As Oy Juhannusrinne. Julkisivu- ja parvekerakenteiden sekä ikkunoiden kuntotutkimus

As Oy Juhannusrinne Julkisivu- ja parvekerakenteiden sekä ikkunoiden kuntotutkimus 4.1.2019 24 15357.1 RI(AMK) Timo Rantatorikka RI(AMK) Jarkko Koskinen

1 (18) Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin rakenteiden kuntoa sekä arvioitiin vaurioitumistilanteen kehittymistä jatkossa. Tutkimuksen tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että näytteiden otto sekä eri mittaukset tehdään rakenteista pistemäisesti otantana ja tästä syystä tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin arviointeihin sisältyy epävarmuutta. Mittaukset ja näytteenotto on kuitenkin pyritty kohdentamaan niin, että saadaan riittävän luotettavaa tietoa rakenteiden kunnosta ja niiden mahdollisesta korjaustarpeesta. Julkisivut Julkisivujen tiilirakenteet ovat kuntotutkimuksen perusteella hyväkuntoisia. Silmämääräisten havaintojen ja laboratoriotutkimusten perusteella tiilissä ei havaittu merkittäviä vaurioita. Myös muuraussaumat ovat hyväkuntoisia. Sokkelirakenteissa havaittiin lieviä merkkejä rapautumisesta. Sokkelirakenteiden määräävänä vauriomekanismina voidaan pitää betonin puutteellista pakkasenkestävyyttä. Julkisivuille suositellaan ensisijaisesti pinnoituskorjausta ja sokkelirakenteen perusteellista paikkauskorjausta. Huoneistoparvekkeet Huoneistoparvekkeissa ei havaittu merkkejä vaurioista. Parvekerakenteet ovat silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoisia. Parvekkeiden puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita eikä merkittävää maalipinnan hilseilyä. Teräsrakenteinen kannatin palkki sekä kiinnikkeet ovat arvion perusteella moitteettomassa kunnossa. Parvekkeille suositellaan normaaleja vuosittaisia huoltotoimenpiteitä. Ikkunat ja ovet Ikkunoissa ja ovissa havaittiin ikääntymisestä johtuvia vaurioita. Vaurioituminen liittyy lähinnä ikkunoiden ja ovien pinnoitteisiin. Maalipinnat ovat paikoin kuluneita, etenkin eteläsivun ikkunoiden pinnoitteet ovat paikoin vain tyydyttävässä kunnossa. Pinnoitevaurioita havaittiin sekä ikkunoiden ja ovien puuosissa että ikkunapellityksissä. Heloitus ja muu tekninen toiminta on kuitenkin pääosin moitteeton sekä ikkunoiden, että ovien kohdalla. Joitain ahtaita oviaukkoja havaittiin huoneisto-ovien osalta. Lisäksi lukkomekanismien toiminnassa havaittiin paikoin puutteita, lukkojen telki-osa jää jumiin. Ikkunoille ja oville suositellaan ensisijaisesti niiden huoltokorjausta ja -maalausta saman aikaisesti muiden korjausten yhteydessä toteutettuna. p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

2 (18) As Oy Juhannusrinne SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 4 1.1 Tutkimuksen tilaaja... 4 1.2 Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus... 4 1.3 Kuntotutkimuksen sisältö... 5 1.4 Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus... 5 1.5 Kohteen rakennusaikaiset määräykset... 6 2 Tutkimustulokset... 7 2.1 Julkisivut... 7 2.1.1 Rakenne ja tiilen laatu... 7 2.1.2 Tiilen pakkasrapautuminen... 7 2.1.3 Muuraussaumat... 8 2.1.4 Pinnoitteet ja pintamateriaalit... 9 2.1.5 Kosteustekninen toiminta... 9 2.1.6 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat... 9 2.2 Sokkelit... 9 2.2.1 Rakenne ja betonin laatu... 9 2.2.2 Raudoituksen korroosio... 10 2.2.3 Betonin pakkasrapautuminen... 10 2.2.4 Pinnoitteet ja pintamateriaalit... 11 2.2.5 Kosteustekninentoiminta... 12 2.3 Huoneistoparvekkeet... 12 2.3.1 Rakenne... 12 2.3.2 Rakenteiden kunto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3.3 Pinnoitteet ja pintamateriaalit... 12 2.3.4 Vedenpoisto ja kosteustekninen toiminta... 12 2.3.5 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat... 13 2.4 Ikkunat ja ovet... 13 2.4.1 Tutkimusmenetelmät ja kuvaus työn suorituksesta... 13 2.4.2 Ikkunat... 13 2.4.3 Pinnoitteet ja pintamateriaalit... 14 2.4.4 Ovet... 14 2.5 Muut rakenteet / pihavarastot... 14 3 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät... 14 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 14 4.1 Julkisivut... 14 4.2 Huoneistoparvekkeet... 15 4.3 Ikkunat ja ovet... 15 5 Toimenpide-ehdotus ja kustannusarvio... 16 5.1 Julkisivut ja sokkelirakenne... 16 5.2 Huoneistoparvekkeet... 16 5.3 Ikkunat ja ovet... 17 5.4 Korjaustoimenpiteiden kustannusarvio... 17 p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

3 (18) 5.5 Suositeltavat jatkotutkimukset ja kiireelliset toimenpiteet... 18 LIITELUETTELO Liite 1: Rakenteiden vaurioituminen 3 s. Liite 2: Näytetaulukko 1 s. Liite 3: Paikannuskuvat 9 s. Liite 4: Betonipeitemittaukset ja raudoituksen korroosion laajuuden arviointi 2 s. Liite 5: Vetolujuus 1 s. Liite 6: Ohuthieanalyysit 7 s. Liite 7: PAH-analyysi 1 s. Liite 8: Puristuslujuus 1 s. Liite 9: Valokuvia kohteesta 4 s. p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

4 (18) 1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tilaaja Nimi: Osoite: As Oy Juhannusrinne c/o Matinkylän Huolto Oy Matinkatu 20. 02230 Espoo Yhdyshenkilö: Kari Talsi Puhelin: 050 4130538 Sähköposti: kari.talsi@matinkylanhuolto.fi 1.2 Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Tutkimuksen kohde: Osoite: Tehtävä: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3, 02200 Espoo Julkisivu- ja parvekerakenteiden sekä ikkunoiden kuntotutkimus Työnumero: 24 15357.1 Kohde käsittää 15 kpl 1- ja 2-kerroksisia paritaloja ja yhden erillistalon, yhteensä 31 huoneistoa. Julkisivut ovat pääosin tiilimuurattuja. Kattokolmioiden pinnat ovat puuverhottuja. Sokkeli on valettu betonista. Kohteessa on yhteensä kahdeksan huoneistoparveketta. Parvekkeet ovat rakennuksesta ulkonevia. Parvekkeet ovat kokonaisuudessaan puurakenteisia. Parvekkeet on kannateltu puupilarein ja rakenteet on sidottu rakennuksen runkoon. Kohde on valmistunut vuonna 1985. Kohteen suunnittelijat ovat: Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Seppo Kasanen Ky Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Ilkka Huovinen Tutkimuksessa käytettävissämme olleet arkistomateriaalit: Pääpiirustuksia, Arkkitehtitoimisto Seppo Kasanen Ky - Muutospiirustuksia, Nexon Consulting Rakennetyyppipiirustuksia, Insinööritoimisto Ilkka Huovinen Rakennuksen perustiedot, Matinkylän Huolto Oy Tiedossa olevat aikaisemmin tehdyt ulkorakenteisiin kohdistuneet korjaukset: vesikate uusittu v.2013 julkisivujen puuosien huoltomaalaus v.2008 päätyjen vesivaurio korjauksia v.2002-2011 ikkunoiden huoltomaalaus v.2001. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

5 (18) 1.3 Kuntotutkimuksen sisältö Tässä kuntotutkimuksessa tarkastellaan kohteen julkisivujen ja parvekkeiden sekä ikkunoiden ja niihin liittyvien rakenteiden kuntoa ja vaurioitumista sekä arvioidaan vaurioitumisen syitä 7.9.2018 laaditun tehtäväluettelon mukaisesti. Kuntotutkimuksen on suorittanut (RI (AMK) Timo Rantatorikka). Kenttätutkimukset kohteella on tehty 29.10. 30.10.2018. Rakenteille tehtiin silmämääräisten havaintojen lisäksi seuraavia tutkimuksia: lämmöneristeen paksuus näyteporausrei istä 9 mittauspisteestä. betonin karbonatisoituminen (fenoliftaleiini-indikaattori, 6 näytettä) raudoitteiden peitepaksuudet (raudoitemittari Profometer 5+, yleisesti) betonin kloridipitoisuus (1 näytettä) betonin/tiilen halkeilu, pakkasvaurioituminen, huokoistus yms. (ohuthietutkimus, 5 näytettä) betonin/tiilen vetolujuus (7 näytettä) tiilen puristuslujuus (3 näytettä) tuulensuojalevy PAH-analyysi (1 näyte) 1.4 Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tässä kuntotutkimuksessa tarkastellaan kohteen julkisivujen, parvekkeiden sekä ikkunoiden ja ovien rakenteiden vaurioita. Näytteenotto on kohdistettu kenttätutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. Kohde sisältää 15 kpl. 1- ja 2-kerroksisia paritaloja ja yhden erillistalon, yhteensä 31 huoneistoa. Talot on tutkittu erikseen silmämääräisesti. Näytteidenotto jaettiin tasaisesti jokaisen talon rakenteisiin. Rakennusten ikkunat ja ovet tutkittiin jokaisen huoneiston osalta erikseen sisäpuolelta sekä ulkoa. Vaikka tutkimuksen kohteena oli 16 erillistä taloa, voidaan tehtyjen havaintojen perusteella tutkimustulokset pääosin yhdistää. Osassa tuloksista on talojen välillä eroja ja näiltä osin tulokset on eritelty. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä pyritään varmistamaan tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa ja siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu sekä kenttätutkimusten yhteydessä, että asiakirjojen perusteella. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tässä kuntotutkimuksessa ei käsitellä kohteen muiden rakenteiden tai teknisten järjestelmien kuntoa. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen / vaihtoehtoisia ehdotuksia korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustoimenpiteiden suorittamista on tehtävä varsinainen korjaussuunnittelu, jossa määritellään tarkemmin kohteeseen soveltuvat korjausmenetelmät. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Luotettavuuden kannalta puutteina voidaan todeta seuraavat asiat: Nostokoneella ei ollut mahdollista päästä kaikille julkisivuille. Nämä julkisivut tarkastettiin silmämääräisesti maantasosta. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

6 (18) 1.5 Kohteen rakennusaikaiset määräykset Kohteen rakennusaikaiset julkisivubetonirakenteiden säilyvyyteen ja muuhun tekniseen laatuun merkittävästi vaikuttavat määräykset ja ohjeet (Betoninormit 1980, Betonin säilyvyys BY 9 1976) ovat olleet seuraavat: betonin lujuusluokka normaaliolosuhde K25 vaikeat olosuhteet K30 (mm. klinkkeri) raudoituksen suojabetonipeite 25 mm ympäristöluokka Y2 betonin sallittu kloridipitoisuus 1 % sementin painosta ulkokuoren paksuus 70 mm pesubetonin maksimiraekoko 8 mm lämmöneriste paksuus 120 mm lujuus 3 kn/m2 lämmöneristeen läpi menevät teräsosat ruostumatonta terästä syöpymisvaaralle alttiit kiinnikkeet korroosion kestävästä aineesta lämpökäsittelyä korkeissa lämpötiloissa (> 60 C) ei suositella julkisivubetonin pakkasenkestävyysvaatimus moduulimitoitus ja tyyppidetaljit BES-julkaisun mukaan BY 13 Betonipinnat luokitusohjeet Toleranssivaatimukset, SBK, RT-kortti. Asbestin, lyijyn ja PCB-yhdisteiden käyttö rakennusmateriaaleissa oli vuonna 1996 kiellettyä Asbesti 1994 As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

7 (18) 2 Tutkimustulokset 2.1 Julkisivut 2.1.1 Rakenne ja tiilen laatu Rakenne suunnitelmien ja kohteella tehtyjen havaintojen perusteella: Julkisivuelementeistä oli käytettävissä arkkitehtisuunnitelmia sekä korjaushistoria Suunnitelmien ja kohteella tehtyjen havaintojen perusteella julkisivuelementeistä voidaan todeta seuraavaa: Julkisivut ovat tiilimuurattuja Rakennuksen rungot ovat 1-kerroksisten talojen osalta puurakenteisia ja 2-kerroksisten talojen päädyt ovat betonirunkoisia. Sokkelit ovat pääosin pinnoittamatonta betonia. Julkisivuilla on käytetty myös puuverhousta. Ulkokuoren paksuus on 85 mm. Tiilimuurin takana on ilmarako, keskimäärin 40 mm (vaihteluväli 20 mm 60 mm) Lämmöneristeen paksuus on näyteporausrei istä mitattuna keskimäärin 140 mm (vaihtelu välillä 120 150 mm). Rakennepiirustuksissa paksuudeksi on määritetty 150 mm. Lämmöneristeenä on käytetty sekä mineraalivillaa että polyuretaani eristettä. Lämmöneristeen kunto on moitteeton. Tuulensuojalevynä on pääosin bituliittilevy. Joillain julkisivuilla tavattiin tuulensuojakipsislevyä. 2.1.2 Tiilen pakkasrapautuminen Kohteella tehdyt havainnot Kohteen julkisivujen tiilipinnoissa ei havaittu pakkasrapautumiseen viittaavaa vaurioitumista. Tiilen vetolujuus Julkisivujen tiilirakenteiden kuntoa tutkittiin vetolujuuskokeilla yhteensä kolmella näytteellä. Alla olevassa taulukossa on esitetty laboratoriokokeiden tulokset. Taulukko 1. Vetokokeet Vetolujuuskokeissa tiilen lujuudessa ei havaittu merkkejä lujuuden alentumisesta. Vetokoetulokset vaihtelivat välillä 1,3 MN/m² 4,0 MN/m². Vetokoetulokset ovat erinomaisia tiilimateriaalille. Vetolujuudet ovat hyviä ja täyttävät korjausalustalle asetetut yleiset vaatimukset (>1,0 1,5 MN/m² korjaustavasta riippuen). Tiilen puristuslujuus As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

8 (18) Julkisivujen tiilirakenteiden kuntoa tutkittiin puristuslujuuskokeilla yhteensä kolmella näytteellä. Alla olevassa taulukossa on esitetty laboratoriokokeiden tulokset. Taulukko 2. Puristuslujuus Laboratoriotutkimusten perusteella tiilen puristuslujuuskestävyydessä ei ole havaittavissa tiilen heikkenemiseen viittaavia arvoja. Puristuslujuustulokset ovat hyviä. Ohuthietutkimukset Julkisivujen tiiliä tutkittiin ohuthietutkimuksella kolmen näytteen avulla (J1, J2 ja J8). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: tiili on kunnoltaan hyvää, melko tasalaatuista ja ehjää, kalkkia tavataan osin kapeina vyöhykkeinä suurimpien kiviainesrakeiden tartuntapinnoilla tiivistyneisyys on tyydyttävää runsaan huokoisuuden takia, mikä liittyy valmistustekniikkaan tiilessä ei havaittu säröilyä tiili on irronnut muurauslaastissa sauman tartuntaa pitkin tai hieman muurauslaastin puolelta muurauslaasti on kunnoltaan hyvää, tasalaatuista ja ehjää laastissa ei havaittu säröilyä Taulukko 3. Ohuthietutkimus 2.1.3 Muuraussaumat Kohteen julkisivujen muuraussaumoissa havaittiin yksittäisiä halkeamia. Saumat ovat paikoin irronneet tiilistä. Yhden asunnon (talo 5 asunto 9) päätyseinässä havaittiin erittäin voimakas halkeama. Halkeama on havaittavissa myös huoneiston sisäpuolella, jossa sisävuoraukseen käytetyssä kipsilevyssä on voimakas halkeama. Halkeaman kohdalla sokkelirakenteessa ei havaittu halkeamaa eikä sokkelin notkahdusta. Varmuutta halkeaman syntyyn ei saatu, mutta arvio on, että maaperä on häiriintynyt jälkikäteen alapohjaan asennetun kuivatusjärjestelmän vuoksi ja maanvastainen betonilaatta on päässyt notkahtamaan. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

9 (18) Kenttätutkimusten perusteella muuraussaumat ovat pääosin hyväkuntoisia. Saumoissa ie havaittu merkkejä rapautumisesta ja saumalaasti on säilyttänyt rakenteensa (ei jauhoitu) hyvin. Ohuthietutkimuksen perusteella muurauslaasti on kunnoltaan hyvää, tasalaatuista ja ehjää. 2.1.4 Pinnoitteet ja pintamateriaalit Julkisivujen tiilipinnoilla ei havaittu merkittäviä pinnoitevaurioita. Tiilipinnat ovat hyväkuntoisia. Rakennusten julkisivujen puuosat ovat pääosin hyväkuntoisia. Julkisivun puuosissa havaittiin yksittäistä maalipinnan hilseilyä ikkuna aukkojen alapuolella kosteusrasituksen seurauksena. Julkisivuilla ei havaittu likaantumista tai merkittävää pinnoitteen kulumista. Kohteen julkisivupinnoitteen voidaan todeta olevan hyvässä kunnossa. 2.1.5 Kosteustekninen toiminta Ikkunoiden vesipeltien liitoksissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia vaurioita ja peltien kallistus on pääasiassa hyvä. Julkisivujen eristetilan tuuletus on toteutettu tiilimuurin takana olevilla tuuletusraoilla sekä tiilimuurissa olevilla aukoilla, julkisivu muurauksen alimman rivin joka kolmas muuraussauma on auki. Tuuletusraon paksuus vaihteli välillä 30 mm 60 mm. Havainnon perusteella ilma vaihtuu eristetilassa runsaasti, jolloin eristetilaan mahdollisesti päätyvä kosteus pääsee kuivumaan. Rakennusten päätyräystäät ovat lyhyet. Tämä altistaa rakennusten päädyt suurelle kosteusrasitukselle. Merkkejä veden aiheuttamista vaurioista rakennusten päädyissä ei tutkimuksen yhteydessä kuitenkaan havaittu. 2.1.6 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat Ulkokuorien kiinnityksissä on todennäköisesti käytetty ruostumattomasta teräksestä valmistettuja muuraussiteitä. Ulkokuorien kiinnityksestä ei tutkimuksessa saatu viitteitä. Tutkimusten yhteydessä ei kuitenkaan havaittu kiinnitysten puutteisiin viittaavia vaurioita. 2.2 Sokkelit 2.2.1 Rakenne ja betonin laatu Sokkelirakenteet ovat paikallavalettuja betonirakenteita, joissa on valumuottikuvio. Sokkelit ovat pinnoittamatonta betonia. Rakenneleikkauskuvien perusteella sokkeleissa ei ole erillistä lämmöneristettä. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin kuitenkin osassa sokkeleita (pääty) 50 mm EPS-levy eriste. Näillä kohdin betonin paksuus ulkokuoren osalta on noin 70 mm. Sokkelin pinnalla havaittiin paikoin teräskorroosion aiheuttamaa betonipinnan lohkeilua sekä halkeilua. Lisäksi betonipinnoilla havaittiin betonin rapautumavaurioita. Sokkelirakenteet on paikoin korjattu muutaman kiinteistön osalta. Alapohjaan on jälkikäteen asennettu erillinen kuivatusjärjestelmä. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

10 (18) 2.2.2 Raudoituksen korroosio Kohteella tehdyt havainnot Sokkelirakenteessa havaittiin teräskorroosion aiheuttamia betonin lohkeamisia. Sokkeleissa havaittiin myös jonkin verran halkeilua. Taulukko 1. Betonin karbonatisoituminen RAKENNE / NÄYTEMÄÄRÄ KARBONATISOITUMISSYVYYS [mm] KESKIMĄRIN (keskiarvo / vaihtelu) MAKSIMI (keskiarvo / vaihtelu) Sokkeli / 6 kpl ulkopinta 31 / 23...36 42 / 31...50 Karbonatisoitumissyvyyksissä ei havaittu merkittäviä eroja eri talojen välillä. Yllä olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto kohteen julkisivuelementtien karbonatisoitumissyvyyksistä. Kohteen sokkelirakenteiden karbonatisoituminen on edennyt syvälle näytteiden ulkopinnassa. Taulukko 2. Raudoitteiden suojabetonipaksuudet RAUDOITUKSEN BETONIPEITE RAKENNE PÄÄOSIN YLI OSUUS / OSUUS 15 mm ALLE Sokkeli Raudoite yleinen 25 mm / 77 % 1 % Taulukossa on esitetty yhteenveto kohteen sokkelirakenteiden raudoitteiden suojabetonipaksuuksista. Kohteen sokkelirakenteiden peitepaksuudet ovat hyviä ja täyttävät pääosin rakennusaikaiset määräykset. Suurin osa raudoitteista sijaitsee yli 25 mm syvyydessä ja alle 15 mm syvyydessä sijaitsee vain noin 1 % raudoitteista. Arvio julkisivuelementtien korroosiotilasta Karbonatisoituminen on edennyt sokkelirakenteissa melko syvälle ja laskennallisesti arvioituna noin 52 % raudoitteista sijaitsee karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Lähitulevaisuudessa (noin 10 vuoden päästä) raudoitteista noin 64 % sijaitsee karbonatisoituneella vyöhykkeellä. 2.2.3 Betonin pakkasrapautuminen Kohteella tehdyt havainnot Kohteen sokkeleiden betonipinnoilla havaittiin pakkasrapautumiseen viittaavaa vaurioitumista. Betonin vetolujuus Julkisivujen tiilirakenteiden kuntoa tutkittiin vetolujuuskokeilla yhteensä neljällä näytteellä. Alla olevassa taulukossa on esitetty laboratoriokokeiden tulokset. Taulukko 3. Vetokokeet As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

11 (18) Vetolujuuskokeissa tiilen lujuudessa ei havaittu merkkejä lujuuden alentumisesta. Vetokoetuloksen vaihtelivat välillä 1,8 MN/m² 2,9 MN/m². Vetolujuudet ovat hyviä ja täyttävät korjausalustalle asetetut yleiset vaatimukset (>1,0 1,5 MN/m² korjaustavasta riippuen). Ohuthietutkimukset Sokkelin betonirakenteita tutkittiin ohuthietutkimuksella kahden näytteen avulla (S5 ja S6). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: betoni on laadultaan melko hyvä, massa on hieman sideainerikasta ja hieman epätasaisesti sekoittunutta sokkelissa S5 sideaine on kosteusrasituksen takia osin liuennutta (kunto tyydyttävä, rapautuneisuus 1), samoin sokkelissa S6, jossa ulkopinnan tuntumassa ollut teräs on myös voimakkaasti ruostunut (rapautuneisuus 2) karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin syvälle näytteiden ulkopinnassa betonit eivät ole huokostettuja ja huokosrakenteen perusteella betonit eivät arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa huokosissa on jonkin verran kosteusrasitukseen liittyviä kiteytymiä, ettringiitiä, näytteessä S5 betonissa esiintyy jonkin verran kutistumatyyppistä säröilyä näytteessä S6, vähän näytteessä S5 näytteen S5 katkeaminen liittynee näytteenottoon, näyte S6 lienee säröillyt teräksen voimakkaan ruostumisen takia. Taulukko 4. Ohuthietutkimukset 2.2.4 Pinnoitteet ja pintamateriaalit Sokkelit ovat pääosin pinnoittamatonta betonia. Pieni osa sokkeleista on maalattua betonia. Näiltä osin maalipinta paikoin hilseilee. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

12 (18) 2.2.5 Kosteustekninentoiminta Tutkimuksen yhteydessä sokkelirakenteissa havaittiin erillinen patolevy. On oletettavaa, että patolevy on asennettu sokkeleihin jälkikäteen. Sokkelirakenteille suoritettiin tutkimuksen yhteydessä betonin pintakosteuskartoitus. Kartoituksessa ei havaittu merkittäviä kohonneita lukemia betonirakenteiden osalta. Lukemat olivat normaaleja sokkelirakenteelle. 2.3 Huoneistoparvekkeet 2.3.1 Rakenne Huoneistoparvekkeista ei ollut rakennesuunnitelmia käytettävissä. Kohteella tehtyjen havaintojen perusteella voidaan rakenteista todeta seuraavaa: Parvekkeet ovat rakennuksen rungosta ulkonevia. Parvekkeet ovat pääosin puurakenteisia. Parvekkeiden reunapalkki on teräsrakenteinen, kantava palkisto tukeutuu teräsrakenteiseen reunapakkiin. Kaiteet ovat puurakenteisia ja ne on tuettu parvekkeen pilareihin sekä julkisivuun. Parvekerakenteet ovat katettuja. Varsinaista vedenpoistoa ei ole, vaan vedenpoisto tapahtuu laudoituksessa olevista raoista. Parvekkeiden välinen pieliseinä on puurakenteinen. Osa parvekkeista on lasitettu. 2.3.2 Kuvaus rakenteista Suunnitelmien, näytteistä tehtyjen silmämääräisten havaintojen rakenteista voidaan todeta seuraavaa: Parvekkeet ovat pääosin puurakenteisia Parvekkeet ovat rakennuksesta ulkonevia ulokeparvekkeita Kaiteet ovat puurakenteisia Osassa parvekkeista on lasitus Kaiteet on kiinnitetty rakennuksen julkisivuun sekä pilareihin Rakennuksen suuntainen vaakapalkki on terästä 2.3.3 Pinnoitteet ja pintamateriaalit Huoneistoparvekkeiden puuosat ovat maalattuja. Pinnoitteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Paikoin maalipinnoilla havaittiin normaalia maalipinnan hilseilyä, etenkin kaiteiden käsijohteiden alueilla johtuen kosteusrasituksesta pinnoilla. Muutoin parvekerakenteet ovat hyväkuntoisia eikä niiden puuosissa havaittu lahovaurioita. 2.3.4 Vedenpoisto ja kosteustekninen toiminta Huoneistoparvekkeilla ei ole erillistä vedenpoistoa. Parvekkeet on suojattu katoksella, joten sadevesi rasitus parvekkeille jää vähäiseksi. Lisäksi osa parvekkeista on lasitettu ja lasitus suojaa parvekerakenteita kosteudelta. Parvekekatot ovat osa vesikattoa ja niissä on oma ulkopuolinen vedenpoisto järjestelmä. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

13 (18) 2.3.5 Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat Parvekerakenteiden kannatuksissa ja kiinnityksissä ei havaittu puutteita tai vaurioita. Pilareiden kunto on tutkimuksen perusteella hyvä. Parvekelaatan vaakapalkit ja niiden kiinnikkeet ovat myös hyväkuntoisia. Kaiteet ovat tutkimuksen perusteella hyvin kiinni rakenteissa eikä niiden kiinnittymisessä havaittu puutteita. Kiinnikkeiden teräsosissa ei havaittu ruostetta. 2.4 Ikkunat ja ovet 2.4.1 Tutkimusmenetelmät ja kuvaus työn suorituksesta Ikkunoiden kuntotutkimus tehtiin kiinteistön ikkunoihin sekä sisä-että ulkopuolelta. Ulkopuolelta tutkittiin maasta sekä parvekkeilta käsin. Tutkimuksessa pyrittiin kiertämään kaikkien huoneistojen ikkunat. Muutamaan huoneistoon ei tutkimuksen yhteydessä päästy. Ikkunat kierrettiin silmämääräisesti läpi ja tarkemmat tarkastukset suoritettiin avaamalla jokaisesta kierretystä huoneistosta tuuletusikkunoita mahdollisuuksien mukaan rakennuksen eri julkisivuilla. Karmien puurakenteiden, ikkunatiivisteiden ja muiden osien kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti. Puuosien kuntoa arvioitiin myös koestamalla puukolla. Toimenpiteillä saatiin kattava käsitys ikkunoiden puuosien, tiivisteiden ja heloituksen kunnosta ja ikkunan toimivuudesta. Tämän lisäksi asukkaita haastateltiin ikkunoiden käytettävyydestä ja käyttökokemuksista. Ikkunoiden ulkopuolisten osien profiilien kunto ja vesipeltien kunto tarkasteltiin samassa yhteydessä. 2.4.2 Ikkunat Kohteella tehdyt havainnot Ikkunat ovat kolmipuitteisia ja kolmilasisia. Ikkunoiden karmit ja puuosat ovat maalattu ruskeiksi. Ikkunoissa on erillinen tuuletusikkuna, jossa on hyönteisverkko. Ikkunoiden tiivisteet ovat oletettavasti / haastattelujen perusteella alkuperäiset. Tiivisteet ovat paikoin kovettuneita ja lisäksi havaittiin tiivisteitä, jotka asukas itse on maalannut päältä ikkunan karmien maalauksen yhteydessä. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

14 (18) 2.4.3 Pinnoitteet ja pintamateriaalit Tutkimuksen yhteydessä ikkunoiden pinnoitteissa havaittiin paikoin puutteita ja vaurioita. Ikkunoiden maalipinnat ovat osin kuluneita, etenkin eteläsivujen osalta. Myös yksittäisiä huonokuntoisia puuosia havaittiin. Ikkunalasit ovat ehjiä, eikä rikkoutuneita laseja havaittu. Ikkunalasien kittauksissa havaittiin vaurioita, etenkin ulkopuitteen alaosan kittaukset ovat paikoin huonokuntoisia. Ikkunoiden heloitukset ovat pääosin melko hyvässä kunnossa, eikä merkittäviä puutteita niissä havaittu. Yksittäisiä löystyneitä heloja kuitenkin tavattiin. Ikkunapellitysten kaadot ovat hyviä eikä vesi jää makaamaan pellityksille. Myös saumojen vedenpitävyys on moitteeton. Pellitysten pintakäsittelyn kunnossa havaittiin paikoin puutteita. Maalipinta on irronnut paikoin pellitysten pinnasta. Tämä vaurioitumismekanismi havaittiin etenkin rakennusten eteläsivujen pellityksissä. 2.4.4 Ovet Kohteella tehdyt havainnot Tutkimuksen yhteydessä ovien pintakäsittelyssä ja pinnan halkeilussa havaittiin yksittäisiä vaurioita. Joissakin ovissa havaittiin maalipinnan kulumista. Puuosissa ei havaittu lahovaurioita. Ovien lasitusten kunto terassi- ja parvekeovien osalta on hyvä eikä niissä havaittu rikkoutumista. Kynnyspellitykset ovat pääosin hyväkuntoisia eikä esimerkiksi korroosiovaurioita havaittu. Pellitysten pintakäsittelyssä havaittiin normaalia kulumaa johtuen kynnykseen tulevasta rasituksesta. Ovien tiivisteet ovat oletettavasti alkuperäiset. Tiivisteet ovat paikoin kovettuneita. Joidenkin ulko-ovien lukitusmekanismeissa havaittiin ongelmia oven lukkiutumisessa. Lukkojen telki-osa (ns. kieli) ei vapaudu tarpeeksi ulos työntyäkseen oven karmiin kiinnitettyyn vastarautaan, kun ovi lukitaan. Ovien heloitukset ovat muuten melko hyväkuntoisia ja mekanismit toimivat hyvin. 2.5 Muut rakenteet / pihavarastot Pihavarastojen kunto tarkastettiin silmämääräisesti. Pihavarastojen puuosissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Puuosat ovat pääosin melko hyväkuntoisia eikä niissä havaittu lahovariota. Maalipinnat ovat säilyneet hyväkuntoisina. 3 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Tutkimuksen yhteydessä ei todettu tällä hetkellä olevan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset 4.1 Julkisivut Julkisivurakenteet vastaavat havaintojen mukaan pääosin rakennesuunnitelmia. Joidenkin rakennusten päätyosiin on vuosien saatossa uusittu lämmöneristeet. Julkisivujen lämmöneristeen paksuus on näytteenottorei istä tehtyjen mittausten perusteella rakennesuunnitelmien mukainen. Rakennesuunnitelmissa eristeen paksuudeksi on määritetty 150 mm, mittausten perusteella toteutunut paksuus on keskimäärin noin 140 mm. As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

15 (18) Kohteen julkisivujen tiilissä ei havaittu silmämääräisesti merkittäviä pakkasrapautumiseen viittaavia vaurioita. Veto- ja puristuslujuuskokeissa ei ollut selviä merkkejä lujuuden alentumisesta, vaan kokeiden tulokset olivat suurelta osin hyviä. Ohuthietutkimuksessa ei havaittu merkittävää pakkasrapautumisesta johtuvaa vaurioitumista. Silmämääräisten havaintojen perusteella kohteen julkisivujen muuraussaumoissa havaittiin jonkun verran yksittäistä halkeilua ja tiilet ovat paikoin irti alustastaan. Tutkimuksen yhteydessä havaittu yksittäinen merkittävä tiilikuoren halkeama (Talo 5, asunto 9), tulee korjata välittömästi. Ennen korjaustoimenpiteitä on halkeaman syy selvitettävä. Sokkelirakenteissa havaittiin yksittäisiä näkyviä teräskorroosiovaurioita. Betoninäytteissä olleissa raudoitteissa havaittiin teräskorroosiota. Karbonatisoituminen on edennyt sokkelirakenteissa melko syvälle ja laskennallisesti arvioituna noin 52 % raudoitteista sijaitsee karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Lähitulevaisuudessa (noin 10 vuoden päästä) raudoitteista noin 64 % sijaitsee karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Tulevaisuudessa kohteen sokkelirakenteisiin syntyy lisää näkyviä vaurioita. Julkisivuille suositellaan ensisijaisesti pinnoituskorjausta ja sokkelirakenteen perusteellista paikkauskorjausta. 4.2 Huoneistoparvekkeet Huoneistoparvekkeissa ei havaittu tutkimuksen yhteydessä merkittäviä vaurioita. Silmämääräisen tarkastelun sekä muiden tutkimusten perusteella parvekerakenteet ovat hyväkuntoisia. Parvekkeiden kiinnityksissä tai puuosissa ei havaittu vaurioitumista. Parvekkeiden pinnoitteet ovat pääosin hyväkuntoisia, yksittäisiä lieviä maalipinnan hilseilyjä havaittiin lähinnä kaiderakenteiden käsijohteissa. Ensisijaisesti parvekkeille suositellaan huoltomaalausta noin 3 5 vuoden kuluttua tai samanaikaisesti julkisivu- ja sokkelirakenteiden korjauksen yhteydessä toteutettuna. 4.3 Ikkunat ja ovet Ikkunoiden ja ovien maalipinnoilla havaittiin kulumista. Myös ikkunapeltien pinnoitteet ovat paikoin kuluneita ja tyydyttävässä kunnossa. Ikkunoiden ja ovien heloitukset ovat pääosin hyvässä kunnossa yksittäisiä puutteita lukuun ottamatta. Ikkunoiden puuosissa havaittiin yksittäisiä vaurioituneita puurakenteita, jotka tulee uusia. Lahovaurioita ei tutkimuksen yhteydessä havaittu. Ikkunoiden ja ovien tiivisteet ovat paikoin kovettuneita ja ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Ulko-ovien lukon telki-osan toiminnassa havaittiin joidenkin ovien osalta toimimattomuutta, ovi ei lukkiudu kunnolla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin muutama ns. ahdas oviaukko. Tämä johtui joko oven saranoiden viasta tai turvonneesta ovenkarmista. Ikkunoille ja oville suositellaan huoltomaalausta kokonaisuudessaan (puuosat ja pellitykset). Huoltomaalauksen yhteydessä tulee ikkunoiden ja ovien muut vauriot/puutteet korjata. Lisäksi ikkunoiden ja ovien tiivisteet tulee uusia. Korjaukset tulisi suorittaan samanaikaisesti muiden korjausten yhteydessä noin 3 5 vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa ikkunat voidaan myös uusia, mutta tämä toimenpide ei tällä hetkellä ole ikkunoiden kokonaiskunnon ja toimivuuden perusteella tarpeellinen. Ikkunoiden mahdollinen uusiminen on myös hyvä ajoittaa jonkin suuremman remontin yhteyteen (esim. linjasaneeraus). As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

16 (18) 5 Toimenpide-ehdotus ja kustannusarvio 5.1 Julkisivut ja sokkelirakenne Julkisivuihin liittyen voidaan esittää vaihtoehtoisia korjausmenetelmiä. Julkisivujen vaurioituminen on ollut vielä vähäistä, mutta vaurioituminen on jo alkanut ja lähitulevaisuudessa vauriot etenevät. Korjausten päätarkoituksena on jo olemassa olevien vaurioiden korjaus sekä julkisivujen kosteusrasituksen alentaminen. Julkisivuille esitetään ensisijaisesti kosteusrasituksen alentamista pinnoittamalla julkisivut. Korjaukset on suositeltavaa tehdä 3 5 vuoden kuluessa. Julkisivukorjausten yhteydessä on suositeltavaa tehdä sokkelikerroksen perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus. Vaihtoehtoisesti on mahdollista tulevaisuudessa tehdä julkisivulle verhouskorjaus rappaamalla 12 15 vuoden kuluttua. Rappauskorjauksella tiilimuurille saadaan lisää käyttöikää. Tämä korjausvaihtoehto ei julkisivujen nykykunnosta johtuen ole kuitenkaan vielä ajankohtainen. Julkisivuihin liittyen esitetään ensisijaisesti seuraavia korjaustoimenpiteitä: Vaihtoehto 1) Julkisivujen pinnoituskorjaus 3 5 vuoden kuluessa nykyiset julkisivupinnat pestään halkeamat korjataan julkisivut pinnoitetaan vettä hylkivällä maalilla sokkelirakenteet hiekkapuhalletaan ja nykyiset vauriokohdat korjataan laastipaikkaus menetelmin maantasokerroksen ylitasoitus ja uudelleen pinnoitus. Pinnoituskorjaukset tulisi suorittaa 3 5 vuoden kuluessa. Vaihtoehto 2) Julkisivujen uudelleenpinnoitus 12 15 vuoden kuluessa nykyiset pinnat puhdistetaan julkisivun vauriokohdat paikataan julkisivut ylitasoitetaan ja uudelleenpinnoitetaan Uudelleenpinnoitus tulisi suorittaa 12 15 vuoden kuluessa. Tällä korjausvaihtoehdolla saadaan julkisivulle lisää käyttöikää noin 30 40 vuotta. 5.2 Huoneistoparvekkeet Huoneistoparvekkeille esitetään ensisijaisesti niiden huoltomaalausta. Pinnoitteet ovat pääosin hyväkuntoisia, mutta huoltomaalaus tulee suoritta säännöllisesti, jotta rakenteiden kunto säilyy. Korjaukset tulisi suorittaa 3 5 vuoden kuluessa samanaikaisesti muiden korjausten yhteydessä suoritettuna. Huoneistoparvekkeisiin liittyen esitetään ensisijaisesti seuraavia korjaustoimenpiteitä: Vaihtoehto 1) As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

17 (18) Parvekkeiden huoltomaalaus seuraavan 3 5 vuoden kuluessa vanhojen maalipintojen hionta maalipinnan uusiminen Huoltomaalaus on hyvä suorittaa vähintään 10 vuoden välein. 5.3 Ikkunat ja ovet Vaihtoehto 1) Ikkunoiden huoltokorjaus 3 5 vuoden kuluessa maalipinnat puhdistetaan ja hiotaan vaurioituneimmat puuosat uusitaan uusi maalipinta puuosiin uusi maalipinta ikkunapelteihin kittausten uusiminen Huoltokorjaukset tulisi suorittaa 3 5 vuoden kuluessa. Vaihtoehto 2) Ikkunoiden uusiminen 15 20 vuoden kuluessa uusitaan kaikki huoneistoikkunat Ikkunoiden uusiminen on hyvä sijoittaa esimerkiksi linjasaneerauksen yhteyteen. 5.4 Korjaustoimenpiteiden kustannusarvio Rakenteille tehtäville korjauksille esitetään alustavat kustannukset, jotka on laskettu kerta-luokkahintoina budjetointia varten, eikä niitä voi sellaisenaan käyttää esim. urakkatarjousten arvioimiseen. Hinnat sisältävät alv:n 24 %, mutta eivät sisällä rakennuttajan kuluja. Julkisivukorjaukset: Vaihtoehto 1 150 000 170 000 julkisivun vaurioiden korjaaminen julkisivujen pinnoitus sokkelikerroksen perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus. Vaihtoehto 2 250 000 300 000 perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus Parvekekorjaukset: As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

18 (18) Vaihtoehto 1 15 000 20 000 parvekerakenteiden huoltomaalaus. Ikkunakorjaukset: Vaihtoehto 1 90 000 110 000 perusteellinen huoltokorjaus. Vaihtoehto 2 290 000 320 000 ikkunoiden uusiminen 5.5 Suositeltavat jatkotutkimukset ja kiireelliset toimenpiteet Suositeltavat jatkotutkimustoimenpiteet: Talon 5 huoneisto 9 julkisivulla olevan halkeaman syyn tutkiminen ja korjaus. Espoossa 4.1.2019 RI(AMK) Timo Rantatorikka RI(AMK) Jarkko Koskinen As Oy Juhannusrinne JULKISIVU- JA PARVEKERAKENTEIDEN SEKÄ IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS

Rakenteiden vaurioituminen LIITE 1 1 (3) Rakenteiden vaurioituminen 1 Ulkobetonirakenteet 1.1 Yleistä Ulkobetonirakenteiden ikääntyessä niissä tapahtuu vaurioitumista, joka johtuu pääasiassa säärasituksesta. Säärasitus aiheuttaa erilaisia rinnakkaisia turmeltumisilmiöitä ja rakenteen vaurioituminen on yleensä seurausta useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Normaalisti rakenteiden vaurioituminen on alkuvaiheessa hidasta, mutta vaurioiden edetessä turmeltumisnopeus yleensä kiihtyy. Ulkobetonirakenteiden vaurioituminen aiheutuu pääasiallisesti seuraavista kolmesta syystä tai niiden yhdistelmästä: betonin karbonatisoitumisen mahdollistama teräskorroosio betonin pakkasrapautuminen betonin sisältämien kloridien aktivoima teräskorroosio ja betonin rapautuminen. 1.2 Betonin karbonatisoituminen ja raudoitteiden korroosio Betonin sisällä olevat raudoitteet ovat suojassa teräskorroosiolta betonin korkean alkalisuuden (ph > 12) johdosta. Teräskorroosio ei voi käynnistyä korkeassa alkalisuuspitoisuudessa ja tällöin sanotaan, että raudoitteet ovat passivoituneet korroosion suhteen. Ulkobetonirakenteiden korkea alkalisuus laskee vähitellen ajan kuluessa rakenteen pinnalta alkaen ilman hiilidioksidin reagoidessa betonin ainesosien kanssa. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen etenee rintamana hidastuvalla nopeudella syvemmälle rakenteeseen. Karbonatisoitumisessa betonin alkalisuus laskee tasolle ph < 9. Karbonatisoitumisrintaman edettyä raudoitteiden tasolle aktivoituu raudoitteiden korroosio. Raudoitteiden korroosion jatkuttua riittävän kauan voi muodostuneen ruosteen aiheuttama paine halkaista ohuen betonipeitteen. Tässä vaiheessa karbonatisoitumisen aktivoiman teräskorroosion näkyvät vauriot ovat havaittavissa rakenteen ulkopinnalta. 1.3 Betonin pakkasrapautuminen Betoni on huokoinen materiaali, jonka huokosverkostossa on olosuhteista riippuen erilainen määrä vettä ja kosteutta. Huokosverkostossa olevan veden jäätyessä se laajenee ja aiheuttaa verkostoon ylipaineen. Siinä tapauksessa, että huokosverkoston vedellä täyttymisaste on korkea ja ylipaineella ei ole purkautumismahdollisuutta ilmatäytteisiin huokosiin, ylipaine voi murtaa betonin sisäisen rakenteen ja aiheuttaa betonin rapautumista. Pakkasrapautuminen kehittyy vähitellen, yleensä kiihtyvällä nopeudella rakenteen pinnalta alkaen. Pitkälle edetessään pakkasrapautuminen aiheuttaa betonin täydellisen lujuuskadon. Tel. +358 207 911 888, www.ains.fi Business ID 0211382-6

Rakenteiden vaurioituminen LIITE 1 2 (3) Betonin pakkasenkestävyys voidaan varmistaa lisähuokoistamalla betoni valmistusvaiheessa siten, että betoniin muodostuu suojahuokosia, joihin jäätyvän veden aiheuttama ylipaine voi purkautua betonin huokosverkostossa. Suojahuokostiloihin syntyvät ettringiittikiteytymät ovat haitallisia betonin pakkasenkestävyyden suhteen, koska ne pienentävät huokostilavuutta jolloin pakkasrasituksessa veden laajeneminen huokosissa estyy. Ettringiitti voi viitata myös ns. ettringiittireaktioon. Ettringiittireaktion eräs ominaispiirre on reaktiotuotteiden voimakas tilavuuden kasvu, joka jo itsessään aiheuttaa rakenteeseen sisäistä painetta ja siten saattaa vaurioittaa betonia. 1.4 Muut vauriot Muita betonirakenteissa esiintyviä vaurioita voivat olla mm. betonin halkeilu, kiinnitysten, sandwich-elementin ansaiden, erilaisten pellitysten ja liittymien vauriot sekä toimivuuspuutteet. Erilaisten liitosdetaljien (räystäät, ikkunaliitokset) avulla pyritään estämään ulkopuolisen kosteuden pääsy rakenteeseen. Liitosdetaljien avulla on usein myös järjestetty tuuletus rakenteeseen päässeen kosteuden poistamiseksi. Liitospellitysten avulla myös ohjataan vesi kulkemaan siten, että se likaa mahdollisimman vähän julkisivua. 2 Tiilirakenteet 2.1 Kosteusrasitus- ja pakkasvauriot Julkisivujen rasitusolosuhteet on otettava huomioon rakenteiden ja rakennusaineiden valinnassa, esimerkiksi avoimella paikalla viistosade rasittaa tavallista enemmän korkeita räystäättömiä julkisivuja. Ulkorakenteissa tiilien ja laastien tulee olla pakkasenkestäviä. Pakkaskestävyyden kannalta ratkaisevat tekijät ovat rakennustarvikkeiden lujuus ja huokosrakenne. Sadevesivuotoja ilmenee lähinnä kuorimuureissa, joskus myös harkkoseinissä. Runsaita vesivuotoja voi aiheuttaa voimakas viistosade. Liian ohut kuorimuuri on usein syynä sisäpuolisiin vesivuotoihin ja kosteusvaurioihin. Seinän joutuessa jatkuvan liiallisen kosteusrasituksen alaiseksi, esimerkiksi räystäskourujen ja syöksytorvien vuotojen tai ikkunapelleiltä ja parvekkeilta valuvan veden vuoksi, syntyy pakkasvaurioita, ja muurattu julkisivu sekä saumalaasti alkavat rapautua. Pakkasvauriot ja halkeilutaipumus ovat yleisempiä kuorimuureissa kuin massiivitiiliseinissä, koska kuorimuuriin muodostuu ankarampi rasitustaso kuin massiivitiiliseinään. Tämä johtuu rakenteen suuremmista lämpötilavaihteluista ja seinän pienemmästä kosteuden imukyvystä. Laajoissa seinäpinnoissa kuorimuurin liikkumismahdollisuuden puute saattaa johtaa lämpö ja kosteusliikkeiden aiheuttamaan halkeiluun. Rakennuksen sisäpuolinen lisälämmöneristäminen lisää muuratun julkisivun pakkasrasitusta, sillä ulkokuoren jäähtyminen hidastaa kosteuden poistumista rakenteesta. 2.2 Rakennusrungon liikkeistä aiheutuvat vauriot Muurattuun rakenteeseen syntyy halkeamia tukirakenteiden, esimerkiksi perustusten, liikkeistä johtuen sekä lämpötila- ja kosteusmuutosten seurauksena. Lämpö ja kosteusliikkeiden aiheuttamat vauriot ovat harvinaisia massiivitiiliseinissä. Halkeamien syyt ja liikkuvuus selvitetään ennen korjaussuunnittelua. Liikkuvan halkeaman korjaaminen saattaa olla joskus vaikeaa. Tästä johtuen ensin tutkitaan vauriosta aiheutuvat haitat sekä arvioidaan kannattaako vauriota korjata, mikäli aiheutuvat haitat ovat vähäisiä. 3 Laboratoriotutkimukset Ohuthietutkimuksella (mikrorakennetutkimus) tarkoitetaan geologian asiantuntijan yleensä polarisaatiomikroskoopin avulla tekemiä havaintoja betonin mikrorakenteesta. Mikrorakennetutkimus suoritetaan

Rakenteiden vaurioituminen LIITE 1 3 (3) betoninäytteestä valmistetusta, noin 25 30 m paksusta preparaatista. Ohuthietutkimuksen avulla saadaan varsin tarkkaa tietoa betonin pakkasenkestävyydestä ja jo syntyneiden pakkasvaurioiden asteesta. Betoninäytteiden standardin SFS 5445 mukaisilla vetolujuustutkimuksilla arvioidaan betonirakenteen pakkasrapautuman astetta ja rinnakkaisen näytteenoton avulla saadaan (näytemääristä riippuen) tietoa pakkasvaurioiden laajuudesta. Vetolujuustulosten tulkinta BY 42 Betonijulkisivun kuntotutkimus -ohjeen mukaan: näytteessä on pitkälle edennyttä rapautumaa, jos vetolujuusarvo on luokkaa 0 MPa näytteessä on jonkinasteista rapautumaa, jos vetolujuusarvo on luokkaa 0,5 1,0 MPa näytteessä ei todennäköisesti ole merkittävää rapautumaa, mikäli betonin vetolujuus on yli 1,5 MPa Betonin kloridipitoisuus määritetään rakenteesta otetusta porajauhenäytteestä standardin SFS-EN 14629 mukaisesti. Kloridien aktivoiman teräskorroosion suhteen kriittinen kloridipitoisuus on betonin laadusta riippuen 0,03 0,07 % betonin painosta. Vähäinenkin kloridipitoisuus (< 0,03 paino- %) saattaa kuitenkin nopeuttaa karbonatisoitumisvyöhykkeessä olevan raudoitteen korroosiota. Betonin karbonatisoitumissyvyys määritetään fenoliftaleiini-indikaattorilla betonin pinnalta. Indikaattoriliuos suihkutetaan pestyn näytteen pinnalle ja pinnan kuivuttua karbonatisoitumissyvyys voidaan mitata indikaattorin värjäämän ja reagoimattoman betonin rajapinnasta. Betonin karbonatisoitumisnopeutta kuvataan ns. karbonatisoitumiskertoimella [mm / vuosi], jonka tavanomainen arvo on yleensä välillä 1,5 3,0. Pienemmillä arvoilla karbonatisoitumisen eteneminen on tavanomaista hitaampaa ja suuremmilla arvoilla nopeampaa. Betonirakenteen raudoitteiden suojabetonipaksuudet mitataan kenttätutkimusten yhteydessä peitesyvyysmittarilla.

Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) Ohuthie Vetolujuus karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) karb.- kerroin maks. (mm) kesk. (mm) sisä-/ yläpinta (mm) ulko-/ alapinta (mm) halk. (mm) tiivistys (1-5) pituus (mm) J 01 Julkisivu 85 x Tiili J 02 Julkisivu 85 x Tiili J 03 Julkisivu 85 Tiili J 04 Julkisivu 85 Tiili/puristus J 05 Julkisivu 85 Tiili/puristus J 06 Julkisivu 85 x Tiili J 07 Julkisivu 85 x Tiili J 08 Julkisivu 85 Tiili J 09 Julkisivu 85 x Tiili Keskiarvot: 85 0 0 0 0 0 0 0 3 2 S 01 Sokkeli 82 23 31 4 x S 02 Sokkeli 85 32 40 5,57 x S 03 Sokkeli 95 31 41 5,4 x S 04 Sokkeli 74 31 50 5,4 x S 05 Sokkeli 77 36 40 6,27 x S 06 Sokkeli 70 35 48 6,09 x Keskiarvot: 81 31 42 5,45 0 0 0 0 4 2 Näytteen tunnus Rakenneosa Arvo Huom! Bituliittilevy Julkisivu PAH 24 15357 As Oy Juhannusrinne NÄYTETAULUKKO LIITE 2 1 (1)

24 15357 As Oy Juhannusrinne TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 1 (1) Sokkeli Raudoite yleinen Syvyysalue (mm) 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Raudoitteita (kpl) 0 0 1 8 36 46 40 40 17 8 2 2 Peitepaksuudet 0 % 0 % 1 % 4 % 18 % 22 % 20 % 20 % 9 % 4 % 1 % 1 % Karbonatisoituminen 0 % 0 % 0 % 0 % 17 % 0 % 66 % 17 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 1 % 4 % 16 % 19 % 10 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 1 % 5 % 21 % 40 % 50 % 52 % 52 % 52 % 52 % 52 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 25 Raudoite yleinen 20 Peitepaksuudet (%) 15 10 5 0 0..5 6..10 11..15 16..20 21..25 26..30 31..35 36..40 41..45 46..50 51..55 56.. Syvyysvälit (mm)

83252/VETO 12.11.2018 1/1 VETOLUJUUS Tilaaja: Kohde: 24 15357 Tilauspäivä: 31.10.2018 Projektinumero: 24 15357 Toimituspäivä: 2.11.2018 Menetelmät: Koe suoritettiin tilaajan toimittamista näytteistä laboratoriossa standardin SFS 5445 mukaan. Kokeessa käytetty vetolaite on Proceq DY-225. Vetolaitteen mittausepävarmuus on ± 0,33-1,77 %. Laite on kalibroitu 09/2017. Vetokoe betonista suoritetaan uudelleen, jos tulos alittaa 1,5 MN/m2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Mahdollinen uusintaveto merkitty *. TULOKSET: Näytteenottaja: Timo Rantatorikka Näyte ø Pituus Tulos Materiaali / tila tai rakennusosa mm MN/m2 Murtokohta ja -tapa Poikkeama J6 Julkisivutiili 56 79 4,0 2-6 mm ulkopinnasta, leikkaa - J7 Julkisivutiili 56 79 1,3 J9 Julkisivutiili 56 79 2,1 irtosi noin 50 % liimasta irtosi noin 30 % liimasta S1 Sokkeli 56 82 2,2 66-82 mm ulkopinnasta, pääosin myötäilee - S2 Sokkeli 56 85 2,9 - irtosi liimauksesta S3 Sokkeli 56 92 2,5 0-4 mm ulkopinnasta, leikkaa 75-79 mm ulkopinnasta, leikkaa 6-19 mm ulkopinnasta, pääosin myötäilee rotankolo, harvavalu S4 Sokkeli 56 74 1,8 - irtosi liimauksesta Ari Räty Tutkija, laborantti 040 7598 869 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 1(7) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: A-insinöörit Suunnittelu Oy/ Timo Rantatorikka Näytetunnukset: J1, J2, J8, S5 ja S6 Tilaus-/ toimituspäivä: 13.10.2018 (tilaus) Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Laasti, tiili, poralieriöt Ø 55 mm Kohde/ projektinumero: 24 15357 näytepreparaatti: Ohuthie 48 mm x 28 mm (paksuus 0,020-0,025 mm) Menetelmä: Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin stereomikroskoopilla ja niistä valmistetut ohuthieet polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä ja analyysissä sovelletaan standardia ASTM C 856-18a. Tiilianalyysi ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthieet on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. YHTEENVETO JA TULOKSET: YHTEENVETO/ TULOSTEN ARVIOINTI: Taulukossa on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Karbonatisoituminen on mitattu ohuthieestä ja/tai fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista, 4 - voimakasta. Näyte: Rakenneosa/ ohuthiepinta: Kunto: Huokostus / huokostäytteet Rapautuneisuus: J1 julkisivutiili/ ulkopinta hyvä - / ei 0 J2 julkisivutiili/ ulkopinta hyvä - / ei 0 J8 julkisivutiili/ ulkopinta hyvä - / ei 0 S5 sokkeli/ ulkopinta tyydyttävä ei / jonkin verran ettringiittiä S6 sokkeli/ ulkopinta tyydyttävä ei / ei 2 1 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

YHTEENVETO: 83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 2(7) Kalkkihiekkatiili (J1, J2, J8): - tiili on kunnoltaan hyvää, melko tasalaatuista ja ehjää, kalkkia tavataan osin kapeina vyöhykkeinä suurimpien kiviainesrakeiden tartuntapinnoilla - tiivistyneisyys on tyydyttävää runsaan huokoisuuden takia, mikä liittyy valmistustekniikkaan - tiilen kiviaineksen laatu on tavanomainen, tartunnat ovat pääosin tiiviit - tiilessä ei havaittu säröilyä - tiili on irronnut muurauslaastissa sauman tartuntaa pitkin tai hieman muurauslaastin puolelta Muurauslaasti (J1, J2, J8): - muurauslaasti on kunnoltaan hyvää, tasalaatuista ja ehjää - tiivistyneisyys on kohtalaista (J1) tai tyydyttävää (J2, J8) runsaan huokoisuuden takia - kiviaines on tavanomaista, tartunnat pääosin tiiviit, sideaine on valkosementtipohjaista - laastissa ei havaittu säröilyä Betoni (S5, S6): - sokkelissa S5 sideaine on kosteusrasituksen takia osin liuennutta (kunto tyydyttävä, rapautuneisuus 1), samoin sokkelissa S6, jossa ulkopinnan tuntumassa ollut teräs on myös voimakkaasti ruostunut (rapautuneisuus 2) - betoni on laadultaan melko hyvä, massa on hieman sideainerikasta ja hieman epätasaisesti sekoittunutta - kiviaineksen laatu on tavanomainen, tartunnat pääosin tiiviit - karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin syvälle näytteiden ulkopinnassa - sideaineen mikrorakenne on hieman epätasalaatuista ja hydrataatioaste korkea - betonit eivät ole huokostettuja (huokosrakenteen perusteella eivät arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa) - huokosissa on jonkin verran kosteusrasitukseen liittyviä kiteytymiä, ettringiitiä, näytteessä S5 - betonissa esiintyy jonkin verran kutistumatyyppistä säröilyä näytteessä S6, vähän näytteessä S5 - näytteen S5 katkeaminen liittynee näytteenottoon, näyte S6 lienee säröillyt teräksen voimakkaan ruostumisen takia LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

TUTKIMUSTULOKSET: 83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 3(7) Näyte: J1 Rakenneosa: Julkisivutiili Lieriönäytteen pituus: 85-93 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näyte ulottuu läpi tiilen - näyte koostuu seuraavista rakenneosista: o 85 mm paksu, valkea kalkkihiekkatiili o 16 mm leveä sauma, jossa muurauslaastia < 93 mm paksuudelta, irronnut tiilestä tartuntapintaa pitkin tai hieman muurauslaastin puolelta - tiili ja muurauslaasti ovat läpi karbonatisoituneet KALKKIHIEKKATIILI - tiilen mikrorakenne on ehjää ja melko tasalaatuista, kalkkia tavataan osin < 0,2 mm leveinä vyöhykkeinä suurimpien kiviainesrakeiden tartuntapinnoilla - tiivistyneisyys on tyydyttävää runsaan, pienipiirteisen ja repaleisen huokosverkoston takia, huokoset Ø < 0,1 mm kokoisia - kiviainesta on runsaasti, se on pääosin kulmikasta, kvartsipitoista hiekkaa (suurin raekoko < 1,3 mm), kiviaineksen tartunnat pääosin tiiviit - huokosia (Ø < 0,1 mm) runsaasti muodostaen tiheän verkoston - tiilessä ei havaittu säröilyä MUURAUSLAASTI - muurauslaastin mikrorakenne on tasalaatuista - tiivistyneisyys on kohtalaista, sisältää paljon Ø < 0,7 mm kokoisia, onkalomaisia ja repaleisia huokosia - sisältää kohtalaisesti Ø < 2,5 mm kokoista kiviainesta, pääasiassa kvartsirikasta hiekkaa sekä hienossa kiviaineksessa osin kalkkikiveä - sideaine on tasalaatuista ja sementtipohjaista, hydrataatioaste korkea - huokosissa ei havaittu täytekiteytymiä - laastissa ei havaittu säröilyä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 4(7) Näyte: J2 Rakenneosa: Julkisivutiili Lieriönäytteen pituus: 85-108 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näyte ulottuu läpi tiilen - näyte koostuu seuraavista rakenneosista: o 85 mm paksu, valkea kalkkihiekkatiili o 14 mm leveä sauma, jossa muurauslaastia < 108 mm paksuudelta sekä tiilen sisäpinnassa < 22 mm paksuudelta, muurauslaasti on irronnut tiilestä tartuntapintaa pitkin tai hieman muurauslaastin puolelta - tiili ja muurauslaasti ovat läpi karbonatisoituneet KALKKIHIEKKATIILI - tiilen mikrorakenne on ehjää ja melko tasalaatuista, kalkkia tavataan osin < 0,2 mm leveinä vyöhykkeinä suurimpien kiviainesrakeiden tartuntapinnoilla - tiivistyneisyys on tyydyttävää runsaan, pienipiirteisen ja repaleisen huokosverkoston takia, huokoset Ø < 0,1 mm kokoisia - kiviainesta on runsaasti, se on pääosin kulmikasta, kvartsipitoista hiekkaa (suurin raekoko < 3 mm), kiviaineksen tartunnat pääosin tiiviit - tiilessä ei havaittu säröilyä MUURAUSLAASTI - muurauslaastin mikrorakenne on tasalaatuista - tiivistyneisyys on tyydyttävää, sisältää runsaasti Ø < 0,8 mm kokoisia, onkalomaisia ja repaleisia huokosia - sisältää kohtalaisesti Ø < 3 mm kokoista kiviainesta, pääasiassa kvartsirikasta hiekkaa sekä hienossa kiviaineksessa osin kalkkikiveä - sideaine on tasalaatuista ja sementtipohjaista, hydrataatioaste korkea - huokosissa ei havaittu täytekiteytymiä - laastissa ei havaittu säröilyä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 5(7) Näyte: J8 Rakenneosa: Julkisivutiili Lieriönäytteen pituus: 85-99 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näyte ulottuu läpi tiilen - näyte koostuu seuraavista rakenneosista: o 85 mm paksu, valkea kalkkihiekkatiili o 15 mm leveä sauma, jossa muurauslaastia < 99 mm paksuudelta sekä osin tiilen sisäpinnassa < 17 mm paksuudelta, muurauslaasti on irronnut tiilestä tartuntapintaa pitkin - tiili ja muurauslaasti ovat läpi karbonatisoituneet KALKKIHIEKKATIILI - tiilen mikrorakenne on ehjää ja melko tasalaatuista, kalkkia tavataan osin < 0,2 mm leveinä vyöhykkeinä suurimpien kiviainesrakeiden tartuntapinnoilla - tiivistyneisyys on tyydyttävää runsaan, pienipiirteisen ja repaleisen huokosverkoston takia, huokoset Ø < 0,1 mm kokoisia - kiviainesta on runsaasti, se on pääosin kulmikasta, kvartsipitoista hiekkaa (suurin raekoko < 2 mm), kiviaineksen tartunnat pääosin tiiviit - tiilessä ei havaittu säröilyä MUURAUSLAASTI - muurauslaastin mikrorakenne on tasalaatuista - tiivistyneisyys on tyydyttävää, sisältää runsaasti Ø < 0,9 mm kokoisia, onkalomaisia ja repaleisia huokosia - sisältää kohtalaisesti Ø < 2,5 mm kokoista kiviainesta, pääasiassa kvartsirikasta hiekkaa sekä hienossa kiviaineksessa osin kalkkikiveä - sideaine on tasalaatuista ja sementtipohjaista, hydrataatioaste korkea - huokosissa ei havaittu täytekiteytymiä - laastissa ei havaittu säröilyä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

Rakenneosa: Sokkeli 83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 6(7) Näyte: S5 Lieriönäytteen pituus: 50-77 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näyte on katkaistu lohkaisemalla - ulkopinta on tasainen betonipinta - teräkset ovat 37 mm (Ø 8 mm) ja 45 mm (Ø 16 mm) ulkopinnasta, tartunnat betoniin tiiviit, vähän ruostetta, näyte katkennut terästen välistä - betoni on karbonatisoitunut ulkopinnasta 30-40 mm, keskimäärin 36 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on rakenteeltaan melko tasalaatuinen, massa on hieman epätasaisesti sekoittunutta - tiivistyminen on hyvä, tiivistyshuokosia vähän (Ø < 5 mm) - kiviaineksen tartunnat pääosin tiiviit - kiviaines on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit, liuskeet), suurin havaittu raekoko 15 mm, hienon kiviaineksen osuus on kohtalainen pääosin raekoossa Ø < 0,5 mm - sideaineen (portlandsementti, jonkin verran lentotuhkaa) mikrorakenne on hieman epätasalaatuista, hydrataatioaste korkea, sideaine on osin liuennutta karbonatisoituneella alueella - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa on vähän ettringittiä, yksittäiset huokoset ovat täynnä kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - näyte on katkennut pinnansuuntaisesti terästen väliltä ulkopinnalta 42-47 mm syvyydellä ilmeisesti näytteenotossa, katkeamiseen liittynee myös yksi, 4 mm pitkä särö ulkopinnalta 43 mm syvyydellä - betonissa esiintyy vähän, lyhyttä, suuntautumatonta säröilyä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

Rakenneosa: Sokkeli 83252/OH TUTKIMUSRAPORTTI 24 15357 20.11.2018 7(7) Näyte: S5 Lieriönäytteen pituus: 70 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näyte ulottuu läpi rakenneosan - ulkopinta on tasainen betonipinta, sisäpinnassa on styroksin jäämiä - teräs (Ø 10 mm) on 13 mm ulkopinnasta, irronnut, teräs on voimakkaasti ruostunut ja näyte on katkennut teräksen kohdalta, ohuthie on valmistettu alkaen katkeamiskohdan sisäpuolelta - betoni on karbonatisoitunut ulkopinnasta 28-48 mm, keskimäärin 35 mm, sisäpinnasta ei lainkaan Laatu ja mikrorakenne: - betoni on rakenteeltaan hieman epätasalaatuinen, massa on hieman sideainerikasta (sideaineen määrä suhteessa kiviainekseen korostunut) ja epätasaisesti sekoittunutta - tiivistyminen on hyvä, tiivistyshuokosia vähän (Ø < 2 mm) - kiviaineksen tartunnat pääosin tiiviit - kiviaines on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit, liuskeet), suurin havaittu raekoko 16 mm, hienon kiviaineksen osuus on kohtalainen pääosin raekoossa Ø < 0,5 mm - sideaineen (portlandsementti, jonkin verran lentotuhkaa) mikrorakenne on hieman epätasalaatuista, hydrataatioaste korkea, sideaine on osin liuennutta karbonatisoituneella alueella - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) ei havaittu - huokosissa ei havaittu täytekiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - näyte on katkennut pinnansuuntaisesti ruostuneen teräksen kohdalta ulkopinnalta 15-18 mm syvyydellä - betonissa esiintyy jonkin verran, lyhyttä, suuntautumatonta säröilyä Paula Raivio tutkija, FM Puh. 050 325 9283 Miika Huttu tutkija, FM LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* 83252/PAH 7.11.2018 1/1 PAH-ANALYYSI Tilaaja: Kohde: 24 15357 Tilauspäivä: 31.10.2018 Projektinumero: 24 15357 Toimituspäivä: 2.11.2018 Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: Näytteenottaja: Timo Rantatorikka [mg/kg] Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa N1 Tuulensuojalevy < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä N1 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Mikko Kivelä Tutkija, laboratorioanalyytikko 050 4388 912 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

83252/PUR L 13.11.2018 1/1 PURISTUSLUJUUS Tilaaja: Kohde: Projektinumero: Näytetunnukset: 24 15357 24 15357 J3, J4, J5 Tilauspäivä: Toimituspäivä: Näytteenotto pvm: Testaus pvm: 31.10.2018 2.11.2018 29.10.2018 9.11.2018 Arvioitu runkoaineen 2 mm Pintakosteustila Kuiva maksimiraekoko: testaushetkellä: Menetelmät: Puristuslujuuskoe on akkreditoitu menetelmä ja se suoritettiin tilaajan toimittamista näytteistä laboratoriossa standardin SFS-EN 12504-1 mukaisesti. Koekappaleiden puristuspinnat on tasoitettu hiomalla siten, että pituuden ja halkaisijan suhde on 1,0. Kokeessa käytetty puristustestauskone on Controls Automax 55-C46D02. Puristuslujuuskokeen mittausepävarmuus on ± 2,1 %. Laitteisto on kalibroitu 09/2018 (Espoo) ja 10/2018 (Oulu). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näytteenottaja: Timo Rantatorikka Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Halkaisija / pituus [mm] Tiheys [kg/m 3 ] Voima [kn] Tulos 1) [MPa] J3 Julkisivutiili 56,0 1880 91,9 41,0 J4 Julkisivutiili 56,0 1840 79,2 35,4 J5 Julkisivutiili 56,0 1860 75,3 33,6 - Poikkeama Näytteen suorakulmaisuusvaatimus ei täyty. Näytteen suorakulmaisuusvaatimus ei täyty. 1) Lieriölujuus on muunnettu kuutiolujuudeksi BY65 kohdan 5.2.3.2 mukaan. Antti Väyrynen Laborantti 040 5259993 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6

LIITE 9 1 (4) 24 15357 As Oy Juhannusrinne, kuntotutkimus Valokuvia kohteesta Kuva 1: Yleiskuva julkisivusta. Kuva 2: Yleiskuva julkisivusta. Kuva 3: Yleiskuva parvekerakenteista. Kuva 4: parvekkeiden puuosat ovat hyväkuntoisia. Kuva 5: Julkisivussa havaittu halkeama. Kuva 6: Halkeama on pystysuuntainen. Tel. +358 207 911 888, www.ains.fi Business ID 0211382-6

LIITE X 2 (4) Kuva 7: Yleiskuva sokkelirakenteesta. Kuva 8: Sokkelissa havaittiin halkeilua. Kuva 9: Sokkelin teräkset ovat paikoin melko pinnassa. Kuva 10: Rakenneavaus kuorimuurista. Kuva 11: Eriste ja kantavat puurakenteet ovat hyväkuntoisia. Kuva 12: Poralieriönäyte. Tiili+eriste. 24 15357 AS OY JUHANNUSRINNE KUNTOTUTKIMUS

LIITE X 3 (4) Kuva 13: Ikkunoiden puuosat ovat pääosin hyväkuntoisia. Kuva 14: Ikkunapeltien pinnoitteet ovat paikoin huonokuntoisia ja irronneet alustastaan. Kuva 15: Eteläsivulla havaittiin ikkunoiden puuosissa vaurioita. Kuva 16: Ikkunoiden ja ovien pinnoitteet ovat paikoin kuluneita. Helat toimivat pääosin hyvin. Kuva 17: Ikkunatiivisteen pinnalla on maalia. Kuva 18: Ikkunan puuosan pinnoite on haalistunut. 24 15357 AS OY JUHANNUSRINNE KUNTOTUTKIMUS

LIITE X 4 (4) Kuva 19: Ikkunapellin pinnoitevaurio. Kuva 20: Ikkunan puuosan pinnoite on kulunut. Kuva 21: Kynnyksen maalipinta on kulunut. Kuva 22: Ikkuna- ja ovitiivisteet on oletettavasti alkuperäiset. Kuva 23: halkeama sisäpuolen levyssä talo 5 huoneisto 9. Kuva 24: Levyä on yritetty paikata. 24 15357 AS OY JUHANNUSRINNE KUNTOTUTKIMUS