Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Samankaltaiset tiedostot
Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Luonnonmukainen peruskuivatus

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Patorakenteiden periaatekuvia

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena. Sisältö. Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin. Purot vesien hoidossa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Kolmen helmen joet hanke

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito (KURVI)

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Transkriptio:

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 12.2.2019 Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Sisällys 1. Maatalousuomien ennallistaminen 2. Luonnonmukainen peruskuivatus ja tulvatasanteiden hoitomenetelmät 3. Kalataloudelliset kunnostukset

Maatalousuomat ovat tärkeitä paitsi peruskuivatuksen takia, myös ekologisesti Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa suurin osa pienvesien luontotyypeistä arvioitiin uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia 2015 Natura-luontotyyppi: pienet joet ja purot Kalataloudellinen merkitys (mm. taimen ja muut kalat) Vaikuttavat suoraan alapuolisiin vesistöihin (esim. kiintoaineen kulkeutuminen) Puroja on suoristettu ojitusten yhteydessä Kaivetutkin valtaojat voivat kehittyä luonnontilaisen kaltaisiksi 3

Maatalousuomien ennallistaminen 4

Kumianoja, Hämeenkoski (KURVI-hanke) Perattu 1990-luvulla Vanha uoma näkyi yhä maastossa ja korkeusmallissa Laidunkäytössä, maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi Taimenia havaittu Voimakasta uomaeroosiota 5

Ennallistamisen tavoitteet Puron ja sen lähiympäristön ekologisen monimuotoisuuden parantaminen Taimenen elinympäristön parantaminen Eroosionhillintä uoman pituuskallistusta loiventamalla ja eroosiosuojauksin Uhanalaisen luontotyypin palauttaminen (tulvaniitty) Ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäminen ja virtaamahuippujen tasoitus Maisema-arvojen parantaminen 6

Suunitelma Suunnitelija: Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Suunniteltu 10 patoa, joilla virtausohjataan vanhoihin mutkiin Lisäksi kasvillisuuteen ja kiviainekseen perustuvaa eroosiosuojausta 7 Virran suunta

Suunnittelussa hyödynnettiin 2Dvirtausmallia (HecRas v.5.0.3) Ennallistettavasta uomasta laaditiin tarkka korkeusmalli (takymetrillä) Tulva-alueelle käytettiin laserkeilattua 2m korkeusmallia Korkeahkot karkeuskertoimet Tulvaniityn kasvillisuuslinjat valittiin mallin perusteella 8

Toteutus Tammi-helmikuussa 2018 10 patoa suoristettuun uomaan, ja uoman vanhojen mutkien aukaisu Eroosiotorjunta kivi- ja puuaineksella Kevät-syksy 2018 Patojen viimeistely ja korjaus Viimeistely: kutusoraikot, lisää puuainesta, rytö Kuvat: Jukka Jormola 9

Ennallistamisen vaikutusten seuranta Ekologia Pohjaeläimet 2016 Kalat 2016, 2017 Tulvaniityn kasvillisuus 2017 Hydrologia Koska tulva nousee niitylle? Uoman karkeuden lisääminen esim. puuaineksella Morfologia 6 poikkileikkauslinjaa merkittymaastoon Fotogrammetrinen maastomalli? 10

Ennallistamisen hyödyt Uoman pituus ennallistamisosuudella kasvoi 650 metristä 930 metriin Uoman kaltevuus pieneni Palautettu uoma on huomattavasti suoristettua ja syöpynyttä uomaa kapeampi lisäsi vesisyvyyttä uomassa suojapaikkoja taimenelle Vedenpinnan nosto uomassa vähentää huomattavasti puron rantojen sortumista uomaan Hallitsematon eroosio ennen ennallistamista Tulviminen ja koski-suvantovaihtelu lisäävät kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä Ekologiset vaikutukset ja uoman pysyvyys täytyy varmistaa seurannalla! 11

Johtopäätökset maatalousuomien ennallistamisesta Tiettävästi Suomen ensimmäinen maatalouspuron ennallistaminen Ennallistamisen vaikutusten seuranta tärkeää! Biologia ja morfologia Kohdealue laidunkäytössä, ennallistaminen vaikeampaa intensiivisen peltoviljelyn alueilla Arvokkaita uomaosuuksia voitaisiin ennallistaa muuttamalla maankäyttöä laitumeksi tai kosteikoksi Nykyisiäkin tukimuotoja voidaan soveltaa 12

Luonnonmukainen peruskuivatus 13

Perinteisen kaivutavan haittoja Suoristamisessa kaltevuus lisääntyy Jyrkentämisestä seuraa virrannopeuden kasvu ja syöpyminen, alkaen uoman alareunasta Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille Juottimenoja, Perniö

Luontainen uomakehitys pitäisi ottaa huomioon kaivussa säilyttämällä mutkat Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Koski-suvanto -vaihtelu Monimuotoinen eliöille 15

Luonnonmukainen peruskuivatus Jätetään uoman pohja koskemattomaksi ns. kaksi- tai kolmitasoisella poikkileikkauksella Alkuperäinen mutkitteleva uoma jää alivesiuomaksi Vedenjohtokyvyn parantaminen järjestetään kaivamalla tulvatasanne tai kapea terassi joko toispuolisesti tai molemmin puolin 16

Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan peruskuivatuksen yhteydessä A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella 17

Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, terassi toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Puustoa suojaksi kaloille Ritobäcken, Sipoo 18 Juottimenoja, Perniö Leppioja, Tyrnävä

korko Juottimenoja 5/2005 8/2007 250 200 150 100 Juottimenojan 2005 2007 koeala pl 2017 2 4/2017 50 19 0 0 2 4 6 8 10 12 14 metriä

Luonnontilaisen kaltaisen uoman perkaus Mikäli aiemmin perattu uoma on muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi, uomaa koskeva kunnossapitohanke joutuu uudelleen ojituskäsittelyyn Tarvitaan ojitusilmoitus ja mahdollisesti lupaviranomaisen lupa Liisa Hämäläinen, Jukka Jormola, Lasse Järvenpää, Pinja Kasvio, Jermi Tertsunen ja Tommi Muilu 2015. Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. PERKAUS hankkeen työraportti http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus/Luonno nmukainen_peruskuivatus 20

Luonnontilaisuuden kaltaisuuden merkkejä Eläimistö Arvokalasto Monimuotoisuutta ilmentävä pohjakalasto 21

Muita kaloja Monimuotoisuutta ilmentävä pohjaeläimiä 22

Merkittävää linnustoa, nisäkkäitä tai matelijoita Mutkittelu Uomaa ei ole aikanaan suoristettu 23

Uoma on lähtenyt mutkittelemaan eroosion seurauksena Uoma on lähtenyt mutkittelemaan rantakasvillisuuden tai materiaalien kasaantumisen seurauksena 24

Uoman kaltevuuden monimuotoisuus Suvanto- ja virtapaikkoja Särkkiä ja saarekkeita 25

Kiviä Soraikkoja 26

Kasvillisuus Isoja puita Mätästävää rantakasvillisuutta 27

Puuainesta Puro- tai lähdesammalia 28

Luontoarvojen kirjaaminen Viereistä taulukkoa voidaan käyttää apuna luonnontilaisuutta arvioitaessa. Vihreällä merkityt tekijät ovat vahvoja luonnontilaisuuden merkkejä ja voivat jo yksinään toimia luonnontilaisuuden kriteerinä 29

Tulvatasanteiden hoitomenetelmät 30

Kasvillisuuden poisto Monitahoinen kysymys Sitoo ravinteita ja lisää kiintoaineen pidättymistä Varjostaa uomaa ja tarjoaa suojaa Lehtikarike ravintoverkon kannalta oleellinen Runsaskaan kasvillisuus ei uhkaa kuivatustilaa Toisaalta kasvillisuutta poistamalla voitaisiin poistaa ravinteita uomasta erityisesti sellaisten lajien poisto, joilla on symbionttisia typensitojabakteereita, kuten lepät ja hernekasvit Maanomistajilla tai ojitusyhtiöllä voi olla intressejä pitää uoma avoimena 31

Kasvillisuuden poisto, jatkuu Jos ravinteiden poisto halutaan maksimoida, kasvillisuutta tulisi poistaa vuosittain ennen kasvukauden päättymistä. Uoman avoimena pitämisen kannalta puuvartisen vesakon poistaminen 3-4 vuoden välein voi tulla kyseeseen. Menetelmiä: niittokoneet, murskaimet, raivaussaha, niittokauha (Hollanti) Menetelmä vaikuttaa hoidon tiheyteen Niittokauha terä pystyy noin 2-3 cm paksuiseen puuvartiseen vesakkoon, ketjumurskaimet jopa 10 cm paksuiseen 32 Kuvat: www.mense.fi

Tulvatasanteiden madaltaminen Tulvatasanteille kertyvä maa-aines nostaa niiden korkeusasemaa Vesi nousee tulvatasanteelle harvemmin Vähentää myös uoman ravinteiden pidätyskykyä Kirjallisuuden perusteella tulvatasanteiden madaltaminen on tarpeen 20-40 vuoden välein. Tätä tukee myös Ritobäckenillä tehty tutkimus, jonka mukaan keskimääräinen sedimentaatio on 5-15 mm vuodessa. Tulvatasanteiden madaltaminen varmistaa toimivuuden, vastaa kunnossapitoperkausta kuivatyönä Alivesiuomaan voidaan lisätä kiveä ja puuta, jolloin vesi nousee helpommin 33

Tukipolitiikka Kosteikon hoitotukea voi saada myös luonnonmukaistetun uoman hoitoon 450 /ha/vuosi Tuki uoman hoitoon voi olla pieni ja uudet lohkot voivat jäädä pieniksi Esim. uoma 5 m leveä 2 km * 5 m = 1 ha Myös kaksitasouomien perustamiseen on saatavilla tukea Ympäristökorvaus tai peruskuivatusavustus Peltoala pienenee jos pellon reunaa täytyy siirtää Ratkaisu voisi olla että tulvatasanne tulkitaan suojavyöhykkeeksi Toisaalta myös perinteisesti kaivettujen uomien luiskakaltevuuksien suositusta loivennettu, myös työturvallisuutta 34

Kalataloudelliset kunnostukset 35

Kalataloudellinen kunnostus osana luonnonmukaista peruskuivatushanketta Kalastollisesti merkittävissä kohteissa lisääntymis- ja elinympäristöjen luominen osatavoitteena Puustoa kannattaa säästää suojaksi 36 Juottimenoja 8/2007

Pohjakynnykset ja soraistukset Tarvitaan jos uomaa suoristettu ja syöpymistä esiintyy tai kun padotaan kosteikkoja Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Pohjakulkeumaa pysähtyy Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja 37

Kaloille nousukelpoinen kosteikon pohjapato, Kormuniitynoja, Vantaa 38

Nousuesteet Tierummut voivat olla osittaisia tai täydellisiä nousuesteitä Oikein asetetun ja riittävän suuren tierummun sisään voidaan myös rakentaa habitaattia (Juottimenoja, Perniö, 2018) 39

Yhteenveto Luonnonmukainen toteutustapa tuo puroille monia ympäristöhyötyjä kuivatushyödyn ohella Tulisi soveltaa kaikessa uomien hoidossa Kohdekohtaista harkintaa sopivien menetelmien valintaan tarvitaan Vesiensuojeluhyödyt Taimen- ja rapukantojen elvyttäminen mahdollista myös maatalousalueilla 40