Heinolaan luovan yritystoiminnan keskus Selvitystyön loppuraportti 2010
Sisällysluettelo 1. Tausta, menetelmät ja prosessi...3 2. Alustava toimintamalli ja haastattelututkimus luovien alojen yrityksille... 5 3. Tilatarpeiden määrittely ja potentiaaliset kiinteistöt... 8 3.1 Keskuksen tilatarpeet... 9 3.2 Potentiaaliset kiinteistöt... 10 4. Heinolan luovan yritys-toiminnan keskuksen toimintamalli... 11 4.1 Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiili... 12 4.2 Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen tarjoamat palvelut... 14 4.2.1 Toimitilat... 14 4.2.2 Myyntipalvelu... 15 4.2.3 Kehittämispalvelu... 16 4.2.4 Sähköinen palveluympäristö... 18 5. Organisoituminen... 19 6. Eteneminen jatkossa... 22 Liite 1. Haastatellut ja alustavasti sitoutuneet toimijat 2.
1. Tausta, menetelmät ja prosessi 3.
Tämä selvitystyö on laadittu Heinolan kaupungin toimeksiannosta CreaMentors Oy:n asiantuntijakonsultointina. Selvitystyön tavoitteena on ollut luoda toimintamalli uudenlaiselle Heinolaan sijoittuvalle yritys- ja palvelukeskittymälle, luovan yritystoiminnan keskukselle. Tarkoituksena on luoda keskukselle toimintamalli, joka auttaa keskukseen sijoittuvia yrityksiä löytämään uusia markkinoita Heinolan seudulta ja Päijät-Hämeen (Lahden) alueelta, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulta sekä kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on ollut alustavasti sitouttaa yrityksiä keskuksen toimintaan. Selvitystyön ovat rahoittaneet Lahden Alueen Kehittämisyhtiö LAKES Oy ja Päijät-Hämeen liitto. Selvitystyön alussa CreaMentors on laatinut selvitystyön toteuttamissuunnitelman, jonka toimeksiantaja on hyväksynyt. Toteuttamissuunnitelmaan pohjautuneet selvitystyön prosessi, vaiheet ja aikataulu on esitetty kuvassa 1. Toimeksiantajan puolelta yhteyshenkilöinä prosessin aikana ovat olleet EU-koordinaattori, kulttuuritoimenjohtaja Timo Kaattari ja arkkitehti Ritva- Maija Kuuskoski. HUHTIKUU 2010 Aloituskeskustelu toimeksiantajan kanssa (huhtikuu 2010) > täsmennykset tavoitteisiin ja toteutukseen Potentiaalisten yritystoimijoiden sitouttaminen ja toimintamallin jatkojalostaminen yhdessä toimijoiden kanssa (kesä-syyskuu 2010) Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen lopullisen toimintamallin suunnittelu (syyskuu 2010) > Palvelut > Myynti > Tilat Alustavan toimintamallin hahmottaminen (toukokuu 2010) > Palvelut yrityksille > Potentiaalit kiinteistöt > Alustava organisoituminen Potentiaaleihin kiinteistöihin tutustuminen 7.6. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen raportin ja jatkohankesuunnitelman laatiminen (syyskuu 2010) Haastattelututkimus alustavan toimintamallin mukaisille yrityksille (toukokuu 2010) > Kiinnostus alustavan toimintamallin mukaisia palveluja kohtaan > Kehittämisajatukset ja -tarpeet Alustavan konseptin jalostaminen yrityshaastatteluiden tulosten ja CreaMentorsin näkemysten perusteella (kesäkuu 2010) SYYSKUU 2010 Kuva 1. Selvitystyön prosessi 4.
2. Alustava toimintamalli ja haastattelututkimus luovien alojen yrityksille 5.
Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen alustaviksi palveluiksi hahmotettiin CreaMentorsin sisäisenä asiantuntijatyönä toukokuussa 2010 seuraavat osiot: 1. Yritysten toimistotilat 2. Yritysten tuotantotilat 3. Yritysten kehittämispalvelut 4. Yritysten yhteinen kahvila/ideointitila 5. Myyntipalvelut 6. Internet-portaali 7. Vuokrattava postilokero Tämän perusteella toteutettiin toukokuussa 2010 puhelinhaastattelututkimus päijäthämäläisille luovan alan yrityksille. Haastatteluiden avulla kartoitettiin yritysten alustavaa kiinnostusta Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen palveluja kohtaan ja samalla haettiin kehittämisajatuksia alustavan toimintamallin jalostamiseksi yrittäjien palvelu- ja tilatarpeiden perusteella. Kaiken kaikkiaan yrityksiä kontaktoitiin 103 kpl, joista 36 yritystä suostui haastatteluun. Yleisimpiä syitä haastattelusta kieltäytymiselle olivat yritystoiminnan lopettaminen lähiaikoina, Heinolan epäedullinen sijainti oman toiminnan näkökulmasta tai toimijan kiire kontaktoinnin ajankohtana. Haastateltavat kokivat alustavassa toimintamallissa hahmotetut palvelut kiinnostaviksi seuraavasti (ka-luku tarkoittaa haastattelujen keskiarvoa asteikolla 1-ei lainkaan kiinnostava, 5-erittäin kiinnostava): 6.
1 ei lainkaan kiiinnostava 5 erittäin kiinnostava 1 (Arvo: 2 (Ar- 3 (Ar- 4 (Ar- 5 (Ar- 1) vo: 2) vo: 3) vo: 4) vo: 5) Yhteensä TOIMISTOTILAT (ka: 1,94) 100 % TUOTANTOTILAT (ka: 2,00) 100 % YRITYSTEN YHTEINEN KAHVILA/IDEOINTITILA (ka: 2,41) VUOKRATTAVA POSTILOKERO - keskuksen osoite, toimitilat muualla (ka: 1,29) 100 % 100 % INTERNET-PORTAALI - yritys palveluineen näkyy keskuksen www-sivuilla, mukana verkostossa ja yhteisissä palvelukokonaisuuksissa (ka: 3,18) 100 % MYYNTIPALVELU - palveluiden tuotteistaminen, yrityskohtainen asiakashankinta (ka: 3,24) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT - apua tuotteistamiseen ja liiketoimintastrategian luomiseen (ka: 2,79) 100 % 100 % Yhteensä 39 % 17 % 17 % 16 % 10 % Kuva 2. Palveluiden kiinnostavuus haastatteluiden perusteella Tulosten perusteella luotavan toimintamallin tulee esittää ratkaisu tehokkaan ja toimijoille hyötyä tuottavan myyntipalvelun konkretisoimiseksi. Tämä toimii keskuksen myyntivalttina myös muiden palveluiden osalta. Yrityksen kehittämispalvelut voivat toimia toisena keskuksen vetovoimatekijänä, kunhan palvelut konkretisoidaan yritystasolle. Internet-portaali koettiin helppona tapana päästä mukaan keskuksen toimintaan sijainnista riippumatta. Myöhemmässä vaiheessa tulisikin pohtia keskuksen verkoston laajentamista myös sopiviin keskuksen ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Suhteellisen alhainen kiinnostavuus tuotanto- ja toimistotiloja kohtaan selittyy ainakin osaksi sillä, ettei haastatteluvaiheessa ollut esittää potentiaalia kiinteistöä tai tilaa, joihin keskus sijoittuisi. Asian abstraktius siis vaikutti kiinnostuksen puutteeseen. 7.
3. Tilatarpeiden määrittely ja potentiaaliset kiinteistöt 8.
3.1 Keskuksen tilatarpeet Selvitystyön aikana hahmotettiin luovan yritystoiminnan keskukseen sijoittuvien yritysten alustavat tilatarpeet. Tilatarpeet on arvioitu ns. enimmäistarpeen mukaan. Tätä hyödynnettiin potentiaalisiin tiloihin tutustuttaessa. Lopulliset tilatarpeet määrittyvät keskukseen sijoittuvien yritysten liiketoiminnan tilavaatimusten mukaan. Mikäli keskukseen sijoittuu 30 luovien alojen yritystä, voidaan näiden yhteisten tilatarpeiden olevan enintään 4500 m². Tilat koostuvat oheisen kuvan mukaisesti toimistotiloista, tuotantotiloista sekä yhteisistä aula- ja showroomtiloista. Lisäksi olisi hyvä, että keskukseen sijoittuisi ravintola- ja kokoustiloja sekä majoituspalveluja tarjoavia yrityksiä. On myös huomioitava, että kehittämis- ja myyntipalvelut tarvitsevat omat tilansa. Yritysten toimistotilat (30 m² / yritys, yhteensä 30 yritystä 900 m² Ravintola- ja kokoustilat (yhteensä 300 m²) Yritysten tuotantotilat (10 yritystä, yhteensä 3000 m²) Heinolan luovan yritystoiminnan keskus Yhteensä 4500 m² Luovien alojen yritys- ja myyntipalvelut (100 m²) Aula- ja showroomtilat (yhteensä 200 m²) Residenssitilat (l. majoitustilat) > optio Kuva 3. Luovan yritystoiminnan keskuksen tilatarpeet 9.
3.2 Potentiaaliset kiinteistöt Selvitystyön aikana kartoitettiin potentiaaliset kiinteistöt Heinolan alueelta ja tutustuttiin kiinteistöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen sijainnin näkökulmasta. Kartoitettuja kiinteistöjä olivat: - Seminaarin kiinteistö - Entisen Reuman sairaalan kiinteistö - UPM:n Vaneritehdas - Heinolan Vesitorni Luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi sijoittua luovaan ympäristöön. Tämä tarkoittaa eivirastomaista rakennusta ja ympäristöä; tilaratkaisuja ja puitteita, jotka kannustavat verkostomaiseen ja innovoivaan yhteistyöhön. Eri vaihtoehdoista selvästi toimivimmaksi osoittautui Seminaarin kiinteistö, joka erottuu muista jo sijainniltaan. Seminaarin sijainti keskellä kaupunkia ja samalla Maaherranpuiston päädyssä tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia luovan yritystoiminnan keskukselle kuin keskustan ulkopuolella sijaitsevat toimitilat. Seminaarin tiloissa on lisäksi jo valmiina auditorio ja juhlatila kuten myös majoitustilat, mitkä muissa vaihtoehdoissa täytyisi erikseen rakentaa. Seminaarin ainoa varsinainen heikkous on työpajatilojen vähäisyys, mutta nekin ovat varsin riittävät nyt kaavaillun kokoiselle yritysryhmälle. Seminaarin omistavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa on käyty keskusteluja erilaisista omistusvaihtoehdoista. Kuva 4. Seminaarin kiinteistö 10.
4. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen toimintamalli 11.
4.1 Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiili Heinolan luovan yritystoiminnan keskus muodostuu luovien alojen yrityksistä, jotka a) täydentävät toistensa palveluita ja luovat täten Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta kilpailukykyisen toimijan, jossa muodostuu yhtälö 1+1=3. b) pystyvät yksittäisinä yrityksinä sekä yhdessä erikseen määriteltyinä verkostoina tarjoamaan palveluita eri toimialoille Heinolan seudulla (erityisesti matkailu- ja palvelualat), pääkaupunkiseudulla ja kansainvälisesti sekä kasvattamaan näiden kilpailukykyä erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen parantamisen näkökulmista. Näin keskuksen toiminta tukee ns. luovan talouden periaatetta. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. Lähde: Länsi-Uudenmaan luova talous -selvitys 2009, CreaMentors Oy 12.
Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksesta on tarkoitus kehittää selvästi kokonaisvaltaisempi toimintaympäristö kuin aikaisemmista luovalla toimialalla vaikuttavista yrityskeskittymistä. Perinteisesti keskuksia on synnytetty lähinnä kiinteistöliiketoimintana, kun taas tässä tapauksessa on uudella toimintamallilla tarkoitus saada aikaiseksi täysin uudenlaista kehitystä toimialan sisällä. Tämä kohdistuu hyötynä muiden alojen toimijoille. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen profiilia suunniteltaessa lähdettiinkin siitä ajatuksesta, että keskukseen saataisiin mahdollisimman monipuolisesti aloja, jotka pystyisivät tukemaan muiden alojen markkinointia ja myyntiä tai jopa koko liiketoimintaa. Tämän arvioinnin tuloksena todettiin, että keskusta tulisi lähteä rakentamaan kuuden ydinteeman ympärille. Ydinteemoja ovat: - muotoilu ja valokuvaus - tilasuunnittelu - tapahtumat ja esittävät produktiot - digimedia, elokuva, TV - musiikki ja esittävä taide - viestintä ja markkinointi Näistä muotoilun ja valokuvauksen avulla pystytään esimerkiksi kehittämään teollisista lopputuotteista entistä myyvempiä tai kuvallisesta viestinnästä entistä tyylikkäämpää. Toisaalta tilasuunnittelun kautta voidaan esimerkiksi kehittää tuotannollisten yritysten tiloista toimivampia, kun taas musiikin merkitys vaikkapa mainonnan sekä myymälä- ja palvelutilojen houkuttelevuuden lisääjänä on kasvanut jatkuvasti. Kunkin ydinteeman ympärille haetaan avainyrittäjä, jonka ympärille puolestaan rakentuu n. neljän yrityksen kumppaniverkosto. Valitut ydinteemat yrittäjineen profiloivat keskuksen ja muodostavat sen palvelurakenteen. Luovan yritystoiminnan keskuksen tulisi muodostaa kokonaisuus, jossa eri yritykset eivät kilpaile toistensa kanssa vaan tuottavat toistensa toimintaan lisäarvoa. Keskuksen profiili tulee ydinteemoista huolimatta pitää avoimena siten, että mikäli teemojen ulkopuolelta oleva yritys on kiinnostunut keskuksen palveluista, tulee tähän säilyä mahdollisuus. Tätä kautta mahdollistuu vielä tunnistamattomien uusien palveluyhdistelmien syntyminen tulevaisuudessa ja keskuksen jatkuva uudistuminen. 13.
Kuva 5. Luovan yritystoiminnan keskuksen toimialat ja palvelut keskukseen sijoittuville yrityksille 4.2 Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen tarjoamat palvelut 4.2.1 Toimitilat Keskuksen toimitilat koostuvat toimistotiloista ja tuotantotiloista. Näiden lisäksi keskukseen kuuluvat yhteiset aula-, showroom-, ideointi- ja kokoustilat, jotka ovat kaikkien keskuksen yritysten käytössä. Myös keskuksen myynti- ja kehittämispalveluille sekä keskuksen hallinnolle on varattava omat tilansa, samoin kuin keskuksen omalle kahvilaravintolalle. Näiden ohessa keskukseen olisi hyvä liittää myös majoitustiloja sekä mahdollisesti residenssitiloja vierailijoita varten. Majoitus- ja ravintolatilojen hallinnoimisesta voisi vastata erillinen alan yritys, joka tarjoaisi palveluitaan myös esimerkiksi matkailijoille. Riittävät majoitustilat tarjoaisivat kuitenkin mahdollisuuden laajempienkin tuotantojen toteuttamiseen joustavasti. 14.
4.2.2 Myyntipalvelu Osaksi Heinolan luovan yritystoiminnan keskusta perustetaan myyntiyksikkö, johon sijoittuu kaksi myyjää. Myyntiyksikön tehtävänä on myydä keskukseen sijoittuvien yritysten palveluita aktiivisesti. Myyjien työnkuvat ja vastuut jakautuvat seuraavasti: Toinen myyjistä keskittyy myymään keskuksen yritysten (yritysverkostojen) yhteisiä palveluita keskitetysti suurille yrityksille. Tämä edellyttää markkinoiden tarpeiden vahvaa kartoittamista ja niihin liittyen yksilöllisten ratkaisujen rakentamista yhteistyössä valittujen keskuksen yritysten kanssa. Toinen myyjistä auttaa yksittäisiä keskukseen sijoittuvia yrityksiä myyntityössä. Tavoitteena on kehittää yrityksen omia myyntivalmiuksia ja löytää keinoja, joilla myyntiä saadaan voimakkaasti tehostettua. Keskeisiä keinoja ovat tuotteistamiseen liittyvät kysymykset, myynnin prosessien hallinta, asiakasrekistereiden rakentaminen ja potentiaalisimpien asiakkaiden tunnistaminen sekä myynnin työkalujen kuntoon saattaminen. Samassa yhteydessä kehitetään myös niitä tekijöitä, jotka helpottavat yrityksen asiakkaiden ostoprosesseja. Tässä työssä kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret asiakasyritykset. Myyntityön kohderyhminä ovat eri alojen yritykset Päijät-Hämeessä, pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Kouvolan, Mikkelin ja Jyväskylän seuduilla. Erikseen huomioitavana kohderyhmänä ovat ns. tuotantoyhtiöasiakkaat, joita ovat mm. tv-yhtiöt ja levy-yhtiöt. Keskuksen käynnistämisen alkuvaiheessa erityisenä kohderyhmänä ovat päijäthämäläiset teollisuus- ja palvelualan yritykset. Näiden tarpeet ja mahdollisuudet huomioidaan myyntiä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Myyntiyksikön kehittämisessä tulee tehdä valintoja mm. seuraavissa asioissa: 1. Keskuksen palvelutarjonnan kohdentaminen a. määritellään, mitä tarjotaan kullekin asiakaskohderyhmälle 2. Yritysten välisen toiminnan sisäisten pelisääntöjen sopiminen a. yhteishinnoittelu b. laskutuksen periaatteet c. asiakastiedon hallinta 3. Yrityskohtaisen myynnin tehostaminen a. keskuksessa toimivien yritysten yrityskohtaisen myynnin kehittäminen ja palveluiden tuotteistaminen 4. Yhteisten palvelukokonaisuuksien myynnin käynnistäminen a. keskuksessa toimivien yritysten yhteisen myynnin mallintaminen 15.
Myyntiä kehitettäessä on huomioitava, että myyntipalvelu ei saa tehdä yrityksistä uusavuttomia myynnin suhteen vaan päinvastoin; myyntipalvelun tärkein tehtävä on auttaa yrityksiä oman myyntityön kehittämisessä. Luovan yritystoiminnan keskuksen toiminnan käynnistämisvaiheessa eräs myyntipalveluiden kiireellisimmistä tehtävistä on markkinakartoituksen teko, jonka pohjalta voidaan lähteä suunnittelemaan keskuksen yhteisiä palvelukokonaisuuksia. Kartoitus on hyvä tehdä suoraan pelkästään Heinolan talousaluetta laajempana, koska keskuksen tavoitteena on kuitenkin tarjota palveluitaan myös muille alueille. Myyntiyksikön toimivuus ja tuloksellisuus on keskeisin tekijä keskuksen toimintamallin onnistumisessa. Myyntiyksikön tehokas toiminta ja keskuksen yritysverkoston kokonaisuuden hallinta vaatii vahvaa kokemusta b to b -myynnistä, kunkin ydinteeman yritysten toimintalogiikasta ja prosesseista sekä vahvaa verkostojen hallintaa. On täten selvää, että myyntiyksikön operatiivisesta toiminnasta vastaavien henkilöiden tulee olla alan vahvoja osaajia. Myyntiyksikön palvelut on näin ollen järkevää hankkia ainakin aluksi ostopalveluina myynnin asiantuntijayritykseltä. Muutaman vuoden kuluessa toiminnan käynnistämisestä ainakin yrityskohtaista myyntiä toteuttavan henkilön saattaisi olla mahdollista kuitenkin siirtyä suoraan keskuksen alaisuuteen ja täten lisätä keskuksen omavaraisuutta. 4.2.3 Kehittämispalvelu Kehittämispalvelut auttavat luovan yritystoiminnan keskuksen yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja rahoituksen hankinnassa. Myynnin kehittämisen osalta kehittämistyöstä vastaa myyntipalvelut. Luovan yritystoiminnan keskuksen kehittämispalvelu tarjoaa paketin 1) yrityskohtaiseen kehittämiseen ja 2) verkoston kehittämiseen erityisesti kahdesta näkökulmasta, joita ovat - tuotteistaminen (jossa myyntipalveluilla on oma tärkeä roolinsa) - liiketoimintastrategian luominen Kehittämispalveluiden toiminnan lähtökohtana on keskuksen yritysten omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden kehittämisessä tukeminen. Siksi onkin olennaista, että kehittämispalveluiden toiminta aloitetaan riittävän kattavalla perehtymisellä kunkin yrityksen toimintaan. Vasta tämän vaiheen jälkeen kehittämispalvelut pystyvät tarjoamaan todellista lisäarvoa tuottavaa tukea yritysten kehittämiselle sekä yksittäisinä yrityksinä että erityisesti erilaisina yhteistyöverkostoina. 16.
Yrityskohtaisessa kehittämisessä toiminnan fokuksena tulisi olla yrityksen strategisten päämäärien kirkastaminen ja selkeän toimintasuunnitelman luominen niiden pohjalta. Tässä vaiheessa kehittämispalveluiden tavoitteena on tukea yrittäjää selkiyttämään yrityksensä a) tuote-/markkinavalinnat b) rahan lähteet (sisältäen erilaiset tukimahdollisuudet) sekä c) toimintamallit tuloksellisen toiminnan aikaansaamiseksi Keskuksen yhteistyöverkostojen kehittäminen tulisi aloittaa myös hyvin nopeasti perehtymisvaiheen jälkeen, jotta keskuksessa toimivat yritykset pääsisivät mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään koko keskuksen osaamista. Tavoitteena on siis luoda tuttujen palvelukokonaisuuksien rinnalle myös aivan uudenlaisia palveluita, joissa yhdistyvät eri yritysten vahvuudet. Näiden palvelukokonaisuuksien syntymisessä olennaista onkin keskuksen kehittämispalveluiden tuki, joka kannustaa yrittäjiä pohtimaan erilaisia uusia mahdollisuuksia yhdessä. Uusien verkostojen syntyminen keskuksen sisällä saattaisi tietysti tapahtua itsestäänkin, mutta aikaisempien keskushankkeiden perusteella voidaan todeta siihen kuluvan vapaamuotoisena aivan liian kauan. Näin ollen kehittämispalveluiden avulla säästetään huomattavasti aikaa ja vähennetään yrittäjien turhautumista mahdollisesti suurin odotuksin tapahtuneeseen keskukseen siirtymiseen. Kehittämispalveluiden tehtävänä on siis auttaa keskuksen yrityksiä luomaan myös yhteisiä palvelukokonaisuuksia, joiden avulla yritykset pystyvät tarjoamaan suurempien asiakkaiden kaipaamia kokonaisuuksia. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole pelkästään muualta löytyvien palvelumallien kopioiminen, vaan erityisesti myös täysin uudenlaisten palvelujen kehittäminen. Tätä kautta keskus voi profiloitua todelliseksi osaamiskeskittymäksi ja hankkia uusia asiakkuuksia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Yhteisten palvelukokonaisuuksien luomisessa kehittämispalveluiden tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä keskuksen myyntipalveluiden kanssa. Kehittämispalveluiden merkitys keskuksen toiminnan käynnistämisessä on erittäin olennainen, koska myyntipalveluiden ohella juuri kehittämispalvelut erottavat luovan yritystoiminnan keskuksen muista maamme samantyyppisistä keskuksista. Kehittämispalveluiden työmäärä painottuu kuitenkin selvästi toiminnan käynnistämisvaiheeseen, vaikka palveluita tarvitaan toki myöhemminkin. Näin ollen onkin käytännöllisintä hankkia kehittämispalveluita alkuvaiheessa ostopalveluina liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneelta yritykseltä. Keskuksen toiminnan vakiinnuttua kehittämispalveluiden rooli muuttuu enemmän jatkuvan toiminnan kehittämisen suuntaan, jolloin vastuu kehittämispalveluista voisi siirtyä enemmän keskuksen omalle henkilöstölle. 17.
4.2.4 Sähköinen palveluympäristö Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen yritysten välisen kommunikoinnin ja asiakastoiminnan tueksi kehitetään sähköinen palveluympäristö, joka rakentuu kahdesta toimintaalueesta: asiakasnäkymästä ja sisäisestä näkymästä. Nämä voivat sisältää mm. seuraavaa: 1) Asiakasnäkymä Sähköinen palveluympäristö kytkee yhteen kaikki toimijat, jotka ovat mukana luovan yritystoiminnan keskuksessa, ja sisältää: - linkit toimijoiden sivuille - luovan talouden case-esimerkkien kuvauksia menestystarinoita jne. - yhteisiä palvelukokonaisuuksia - yksittäisten yritysten palveluja 2) Sisäinen näkymä Sähköisen palveluympäristön kehittämisessä huomioidaan myös yritysten sisäinen (keskinäinen) näkökulma. Tällöin palveluun sisältyy myös virtuaalisia toimintoja, jotka yleensä toteutuvat ainoastaan fyysisinä, mm.: - yritysten ja verkoston tapaamiset - yritysten ja verkoston neuvottelut - yhteisten tuotteiden rakentaminen verkostoyritysten kesken - ideointikahvilan toiminta Sähköisen palveluympäristön kehittämisessä voidaan huomioida verkostoitumismahdollisuus myös muiden virtuaaliverkostojen kanssa. Tämä voi osaltaan edesauttaa yritysten kansainvälistymistä ja innovointityötä. Hyviä käytäntöjä virtuaaliverkostoista löytyy mm. seuraavista osoitteista: http://aaltodesignfactory.fi http://www.globaloasis.fi http://virtukampus.fi 18.
5. Organisoituminen 19.
Luovan yritystoiminnan keskuksen toiminnan hankkeistamisesta vastaa alkuvaiheessa Heinolan kaupunki. Kiinteistön suhteen on olemassa erilaisia omistusvaihtoehtoja: 1) Heinolan kaupunki 2) Senaatti-kiinteistöt (vuokraus) 3) Luovan yritystoiminnan keskuksen yritykset 4) Kiinteistösijoittaja Kuva 6. Luovan yritystoiminnan keskuksen omistajavaihtoehdot ja henkilöstö Hallinnollisesti on todennäköisesti järkevintä eriyttää keskuksen toiminnot erilliseen kiinteistöyhtiöön sekä varsinaiseen palveluyhtiöön, joka vastaa keskuksen käytännön toiminnasta. Kiinteistöyhtiö huolehtii puolestaan keskuksen tilojen hallinnoinnista ja ylläpidosta. Keskuksen oma organisaatio tulisi pitää mahdollisimman kevyenä, jotta keskuksen yrityksille ei synny kohtuuttoman suuria ylimääräisiä kustannuksia. Keskuksen johtajan lisäksi myyntipalveluihin tarvitaan kahden henkilön työpanos ja kehittämispalveluihin mahdollisesti yhden henkilön työpanos riippuen tietysti käytettävien ostopalveluiden määrästä. Kiinteistönhallinta taas olisi kenties mahdollista yhdistää keskuksen johtajan toimintakenttään. Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen toiminta käynnistetään kahden kehittämishankkeen avulla. Ensimmäinen hanke keskittyy keskeisten toimijoiden sitouttamiseen sekä näiden myynnin ja liiketoimintamallien sekä verkostoyhteistyön kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa kehitetään sähköistä palveluympäristöä ja selvitetään toimijoiden tarpeet tilojen suhteen. Näiden toiveiden täyttymiseksi keskukseen muuttavia yrityksiä pyritäänkin saamaan itse osallistu- 20.
maan aktiivisesti kiinteistön suunnitteluun ja kehittämiseen. Hankkeen kesto on kolme vuotta, jona aikana on mahdollista saavuttaa konkreettisia liiketoiminnallisia tuloksia. Toinen hanke puolestaan painottuu keskuksen kiinteistön kehittämiseen ja sen tarkoituksena on varmistaa keskuksen paras mahdollinen soveltuvuus toimijoille. Tässä hankkeessa ovat siis aktiivisesti mukana kaikki keskukseen muuttavat yritykset. 21.
6. Eteneminen jatkossa 22.
Selvitystyön aikana kontaktoitiin noin 200 luovan alan toimijaa, joiden joukosta löytyi kymmeniä alustavasti kiinnostuneita. Toimijat pitivät Heinolan luovan yrityskeskuksen toimintamallia hyvänä ja jo olemassa olevia yrityskeskittymiä kokonaisvaltaisempana. Toimeksiannossa kartoitettiin erilaisia kiinteistövaihtoehtoja, joiden suhteen ei pystytty tekemään päätöstä selvitystyön aikana. Etenemisen suhteen on olemassa kaksi eri vaihtoehtoa: 1) Ratkaistaan ensin kiinteistökysymys ja tehdään tarvittavat järjestelyt: - toimijoiden sitouttaminen - tilasuunnittelu - tarvittavat tilamuutokset (investointihanke) Tämän jälkeen käynnistetään varsinainen kehittämishanke. 2) Käynnistetään kehittämishanke ilman kiinteistöpäätöstä: - sitoutetaan hankkeeseen haluttu määrä toimijoita, aluksi avaintoimijat - pyritään ratkaisemaan kiinteistökysymys hankkeen aikana Molemmissa vaihtoehdoissa toimijat voidaan sitouttaa järjestämällä 1-2 ilmaista koulutuspäivää, joiden aikana toimijat johdatetaan luovan yritystoiminnan haasteisiin ja ratkaisumalleihin ja niiden kautta luovan yritystoiminnan keskuksen toimintamalliin. 23.