2 (11) Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma (2010 2013) Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto ja asian käsittely 1.1 Toimeksianto 1.2 Käsittely 1.3 Suunnitelmien päivittäminen 2. Tavoitteiden taustaa 2.1 Nuorisopalvelut kaupunkistrategian toteuttajana 2.2 Nuorisolaki toiminnan perustana 3. Strategiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet 4. Nuorisopalvelujen verkkoselvitys (2010-2030) 5. Nuorisopalvelut 2010 5.1 Nuorisotilatyö 5.2 Nuorisotyö verkossa 5.3 Sosiaalinen vahvistaminen 5.4 Osallisuuskasvatus 5.5 Kulttuurinen nuorisotyö 5.6 Kansainvälinen Jyväskylä 5.7 Toimintamalli ja organisaatio 5.8 Yhteistyö
3 (11) 1. Toimeksianto ja asian käsittely 1.1 Toimeksianto 1.2 Käsittely Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvioon kirjattiin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen kehittämistavoitteeksi seuraavaa: Laaditaan vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä selvitys nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä siinä tarvittavista resurssi- ja organisaatiotarpeista. Ensimmäisen kerran Kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi oli nuorisolautakunnan käsittelyssä 26.8.2009 ( 43). Lautakunta päätti pyytää suunnitelmasta lausunnot nuorisovaltuustolta, sivistyslautakunnalta, tilapalvelulta ja sosiaalipalveluilta. Nuorisolautakunta merkitsi 18.11.2009 ( 65) lausunnot tiedoksi ja edellytti, että niissä nostetut asiat otetaan esille kehittämissuunnitelman jatkovalmistelussa Tilapalvelun lausunnon pohjalta tilapalvelun ja nuorisopalvelujen yhteistyönä työstettiin syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana nuorisopalvelujen palveluverkkoselvitys vuosille 2010-2020. Verkkoselvitys on kokonaisvaltainen nuorisopalvelujen tilasuunnitelma, jossa on huomioitu nuorten määrän arvioitu kehitys eri alueilla, taloudelliset resurssit ja toimintatavoitteita vastaavat tilatarpeet. Verkostoselvitystä on käsitelty nuorisolautakunnassa 3.1.2010 ( 13) ja 19.5.2010 ( 32). 1.3 Suunnitelmien päivittäminen Kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi toimii nuorisopalvelujen vuosittaisen suunnittelutyön välineenä. Lautakuntatasolla kehittämissuunnitelma ja palveluverkkoselvitys päivitetään valtuustokauden alussa 2013. 2. Tavoitteiden taustaa 2.1 Nuorisopalvelut kaupunkistrategian toteuttajana Kehittämissuunnitelmassa on otettu huomioon Jyväskylän kaupunginstrategian (kaupunginvaltuusto 22.3.2010) ja sivistyspalvelujen palvelustrategian tavoitteet sekä kehittämissuunnitelman aiemmasta versiosta annetut lausunnot (nuorisovaltuusto, sivistyslautakunta, perusturvalautakunta, tilapalvelu). Osa nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelman tavoitteista sisältyy kaupunginvaltuuston 19.4.2010 ( 66) hyväksymään asiakirjaan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2010-2013. 2.2 Nuorisolaki toiminnan perustana Kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta määritellään nuorisolaissa. Vuonna 2006 hyväksytyn lain mukaan nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Vuoden 2011 alusta astuu voimaan nuorisolain muutos, jossa säädetään kaupungin monialaisesta viranomaisyhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä.
4 (11) 3. Strategiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet Strategiset tavoitteet 1. Nuoret toimivat aktiivisesti osana kansalaisyhteiskuntaa Toimintamallit Nuorten osallistaminen on nuorisopalvelujen keskeinen periaate. Nuorille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon Nuorisotilat ovat laadukkaita harrastetiloja, joissa ohjaus on ammattitaitoista ja toimintamahdollisuudet monipuoliset Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vastaavat nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin Nuorisopalveluissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita Nuorille tarjotaan kansainvälisiä kokemuksia Toimenpiteet Osallisuuskasvatus: Nuorisovaltuuston asemaa vahvistetaan koko kaupunkiorganisaation yhteisenä kasvatuksen ja vaikuttamisen foorumina. Jokaisella nuorisotilalla toimii nuorten osallisuusryhmä tai -ryhmiä Nuorisopalvelut osallistuu lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman laadintaan (2011-). Tilatoiminta: Nuorisotiloja kehitetään Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluille laaditun verkkoselvityksen pohjalta (2010-2020). Nuorisotyön sisältöä ja laatua arvioidaan ja kehitetään osallistumalla kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan hallinnoimaan nuorisotalotyön kehittämishankkeeseen (2010-2011). Nuorisopalvelut kartoittaa yhteistyössä Tilapalvelun sekä alueen muiden toimijoiden kanssa kevääseen 2011 mennessä Lohikosken alueen nuorisotoimintaan soveltuvat tilat. Tilojen mahdollisesta käyttöönotosta päätetään lautakunnassa erikseen. (Nuorisolautakunta 20.10.2010 52). Nuorisotilatyön kehittämissuunnitelma tehdään vuoden 2012 aikana. (Nuorisolautakunta 20.10.2010 52). Nuorisopalvelut esittää kehittämissuunnitelman laatimista Leppälahden leirikeskukselle (2010). Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut: NuortenLaturi vakiinnutetaan nuorisopalvelujen ylläpitämäksi seudulliseksi palveluksi laadittavan yhteistyösopimuksen mukaan, mikä merkitsee yhden nuorisotyöntekijän toimenkuvan muuttamista nuorten tieto- ja neuvontapalvelutehtäviin (2012-). Osallisuutta valtakunnalliseen verkkonuorisotyöhön (Netari.fi) lisätään (8 t/vk alkaen 2010 syksy). Nuorisotyöntekijät jalkautuvat paikallisesti nuorten suosimiin verkkoyhteisöihin (2011-) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelua kehitetään vuorovaikutteiseksi palveluksi, jossa käyttäjät osallistuvat sisällön tuotantoon.
5 (11) Ympäristökasvatus: Nuorisopalveluille laaditaan ympäristökäsikirja (2011). Kansainvälisyys: Nuorisopalvelut luo ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä ja verkostoja, jotka ovat nuorten ja muiden toimijoiden käytössä. Kansainvälisyys huomioidaan nuorisopalvelujen kuukausiteemoissa. Nuorisopalvelut on mukana Young people communication and dialogue hankkeen valmistelussa (2011-2013). 2. Tukea tarvitsevat nuoret saavat kohdennettuja erityispalveluja Yhteistyötä opetuspalvelujen kanssa tiivistetään Etsivää nuorisotyötä ja katupäivystystä kehitetään osana palveluverkostoa Kouluyhteistyö: Yhteistyöstä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kanssa tehdään erilliset sopimukset (2010-2011). Pienryhmätoiminta kohdennetaan ensisijaisesti yläkoululaisiin. Monikulttuurisille nuorille tarjottavia palveluja kehitetään Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tarjoaa nuorille asiantuntevaa tukea Yläkoulusta toiselle asteelle siirtyvien nivelvaiheohjauksessa osallistutaan monialaiseen työskentelyyn Ohjaus- Laturi-hankeessa (2009-2011) kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Toimintamalli vakiinnutetaan osaksi nuorisopalveluja, mikä merkitsee yhden nuorisotyöntekijän toimenkuvan muuttamista OhjausLaturi-hankkeelle (2011-). Etsivä työ: Etsivälle nuorisotyölle haetaan jatkorahoitusta. Etsivän työn ohjaajat integroidaan osaksi ohjauskeskus OhjausLaturin toimintaa. (2011-). Katupäivystys: Perjantai-iltojen Synkkis katupäivystystä jatketaan seurakunnan ja vapaaehtoisten kanssa. Yhteistyötä kehitetään sosiaalipalvelujen ja Poliisin kanssa Monikultturinen nuorisotyö: Nuorisopalvelut osallistuu Jyväskylän kaupungin monikulttuurisuus-ohjelman päivitykseen (2010-2011) Nuorisopalvelujen henkilöstön asiantuntemusta maahanmuuttajanuorten kohtaamisessa parannetaan osallistumalla Kanuunaverkoston Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeeseen (2009-2010) Nuorisopalveluille esitetään valittavaksi monikulttuuriseen työhön erikoistunut nuorisonohjaaja (2012-) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut: NuortenLaturin kysypalstalle vastaavien nuorten elämää tuntevien asiantuntijoiden verkostoa laajennetaan.
6 (11) 3. Nuorille on tarjolla erilaisten toimijoiden järjestämänä laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Nuorisojärjestöjä tuetaan ja niiden kanssa tehdään monipuolisesti yhteistyötä. Nuorisopalvelut osallistuu yhdessä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kanssa avustus- ja palvelusopimuskäytäntöjä koskevaan kehitystyöhön (2009-). Vapaaehtoisia toimijoita osallistuu nuorisopalvelujen toimintoihin. Nuorisopalvelut selvittää mahdollisuuksiaan lisätä vapaaehtoistoimintaa palveluissaan ja osuuttaan nuorten aktivoimiseksi vapaaehtoistoimintaan.(2011) 4.Nuorten tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti Nuoria koskevista asioista kerätään ajantasaista tietoa ja nuoria koskevia asioita käsitellään monialaisesti ja asiantuntevasti. Nuorisopalvelut osallistuu yhteistyöhön mm.: monialaiset työryhmät (mm. monikulttuurisuus, osallisuus, etsivä nuorisotyö) alueelliset yhteistyöryhmät nuorisolain ( 7) mukainen monialainen yhteistyöverkosto (2011-) seudulliseen verkostoyhteistyö yhteistyö seudullisten oppilaitosten kanssa valtakunnallinen nuorisopalvelujen yhteistyö (Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, kaupunkimainen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuuna, verkkonuorisopalvelu Netari, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen verkosto) 5. Osaava ja hyvinvoipa henkilöstö Nuorisotyöntekijät päivittävät osaamistaan. Nuorisopalveluille laaditaan koulutussuunnitelma (2011) Työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan Organisaatio ja työmenetelmät tukevat asetettuja tavoitteita Tilatyötä kehitetään itsearvioinnin ja auditoinnin avulla (2010-) Tilatyöhön osallistuu kerrallaan vähintään kaksi ohjaajaa.
7 (11) 4. Nuorisopalvelujen verkkoselvitys 2010-2030 Laadittu Jyväskylän tilapalvelun ja nuorisopalvelujen yhteistyönä. Nuorisolautakunta 20.10.2010 52 Keskitetyt palvelut + Keskustan ja sen lähialueiden nuorisotila Nykyiset m 2 Esitys m 2 Sijoittuminen Sepänkeskus 2199 1800 Sepänkeskuksesta luovutaan, uusi vuokratila keskustasta. Nuorisotilat alueilla Säynätsalon nuoriso- ja asukastila 124 124 Tilat uudehkot, yhteistyössä vanhuspalvelut. Säynätsalon palvelukeskus 76 - Keskustan uusien bänditilojen valmistuttua bänditilat poistuvat käytöstä. Huhtasuon nuorisotila Perttula 459 459 Sijainti Huhtakeskuksessa hyvä. Investointitarve 2010-2014. Peruskorjaus 826 000. Kuokkalan NuortenMESSI 237 330 Tilat liian pienet. Uudet tilat nykyiselle paikalle, jos kirjasto poistuu tai kouluun, jos sijoittuminen koulun yhteyteen onnistuu Investointitarve 2010-2014. Uudisrakennus koulun yhteyteen 792 000. Keltinmäen nuoriso- ja asukastila 375 375 Investointitarve 2015-2020, peruskorjaus 675 000. Palokan nuorisotila 288 336 Uudet tilat nuorisopalvelujen käyttöön loppuvuodesta 2010. Vaajakosken nuorisotilat 327 330 Nykyisistä tiloista luovutaan, kun tilojen uudelleen sijoittumiselle löydetään hyvä ratkaisu. Investointitarve 2010-2014. Tilamuutokset kirjaston tiloihin 330 000. Jyskän nuorisotilat 248 - Tiloista luovutaan sen jälkeen kun Vaajakoskelle on saatu uudet hyvät tilat. Haapaniemen nuorisotila 144 - Nuorisopalvelut luopuu tiloista. Leppälahden kerhotila 124 - Nuorisopalvelut luopuu tiloista. Tikkakosken monitoimitalo Monari 451 451 Sijainti hyvä. Investointitarve 2015-2020, peruskorjaus 811 000. Korpilahden nuorisokahvila Sumpbi 169 107 Nykyisistä tiloista virastotalolla luovutaan, kun tilojen peruskorjaus on ajankohtainen, jos sijoittuminen yhtenäiskouluun onnistuu. Investointitarve 2015-2020, tilamuutos 107 000. Korpilahden nuorisoverstas 120 120 Nykyinen toistaiseksi. Kasvavat alueet, joille muodostuu pitkiä etäisyyksiä Palokka/Mankola - 110 Mankolan yhtenäiskoulu. Keljonkangas - 137 Ei tarkempaa esitystä sijoittumisesta.
8 (11) 5. Nuorisopalvelut 2010 5.1 Nuorisotilatyö Alueellista nuorisotyötä tehdään nuorisotiloilla ja muissa nuorille luontevissa toimintaympäristöissä. Matalan kynnyksen toimipaikkoina nuorisotilat ovat peruspalvelua, jossa nuoret saavat tarpeen mukaan henkilökohtaista ja yhteisöllistä tukea. Nuorisotilat ovat myös keskeisiä alueellisia palvelupisteitä, jotka tarjoavat toimitiloja erilaisille yhdistyksille ja toimintaryhmille. Jyväskylän kaupungilla on 11 nuorisotilaa, nuorisoverstas, leirikeskus, bänditila ja kerhotila. Lisäksi palvelusopimuksella tuetaan kaupungin keskustassa toimivan Jyväskylän Katulähetys ry:n ylläpitämän nuorisotalo Cafe Centerin toimintaa. Sepänkeskus on Jyväskylän kaupungin eniten käytetty järjestöjen kokoontumispaikka. Nuorisotilatyössä lähtökohtana on, että tilalla työskentelee samanaikaisesti vähintään kaksi nuorisonohjaajaa. Tämä mahdollistaa ryhmäohjauksen lisäksi nuorten yksilöllisen kohtaamisen ja kasvatuksellisen työotteen. Nuorisopalvelujen käyttämiä tiloja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tiloja vuokrataan muille käyttäjille aikoina, jolloin nuorisopalvelut ei tiloja itse käytä. 5.2 Nuorisotyö verkossa Internet, verkkopalvelut ja sähköinen asiointi ovat nuorisotyön vahvistuva alue. Niiden avulla on mahdollista tavoittaa useampia, lisätä saavutettavuutta, helpottaa asiointia, viestiä tehokkaasti, lisätä neuvonnan asiantuntemusta, rakentaa yhteistyötä maantieteellisten etäisyyksien estämättä, jakaa hyviä käytäntöjä, rakentaa uudenlaisia yhteisöjä ja tavoittaa niitä nuoria, joita ei muuten tavoiteta. 5.2.1 NuortenLaturi Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen ylläpitämä tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturi.fi on kahdeksan kunnan (Hankasalmi, Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Äänekoski) yhteinen palvelu. Keskeisimpiä NuortenLaturin palveluita ovat uutiset, tapahtumakalenteri, kysy-palsta, aloitekanava, nuorten toimittama nettilehti Painovirhe sekä tietoa arkeen tietopankki. NuortenLaturia kehitetään Opetusministeriön avustaman NuortenLaturi 2010 -hankkeen myötä sosiaalisen median järjestelmiä ja ominaisuuksia hyödyntäväksi vuorovaikutteiseksi palveluksi. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut ylläpitämään NuortenLaturia ja Painovirhe-toimintaa vuoden 2011 loppuun asti.
9 (11) 5.2.2 Verkkonuorisotila Netari Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut on mukana noin kolmenkymmenen muun kunnan kanssa verkkonuorisotyötä tekevässä Netari-hankkeessa. Jyväskylän osuus verkkotyöstä on kahdeksan tuntia viikossa. Netarityöhön osallistuu kolme nuorisonohjaajaa. 5.3 Sosiaalinen vahvistaminen 5.3.1 Pienryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen tärkeimpänä toimintamuotona on kohdennettu pienryhmätoiminta. Pienryhmätoimintaa järjestetään tukea tarvitseville lapsille ja nuorille yhteistyössä koulujen, sosiaalipalvelujen, kansalaisjärjestöjen ja vanhempien kanssa. 5.3.2 OhjausLaturi Nuorisopalvelut osallistuu EU:n osittain rahoittamaan ja Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Kuokkalan yläkoululla aloitettuun Matalan kynnyksen toimintamalli hankkeeseen eli OhjausLaturi hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää tukimallia yläkoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ongelmiin. 5.3.3 Etsivä nuorisotyö ja katupäivystys Synkkis Nuorisopalveluilla on opetusministeriön tuella palkattuna kolme etsivän nuorisotyön ohjaajaa. Katupäivystys Synkkis kohtaa viikonloppuisin vapaa-aikaansa viettäviä nuoria. Työtä on kohdennettu myös niille alueille, joissa nuorisotilatoimintaa ei ole. Toiminnassa on mukana Jyväskylän seurannan nuorisotyöntekijöitä. 5.3.4 Nuorten kesätyöt Nuorisopalvelut koordinoi 16-17-vuotiaiden ohjautumista kesätyöjaksoille Jyväskylän kaupungin palveluihin. 5.4 Osallisuuskasvatus Osallisuuskasvatuksen välineitä ovat muun muassa alueelliset vaikuttajaryhmät (Nuorten Ääni ryhmät), nuorisovaltuusto ja nuorten verkkodemokratiapalvelu aloitekanava.fi. Osallisuuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä Jyväskylän kaupungin palvelualueiden ja Lasten Parlamentin kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koulujen oppilaskunnat. 5.5 Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisopalvelut tarjoaa vuosittain noin 20 nuorisobändille harjoittelupaikan. Lisäksi järjestetään leirejä, kursseja ja musiikkitapahtumia kuten esimerkiksi Big Boom -bändikilpailut. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla on palvelusopimus Kulttuuriyhdistys Väristyksen kanssa kulttuurisen nuorisotyön järjestämisestä ja tukemisesta. Nuorisopalvelut osallistuu monien alueellisten nuorisotapahtumien järjestämiseen. 5.6 Kansainvälinen Jyväskylä Nuorisotiloja ja muita nuorisotoimen palveluja käyttävät maahanmuuttajanuoret huomioidaan Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajatyössä tärkeänä kohderyhmänä. Nuorisopalvelut järjestää nuorten kansainvälisiä vaihtoja EU:n nuorisotoimintaohjelman tuella. Kansainväliseen vaihtoon lähteville nuorten ryhmille annetaan tietoja ja tukea projektien suunnittelussa. 5.7 Toimintamalli ja organisaatio Nuorisotyötä tehdään sekä alueellisesti että keskitetysti. Toimintaa järjestetään nuorisotiloilla, mutta tapahtumapaikkoina voivat olla myös koulut ja muut nuorten kohtaamispaikat. Palvelukokonaisuuksia ovat nuorisotiedotus ja neuvonta, sosiaalinen vahvistaminen, osallisuuskasvatus, kansalaistoiminnan tukeminen, kulttuurinen nuorisotyö ja monikulttuurinen työ/ kansainvälisyys. Nuorisopalveluilla on käytössään yhteisen välittämisen malli, jonka pohjalta nuorisotiloilla ja tapahtumissa puututaan päihteiden käyttöön, kiusaamiseen ja huonoihin käytöstapoihin.
10 (11) Nuorisopalvelut kuuluu hallinnollisesti sivistyspalveluihin ja muodostaa yhdessä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa oman vastuualueensa. Nuorisopalvelujen organisaatio on jaettu toiminnan mukaan kehittämispalveluihin ja aluepalveluihin, joiden keskinäistä vuoropuhelua varten on perustettu toiminnan sisällön mukaan jakautuneita tiimejä. Tiimeihin voi kuulua myös organisaation ulkopuolisia tahoja. Aluepalvelut on jaettu kolmeen ryppäseen. Jyväskylän kaupungissa kunnallista nuorisotyötä tekee syksyllä 2010 30 vakituista työntekijää ja 20 määräaikaista työntekijää.
11 (11) 5.8 Yhteistyö 5.8.1 Monialainen yhteistyö Nuorisotyöntekijät ovat osa laajempaa Jyväskylän kaupungissa toimivaa kasvattajayhteisöä. Kunnallista nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Seutukunnallinen ja valtakunnallinen yhteistyö Nuorten Tieto- ja Neuvontapalvelu NuortenLaturi toimii Jyväskylä vetoisena seutukunnallisesti kahdeksan kunnan yhteistyönä. Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa on tehty runsaasti hankeyhteistyötä. Valtakunnallisesti osallistutaan muun muassa yli 40 000 asukkaan kaupunkien nuorisopalvelujen perustaman Kanuunaverkoston toimintaan sekä kymmenen suurimman kaupungin yhteistyöhankkeisiin. Verkkonuorisotyötä tehdään osana valtakunnallista Netari-toimintaa. 5.8.2 Järjestöyhteistyö Nuorisojärjestöille myönnetään yleis- tai kohdeavustuksia. Kolmen järjestön kanssa on tehty toiminnan järjestämisestä palvelusopimukset. Nuorisovaltuusto on jakanut hankerahaa nuorten omaehtoisille ryhmille. Nuorisolautakunnan päätöksen (28.1.2009 7) mukaan nuorisotiloista ei peritä käyttömaksua lapsi- ja nuorisotyötä tekeviltä järjestöiltä ja omaehtoisilta nuorten ryhmiltä. Nuorisotilojen aktiivisia vuokralaisia ovat myös monet aikuisten järjestöt. Leirikeskusta vuokrattaessa etusijalla on kaupungin oma toiminta. Lisäksi tiloja vuokrataan järjestöille ja yksityisiin tilaisuuksiin. NuortenLaturin tapahtumakalenteri, www.nuortenlaturi.fi/tapahtumakalenteri, tarjoaa maksuttoman tiedotuskanavan seudun järjestöille ja muille nuorisotyön toimijoille tiedottaa harrasteista, leireistä ja tapahtumista Nuorisojärjestöt ja nuorisopalvelut järjestävät yhteisiä tapaamisia, joissa tutustutaan erilaisiin toimintatapoihin ja keskustellaan yhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista.