Hallituksen kärkihankkeena sininen biotalous Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö
Sisältö 1. Sininen biotalous mitä se on? 2. Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen 3. EMKR ja innovaatio-ohjelmat
Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen toimivat teknologisina, taloudellisina ja sosiaalisina ajureina.
Biotaloudella pyritään vastaamaan nopean väestönkasvun haasteisiin Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30% enemmän makeaa vettä. Sininen biotalous eli vesiluonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on maailmanlaajuisesti keskeisessä osassa tämän kestävyyshaasteen ratkaisussa.
Väestön kasvu myötä kilpailu tilasta kasvaa - Pinta-alasta > 70 % vettä - Vain 3% ravinnosta tulee vedestä
Ravinnon tuotanto on muutoksessa (sininen vallankumous)
Levät Levät ovat tehokkaita bioraaka-aineiden tuottajia Ne voivat kaksinkertaistaa massansa jopa neljässä tunnissa tai vieläkin nopeammin. Tarvitsevat paljon vähemmän vettä ja lannoitetta kuin muut kasvit. Öljynsaanto on jopa yli satakertainen tavallisiin öljykasveihin verrattuna. Elintarvikkeiden ja muiden lisäarvotuotteiden tuotantopotentiaali myös korkea.
Nopeasti kasvava makean veden tarve korostaa puhtaiden vesivarojen ja vesiosaamisen merkitystä
Asian merkitys kasvaa kansainvälisesti
Sininen biotalous Suomessa Lähtökohdat: Suomi on makean veden suurvalta. Pitkä merenranta Korkea ja monipuolinen osaaminen Hyvä kansainvälinen maine Monessa uudessa strategisessa asiakirjassa tunnistettu vesien ja meren sekä niihin liittyvien biomassojen strateginen merkitys sekä vahva kasvupotentiaali Kansallisessa biotalousstrategia (2014) Hallituksen luonnonvaraselonteon päivitys (2014) MMM:n tulevaisuuskatsaus (2014) Hallitusohjelma (2015)
Sininen biotalous Suomessa? Ruoka Energia Aineettomat arvot Teknologia ja osaaminen Ravinteet Pintavedet Pohjavedet Kalavarat Vesiviljely Vesistöjen kasvibiomassat
Veteen perustuvien liiketoiminta-alueiden arvo on väh. 8,5 mrd milj. lähteet lisätietoja Vesiliiketoiminta 4 000 FWF 2013 arvio jäsenyritysten veteen liittyvästä liiketoiminnan arvosta Energia 520 Aalto 2008 vesivoiman tuottama sähköenergia Kalatalous 735 Pokki ym. 2013 ammattikalastus, vesiviljely, jalostus ja kauppa Virkistyskäyttö 3 253 TEM 2014, SYKE arvioitu 75% osuutena luontomatkailusta sekä rantakiinteistöjen virkistyskäytön arvona 12
Kotimaisen kalan tuotannon lisääminen ja kauppataseen parantaminen on kansantaloudellisesti merkittävä asia
Matkailu, Blue care
Insanity: Doing the same thing over and over again and expecting different results. Albert Einstein
Miten tästä eteenpäin?
Sininen biotalous hallituksen kärkihankkeena Sinisen biotalouden toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: 1. Kansallisen kehittämissuunnitelman ja Pohjoismaiden sinisen biotalouden tiekartan laatiminen ja toteuttaminen 2. Kokeiluhankkeiden toteuttaminen (uuden sukupolven vesiviljelyteknologiat ja vesistöihin joutuneiden ravinteiden hyödyntäminen) 3. Vesivientiohjelman toteuttaminen 4. Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen, painopisteenä kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun mahdollistaminen Kärkihankerahoitus alustavasti 5 M 2016-18. Strategista julkista rahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Sinistä biotaloutta edistetään lisäksi muilla käytössä olevalla rahoitusinstrumenteilla (esim. EMKR, yritystuet, T&K rahoitustuet).
Uuden sukupolven vesiviljelyteknologiat Tavoitteena Suomen olosuhteisiin soveltuvien teknologisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä toimialan kanssa, mikä mahdollistaa toimialan ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kasvun Suunnittelutyö käynnistetään vuoden 2016
Sinisen biotalouden työkalupakki Sinisen biotalouden kärkihanke 2016-2018 - Kansallinen kehittämissuunnitelma - Vesivientiohjelma - Kokeiluhankkeet - Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen Pohjoismainen yhteistyö (1,3 M ) 2016-2018 - Pohjoismainen sinisen biotalouden tiekartta - Tunnistettujen toimenpiteiden edistäminen yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa Meri- ja kalatalousrahasto 2015-2023 - Kalatalouden innovaatio-ohjelmat - Kalatalouden investointituet - Menekinedistäminen - Ympäristötoimet - Kansallisen yhdennetyn meripolitiikan edistäminen Vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvien elinkeinojen kasvu Vesiluonnonvarojen suojelun tason parantuminen
Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen
Hallituksen toimintasuunnitelma Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen, joilla mahdollistetaan vesiin perustuvien liiketoimintojen kestävä kasvu vesien hyvän tilan tavoitteet huomioon ottaen. Erityisenä painopistealueena on kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun edellytysten luonti ja kasvun mahdollistaminen.
Huomioita nykyisestä tilanteesta Lupahakemukset ovat 2000 luvulla käytännössä koskeneet lupaa jatkaa olemassa olevaa viljelyä, jonka ympäristövaikutukset ovat jo tiedossa Uusia yrittäjiä alalle ei juuri ole tullut. Nykyinen lupakynnys (2 tn kalaa tai rehua) alhainen verrattuna muihin toimialoihin ja maihin verrattuna. Nykyinen menettely aiheuttaa huomattavan hallinnollisen taakan sekä elinkeinolle että hallinnolle (n. 500 lupaa vuodesta 2000 alkaen). 23.11.2015 25
Ympäristönsuojelulaki ja vesiviljely YSL:n projektiryhmän 7 tehtävä: tarkastella lupakynnyksen nostamista, muuttamista, luvanvaraisuuden poistamista, asetuksen antamista ja muita keventämiskeinoja Asetti pienryhmän tarkastelemaan vesiviljelyn lupajärjestelmän keventämisestä Pienryhmän työ päättynyt (ei konsensusta) 23.11.2015 26
Pienryhmän ehdotuksia (ei konsensusta) Luvanvaraisuuden kynnys muutettaisiin päästöperusteiseksi Kynnys [50] kg fosforipäästö vuodessa tai yli 50 ha luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä Kiertovesilaitos, joka johtaisi jätevetensä vedenpuhdistamoon ei tarvitsisi ympäristölupaa jos lupakynnys (päästöt luonnonvesiin) alittuisi Vesilain mukaista vesitalouslupaa ei edellytettäisi lupakynnystä alittavalta toiminnalta, esim. yhden verkkoaltaan sijoitus Lupakynnystä alittavan toiminnan osalta sovellettaisiin jatkossakin ilmoitusta Eviralle ja ELY-keskukseen asetuksen 533/2011 mukaisesti 27
Pienryhmän ehdotuksia (ei konsensusta) YSL:n 31 koeluontoisesta toiminnasta muutettaisiin siten, että myös pidempiaikainen tutkimus olisi mahdollista ilman ympäristölupaa ja laajennetaisiin poikkeusperusteita koskemaan tuotantoalueita, -tapaa ja lajia sekä ympäristöluvan saaneen laitoksen yhteydessä tehtävää tutkimustoimintaa Annetaan YM/MMM/VM yhteinen määräys AVI/ELY:lle siitä, että myös verkkoallaskasvatuksen ympäristöluvat annettaisiin toistaiseksi voimassaolevina Laaditaan mallilupahakemus ja päätös 23.11.2015 28
Pienryhmän ehdotuksia (ei konsensusta) Ympäristönsuojelulain 9 ja 10 :ien nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus seuraavasti: 1 Soveltamisala 2 Fosforin [ja typen] päästöt lupamääräyksessä 3 Päästöjen seuranta kolmen vuoden liukuvana keskiarvona ja enintään [20] %:n poikkeamalla 4 Itämerirehu ja ympäristölupaharkinta 5 Sijainninohjaus ja ympäristölupaharkinta 23.11.2015 29
Vaikutukset Lähtökohtana, että toimialan kasvu tai lupajärjestelmien muutokset eivät saa heikentää vesiympäristön tilaa Hallinnollisen taakan pienentyminen sekä yrityksissä että viranomaisissa Noin 35 lupapäätöstä vähemmän vuodessa (5 % AVI:ien luvista) Siirtyminen päästöperusteisiin lupiin toimisi kannustimena yrityksille kehittää ja ottaa käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa/toimintatapoja/rehuja Yrityksille toiminnan parempi ennustettavuus sekä joustavuus toimintavuosien välillä Tavoitteena win-win -tilanne 23.11.2015 30
EMKR ja innovaatio-ohjelmat
Vahva panostus tulevaisuuteen Tavoitteena tukea elinkeinon kestävää kasvua ja uudistumista sekä lisätä ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuutta Tähän pyritään: Tavoitteellisemmalla ja verkostoituneemmalla kehittämistoiminnalla Innovaatioiden syntymisen ja kaupallistamisen nopeuttamisella Uudenlaisten tutkimuksen ja yritysten/kansalaisten välisten kumppanuuksien edistämisen avulla EMKR:n kansalliset työkalut Innovaatio-ohjelmat 2015-2020 Korotettu investointituki yrityksille, jotka sitoutuvat kiinteään yhteistyöhön ja investoivat vaadittavaan tutkimusinfrastruktuuriin Jatkuva arviointi ja ennakointi (yhteinen tilannekuva, toimenpiteiden ja politiikan vaikuttavuus sekä varautuminen)
Suomen toimintaohjelma Painopistealue EU (M ) kans. (M ) Yhteensä (M ) Kestävä kalastus 12,3 17,7 30,0 Kestävä vesiviljely 15,7 22,1 37,8 Tiedonkeruu ja valvonta 30,0 5,5 35,4 Paikallinen kehittäminen 4,4 5,0 9,4 Jalostus ja kauppa 5,5 7,0 12,5 Meripolitiikka 4,4 6,2 10,6 Tekninen apu 2,1 3,0 5,1 Yhteensä 74,4 66,5 140,9 Ohjelma sisältää yhteensä 35 toimenpidekokonaisuutta (investoinnit, ympäristöhankkeet, hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen, kehittämishankkeet, kalasatamat, kalan menekinedistäminen sekä meripolitiikan toimet)
Innovaatiotoiminta kalataloudessa Hankepohjaista kehitystyötä, jolla ei ole kyetty riittävästi ratkaisemaan laajoja, monimuotoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia Esim. vesiviljelyn kestävä kasvu, vaelluskalojen palauttaminen sekä sisävesi- ja rannikkokalastuksen toimintaedellytykset Alkutuotannon yritysten tulevaisuuteen panostaminen haastavaa Korkea keski-ikä kalastuksessa ja vähäinen uusrekrytoituminen Toimintaympäristön rajoitteet Kannattavuus heikkoa Tutkimuksessa ei merkittäviä osaamiskeskittymiä, kansainvälisen T&K-rahan hyödyntäminen vähäistä.
Insanity: Doing the same thing over and over again and expecting different results. Albert Einstein
Innovaatio-ohjelmissa tavoitteena kokonaisvaltaisempi, pitkäjänteisempi ja itseään korjaava kehittämisote sekä keskeisten tahojen osallistaminen
Nykyinen kehittämishankkeiden rahoitusmallit Hakemukset Hankevalinta Tekeminen Lopputulos Innovaatio-ohjelma? Tavoitteiden määrittäminen Verkostojen rakentaminen Tekeminen ja ohjaus Lopputulos
Ohjaus ja valvonta - Kehitystyön johtaminen Ohjausryhmä Kehitysteema - yritys- ja tutkimuslaitoskonsortiot/koordinoitu hankekokonaisuus Operatiivinen koordinaatio - Kehitystyön koordinointi ja rahoituksen tekninen hallinnointi Pilottihankkeet - Rohkeat kokeiluhankkeet - Valinta perustuu hakumenettelyyn VTT Y YO Y Kiertovesikasvatus? Perinteinen teknologia? Y Evira Y Y Y Y Avomerikasvatus? Hanke 1 Hanke 2 VTT Sidosryhmäfoorumi - Innovaatio-ohjelman seuranta - Toimintaympäristön kehityksen seuranta Vesiviljelyn kehittämisryhmä
Korotettu investointituki Kumppanuussopimus (5-vuotta) Tutkimuslaitos win-win Yritys Oy - Yhteistyö kärkiyritysten kanssa (relevanssi) - Tuotantotiedot ja kokeelliset työt tuotantomittakaavassa ja modernilla teknologialla - T&K-rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen - Kustannussäästöt - Korotettu investointituki investointeihin, jotka ovat toimialan kehittymisen kannalta strategisesti merkittäviä. - Tuki ja vuorovaikutus huippututkimuksen kanssa uuden teknologioiden kehittämisessä/ ongelmien ratkaisemisessa
Innovaatio-ohjelmien ulkopuoliset kehittämistarpeet? Tärkeitä teemoja/tarpeita jää innovaatio-ohjelmien ulkopuolelle Hanketasoinen kehitystyö, uudet rohkeat kokeilut ja akuutit kehitystarpeet Alueellinen kehitystyö Rahoitusmahdollisuudet Valtakunnalliset ja isot hankkeet: ELY-keskuksista hakumenettelyn puitteissa Pienet alueelliset kehittämishankkeet: Kalatalouden toimintaryhmien kautta
Innovaatio-ohjelmien valmistelu 1. Esiselvitys ja suunnitteluvaihe (05-09/2015) Muiden toimialojen innovaatioiden edistämismallit (benchmark) Kalatalouden innovaatiorakenteet muissa maissa (benchmark) Kalatalouden innovaatio-ohjelmien rakenteiden, hallinnointimallien ja toteuttamisen vaihtoehtojen tunnistaminen 2. Osallistaminen ja avoin valmistelu (06-11/2015) Asian käsittely ja ideointi sidosryhmien kanssa Työpaja(t) ja seminaari (8.-9.10.) 3. Innovaatio-ohjelmien käynnistys (11-12/2015) Päätös ohjelmien hallinnointimallista, rahoituksesta ja teema-alueista Ohjausryhmän asettaminen Ohjelmien käynnistyminen voi tapahtua porrastaen