Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet s. 14-16

3/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Tule mukaan vaikuttamaan, mielipiteesi on tärkeä s. 12-13 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet s. 14-16 Jäsenyhdistykseltä Sählärit pelaavat taas s. 20-21 1 3/ 2 0 10

s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi (ent. aluesihteeri) Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 5 Kolumni Pää pyörällä Euroopassa 6 ADHD-liiton uutisia 7 Meidän perheen loma Runnilla 11.-16.7.2010 8 Hyvekasvatuksesta väline käytösongelmien ratkaisemiseen 11 Unelmia Himalajalta 12 Tule mukaan vaikuttamaan, mielipiteesi on tärkeä 14 ADHD-oireisten lasten vanhempien voimavarat ja sosiaalisen tuen saaminen lastenneuvolasta 16 RAY menee nettiin jossa pelaajat jo ovat 18 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet 20 Sählärit pelaavat taas 22 Erityistä tukea tarvitsevien lasten äideille suunnattu vertaistukiryhmätoiminta 23 Vertaistuesta voimia vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 26 Jäsenyhdistykset 30 Avuksi arkeen Perhekoulua Järvenpäässä Takakansi Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunneelämän perustana -koulutus Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa 12.2.2010 31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3 / 2 0 10 2

p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen syyskausi on alkanut, ja sen huomaa myös viilenneestä säästä. Kesäloman jälkeen on ADHD-liitossa jatkettu toimintaa aiemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Tämän vuoden yhtenä tavoitteena on saada arvioitua liiton toimintaa jäsenyhdistysten ja jäsenten näkökulmasta. Tavoitteena on luoda toimiva käytäntö ja arvioinnin kriteeristö tuleville vuosille. Nyt on jäsenyhdistyksillä ja jäsenistöllä hyvä mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa siihen, mitä ja miten voimme esimerkiksi tukea jäsenyhdistystemme toimintaa. Minulta usein kysytään esim. miten ADHD-liitto tukee ADHD-aikuisia. Vastaus syntyy konkreettisemmin eri toimintamuotoja esiteltäessä. Nyt käännän asian toisinpäin ja haastan jäsenyhdistysten edustajat ja jäsenet kertomaan ja vastaamaan ADHD-liiton menossa olevaan kyselyyn, millaista on se tuki ja toiminta, jota ADHD-liitolta odotetaan tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Toiminnan suunnittelu yhteistyössä on paljon mielekkäämpää. Koko liiton henkilöstö odottaa mielenkiinnolla kommenttejanne ja ajatuksianne. Viimeisen vuoden aikana olemme olleet mukana eri tilaisuuksissa, joissa on työstetty vammaispoliittista ohjelmaa. Ja nyt on Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 valmistunut (www.stm.fi/julkaisut). Ohjelma sisältää 122 konkreettista toimenpidettä, joilla epäkohtiin tartutaan. Ohjelma tarjoaa lähinnä tuen ja suunnan kunnalliselle ja alueelliselle vammaispolitiikalle, myös järjestöt ovat mukana toiminnassa. Yksi VAMPO:ssa esiin nostettu osa-alue on työ. Tämä asiakokonaisuus on myös ADHD:n osalta merkittävä. Yhteinen haaste on meille kaikille se, kuinka saamme tuettua nuoria ja aikuisia selviytymään työelämässä, tai hakeutumaan sinne uudelleen mahdollisen työttömyysjakson tai sairauden jälkeen. Tarvitaan enemmän yksilöityjä tukipalveluja, ammatinvalinnanohjausta ja tuettua työllistymistä. Myös osa-aikainen työ voi olla monelle mahdollisuus olla mukana työelämässä. Meidän kaikkien työpanosta tarvitaan. Työntekijän työkyvyn menetys tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työkyvyn ylläpito. Työnantajan toimien lisäksi myös työterveyshuollolla on keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Ollaan myös innovatiivisia ja aktiivisia, koko VAMPO:n suhteen. Toivotan hyvää alkavaa syksyä kaikille ADHD-lehden lukijoille. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh. 045 636 1841 To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 4/2010 10.11.10 viikko 49 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Ti l a u s h i n n at Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 3 3/ 2 0 10

p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Pian! Äkkiä! Nyt! Heti! Kiire! Pakko! Tuttua keskellä arjen aherrusta. Onko alati lisääntyvä kiire ja hoppu hyväksi meistä kenellekään? Tarvitseeko meidän suostua siihen, että mihinkään tai kenellekään ei ole aikaa? Ei tarvitse, totean minä ja kantaani yhtyvät tänä päivänä jo monet tutkijat ja tiedemiehet, jotka ovat paneutuneet minua paljon syvällisemmin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaviin lukuisiin seikkoihin. Kiire ei ole hyväksi kenellekään. ADHD-oireisten ja heidän läheistensä elämää leimaa korostuneesti oma tai toisten määräämä kiire. Lapsi oppii kävelemään, mutta tuon taidon opittuaan ei osaakaan enää kuin juosta. Samainen lapsi oppii puhumaan, mutta sen jälkeen ei hiljaista hetkeä olekaan näköpiirissä. Koulussa ja työelämässä erilaiset aikataulut muodostuvat tiukkuudessaan jopa työn aloittamisen esteeksi, ei uskalla aloittaa, kun ei kuitenkaan ehdi. Nurinkurista, mutta totta. Me tiedämme kaikki, että ADHD-oireiset tarvitsevat usein muita enemmän aikaa, jotta toivottuun lopputulokseen olisi mahdollista päästä. Tehtäviä ja töitä on jo nyt pakko rajata, jotta jaksaisimme päivästä toiseen. Olisiko vielä tarpeen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kodit, koulut ja työpaikat ottaisivat huomioon sen, että panostamalla kiireettömyyteen voitaisiin saavuttaa huomattavia tuloksia ihmisten työtyytyväisyyden kuin myös elämänhallinnan alueilla. On mahtavaa huomata, että huolellinen tehtäviin paneutuminen ja keskittyminen annettuihin tehtäviin ilman alituista kireää aikataulutusta tuottaa paljon parempia tuloksia, kuin hutaisten, kiireellä tehty suoritus, jota täytyy sitten useaan kertaan paikkailla ja parannella. Elämästä on lupa nauttia. Tapoja ja sovelluksia on monia. Kulunut kaunis kesä on tarjonnut varmasti lukemattomia mahdollisuuksia vain nauttia kesän lämmöstä ja kiireettömyydestä, kaikin aistein. Olemme lomailleet kukin tavallamme, mutta tärkeää on se, että olemme voineet viettää kiireetöntä aikaa itsemme kanssa, edes hetken. Rauhallinen hetki rantasaunan terassilla tai laiturin nokassa pikkukaloja narraten, lukunautinto hyvän kirjan kanssa tai kävelyretki metsässä tärkeän ihmisen kanssa antavat ihmeellisiä voimia jaksaa eteenpäin. Syksyn ja talven tullen upea Suomen luonto tarjoaa edelleenkin mahdollisuuden pysähdyttää kiireen, mahdollisuuden marja-, sieni- tai hiihtoretkiin, tai vain pelkkään luonnon tarkkailuun, ilman sen kummempaa tarkoitusta, kuin tarve nauttia luonnosta ja sen ihmeistä. Kaikki meistä eivät ole erityisiä luontoihmisiä, mutta hekin löytävät varmasti monia tapoja kiireen kesyttämiseksi itselleen sopivalla tavalla; kyse on usein vain halusta suoda itselleenkin jotain hyvää ainaisen läheisten huomioimisen sijaan. Ehdotan teille kaikille, että nauttisimme syksyn kauniista kuutamoilloista, yksin tai yhdessä, kuten seuraavan lorun etana-elli. Lorun myötä toivotan teille kaikille lukijoille reipasta, mutta kiireetöntä syksyä ja runsaasti voimia kohtaamienne haasteiden edessä! Etana-Elli kannolla kelli, katseli kuuta ja aatteli kaikkea muuta. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 3 / 2 0 10 4

k o l u m n i Pää Pyörällä Euroopassa Neljä kuukautta sitten lähdin reissuun. Aluksi kiersimme yhdessä Leenan kanssa, kävimme mm. Hangossa, jossa yövyimme hienossa pitsihuvila Villa Maijassa, sieltä matkamme jatkui Tammisaaren kautta Somerolle, jossa Someron kaupunki tarjosi majoituksen hulppeassa Härkälän kartanossa. Useat ihmiset sanoivat olevansa kateellisia meidän puolesta, kun meillä on mahdollisuus lähteä tällaiselle unelmamatkalle. Jotkut meitä varoittelivat lähtemästä kahden vuoden pyörämatkalle. Kaikesta huolimatta uskalsimme lähteä reissuun sillä olimme vuoden säännöllisesti harjoitelleet pyöräilemällä 400-1000 kilometriä kuukaudessa. Lisäksi kävimme 2-3 kertaa viikossa kuntosalilla ja uimahallissa. Innolla odotimme kevään tuloa ja lähtöpäivää. Matkaamme varten saimme lukuisia yhteistyökumppaneita, jotka hankkivat kaikki mahdolliset varusteet. Kaikesta huolimatta kahden kuukauden kuluttua tiemme erkanivat. Rehellisesti täytyy tunnustaa, että eromme jälkeen olin lähes murtumispisteessä. Äkillisesti kaikki se, mistä olimme unelmoineet, valui kuin hiekkaan. Kuinka nopeasti unelmat ja haaveet saattavatkaan haihtua? Meistä jokainen ihminen kokee pettymyksiä ja vastoinkäymisiä esim. avioero, vakava sairaus tai läheisen kuolema ovat ikäviä asioita. Kuinka ihminen selviytyy vaikeuksistaan? Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Jokaisella on tapansa selviytyä. Meille suomalaisille miehille puhuu usein pullon henki, mutta viinan voimalla ei vaimoa saa takaisin. Kukapa nainen haluaa kännikalan kumppanikseen? Ei kukaan ainakaan selvin päin. Päätin kaikesta huolimatta yksin jatkaa matkaa, mutta jos olisin ollut 140 kiloa, huonokuntoinen ja huumoritajuton, niin tuskin olisin jaksanut vaan olisin heittänyt pyyhkeen tielle. Pyöräiltyäni yksin kuukauden Suomessa, lapsuudenystäväni Ukonmaanahon Heikki Ylikiimingistä lähti kanssani polkemaan Tukholman kautta Gotlantiin ja sieltä Karlskronaan. Menimme laivalla yli Puolaan Gnydian satamakaupunkiin, josta poljimme pieniä ja idyllisiä maalaisteitä pitkin kohti Saksaan rajaa. Olosuhteet olivat vaihtelevat. Välillä satoi vettä kuin kaatamalla, mutta kaikesta huolimatta jaksoimme polkea 50-127 kilometriä päivässä. Tiukassa ylämäessä välillä oli tekemistä, ajaessa raskaalla kuormalla. On sitä ollut vastamäkiä ennenkin ajattelin polkiessani raskaalla kuormalla pitkää ja jyrkkää ylämäkeä pitkin. Saavuimme Berliiniin 11.8. poljettuamme yhteensä yli 1100 kilometriä. Matkani jatkuu yksin Hampuriin, jossa luennoin Merimieskirkossa 11.9. ja sieltä huitaisen 600 kilometrin lenkin Brysseliin ja siellä on myös luento 19.9. Merimieskirkon järjestämillä lapsimessuilla. Tähän mennessä mittariin on kertynyt yli 3000 kilometriä. Mikäli terveyttä riittää, niin tarkoitukseni on pyöräillä kaksi vuotta. Varmasti matkan varrella kohtaan iloa ja surua, mutta tärkeitä on kuitenkin säilyttää positiivinen ja iloinen mieli kulkiessamme elon teillä. Markku Mutanen ADHD-luennoitsija elämäntapamatkaaja 5 3/ 2 0 10

u u t i s i a ADHD-liiton uusi kuntoutussihteeri Hei, Olen Tuuli Korhonen ja aloitin kesäkuussa työt ADHD-liitossa kuntoutussihteerinä. Asioita opetellessani kyselin miten te olette tehneet? ja missä teillä on?. Viime viikolla huomasin hämmästyksekseni sanoneeni meillä täällä liitossa. Olen siis selvästikin kotiutunut. Kesän aikana olen päässyt tutustumaan kurssityöhön kahdella sopeutumisvalmennuskurssilla. Moni asia on minulle uutta ja paljon täytyy vielä opetella, mutta kursseilla kokemani elämänmyönteisyys ja lämmin ilmapiiri siivittävät työntekoa sopeutumisvalmennuksen parissa loistavasti. Luonnollisesti ajatukseni karkaavat ajoittain myös edelliseen työpaikkaani. Työskentelin aikaisemmin lastentarhanopettajana ja lapsia ja kollegoita on tietysti ikävä. Mitäköhän ne siellä juuri nytkin tekevät? Edelliseen ADHD-lehteen oli lipsahtanut väärää tietoa koulutuksestani, tein erityislastentarhanopettajan sijaisuutta, mutta koulutukseltani olen kasvatustieteen kandidaatti. Vapaa-aikaa vietän paljon ulkona. Nautiskelen puutarhan kuopsuttamisesta ja laineista veneillessä, säällä kuin säällä taas kierrän korttelia koiran kanssa. Tänne työpaikalle yritän pyöräillä sitkeästi läpi vuoden. Minulla on jo kokemusta asfaltin yllättävästä kovuudesta, joten kypärä ei keiku päässäni, vaan on tiukasti kutreille juntattu. Suosittelen junttaamista kaikille. Tulevia sopeutumisvalmennuskursseja odotan jo kovasti. Päivät vierivät täällä toimistotyössä ihanien asiakkaiden ja työtoverien kanssa joutuisasti, mutta on upeaa päästä taas kuntoutujien ja kurssilaisten pariin. Aurinkoisin terveisin Tuuli Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja viikolla 40 Näkymätön näkyväksi -kampanjan järjestävät ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry. Kuntakampanjan paikkakunnat vaihtelevat vuosittain ja nyt jo seitsemättä kertaa järjestettävän kampanjan paikkakuntina ovat Kirkkonummi, Kaarina sekä Lappeenranta. Tilaisuudet on suunnattu kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien tarkoitus on tiedottaa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päällepäin. Vuoden 2010 kampanjan teemana on perusopetuslain muutos. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä ADHD-liitton syyskokous 20.-21.11.2010 Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1 ADHD-liiton perinteisesti jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille tarkoitetut Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät järjestetään 20.11.2010. Huomaattehan, että tänä vuonna poikkeuksellisesti puheenjohtajan lisäksi päiville tulisi osallistua henkilö, joka hoitaa yhdistyksen jäsenrekisteriä. Päivillä luennoi psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti. Liiton tiedottaja Jari Hämäläinen opastaa jäsenvastaaville uuden jäsenrekisterin käyttöä. ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous on 21.11.2010. Kokouksessa käsitellään ADHDliitto ry:n sääntöjen 9 mukaiset asiat (mm. vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio, hallituksen henkilövalinnat sekä liiton jäsenmaksu vuodelle 2011). Tarkempi ohjelma vahvistuu myöhemmin. Ilmoittautumiset viimeistään 1.11.2010 puh. 050 354 4325 tai adhd@adhd-liitto.fi 3 / 2 0 10 6

j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä Meidän perheen loma Runnilla 11. 16.7.2010 Vietimme mukavan loma viikon Runnin kylpylän maisemissa. Lomalle osallistui kahdeksan perhettä ympäri Suomea. Viisi Äksytyhdistyksestä ja neljä ADHD-liiton muista jäsenyhdistyksistä. Lapsia oli 16 ja aikuisia 15. Saimme nauttia viikon aikana helteisestä säästä, kylpylän palveluista, hyvästä ruuasta, vertaistukikeskusteluista, savusaunan löylyistä sekä järjestetyistä ohjelmista, kuten vesijumppa, rentoutus, sauvakävely, aarteenetsintä ja tikkupullan paisto nuotiolla. Jokaisen mieleen jäi varmaan kärpästen hirmuinen määrä ja tukala kuumuus huoneissa. Perheet olivat tyytyväisiä saadessaan istahtaa valmiiseen ruokapöytään ja nauttia rennosta yhdessäolosta. Lapset nauttivat kylpylässä olemisesta ja kalastuksesta. Kalastus oli kivaa, varsinkin se, kun sain kaksi kalaa. Ja toinen kiva juttu oli ne kaikki kesäpelit, joita pelattiin ulkona, sanoi Miro kuusi vuotta. Kisailimme myös perheinä. Hiihdimme muun muassa pitkillä suksilla, jossa oli yhteistyö poikaa. Opimme mikä on savoksi Tarzan ja sehän on pöhheekön piälysmies, ja mitä sanoi savolaismies, kun anoppi putosi veneestä, Ee naarata. Saimme maistaa Runnin terveysvettä joka ei oikein maistunut mielestämme kovin hyvälle. Tälle ruostevedelle teki runon eräs perhe: Runni ja ruosteinen vesi Väsynyt mimmi, määränpäänä Runni, autossa hikoillut jo useamman tunnin tuli perille perheineen, hotelliin kuumaan ei paljoa nukkunut, mutta pääsi kiinni huumaan uintia, aurinkoa, kärpäsiä riitti, mutta ruoasta hyvästä aina hän kiitti löysi lähteestä veden, ruosteisen rautaisen, ehkä kitkerän, hiukan pahankin makuisen joi tilkan tuo mimmi, johan oli mimmi timmi. Team Ahola Kiitos kaikille perheille ja toivottavasti tulevina kesinä tavataan, ja uudetkin perheet mukaan lähtevät näille lomille. Kyllä kannattaa. Lomalaisten puolesta tämän kirjoitti Minna Väänänen (Äksyistä) Kuva Minna Väänänen 7 3/ 2 0 10

Hyvekasvatuksesta väline käytösongelmien ratkaisemiseen Kärsimättömiä ja itsekkäitä oppilaita neuvottomia ja väsyneitä opettajia. Mikä auttaisi, kun järjestyksen ylläpito vie ajan opetukselta? Hyvekasvatus tarjoaa opettajalle toimintamallin, jonka avulla oppilasta ei pelkästään pyydetä olemaan kunnolla, vaan hänelle annetaan keinoja omakohtaisesti parantaa ja korjata omaa käytöstään. Luonteenkasvatus hukassa Nykyisin valitettavan yleinen koulukiusaaminen, epäkunnioittava käytös, siivottomuus, velttoilu ja haistattelu pitäisi saada tavalla tai toisella loppumaan. Edellä mainittuihin ilmiöihin varmasti useimmat kasvattajat etsivät ratkaisua, mutta usein kokevat olonsa kyvyttömiksi niin massiivisen ongelman edessä. Syvimpiä asenteita pitäisi muuttaa, niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa, ja elämälle tarvitsisi saada päämääriä ja merkitystä. On helppoa vajota saarnaamaan oppilaille ja nolata heidät moitteilla toisten kuullen. Minisaarnat ja syyllisyydentunteen nostattaminen eivät kuitenkaan toimi hyvin eivätkä kovinkaan pitkään. Vanhat kurinpitotavat ovat aikansa eläneitä eikä lakikaan onneksi salli menetelmiä, joilla kasvattajat ovat ennen pitäneet kasvatettaviaan kurissa ja nuhteessa. Opettajilla on kuitenkin polttava tarve saada konkreettisia välineitä luokan ilmapiiriä hallitakseen ja kehittääkseen; pelkkä opettajan per- 3 / 2 0 10 8

soonallisuus tai hyvänä tyyppinä oleminen ei riitä. Luokan hallitsemiseen ja hyvän työilmapiirin luomiseen on löydettävä uusia tapoja: hyvekasvatus voisi olla yksi toimiva väline. Lisäksi hyveet sopivat käsiteltäviksi kouluissa monikulttuurisuuden yleistyessä, ja ne antavat yhteisen kielen kulttuurienväliseen kanssakäymiseen. Mitä ihmeen hyveitä? Hyveet ovat sitä, mikä meissä on hyvää. Sharon, 6 v Hyve-sanan latinankielinen vastine virtus tarkoittaa voimavaraa, voimaa, kapasiteettia ja energiaa. Hyve voidaan määritellä myös eettisesti ja moraalisesti arvokkaaksi luonteenpiirteeksi, joka näkyy teoissa. Hyveet ovat universaaleja, ne ovat piilevinä sisällä jokaisessa ihmisessä kulttuurista ja uskonnollisista taustoista riippumatta. Hyveitä ovat esimerkiksi huomaavaisuus, myötätunto, auttavaisuus ja joustavuus sekä jämäkkyys, itsevarmuus, innokkuus ja maltillisuus. Hyveissä huomioidaan siis sekä toisen että itsen hyvinvointi. Hyvekasvatuksessa korostuu oppilaslähtöisyys ja toiminnallisuus. Sen avulla oppilasta autetaan tunnistamaan hyveitä käytöksessä ja sitä kautta rakentamaan positiivista itsetuntoa. Oppilasta autetaan myös ohjaamaan käytöstään, kun hyveen merkityksestä keskustellaan yhdessä. Lisäksi oppilas oppii korjaamaan käytöstään, kun häntä muistutetaan jälkikäteen, jos hän on unohtanut hyveen ja tehnyt sen takia jotain väärin toisia kohtaan. Omakohtaisia kokemuksia Vietin kesän 2003 opettajana Sambiassa kansainvälisessä koulussa. Tutustuin tuolloin hyvekasvatukseen ja ihastuin. Hyvekasvatuksessa ei ladella vaatimuksia korrekteista käytöstavoista, vaan luodaan lasten ja nuorten kanssa kokonaisvaltaista välittämisen ja kunnioittamisen ilmapiiriä. Helposti saattaa vain tyytyä toteamaan, että näin on eikä asialle mitään mahda. Hyvekasvatus kuitenkin auttaa ymmärtämään, että jokainen voi kehittyä kaikissa hyveissä, vaikka joidenkin hyveiden kohdalla se ensin tuntuisi kovin haastavalta. Luonteenpiirteet eivät siis ainoastaan ole olemassa, vaan niitä voi ja pitää jalostaa. Kukaan luokassa ei pääse kukkoilemaan, kun tietää, että jokaisesta löytyy parantamisen varaa, varsinkin omasta itsestä. Päätin heti, että Suomeen palattuani alan kokeilla tätä toimintamallia oman luokkani kanssa. Tilasin The Virtues Project Educator s Guide -kirjan Amerikasta. Siitä lähtien hyvekasvatus on ollut minulle keskeisin väline luokan hyvän ilmapiirin ja oppimisympäristön luomisessa. Omassa luokassani uusi hyve esitellään luokalle joka toinen viikko ääneen lukien ja syventävien kysymysten avulla keskustellen. Jokainen uusi hyve esitellään kolmeen osaan jakautuvan ytimekkään tietopaketin avulla: 9 3/ 2 0 10

Mitä kyseinen hyve tarkoittaa? Miksi sitä tulee harjoitella? Miten sitä harjoitellaan? Viikon hyveen on hyvä näkyä joko taululle kirjoitettuna tai hyveiden puuhun kasvaneena hedelmänä luokassa tai esimerkiksi koulun aulassa. Luokasta valitaan kahdeksi viikoksi näyttelijät (2 5 henkilöä), jotka saavat jäädä ruokavälitunnilla harjoittelemaan lyhyttä näytelmää kyseisestä hyveestä. Järjestäjien tehtävänä on muiden tehtäviensä ohella tehdä seinäjuliste viikon hyveestä tietopaketin pohjalta, joten jokaisesta hyveestä saadaan kaksi julistetta luokan tai aulan seinää koristelemaan. Loppukeväällä voidaan äänestää paras hyvejuliste. Toisen viikon alussa tehdään itsearviointi, joka liittyy kyseisen hyveen harjoittamiseen ja jonka avulla oppilas voi miettiä, missä vaiheessa hän on hyveen harjoittamisessa. Hyveistä voi kehitellä aiheita ainekirjoituksiin. Oivallisimmat tarinat voi lukea päivänavauksissa. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille usein riittää, jos opettaja viestittää hyveistä lyhyesti ja antaa konkreettisia käytännön esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa hyvettä voi harjoitella. Mielestäni hyvekasvatus kannattaa nivoa kummiluokkatoimintaan. Viidennen ja kuudennen luokan oppilaat kertovat kummioppilailleen hyveistä julisteiden ja näytelmien avulla. Alkuopetuksen oppilaat katsovat näytelmiä ja julisteita ihastellen ja haluavat myös tehdä näytelmiä ja esittää niitä isoille kummeilleen. Hyvekasvatus antaa sisältöä kummitoimintaan ja tuottaa esimerkillisiä roolimalleja sekä pienille että isoille oppilaille. Käytännön palautetta Kun olen käyttänyt opetuksessani hyvekasvatusta, olen saanut oppilailta lukuvuoden päätyttyä paljon myönteistä palautetta. Merkittävimpänä asiana koko kouluvuodesta ovat jääneet mieleen hyveet. Oppilaat ovat kertoneet nyt todella ymmärtävänsä, mitä mikäkin hyve tarkoittaa ja miksi niiden mukaisesti kannattaisi yrittää toimia. Useat kouluni opettajat ovat nauttineet hyveiden opiskelusta jopa iltalukemisena ja kertoneet oppineensa paljon. Osa heistä on sitä mieltä, että tämä on juuri sellainen toimintamalli, jota he ovat etsineet parantaakseen luokan työrauhaa. Vanhemmilta saatu palaute on ollut positiivista: oppilaiden käytös on muuttunut kotioloissakin entistä huomaavaisemmaksi, avuliaammaksi, avoimemmaksi ja itsevarmemmaksi. Esimerkiksi pikkusisarukset osataan ottaa ystävällisemmin huomioon kuin ennen. Opettajana pidän hyvekasvatuksen positiivisesta ja rohkaisevasta lähestymistavasta ja siitä, että sen sijaan, että oppilasta syyllistetään ja käsketään epämääräisesti olemaan kunnolla tai vain hiljaa, hänelle annetaan keinoja parantaa ja korjata käytöstään. Hyvekasvatus koko koulun yhteisenä hankkeena Hyvekasvatusohjelma on käytössä useassa maassa. Siitä käytetään nimitystä The Virtues Project. Toimintamalli on 16 vuoden kehittelyn tulos, ja sen on suunnitellut amerikkalainen psykologi Linda Kavelin Popov. Kyse ei ole lyhytaikaisesta hankkeesta, vaan opetussuunnitelmaan sovellettavasta kokonaisvaltaisesta toimintamallista. On hyvä, jos koko koulu valitsee hyveet yhteiseksi kehittämisalueekseen. Silloin koko koulun henkilökunta ja oppilaat voivat puhua samalla hyveiden kielellä. Hyveiden avulla opitaan paljon myös yhteisöllisyydestä, ja tieto hyveistä kannustaa oppilasta aktiiviseen osallistuvuuteen. Jokaisesta löytyy hyveitä, jotka ovat jo vahvoja, kun taas toisissa hyveissä on enemmän harjoittelun varaa. On kuitenkin muistettava, että hyveiden kehittäminen on elinikäinen prosessi. Todellisen kasvattajan tehtävänä on herättää ne hyveet, jotka jo ovat olemassa piilevinä lapsessa ja nuoressa. Elämän tarkoituksena voidaan pitää elämää, jolla on tarkoitus. Miksi siis emme yrittäisi käyttää sitä yhtä elämää, joka meille on annettu, hyvien asioiden tekemiseen ja niiden välittämiseen myös seuraavalle sukupolvelle? Kehitä hyveitä itsessäsi, ja ne tulevat todeksi. Kehitä hyveitä perheessäsi, ja ne kukoistavat. Kehitä hyveitä kylässäsi, ja ne leviävät. Kehitä hyveitä kansakunnassa, ja niitä on ylitsevuotavasti. Kehitä hyveitä maailmassa, ja ne voittavat kaikkialla. Laozi Kirjoittaja on porvoolainen luokanopettaja, joka on löytänyt hyveistä kanavan vaikuttaa oppilaan omiin motiiveihin, auttaa oppilasta sisältä käsin ja tietoisesti ohjaamaan omaa käytöstään sellaiseksi, että siitä hyötyvät niin itse oppilas kuin ympärillä oleva ihmiset. Hän toivoo, että hyveitä käsittelemällä jokainen löytäisi itselleen ihanteita ja taitoa tehdä hyvistä ihanteista totta. Lisätietoja: www.virtuesproject.com ja hyveprojekti@gmail.com Teksti Helena Law luokanopettaja Ensimmäinen suomenkielinen hyvekasvatusta käsittelevä kirja on ilmestynyt huhtikuun lopussa 2010. Linda Kavelin Popov: Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen. 52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä. Suom. Riikka Parkkonen. Jyväskylä: PSkustannus. 2010. 3 / 2 0 10 10

Unelmia Himalajalta Kesäkuun alussa Himalajan vuoristo näyttäytyy jylhänä pilvettömällä taivaalla Annapurnan kansallispuistossa Nepalissa. Olemme onnekkaita, kertovat vuoristokyläläiset monsuuni on tänä vuonna myöhässä ja vuoret eivät ole vielä verhoutuneet raskaiden sadepilvien taakse. Maanviljelijät pudistelevat harmissaan päitään myöhästyneen sadekauden uhatessa satoa. Nepali on yksi Aasian köyhimmistä maista. Seuraavana talvena Suomessa televisiosta tulee sarja Nepali dokumentteja. Suureksi hämmästykseksi yhden dokumenteista päätähtenä loistaa tuttu vaellusoppaamme. Kuvaushetkellä 16-vuotias nuorukainen kantaa punaista jääkaappia tutuissa vuoristomaisemissa. Vielä kerran tarjoutuu tilaisuus uppoutua kesäisen vaelluksen tunnelmiin: jylhiin maisemiin, lumisiin huippuihin, joiden juurilla liehuvat rukousliput lähettävät tuhannet rukoukset korkeuksiin, laaksoihin, joissa käveleminen saa tuntemaan itsensä kovin pieneksi, eristetyksi, niin kuin olisi maailman reunalla tai tässä tapauksessa pikemminkin katolla. Himalaja-vaelluksen myötä oma pitkäaikainen unelmani toteutui. Dokumentin 16-vuotiaan nepalilaispojan unelma on toimia isona vaellusoppaana. Monien muiden nepalilaisnuorten tapaan hän rahoittaa haavettaan kantamalla tavaraa kapeille vuoristopoluilla. Lasten selässä kulkevat turistien mukavuustuotteet tuhansien metrien korkeudessakin kaivataan perunalastuja, vessapaperia, suklaapatukoita ja olutta painavissa lasipulloissa. Lasten koulunkäynti ei ole Nepalissa pakollista ja lapsityövoima onkin suuri ongelma. Nepali on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyökumppaneista ja opetus on yksi työn tärkeistä painopisteistä. Nepalilaisissa kouluissa kieli ja kastit asettavat pienet koululaiset eriarvoiseen asemaan. Alempaan kastiin kuuluvien kanssa ei ylempien kastien edustajien sovi olla kanssakäymisissä. Ylempään kastiin kuuluvat saavat kouluissa myös kielellisen etulyöntiaseman; etnisesti hajanaisessa maassa puhutaan satoja eri kieliä, mutta koulussa opetetaan nepalin kielellä, jota myös ylempi luokka käyttää. Kun mahdollisuus opiskeluun omalla äidinkielellä puuttuu, opiskelumotivaatio heikentyy. Nepalissa noin puolet oppilaista keskeyttää koulunkäynnin. Opettajankoulutus on heikkotasoista eikä opettajilla ole riittävää ymmärrystä oppimisvaikeuksista kärsivien lapsien opettamisesta. Kaikilla opettajilla ei ole edes koulutusta työhönsä. Ryhmäkoot ovat suuria ja opetus on lähinnä opettajan perässä toistamista ja asioiden ulkoa opettelemista. Koska erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei pystytä huomioimaan, käyvät oppilaat luokan uudestaan useaan kertaan ja lopulta häpeän takia jättävät koulun kesken. Minulla on kuitenkin hyvä tarina kerrottavana. Oppaamme, joka aloitti taipaleensa kantamalla punaista jääkaappia vuoristokylästä toiseen, sai mahdollisuuden toteuttaa unelmansa. Opiskeluiden ohessa hän toimii vaellusoppaana turisteille, jotka saapuvat Nepaliin ihailemaan maailman korkeimpia vuoria. Pian Nepalista kiirii lisää hyviä uutisia: hänen suurin haaveensa ottaa ensimmäisiä askelia! Oma yritys on perustettu ja ensimmäiset asiakkaat ovat pian matkalla vuoristoon. Teksti Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kirjoittaja on ADHD-liiton järjestösuunnittelija, joka vietti vuosi sitten viisi kuukautta Aasiassa rinkkamatkalla. 11 3/ 2 0 10

Tule mukaan vaikuttamaan, Millaisena koet ADHD-oireisten henkilöiden hyvinvoinnin tilanteen ja tukitoimien riittävyyden tällä hetkellä? Millaiset asiat voisivat edistää myönteisesti ADHD-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointia yhteiskunnassamme? Miten ADHDliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat onnistuneet tehtävissään ja onko Sinulla tarjota kehittämisehdotuksia niiden toimintaan? Osallistu kyselyyn, nyt on aika vaikuttaa ja saada mielipidettä kuuluviin! Samalla Sinulla on mahdollisuus osallistua kylpylälahjakortin arvontaan. ADHD-liitossa on käynnissä selvitystyö. Selvitystyön ensimmäinen kysely osoitettiin liiton 19 jäsenyhdistykselle. Toinen kysely osoitetaan erityisesti jäsenistölle ja siinä halutaan kartoittaa jäsenistön kokemuksia ADHD-oireisten henkilöiden hyvinvoinnin tilasta sekä ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta ja tehtävistä. Sinulla on arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat ovat palvelujärjestelmässä toimineet hyvin ja mitkä vaativat kehittämistä. Sinulla on varmasti myös hyviä ajatuksia siitä, keskitytäänkö järjestössä merkityksellisten asioiden tekemiseen ja mihin toiminnan osa-alueisiin olisi hyvä resursoida voimavaroja. Sinulla voi olla ideoita lähelläsi toimivien jäsenyhdistysten toimintaan ja ehkäpä haluaisit olla enenevässä määrin itsekin aktiivisesti vaikuttamassa asioihin. Näistä kaikista alueista ADHD-liiton on arvokasta saada tietoa. Nyt on tärkeä hetki tuoda ääntäsi kuuluviin, jotta ADHD-liitto voi huomioida jäsenistön kokemustiedon toiminnan kehittämistyössä. Voit vaikuttaa ADHD-liiton kehittämistyöhön osallistumalla lyhyen kyselylomakkeen ADHD-liiton järjestökysely 2010 täyttämiseen. Kysely toteutetaan sähköisesti ja lomakkeen täyttämiseen tulee varata noin 15 minuuttia aikaa. Kysely on jaettu neljään osaan 1) ADHD-oireisten henkilöiden hyvinvoinnin tilanne ja tukitoimien riittävyys 2) ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan arviointi 3) Vastaajan taustatiedot ja 4) Vapaa palaute. Lomakkeen löytää helpoimmin menemällä ADHD-liiton verkkosivuille www. adhd-liitto.fi. Sieltä löytyy linkki sähköiseen kyselyyn. Lomakkeeseen voi mennä myös suoraan kyselyn sähköisen linkin kautta https://www.webropol.com/p. aspx?id=441900&cid=15013923. Kyselyyn tulee vastata 15.10.2010 mennessä. Yhteystietonsa jättäneiden kesken tullaan arpomaan 200 arvoinen Holiday Club -lahjakortti. Holiday Clubin lahjakortilla voi valita itselleen mieluisia tuotteita ja/tai palveluita kaikista Suomen Holiday Club -kylpylähotelleissa lahjakortin arvon verran. Mikäli haluat osallistua kylpylälahjakortin arvontaan, niin kyselylomakkeeseen tulee jättää yhteystiedot. Lahjakortin voittaneelle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. 3 / 2 0 10 12

mielipiteesi on tärkeä Kyselyyn vastanneiden tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Tietoja käytetään hyväksi ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten kehittämistyössä. Kyselyaineistojen pohjalta valmistuu myös pro gradutyö Lapin yliopistoon. Työn ohjaajana on professori Aila Järvikoski. Lisätietoja kyselystä antaa ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimiston järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi tai puhelimitse 045 657 8720. Vastaajien kesken arvotaan 200 Holiday Club -lahjakortti 13 3/ 2 0 10

ADHD-oireisten lasten vanhempien voimavarat ja sosiaalisen tuen saaminen lastenneuvolasta Olen terveydenhoitajaopiskelija Pia Tullinen ja olen tehnyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön aiheesta ADHD-oireisen lapsen vanhempien voimavarat ja sosiaalisen tuen saaminen lastenneuvolasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja tutkimustapana käytin teemahaastattelua. Teemahaastattelussa haastattelun pääteemat ovat selvillä ja kaikille samat, näitä teemoja täydennetään haastattelussa kysymyksillä. Haasteltaviksi sain neljä pohjoiskarjalalaista alle kymmenen vuotiaan ADHD-oireisen lapsen äitiä. Lapset olivat sekä tyttöjä että poikia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Läheisten tuki on tärkeintä Tutkimuksen tulokset on jaettu kolmeen eri osioon: äitien kokemus voimavaroista, lastenneuvolasta saatu tuki ja lastenneuvolasta toivottu tuki. Äitien voimavarat jaettiin sisäisiin voimavaroihin ja sosiaaliseen tukeen. Äitien itseluottamus ja itsetunto olivat vahvistuneet ajan kuluessa. Positiivinen ja päämäärätietoinen asenne oli auttanut osaa äideistä jaksamaan arjessa. Oma aktiivisuus tiedon etsimisessä, avun hakemisessa ja tiedon siirtymisessä eri tahojen välillä koettiin tärkeäksi. Jokainen äideistä oli etsinyt tietoa ADHD:stä. Tiedon määrä on yleiselläkin tasolla lisääntynyt ja materiaalia ADHD:stä on enemmän. Vaikka lapsen vilkkaus vie energiaa, lapsi koettiin myös voimavarana. Yksi tärkeimmistä voimavaroista oli oma aika ja arjesta pois pääseminen. Läheisten antama tuki oli pääosin tärkeämpää kuin muualta saatu tuki. Isovanhempien tuki oli pitkälti konkreettista (hoitoavun tarjoaminen) ja ystäviltä saatiin tunnetukea (keskuste- 3 / 2 0 10 14

leminen). Osa äideistä koki, että puoliso ei antanut tarpeeksi ajoissa tukea ja ristiriitoja aiheuttivat myös erilaiset kasvatusperiaatteet. Kaikki äidit saivat kuitenkin lopulta tukea puolisoltaan tai lasten isältä. Tärkeää oli vastuunjakaminen yhdessä ja kuunteleminen. Osa äideistä sai myös tukea työtovereiltaan ja opiskelukavereiltaan sekä muilta ADHD-oireisten lasten vanhemmilta, osa olisi halunnut saada enemmän vertaistukea. Terveydenhuollosta saatiin vaihtelevasti tukea. Keskussairaalalta olisi haluttu saada enemmän tukea. ADHD:stä olisi pitänyt kertoa enemmän, esitteiden sisältöä olisi voitu käydä läpi sekä konkreettisia neuvoja olisi voitu antaa. Yksittäisissä tapauksissa koettiin hyväksi kuntoutusohjaajan käynti, toimintaterapeutti, psykologi ja puheterapeutti. Osassa tapauksista päiväkodin henkilökunta oli kertonut lapsen voinnista, puuttunut lapsen tilanteeseen ja ohjannut jatkohoitoon. Jotkut äideistä olivat mukana ADHD-yhdistyksen toiminnassa. Neuvolan tulisi puuttua tilanteeseen ajoissa Opinnäytetyön mukaan lastenneuvolasta oli ohjattu jatkohoitoon ja tukimuotoihin. Suurin osa äideistä kuitenkin koki, että terveydenhoitaja ei reagoinut vanhemman huoleen ja lapsen poikkeavaan käytökseen tarpeeksi ajoissa. Suurimmalla osalla vastaajista terveydenhoitaja oli kysynyt vanhemman vointia, mutta todellista huomion kiinnittämistä vanhemman jaksamiseen äidit jäivät kaipaamaan. He olisivat halunneet esimerkiksi keskusteluapua ja konkreettista tukea kotiin. Myös isien huomiointia ja vertaistukiryhmiä peräänkuulutettiin. Suurin osa äideistä koki, että pitkäaikainen hoitosuhde terveydenhoitajaan oli positiivinen asia. Perheen kokonaisvaltainen huomiointi koettiin tärkeäksi. Terveydenhoitajaa pidettiin pääosin mukavana ja yksi äideistä koki käynnit erityisen antoisina. Lapsen terveen kehityksen tukemiseen (rokotukset, mittaukset yms.) oltiin tyytyväisiä. ADHD:stä vanhemmat eivät kuitenkaan saaneet tietoa. Myös tiedonsiirto eri tahojen välillä oli puutteellista ja vanhemmille jäi asiassa liian iso vastuu. Osa äideistä oli sitä mieltä, että käyntejä ja tarkastuksia oli riittävästi. Yhdellä lapsista käyntejä jätettiin välistä ja tästä johtuen myös lapsen tilanteeseen puuttuminen saattoi viivästyä. Osa oli tyytyväisiä käyntien kestoon, osa olisi halunnut enemmän aikaa, jotta terveydenhoitaja pääsisi paneutumaan tilanteeseen paremmin ja vanhemmat saisivat kiireettömyyden tunteen. Opinnäytetyön tulokset vastasivat monelta osin aiempia tutkimuksia, joissa on tutkittu vanhempien voimavaroja ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien voimavaroja. Opinnäytetyön tuloksissa esille nousevat vanhempien tiedon tarve ja toive saada asiantuntijoilta enemmän tietoa ADHD:stä. Terveydenhoitajalta toivottiin varhaisempaa puuttumista, nopeampaa jatkohoitoon ohjaamista sekä vanhemman jaksamisen tukemista ja avun tarjoamista. Jatkotutkimusaiheina voisi selvittää terveydenhoitajien tietoja ja kokemuksia ADHD:stä. Olisi myös kiinnostava kuulla ADHD-oireisten lasten isien sekä ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten ja aikuisten voimavaroista. Teksti Pia Tullinen terveydenhoitajaopiskelija 15 3/ 2 0 10

RAY menee nettiin jo RAY laajentaa pelitarjontansa nettiin tulevana syksynä. Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna 20-25 miljoonaa euroa saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni. RAY:n pelaajakunta on supistunut 2000-luvulla, sillä nykyinen pelitarjonta ei enää houkuttele uutta pelaajasukupolvea, joka on kokeilunhaluisempaa ja kärsimättömämpää kuin edeltäjänsä. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arviolta noin 130 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisten pelitarjoajien peleihin. Myös talouden taantuma ja yleinen kuluttajien varovaisuus ovat heijastuneet RAY:n tuottoihin, samoin uuden tupakkalain vaikutukset ravintoloissa. Ensi vuonna tuottoa haastavat myös pelaamisen ikärajan nousu 18 vuoteen sekä arpajaisveron korotus 10 prosenttiin. Turvatakseen järjestöjen rahoituksen Turvatakseen järjestöjen rahoituksen RAY:n on mentävä sinne, missä pelaajat ovat ja käännettävä nettipelien kulutus takaisin kotimaahan. RAY:n on mentävä sinne, missä pelaajat jo ovat ja käännettävä internetpelien kulutus takaisin kotimaahan. Suomalaiset pelaavat netissä joka tapauksessa. On tärkeää, että myös näitä pelejä tarjotaan vastuullisesti, valvotusti ja niiden tuotto saadaan ohjattua suomalaisten hyvinvointiin, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sanoo. Mönkäreen mukaan Suomessa suhtaudutaan nettipelaamiseen aiempaa suopeammin. Tieto nettipeleistä ja pelaaminen ovat yleistyneet, ja erityisesti kasino- ja automaattipelien pelaaminen kasvaa voimakkaasti. 3 / 2 0 10 16

ssa pelaajat jo ovat Riskit kuriin pelirajoilla Pelaamisesta seuranneet ongelmat läheltä näkeville sosiaali- ja terveysjärjestöille nettipelien avaaminen ei ole helppo pala purtavaksi. Kynnys tutustua nettipeleihin ja hyväksyä ne voi olla korkea, koska pelejä pidetään hektisinä ja aggressiivisina. RAY haluaa rakentaa sivustostaan monine pelaamisen hallinnassa auttavine työkaluineen koko pelialan vastuullisimman. Pelimaailmaan vaaditaan rekisteröityminen, jonka yhteydessä pelaajan henkilöllisyys vahvistetaan väestörekisterikeskuksesta ja vaadittu RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre 18 vuoden ikä tarkistetaan. Luotolla pelaaminen ei RAY:n pelipalvelussa onnistu; vaan palveluun siirretään rahat verkkopankin kautta omalta pankkitililtä. Ennen palveluun pääsyä pelaaja luo itselleen pelitilin ja pelaamiselle asetetaan rajat. Periaatteemme on, että pelaamisesta annetaan realistinen kuva. Haluamme ehkäistä liian suuret riskinotot, Mönkäre toteaa. Pelaaja näkee palvelussa koko pelihistoriansa, joten oman pelaamisen tarkkailu ja arviointi on vaivatonta. Palvelussa pelaajille tarjotaan myös mahdollisuus pelitavan analysointiin, joka auttaa pelaaja ymmärtämään omaa pelikäyttäytymistään ja havaitsemaan mahdolliset ongelmakohdat ajoissa. Maltilliset ja monipuoliset pelit Mediasta saa helposti kuvan, että RAY avaa vain nettipokerin. Suomalaisten pelaajien suosima korttipeli tulee toki osaksi pelivalikoimaa, mutta tarjolla ovat myös tutut automaattipelit, kuten JokeriPokeri. Monipuoliselle pelisivustolle tulee erihintaisia pelejä, ja kokeilemaan pääsee jo sentillä. Korkeimmatkin panokset ovat kohtuullisia. Me haastamme muut tarjoajat suomalaiseen pelitapaan sopivalla ja monipuolisella valikoimalla sekä suomalaisella kuluttajansuojalla. Jatkossa voimme yhdistää pelaamista netissä ja vaikkapa pelisaleissamme, ja näin tarjota ainutlaatuisella tavalla suomalaisille kattavan RAY-pelimaailman, Mönkäre sanoo. Teksti RAY/Perfecto Kuvat: RAY Kolme syytä suosia suomalaista! 1. Kohtuus kaikessa: pelaamisessa on rajat, joita ei voi ylittää. Luotolla pelaaminen ei ole mahdollista. 2. Luotettavissa käsissä: rekisteröityessäsi RAY:n asiakkaaksi pelitiedot pysyvät pelaajan omina ja suomalaiset viranomaiset valvovat pelaamista. Klikkaa kansanter- 3. veydelle: kaikki pelaamisen tuotot käytetään suomalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. 17 3/ 2 0 10

Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Kesän kynnyksellä Kuntoutussäätiön projektipäällikön Seija Haapasalon eläkkeelle jäämisen kunniaksi järjestetty seminaari käsitteli laajasta näkökulmasta aikuisten oppimisvaikeuksia. Kuntoutussäätiössä juuri loppunut Opi oppimaan - kehittämishanke nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin esiteltiin tilaisuudessa. Oppimisvaikeuksien esiintyvyys vaihtelee määritelmän mukaan; lukemisen erityisvaikeutta esiintyy häiriön asteisena noin 5 %:lla, kun taas lievimmistä oppimisvaikeuksista kärsii jopa 15 20 % aikuisista. Oppimisvaikeuksista seuraa stressiä, uupumista, opintojen keskeyttämistä ja opintoihin hakeutumattomuutta. Oppimisvaikeudet ovatkin yhteiskuntapoliittisesti huomioitava ongelma, niiden muodostaessa huomattavan riskitekijän mielenterveyden ongelmille sekä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiselle. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen on osoittautunut haastavaksi, vaikka tunnistaminen ja diagnosoiminen on merkittävä tekijä opiskelu- ja työelämässä sekä arjessa selviytymisessä. Tunnistaminen vaatii kuitenkin erityisosaamista ja neuropsykologeja ei ole riittävästi tähän tehtävään. Kuntoutuksen ja tukivälineiden saaminen taas edellyttää tunnistamista. Oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt usein kokevatkin ongelman tunnistamisen itseään ja omaa elämää helpottavana asiana. 3 / 2 0 10 18 Tukea opiskeluun Opi oppimaan -projektiin hakeutuneiden asiakkaiden keskuudessa 61 % ei ollut aikaisemmin tukipalveluiden piirissä. Lähes puolet koki, että oppimisvaikeus oli vaikuttanut elämänvalintoihin merkittävästi. Opiskelut oli koettu työlääksi, ne olivat viivästyneet tai keskeytyneet. Koulutus- ja työelämä koettiin vaativaksi ja valinnanmah-

dollisuuksia koulutuksen suhteen oli vähän. Opiskeluun on mahdollista saada tukea mm. monissa oppilaitoksissa toimivasta opiskelijahuoltoryhmästä, hyödyntäen opinto-ohjaajien, opintopsykologien, erityisopettajien ja kuraattoreiden palveluita. Koe- ja opetustilanteiden erityisjärjestelyitä on mahdollista pyytää ja tuen tarve kannattaakin tuoda esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos mahdollista jo ennen opintojen aloittamista. Sekä lukiossa että ammatillisissa opinnoissa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin on mahdollista saada erityisjärjestelyjä. Korkeakouluissa on usein nimetty yhteyshenkilö tukea tarvitsevien opiskelijoiden asioihin. Erilaiset apuvälineet, äänikirjat ja tietokoneohjelmat auttavat oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisessä. Ne helpottavat lukemista, kirjoittamista, muistamista sekä tiedon käsittelyä. Lisäksi apuna voi käyttää mm. värillisiä lukukalvoja, sanakirjoja, skannaavaa kynää (kääntää tekstiä ja ääntää sanoja) sekä sanelinta. Myös työpaikoille on mahdollista saada erityisjärjestelyjä oppimisvaikeuksien kanssa selviytymistä helpottamaan. Oppimisvaikeuksien kanssa selviytyminen Opi oppimaan hankkeen puitteissa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin aikuisten kokemuksia oppimisvaikeuksien kanssa selviytymisestä. Vaikka tieto oppimisvaikeuksista on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, kokemustieto elämisestä oppimisvaikeuksien kanssa ja niiden tuomista haasteista työ- ja opiskeluelämään on edelleen vähäistä. Tutkimuksessa selvitettiinkin nimenomaan aikuisten omia kokemuksia oppimisvaikeuksien kanssa elämisestä ja selviytymisestä haastattelujen avulla. Tutkimuksen haastatelluista ilmeni, että omia oppimisen vahvuuksia olivat sinnikkyys, päämäärätietoisuus, luovuus sekä erilaisten oppimisen strategioiden hyödyntäminen. Selviytymiskeinot olivat monessa tapauksessa itse oivallettuja ja kehiteltyjä. Koulusta oppimiseen saatu tuki oli useimmiten koettu myönteiseksi, mutta moni oli kokenut toimenpiteet myös rangaistukseksi. Nämä kokemukset tuesta olivat vaikuttaneet myös tuen hakemiseen myöhemmin elämässä. Tämä tukee ajatusta koulun erityisopetuksen kuntouttavasta funktiosta kontrolloivan sijasta. Opettajilta ja ammattilaisilta saadun tuen lisäksi merkittävänä nousi myös läheisiltä, perheeltä ja vertaisilta saatu tuki. Vertaistuki ennen kaikkea aikuisten oppimisvaikeuksissa, näyttelee merkittävää roolia, koska tieto siitä, että myös muilla on samanlaisia ongelmia, ei ole itsestään selvää. Mahdollisuus kuulla muiden kokemuksista ja selviytymiskeinoista on todella tärkeää. Tietoa ja tukea aikuisten oppimisvaikeuksiin: www.opioppimaan.fi Lisätietoja opiskelusta erityistä tukea tarvitseville: http://www.opintoluotsi. fi/fi-fi/opiskelu/erityista_tukea_tarvitseville/ Teksti Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Lähteet: Korkeamäki Johanna, Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010 19 3/ 2 0 10

j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä Sählärit pelaavat taas Herttoniemessä ja Kokemäellä riittää innokkaita sählyn pelaajia Jussi Markkanen, nyt 30, muutti vuodenvaihteessa 2008-2009 perheensä perässä opiskelemaan ja työhön Satakuntaan. Hän joutui jättämään perustamansa ADHD-sählyjoukkueen Herttoniemeen jatkamaan toimintaansa, mutta ei antanut ikävälle valtaa vaan päätti perustaa sählyporukan uusiinkin kotimaisemiinsa. Jussi lähetti sähköpostia Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry:n Kokemäen aluekerholle ja tiedusteli, olisiko kiinnostusta, jos hän isänsä kanssa rupeaisi vetämään SAMDYn joukkue Takana: Oskari, Joni, Henkka, Henna ja Eve Keskellä: Ville, Jussi, Valtteri, Kalle ja Pekka Edessä: Ismo nuorille sählykerhoa niin kuin olivat tehneet Helsingissä asuessaan. Enempää ei tarvittu. Aluekerhon tarmokas vetäjä Outi Juhela kutsui niiltä sijoiltaan molemmat Markkasen miehet juttusille ja siitä homma lähti eteenpäin. Kokemäelle syntyi sählyryhmä muutamassa viikossa Aluekerhon toimeliaat naiset hankkivat lähikoululta salin, keräsivät porukan ja niin alkoi helmikuun 2009 alusta pyöriä sählykerho, johon tuli heti lähes kymmenen eri-ikäistä osallistujaa. Tällä hetkellä pelaajia on 13. Useimmat ovat poikia, mutta myös tyttöjä pelaa porukassa. Välillä ADHD-nuorten sisaruksetkin osallistuvat peliin milloin muilta harrastuksiltaan ehtivät. Myös vanhemmat ovat kiitettävästi mukana toiminnassa, tuovat pelaajia harjoituksiin ja avustavat salissa muutoinkin. Vuosi sitten Herttoniemessä toimiva pääkaupunkiseudun ryhmä kävi pelireissulla Kokemäellä ja vastavierailu Helsinkiin tehtiin toukokuun lopulla. Molemmissa tapauksissa kotijoukkue voitti varsinaisen turnauksen, mutta se ei menoa haitannut. Helsingin reissulle lähti bussilastillinen porukkaa, pelaajien lisäksi perheenjäseniä. Herttoniemen ryhmän vetäjät olivat järjestäneet Karhutien leikkipuistoon meille satakuntalaisille tulokahvit. Isät ja veljet läsnäytyivät sitten pelipaikalle Kettukujalle, kun taas äidit ja tyttäret käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja lähtivät keväisille ostoksille Itäkeskukseen. Yhdessä iltapäivällä syödyn aterian jälkeen koko joukko siirtyi vaihdelaatikkovikaisella bussilla Linnanmäelle, josta taisi tullakin koko matkan kohokohta. Kotiin Satakuntaan palattiin vasta iltamyöhällä. Lisää sählyjoukkueita toivotaan SAMDYn ja Helsingin peliporukat toivovat, että vastaavanlaisia pelejä saataisiin aikaan muittenkin paikkakuntien ja yhdistysten välillä ja mikä estää siitä vain sählyjoukkuetta kokoamaan. Mitään ihmeellistä ammattitaitoa se ei vaadi, sanoo tuomarina toimiva Hannu Markkanen, joka on ottanut toiminnassa käyttöön koululaissählyn säännöt ja menetelmät. Edes pelaajien suuret ikä- ja kokoerot eivät ole olleet este pelaamiselle. 3 / 2 0 10 20