsiteltäväksi ja toivoo jäsenkuntien valtuustojen myönteisiä päätöksiä 15.5.2010 mennessä. Merkittiin, että TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari osallistuu kutsuttuna kokoukseen tämän pykälän esittelyn osalta. Lisäksi todettiin, että Kauhavan kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 15.3.2010 Kauhavalle suunnitellun työpajatilan myymisestä. Tilakysymystä selvitetään edelleen kevään aikana. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Hankkeen kustannusarvio ja rahoituslaskelma kuntaosuuksineen tarkennetaan vielä ennen jäsenkuntien käsittelyä. Merkittiin, että TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari poistui tämän pykälän esittelyn jälkeen klo 17.50. Lisätietoja asiassa antaa suunnittelupäällikkö Pirjo Heino puh. 2412 4532 ja kuntayhtymän johtaja Antti Perkkalainen puh. 2412 4551, etunimi.sukunimi@kaksineuvoinen.fi Valmistelija: Kaupunginjohtaja Harri Mattila Liitteenä on hankkeen kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman täsmennys. Sen mukaan Kauhavan kaupungin rahoitusosuus koko hankekautena vuoteen 2013 mennessä on yhteensä 202.434 euroa. Kuntaosuus jakautuu jäsenkunnalle ohjaavan koulutuksen osallistujamäärän mukaan. Lisäksi hankkeesta voi aiheutua tukityöllistämisen tai muiden järjestelyjen kautta kunnille lisäkustannuksia. Tukityöllistämisestä päätetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti erikseen.
TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari ja suunnittelupäällikkö Pirjo Heino Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta on kutsuttu hallituksen kokoukseen esittelemään hanketta. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen työpajahankkeen hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen ja sitoutuu suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon Kauhavan kaupungin osalta. Päätöksen edellytyksenä on, että myös Evijärven ja Lappajärven kunnat osallistuvat hankkeeseen omilla rahoitusosuuksillaan suunnitelman mukaisesti. Kauhavan kaupungin rahoitusosuus vuonna 2010 on 15.981 euroa, vuonna 2011 68.241 euroa, vuonna 2012 66.983 euroa ja vuonna 2013 51.221 euroa eli yhteensä 202.434 euroa. Kauhavan kaupungin osallistuminen hankkeeseen ei luo ennakkoratkaisua sille, että kaupunki sitoutuisi hankejakson päättymisen jälkeen vuodesta 2014 lukien vastaamaan kuntarahoituksella työpajatoiminnan ylläpitämisestä. Vuoden 2010 kuntarahoitusosuuden osalta esitetään, että 15.981 euron kuntarahoitusosuus pyritään kattamaan ensisijaisesti olevista talousarviomäärärahoista. Ellei se ole mahdollista, tarkistetaan talousarviota, mistä tehdään tarvittaessa erillinen esitys. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen siten muutettuna, että kaupungin rahoitusosuus on yhteensä 133.613 ja varautuminen tukityöllistämisen 88.500, eli koko hankkeeseen yhteensä 222.113. Tämän asian käsittelyn aikana paikalla olivat hanketta esittelemässä suunnittelupäällikkö Pirjo Heino ja TE-keskuksen toimistonjohtaja Leena Tuohimaa-Kari klo 18.00-18.50. Pöytäkirjaan merkittiin, että Mika Kankaansyrjä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18.08 ja Niina Övermark klo 18.15 Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Harri Mattila, puh. (06) 2412 9200, etunimi.sukunimi@kauhava.fi. KV 34 Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituk sen esityksen.