Järjestöt kuntoutuksen kentällä Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Kuntoutuksen ajureita Syrjäytymisen ehkäisy Työurien pidentäminen Väestön ikääntyminen Kotona asumisen mahdollistaminen Toimintakyvyn parantaminen
Järjestölähtöiset palvelut järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos
Järjestöt tuottavat palveluita itse ja yhtiöiden kautta 8 % 8 % 84 % järjestöt itse yhtiön kautta sekä itse että yhtiön kautta
Lukuja sotejärjestöistä - STEAn avustuksia vuosittain yli 800 järjestölle - Mielenterveys- ja päihdeyhdistyksiä yli 200 - Järjestöjen ylläpitämiä toimipaikkoja yli 300-1000 järjestöä tai yhdistystä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja (80/20) - 70 järjestöomisteista yhtiötä - 2000 toimintayksikköä - 37 000 työntekijää - Yhtiöiden liikevaihto 1-2 miljardia euroa
Järjestöt kuntoutuksen tuottajina Järjestöillä 52 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli yli 2800 henkilöä. Yrityksillä 35 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli hieman alle 1600 henkilöä. *Järjestöbarometri 2013 Vuonna 2017 järjestöjen osuus yksityisistä kuntoutuslaitospalveluista 45 % *SOSTEn palveluselvitys 2018, Puhakka ym.
Avo- ja laitoskuntoutus 10 % 16 % 74 % sekä avo- että laitoskuntoutusta vain avokuntoutusta vain laitoskuntoutusta
Järjestöjen erityisyys kuntoutujan kannalta Pitkä kokemus Vahva erityisasiantuntijuus ja osaaminen omasta asiakasryhmästä Vertaisuus kuntoutuksessa
Meillä on pitkältä ajalta kertynyt kokemustieto sairastavien tarpeista. Pystymme rakentamaan kurssilaisille kuntoutuksen jatkumoja paikallisyhdistystemme palvelujen ja toiminnan avulla. Mikään muu taho ei valitettavasti enää järjestä sopeutumisvalmennusta tälle kohderyhmälle. Meillä on Suomen paras tietotaito ja kokemus. Arvopohjainen omistajapolitiikka panostaa laatuun, ei pelkästään hintaan. Lähde: SOSTEn kuntoutusselvitys 2017
Järjestöjen erityisyys kuntoutusjärjestelmän kannalta Palvelujärjestelmän täydentäminen erityisosaamisella Palveluja, joita kukaan muu ei tarjoa Kokemus- ja vertaisosaajien mukanaolo Asiantuntemus, laatu, kokemus Arvopohja Joustavuus, ketteryys, innovatiivisuus
Väliinputoajien huomioiminen, joustavuus ja nopea reagointikyky esiin tulleeseen tarpeeseen. Harvinainen, pieni vammaryhmä, jonka kuntoutus vaatii erityisosaamista ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien hallintaa. Ainoa eteneviin ja harvinaisiin neurologisiin sairauksiin erikoistunut laaja-alainen kuntoutuspalvelujen tuottaja. Julkisten terveydenhuollon palveluja täydentävää laitoskuntoutusta vahvalla vaativan kuntoutuksen osaamisella. Lähde: SOSTEn kuntoutusselvitys 2017
Erityisen hyvin toteutuu Tuloksellisuus 95 Mahdollisuus vaikuttaa 92 Yksilölliset tarpeet 87 Kuntoutussuunnitelman noudattaminen 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Kuntoutuksessa toteutuu huonosti Kuntoutuksen jatkuvuus 19 Kuntoutussuunnitelmien laatiminen 14 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Kuntoutuksen liittyminen muuhun hoito- ja palveluprosessiin Selvä enemmistö (84 %) tunnistaa ongelmakohtia, esim. - Järjestelmän monimutkaisuus ja pirstaleisuus - Hoito- ja kuntoutussuunnitelmiin liittyvät puutteet - Kuntoutuksen standardien puutteet - Palvelujen yhteensovittamisen vaikeudet - Alueelliset erot Lähde: SOSTEn kuntoutusselvitys 2017
Järjestöjen palvelujen tunnettuus - Joka neljäs: vähintään melko paljon - Joka kolmas: vain vähän tai ei lainkaan - Kelan johto: lähes 40 % vähän tai ei lainkaan - Kuntoutumisen tuen palveluja tunnetaan vieläkin heikommin Sosiaalibarometri 2019
Kiitos