Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei aiheuta korkojen nousua; vain tuotos kasvaa. Rahan tarjonnan on tällöin kasvettava, mikä nähdään seuraavasti: jos rahamäärä pysyisi samana, tapahtuisi siirtymä LM-käyrää pitkin pisteeseen C. Pisteeseen B päästään vain, jos LM-käyrä siirtyy oikealle, mikä edellyttää rahan tarjonnan kasvua. b) Taas tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Tuotos kasvaa ja korot nousevat. Se, onko rahamäärän kasvettava vai supistuttava, riippuu siitä, miten jyrkkä TR-käyrä on verrattuna alkutilannetta vastaavaan LM-käyrään. Jos TR-käyrä on loiva, niin pistettä B vastaa jokin alkuperäistä alempi LM-käyrä. Siis rahan tarjonnan on kasvettava, jotta päästään pisteeseen B. Jos taas TR-käyrä on jyrkempi kuin LM-käyrä, niin rahamäärän on supistuttava, koska pistettä B vastaa jokin alkuperäistä LM-käyrää ylempänä oleva LM-käyrä, joka puolestaan vastaa pienempää rahan tarjontaa.
Tehtävä 2 Ekspansiivinen rahapolitiikka (eli rahan tarjonnan lisääminen) saa aikaan inflaatiota viime kädessä siksi, että kierrossa olevan rahan määrä suhteessa vaihdettavien hyödykkeiden määrään kasvaa. Rahan arvo perustuu sen niukkuuteen; jos tarjontaa lisätään, sen arvo laskee. Käytännön tasolla vaikutus hintatasoon tulee kokonaiskysynnän ja -tarjonnan muutosten kautta. Rahan tarjonnan kasvu siirtää LM-käyrää oikealle. Korot laskevat, mistä seuraa 1. investointikysynnän I ja yksityisen kulutuskysynnän C kasvu 2. valuuttakurssin heikentyminen, mikä aiheuttaa a. tuontihintojen nousun osa kotimaisesta kysynnästä kohdistuu ulkomaisen tuotannon sijasta kotimaiseen tuotantoon. b. vientihintojen laskun (ulkomaiden näkökulmasta) ulkomailta tuleva kysyntä kasvaa. Siis huoltotaseyhtälössä I, C ja X kasvavat ja Z vähenee, eli kotimaiseen tuotantoon kohdistuva kysyntä kasvaa. Jos taloudessa ei ole ylenmäärin vapaita tuotantoresursseja, niin kasvanutta kysyntää ei voida tyydyttää kokonaan. Silloin hintojen on noustava, jotta markkinat tasapainottuisivat. Tehtävässä kysytty negatiivinen tarjontashokki on tuontitarjonnan väheneminen. Tämä koskee erityisesti niitä kotimaisessa tuotannossa käytettäviä välituotteita, jotka tuodaan ulkomailta: valuuttakurssin heikkeneminen aiheuttaa näiden kallistumista, mikä kasvattaa tuotannon muita-kuin-työkustannuksia (non-labour costs). Lisäksi tehtävässä kysyttiin: miten ekspansiivisella fipolla voi olla deflatorinen vaikutus, kun valuuttakurssi kelluu? Vastaus: ekspansiivinen fipo siirtää IS-käyrää oikealle, mikä saa aikaan korkojen nousun, mikä vahvistaa valuuttakurssia. Tuontitavara halpenee suhteessa kotimaiseen. Kilpaillakseen tuontitavaran kanssa kotimaisten tuottajien on laskettava hintojaan. Toisaalta ulkomailta tuotavat välituotteet halpenevat, mikä mahdollistaa hintojen laskun. Toki ekspansiivisella fipolla on tämän deflatorisen vaikutuksen lisäksi muita vaikutuksia, jotka voivat olla inflatorisia.
Tehtävä 3 AD-AS-mallissa esim. teknologian kehityksestä johtuva tuottavuuden kasvu ilmenee LAS- ja SAS-käyrien siirtymisenä oikealle. Tuotanto kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Inflaatio hidastuu lyhyellä aikavälillä, mutta palaa pitkällä aikavälillä tasapainotasolleen. AD-AS-mallista ei kuitenkaan suoraan nähdä, mitä tapahtuu työllisyydelle. Kirjan tekijät ovat kai ajatelleet tässä Okunin lakia, joka sanoo, että työttömyys vähenee, kun BKT nousee yli potentiaalisen tasonsa. Todellisuudessa työllisyysvaikutukset riippuvat shokin luonteesta. Pitkällä aikavälillä työllisyys vakiintuu luonnolliselle tasolleen. Lyhyen aikavälin vaikutuksista on hankalampi sanoa. Asiaa voidaan lähestyä tuotantofunktion avulla. Positiivinen tuottavuusshokki kohtaa toimialaa X, ja olkoon toimialan tuotantofunktio Q = F(K, L) MPL = F/ L Jos kokonaistuottavuus kasvaa, myös työn tuottavuus Q/L kasvaa. Työn rajatuottavuus MPL voi kasvaa tai olla kasvamatta. Toimialan X markkinatarjontakäyrä siirtyy alaspäin, eli Q kasvaa ja tuotteen hinta p laskee (kokonaisen toimialan kysyntäkäyrä on aina laskeva). Mutta miten tämä vaikuttaa toimialan työllisyyteen L? Firma optimoi työpanoksen käyttöä vertaamalla palkkaa ja työn rajatuottavuuden arvoa. Toisin sanoen se palkkaa lisää työntekijöitä joss w < MPL p. Se, paraneeko vai heikkeneekö toimialan X työllisyys, riippuu siitä, kumpi vaikutus dominoi, hinnan p lasku vai työn rajatuottavuuden MPL nousu. Toisinaan käy niin, että automaation lisääntyminen jollakin tuotannonalalla saa aikaan sen, että koneet syrjäyttävät ihmistyövoiman. Tällöin on kyse tilanteesta, jossa p:n lasku dominoi. Toisaalta, jos työn tuottavuus kasvaa muillakin toimialoilla, niiden tuottamien hyödykkeiden hinnat laskevat. Tämä merkitsee reaalipalkkojen nousua. Sikäli kuin toimiala X tuottaa normaalihyödykettä, X:n kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. Tämä hillitsee hinnan p laskua. Niinpä mitä useampia toimialoja tuottavuuden kasvu koskee, sitä todennäköisempää on, että lyhyen aikavälin vaikutus työllisyyteen on positiivinen. 90-luvulla USA:ssa IT-teknologian käyttöönotto aiheutti työn tuottavuuden kasvua monilla tuotannonaloilla samanaikaisesti. Seurauksena oli matala inflaatio, nopea tuotannon kasvu ja korkea työllisyys.
Tehtävä 4 (i) Kiinteä valuuttakurssi, julkisia menoja lisätään IS-käyrä oikealle korot nousevat lisää sijoituksia tulvii maahan rahan tarjonta kasvaa LM-käyrä oikealle kysyntä kasvaa. AD-käyrä siirtyy oikealle. Tuotanto kasvaa, inflaatio kiihtyy. Kelluva kurssi, julkisia menoja lisätään IS-käyrä oikealle korot nousevat valuutta vahvistuu vaihtotase heikkenee IS-käyrä vasemmalle. Valuutan vahvistuminen ja vaihtotaseen heikkeneminen jatkuu, kunnes IS-käyrä on palannut alkuperäiselle tasolleen. AD-käyrä ei nouse pysyvästi. Tuotanto ja inflaatio pysyvät alkuperäisellä tasollaan. (ii) Kun valuuttakurssi on kiinteä, keskuspankki ei pysty lisäämään rahan tarjontaa (elleivät pääomaliikkeet ole säännöstellyt vaihtoehto jonka ohitamme). Kun valuutta kelluu, rahamäärän kasvuvauhdin korottaminen aiheuttaa IS-LM-mallissa LMkäyrän lipumisen oikealle kysyntä kasvaa ja korot laskevat valuutta heikkenee vaihtotase vahvistuu IS-käyrä oikealle kysyntä kasvaa. AD-käyrä siirtyy oikealle ja LAD-käyrä nousee ylöspäin. Tuotanto kasvaa, inflaatio kiihtyy. Tässä olivat lyhyen aikavälin vaikutukset. (Jätämme huomiotta vaihtokurssin vaikutukset SAS-käyrään.) Pitkällä aikavälillä talous hakeutuu takaisin LAS- ja LAD-käyrien leikkauspisteeseen.
Tehtävä 5 Kun tuotantokuilu on negatiivinen, inflaatio on odotettua hitaampaa. Palkkaneuvottelijat huomaavat tämän, ja sopivat pienemmistä palkankorotuksista. Yritysten kustannusten kasvu hidastuu SAS-käyrä oikealle inflaatio hidastuu ja tuotanto kasvaa. Inflaation laskiessa LAD-tason alapuolelle, AD-käyrä alkaa liikkua oikealle, koska kansainvälinen hintakilpailukyky paranee. Prosessi on yksityiskohdiltaan hieman erilainen riippuen valuuttakurssijärjestelmästä: Kiinteän kurssin tapauksessa hitaampi inflaatio kotimaassa saa aikaan reaalisen vaihtokurssin heikentymisen vaihtotase vahvistuu, ja vahvistuminen jatkuu, kunnes kotimainen inflaatio vastaa ulkomaista inflaatiota. Kelluvan kurssin tapauksessa jos inflaatio on hitaampaa kuin mitä rahan tarjonnan kasvunopeus edellyttäisi reaalinen rahan tarjonta M/P kasvaa LM-käyrä oikealle korot laskevat valuutan sijoituskysyntä vähenee valuuttakurssi heikkenee vaihtotase vahvistuu IS-käyrä oikealle AD-käyrä oikealle. Tätä jatkuu, kunnes inflaatioaste on yhteensopiva rahan kasvunnopeuden kanssa. Molemmissa tapauksissa AD- ja SAS-käyrät jatkavat sopeutumistaan, kunnes ne leikkaavat pisteessä C. Sopeutumisura voi olla erilainen riippuen taloudelle ominaisista jäykkyystekijöistä: se voi olla esim. pistettä C kohti konvergoituva spiraali.
Tehtävä 6 Talous on aluksi pisteessä A. Sitten hallitus (tai keskuspankki) alkaa harjoittaa ekspansiivista rapoa: AD-käyrä siirtyy AD 0 :sta AD 1 :een. Talous siirtyy pisteestä A pisteeseen B; tuotanto nousee ja inflaatio kiihtyy. Palkkaneuvottelijat tajuavat (joko ennakkoon, tai viimeistään jälkeenpäin), että inflaatio on noussut, ja sopivat korkeammista palkankorotuksista, mikä aiheuttaa SAS-käyrän siirtymisen ylöspäin tasolle SAS 1. Siirrytään B:stä C:hen; tuotanto pienenee, inflaatio kiihtyy. Jotta hallitus saa pidettyä tuotannon korkealla, sen on edelleen löysättävä rahapolitiikkaa. ADkäyrä nousee tasolle AD 2. Siirrytään C:stä D:hen; tuotanto kasvaa, inflaatio kiihtyy. Tätä vuorottelua voi jatkua jonkun aikaa, mutta inflaation haitat alkavat tulla yhä selvemmin esiin. Jos hallitus jatkaa sitkeästi valitsemallaan linjalla, jossain vaiheessa luottamus rahaan romahtaa, ja tuloksena on hyperinflaatio.