Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Transkriptio

1 Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä 1

2 Nuorisotyö kohtaa nuoren miten kunta kohtaa nuorisotyön? Nuorisotyö on tukea, ohjausta ja palvelujen tarjontaa, jonka nuori itse valitsee, hyväksyy ja kokee omakseen. Nuorisotyö on huomaamattominta silloin, kun ongelmia torjuva ja ehkäisevä vaikutus on suurin. Yksittäiset ongelmat huomataan paremmin kuin niitä ennaltaehkäisevä mittava ja pitkäjänteinen työ. Nuorisotyöntekijä voi saada kontaktin ongelmalliseenkin nuoreen. Nuorisotyö rakentaa vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä, toimintaa ja mahdollisuuksia yhdessä nuorten omien halujen, toiveiden ja tarpeiden kanssa. Nuorisotyön perustehtävä on rakentaa mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisotyötä ja nuorisotoimintaa tehdään pääsääntöisesti kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Nuorisotyön mahdollistamaan toimintaan osallistuu vuosittain noin miljoona nuorta. Tutkimusten (mm. KuntaSuomi 2004) mukaan kuntalaiset arvostavat nuorisotyötä ja siihen panostaminen koetaan tärkeäksi. Voitaisiinko sopia, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus: kokea olevansa kyllin hyvä tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään kokea, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen mitä omassa elämässä ja omassa lähiympäristössä tapahtuu oppia kykyä ja saada edellytyksiä ottaa vastuuta itsestä, muista ja omasta lähiyhteisöstä. Miten Sinun kunnassasi toimitaan ja toiminta organisoidaan, jotta se on nuorille hyvä paikka elää ja kasvaa? Tämä materiaali on tehty sinulle kuntapäättäjä tueksi toimintaasi kunnanvaltuustossa, lautakunnassa tai muissa kunnan tehtävissä. Toivomme sinun tekevän viisaita, kestäviä ja tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. Ossi Heinänen, puheenjohtaja Markus Söderlund, pääsihteeri Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry 2

3 Vastuullinen kunta ylläpitää, tukee ja kehittää nuorisotyötä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentaminen ja turvaaminen vaatii tietoisia toimenpiteitä, rakenteita ja resursointia. Allianssin näkemyksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan parantaa, jos: 1. Kunnallisen nuorisotyön toimintaedellytykset ja resurssit turvataan taloudellisen tilanteen muutoksissa. 2. Nuorisotyön ja -toiminnan asema turvataan kunta- ja rakenneuudistuksissa. 3. Nuorisotilat säilytetään. 4. Nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan ja niiden tekemää työtä arvostetaan. 5. Jokaiseen kuntaan on perustetaan nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. 6. Kaikkiin kouluihin on saadaan oppilaskunta tai muu nuorten vaikuttamiskanava. 7. Netissä tehtävää nuorisotyötä resursoidaan. 8. Tilat ja toiminnot ovat yhdenvertaisesti kaikkien nuorten saavutettavissa. 9. Nuorten tukemiseksi tehdään koordinoitua yhteistyötä hallintokuntien rajat ylittäen. Nuorisolain (7 ) mukaan nuorisotyö ja -politiikka ovat kunnan tehtäviä. Lain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat: nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja -ryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisopolitiikka on nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Se sisältää lapsia ja nuorisoa koskeviin ajankohtaisiin asioihin liittyvät aiheet kuten nuorten koulutuksen, työllisyyden, toimeentulon, terveyden, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen, asumisen, yrittäjyyden sekä asevelvollisuuden. 3

4 Nuorisotyö on osa nuorisopolitiikkaa. kohdistuu nuorten omaan ajankäyttöön. on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä aktiivinen kansalaisuus on nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. on nuorten sosiaalista vahvistamista eli nuorten elämäntaitojen vahvistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä. on nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemista. on sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Seurakuntien nuorisotyö tavoittaa rippikouluissa lähes koko 15-vuotiaiden ikäluokan. Ympäri Suomea toimivissa tuhansissa nuorisojärjestöissä toimii lähes miljoona suomalaista nuorta. He toimivat vapaaehtoisina osallistuen ja järjestäen kerho-, leiri- ja harrastustoimintaa. Perustason nuorisotyö järjestää nuorille toimintamahdollisuuksia, mielekkäitä ja hyödyllisiä vapaaajan viettotapoja. Perusnuorisotyö on säännöllistä, pitkäjännitteistä toimintaa ja toiminnan järjestämistä. Se on mielekkyyden vaalimista ja lisäämistä nuorten elämässä. Yleisimpiä kuntien nuorisotoimen toimintoja ovat nuorisotilojen ja -toimintojen järjestäminen, nuorisotyön koordinointi ja nuorisotyöstä tiedottaminen, nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen kunnassa, sekä avustusten jakaminen paikalliseen järjestöjen nuorisotoimintaan; melko yleistä on harrastusmahdollisuuksien edistäminen, ohjattu toiminta, omaehtoisuuden tukeminen ja tapahtumien järjestäminen. Viime aikoina myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat yleistyneet. Suurimmissa kaupungeissa on etsivää- ja erityisnuorisotyötä. Nuorten työpajat ovat usein kunnallisen nuorisotyön alaisuudessa, mutta niitä tehdään usein alueellisena yhteistyönä. Internetissä tehtävä nuorisotyö tavoittaa nuoret näiden suosimissä nettiyhteisöissä. 4

5 Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan Nuorisotyö on panostusta paikalliseen elinvoimaan. Nuoriin panostaminen on sijoitus kunnan tulevaisuuteen. Nuorten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa, paikallisiin elinoloihinsa ja heille tarjoutuviin palveluihin vähentää nuorten todennäköistä poismuuttoa ja lisää paluumuuton todennäköisyyttä. Nuoret ovat kunnan tulevaisuuden tekijöitä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan elinehto. Hyvin tehty nuorisotyö tukee nuoren kiinnittymistä kotikuntaansa. Nuorten osallisuuden lisääminen on nuorisotyön keskeinen tehtävä. Nuorisotyö kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä ja palvelee tämän hetken nuoria kuntalaisia. Nuorisolain 8 :n mukaan nuorilla on oltava mahdollisuus osallistua paikallisen ja alueellisen nuorisotyön asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. 5

6 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Neljän vuoden välein laadittava lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Ohjelman strategisilla painopisteillä vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä korjaavaan nähden. Painopisteet ovat: 1. Ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus 2. Palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa 3. Palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki 4. Moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus 5. Osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys 6. Päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta Lapsi- ja nuorisopolitiikan edistäminen ei ole mahdollista ilman eri toimijoiden vuorovaikutusta ja tietoisesti rinnakkaista roolia yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Kunnallinen nuorisotyö tekee yhteistyötä kunta- ja hallintorajat ylittäen nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi, nuoren kasvun tukemiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Jokaisen kunnan tulee tehdä valtakunnallisen ohjelman pohjalta paikallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelma. Ohjelman tekoon tulee ottaa nuoret mukaan. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan opetusministeriön Internet-sivuilta osoitteesta 6

7 Nuorisotyön tekijät Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kasvuympäristön sekä aikuisten läsnäoloa ja tukea. Nuorisotilat ja ammattitaitoiset nuorisotyöntekijät luovat pysyvyyttä ja antavat mahdollisuuden kehittää nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijä on ammattilainen, hänellä on ammatillisesti ja kokemuksen kautta osaava ote toimia lasten ja nuorten parissa, kriittisesti ja kasvattavasti, yksilöitä ja ryhmiä kohdaten, niiden parissa toimien ja niitä ohjaten. Kuntien nuorisotoimen palveluksessa on noin 3400 henkilöä, joista osalla on muita kuin nuorisotyöllisiä tehtäviä. Kuntien nuorisotyössä tehdään noin 1500 henkilötyövuotta. Nuorisotiloja on Nuorten työpajoja on 240, joista kaikki eivät ole nuorisotoimen alaisuudessa. Ruohonjuuritasolla nuorisotyötä tekevät kuntien lisäksi seurakunnat ja järjestöt. Seurakunnat tekevät runsaasti lapsi- ja nuorisotyötä. Niiden lapsi- ja nuorisotyössä tehdään 1400 henkilötyövuotta ja sen vapaaehtoisverkoston piirissä arvioidaan olevan noin vapaaehtoista. Nuorisojärjestöissä on arveltu olevan 500 palkallista, varsinaista nuorisotyötä tekevää työntekijää, ja järjestöjen vapaaehtoisverkostoon on arvioitu kuuluvan vapaaehtoista. Millä rahoilla nuorisotyötä tehdään? Nuoriso 30 Liikunta 100 asukasta kohden Kulttuuri 170 Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä kuntien panostusta asukasta kohti on vaikea arvioida mm. koska valtion jakuntien rahoitus vaihtelee eri toimialoilla ja osa palveluista tuotetaan yksityis-oikeudellisten yhteisöjen kautta. (Lähde: Kuntaliitto) Valtion tuki nuorisotyölle tulee pääosin Veikkauksen tuotosta. Vuonna 2009 valtio jaksaa nuorisotyömäärärahoina 52,2 miljoonaa euroa. Tämä on noin 0,1 prosenttia valtion koko budjetista. Kunnat päättävät itse nuorisotyöhön käytettävistä varoista. Kuntien nuorisotoimen käyttökustannukset ovat 155 miljoonaa euroa ja investointimenot 5 miljoonaa euroa. Valtionosuus kattaa 4,7 prosenttia kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista. Kunnat käyttävät vuosittain nuorisotyöhön noin 30 euroa asukasta kohden. Valtionosuutta kunnat saavat vuonna euroa jokaista alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Lääninhallitukset myöntävät avustuksia nuorten työpajatoimintaan, koululaisten iltapäivätoimintaan ja alueelliseen kehittämistyöhön. 7

8 Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Kun vuonna 1990 Suomessa asui ulkomaan kansalaista, on heidän määränsä vuoden 2007 lopussa jo Maahanmuuttajien keskuudessa alle 29-vuotiaita on noin 5 prosenttia enemmän kuin syntyperäisten suomalaisten joukossa. Kyseessä on nopea muutos, joka koskettaa kaikkia yhteiskunnan eri alueita. Kasvanut maahanmuutto ei johda itsessään ja automaattisesti monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Monikulttuurisuus pitää sisällään ajatuksen eri kulttuuristen ryhmien tasa-arvoisesta yhteiselosta ja ilman yhteisiä tavoitteita ja toimintaa ei tähän päästä. Nuorisotyö ylläpitää ja edistää nuorten välistä tasa-arvoa. Nuorisotyön mahdollistamat ryhmätoiminnan muodot lisäävät erilaisten nuorten kontakteja ja tutustumista toisiinsa. Pyrkimys yhdenvertaisuuteen haastaa nuorisotyön kentän huomioimaan moninaisuutta entistä laajemmin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua nuorisotoimintaan tarkoittaa sitä, että jokaisella nuorella on oikeus saada nuorisopalveluja. Erityisesti syrjäseudulla asuvien nuorten kontaktit ikätovereihin ovat vaarassa, jos osallistumismahdollisuus ohjattuun ja yhdenvertaiseen vapaa-ajan toimintaan puuttuu lähiseudulta. Yhtälailla yhdenvertaiset mahdollisuudet tarkoittaa esimerkiksi vammaisten nuorten esteetöntä pääsyä nuorisotalolle. Nuorisotyössä monikulttuurisuus ilmiönä on arkipäivää ja hyviä toimintatapoja ja käytänteitä on runsaasti. Parhaimmillaan monikulttuuriset nuoret huomioiva nuorisotyö tukee monikulttuuristen nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen ja tukee nuorten osallistumista yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä. Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimuksen mukaan erilaiset nuoret kokevat toisten nuorten sekä ohjaajien asenteiden vaikeuttavan täysipainoista osallistumista. Monikulttuuriset nuoret huomioivia toimintatapoja ja menetelmiä tulisi edelleen kehittää ja tarjota tähän liittyvää koulutusta nuorisotyön tekijöille. Arkinen asenteellisuuden ja syrjinnän vastainen työote madaltaa niin monikulttuuristen kuin muidenkin nuorten osallistumista nuorisotoimintaan. 8

9 Aktiivinen kansalaisuus Suurin osa kunnan tuottamista palveluista koskettaa suoraan nuorten elämää. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen kasvetaan. Nuoret oppivat toimimaan yhdessä ja yhteisön jäseninä omissa kansalaisjärjestöissään, joiden toiminnan edistäminen on kunnan, sen nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden tehtävä. Nuoria pitää kannustaa keskustelemaan ja kyselemään sekä myös kyseenalaistamaan asioita. Sosiaalisten taitojen ja empaattisen elämänasenteen sisäistäminen tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksen myötä myös nuoren kyky kriittiseen ajatteluun, kommunikaatioon ja omien kantojen muodostamiseen paranee. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on lisättävä ja tuettava, koska käsitys omista vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden puutteesta syntyy jo nuorena ja heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vain yksi, mutta hyvin keskeinen osallisuuden muoto ja kunta nuoren välittömänä lähiympäristönä sen keskeisiä areenoja. Tärkeitä vaikuttamiskanavia ovat esimerkiksi nuorisovaltuustot ja vastaavat vaikuttajaryhmät, oppilaskunnat ja nuorisotalotoimikunnat sekä muut nuorisotaloilla toimivat ryhmät. Edustuksellisen osallisuuden lisäksi on tärkeää tarjota kaikille nuorille mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omissa arkiympäristöissään. Nuorisovaltuustot ja vaikuttajaryhmät Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tulee perustua todellisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin tehdä ja toimia. Nuorisolain 8 velvoittaa ottamaan nuoret mukaan paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja -politiikan käsittelyyn ja kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Kuntien on kehitettävä nuorille suunnattuja osallistumis- ja vaikuttamiskäytäntöjä ja kysyttävä nuorilta mielipiteitä niiden toimivuudesta. Ei riitä että nuoria kuullaan muutaman kerran vuodessa tai pelkän aloitekanavan kautta. Nuoret ja nuorten vaikuttajaryhmät on otettava mukaan lautakuntiin ja kuntien on huolehdittava, että nuorilla on riittävät tiedolliset edellytykset vaikuttaa kunnan toimintaan. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma edellyttää, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. Tällä hetkellä vaikuttajaryhmiä toimii noin joka toisessa kunnassa. 9

10 Sosiaalinen vahvistaminen Suurimmalla osalla suomalaisista nuorista menee hyvin, mutta sillä osalla, jolla menee huonosti, menee entistä huonommin. Ongelmat kasaantuvat niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin. Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti katsottuna varaa menettää yhtään nuorta. Syrjäytymisen yleisimpiä taustatekijöitä ovat kouluttautumattomuus, pitkäaikaistyöttömyys, pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat. Vanhempien ongelmat periytyvät herkästi lapsiin ja nuoriin. Yksi syy nuorten pahoinvointiin on yksinäisyys ja turvattomuus, kukaan ei tunnu kuuntelevan. Ongelmien lisääntyessä tarve nuorisotyölle kasvaa. Nuorisotyö tavoittaa myös vaikeuksissa olevat nuoret erityisesti matalan kynnyksen tilojen ja palveluiden kautta. Nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Nuorisotyöhön sijoitetut resurssit tuottavat säästöjä korjaavan toiminnan puolella esim. sosiaalitoimen menoissa. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta se on edelleen kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen nähden. Nuorten työllistyminen muodostaa pohjan paremmalle elämänhallinnalle. Jokaiselle nuorelle on tärkeää hyvä itsetunto, koulutus, työpaikka ja riittävä toimeentulo. Nuorten työllistymisen edellytysten parantaminen muodostaa pohjan myös tulevaisuuden väestö- ja hyvinvointipolitiikalle. Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön keskuudessa vallitsevaan huoltosuhteeseen. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:teen vuoteen 2034 mennessä. Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle. Yhteiskunnan on huolehdittava niistä nuorista, jotka eivät sitä itse kykene tekemään. Toimiviksi keinoiksi on havaittu nuorten työpajat ja oppisopimusjärjestelyt. Syrjäytymisestä aiheutuviin kustannuksiin ja turvallisuusriskeihin ehdottomasti järkevin ja edullisin ratkaisu on palkata lisää aikuisia kouluihin sekä nuoriso- ja sosiaalitoimeen. Toimivissa hankkeissa on aina mukana aikuinen, jolla on aikaa nuorelle ja perheelle kanssakulkijana sekä moniammatillisen yhteistyön kartoittajana. Syrjäytynyt nuori tarvitsee lähitukea riittävästi ja riittävän kauan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan ja kohdennettuja toimenpiteitä. Kokonaan syrjäytyminen tai syrjäytymisen katkaisu jälkikäteen on erittäin kallista. Vuosi tai kaksi heitteillä ja palaaminen normaaliin elämään on kovan työn takana. Ideoita ja toimintamalleja nuorten osallisuuden lisäämiseen löytyy Valtikan sivuilla olevasta Käytäntöpakista: 10

11 Suomi vuotiaita noin , vuotiaita noin 1,3 miljoonaa vuotiaista pienituloisia 25 %, toimeentulotuen saajista 26 % vuotiaita. Kulutusluottojen aiheuttamista velkomustuomioista 40 % tullut alle 25-vuotiaille. Nuorisotyöttömyys yli kaksinkertainen (n. 15 %) kokonaistyöttömyyteen verrattuna. Asunnottomia nuoria on noin Vakavat ongelmat kasautuvat pienelle vähemmistölle. Syrjäytymisvaarassa nuorta. Mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista vain % saa apua oireisiinsa. Syrjäytyvän henkilön aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle elämänkaaren aikana 1,2 miljoonaa euroa. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja. Allianssin jäseninä on yli sata valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimijoille. 11

12 fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Allianssi-talo Asemapäällikönkatu Helsinki puh fax tai