Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Franzénia 2018-19
Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa 2
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen: Lapsi voi käydä perheen kanssa tutustumassa päiväkotiin ja ryhmään ennen hoitosuhteen aloitusta Päiväkodin alkaessa lapsella on niin sanottu pehmeälasku viikosta kahteen viikkoon, jolloin lapsen viettämä aika päiväkodissa ilman vanhempia pitenee päivä kerrallaan. Erityisesti pienten lasten aloittaessa vanhempien läsnäolo aluksi on tärkeää Aloitustilanteessa annetaan aloituskeskustelulomake, perustietolomake, valokuvauslupa ja tarvittaessa erityisruokavaliolomake. Aloitusvaiheessa järjestetään aloituskeskustelu, johon tilataan tarvittaessa tulkki. Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään: Järjestämme lapselle mahdollisuuden tutustumiseen uuteen ryhmään joko vanhempien kanssa tai päiväkotipäivän aikana henkilökunnan kanssa. Järjestämme mahdollisuuden vanhemmille lyhyeen tutustumiskeskusteluun Esikoululaisia tulee monesta eri päiväkodista. Heille pidämme info/tutustumistilaisuuden jo kesällä. 3
Oppimisympäristö Mitä tiloja on käytössä? Jokaisella ryhmällä on oma tai naapuriryhmän kanssa jaettu tila. Iso ruokasali, jossa syödään, harjoitellaan kädentaitoja, pelataan yms. Saamme käyttää päiväkodin yhteisiä tiloja sovitusti: ateljee, kaksi jumppasalia, pikkuhuone. Päiväkodissa on kolme kerrosta, joissa voimme liikkua ja retkeillä. Päiväkodilla on iso leikkipiha ja pienempi asvalttipiha, jossa voi esim. pyöräillä. Miten oppimisympäristö vastaa ryhmän lasten tarpeisiin? Oppimisympäristö muokataan lasten ja ryhmän tarpeista lähtien esim. jaettavat ja muunneltavat leikkitilat. Oppimisympäristö mahdollistaa sen, että jos lapsi ei nuku hän voi kuunnella satua toisessa tilassa muiden hereillä olevien kanssa. Miten lasten osallisuus huomioidaan oppimisympäristön rakentamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa? Lasten kiinnostuksenkohteet näkyvät ympäristössä: hankintoja tehtäessä otetaan lasten toiveet huomioon. Lelut ja tavarat ovat lasten ulottuvilla. Lasten töitä on esillä. Leikkejä saa yhdistellä ja siirtää lasten niin toivoessa. Miten oppimisen kaikkiallisuus huomioidaan oppimisen ympäristöissä? Huomioimme siirtymä- ja perushoidontilanteet oppimisen paikkoina. Esim. eteisessä on mahdollisuus lukea kirjoja odotellessa, seinältä voi opetella aakkosia, vessassa voi harjoitella käsien pesua kuvien avulla, ruokailuissa harjoittelemme hyviä tapoja. Miten huomioimme koko kaupungin oppimisen ympäristönä? Jokaisella ryhmällä on säännölliset retkipäivät. 4
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen Vasu-keskustelut käydään noin kaksi kuukautta aloittamisen jälkeen. Ryhmän henkilökunta keskustelee lasta koskevista tärkeistä asioista ennen vanhempien kohtaamista. Lastentarhanopettaja vastaa keskustelusta ja kirjaamisesta. Vanhemmat saavat etukäteen keskusteluun valmistavan kaupungin yhteisen lomakkeen, jossa kysytään lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä vanhempien toiveita yhteistyölle Havainnoimme ja haastattelemme lasta ja kuuntelemme hänen toiveitaan ennen suunnitelman laatimista. Käymme arviointikeskustelun keväällä ja tarvittaessa aiemmin. Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (sitova tavoite 2018) Lasten vasujen perusteella tehdään ryhmän toimintasuunnitelma. Vanhempien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet konkretisoidaan menetelmiksi ja pedagogiseksi toiminnaksi. 5
Digitalisaation kehittäminen varhaiskasvatuksessa Perustamme digitiimin, jotta saamme koko yksikön osaamisen tasalaatuiseksi. Nimeämme joka kerroksesta 2 henkilöä, jotka perehdyttävät ja auttavat laitteiston käyttöön ottamisessa, erilaisten sovellusten hyödyntämisessä ja antavat teknistä tukea oman osaamisensa puitteissa. Digitiimi käy mahdollisesti järjestettävissä koulutuksissa ja jakaa oppimaansa yhteisissä kokouksissa. Kannustamme ryhmiä avaamaan Instagram-tilejä toiminnan kuvaamiseksi ja pedagogisen dokumentoinnin välineeksi. Pedagoginen digiosaaminen on osa 2019 vare 10 koulutussuunnitelmaa: järjestetään tablettien käyttökoulutusta alueella työpajoissa ja kartoitetaan alueelta digiosaajat, jotka muodostavat alueen digiverkoston, joilta voi tarvittaessa kysyä neuvoa 6
Yksikön toimintakulttuurin kuvaus Olemme kehittämismyönteisiä, arvioimme toimintaamme jatkuvasti Kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja sekä jaamme osaamista toiminnassa ja keskusteluissa Olemme ratkaisukeskeisiä Teemme asioita yhdessä Annamme positiivista ja kannustavaa palautetta toisillemme 7
Kehittämiskohde: Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Tavoitteena: 1. Leikin arvostuksen lisääminen: varaamme aikaa leikkiin ja käytämme aikaa sen suunnitteluun 2. Aikuisen roolin merkityksen näkeminen lasten leikkien monipuolistumisessa: sitoutuminen pitkäkestoiseen leikkiin ja leikkien syveneminen Menetelmät: Ryhmissä käytämme kehitystasoon sopivaa leikkitaulua, josta lasten on helppo valita eri leikeistä Leikimme pienryhmissä, jaamme lapsia leikkipareiksi Rakennamme lasten kanssa ja toiveita kuunnellen leikkiin houkuttelevaa ympäristöä. Pidämme lelut järjestyksessä ja ympäristön selkeänä hahmottamisen helpottamiseksi. Rikastamme leikkejä uusilla välineillä ja kulisseilla esim. sesonkiin sopivasti Käytämme kuvia leikin tukemiseen. Ne ohjaavat ja sitouttavat leikkiin. Varaamme pitkäkestoiseen leikkiin aikaa joka viikko, jolloin leikin puitteita on suunniteltu etukäteen ja aikuisten tehtävänä on osallistua lasten kanssa leikkiin pienryhmissä. Päiväkodin leikkipihalla vapaan leikin lisäksi järjestämme kerran viikossa ohjattua toimintaa lapsille: perinneleikkejä, liikuntaleikkejä, musisointia, tanssimista, tutkimista yms. Jokainen ryhmä vuorollaan on vastuussa suunnittelusta ja järjestämisestä. Arviointi Käymme arviointikeskustelun ryhmittäin keväällä, käytämme dokumentointia apuna arvioinnissa 8
Laaja-alainen osaaminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistaminen: eri kieliin tutustuminen satujen, laulujen ja leikkien avulla. Kulttuurien juhlakalenterin käyttäminen eri katsomuksiin tutustumisessa. Tutustuminen eri kulttuureihin ja kansalaisuuksiin musiikin avulla EU:n rahoittamaan Erasmus+-hankkeeseen osallistumalla.
Oppimisen alueet Ilmaisun monet muodot Musiikin ymmärtäminen laajemmin: rytmi, kuuntelu, soittaminen, laulaminen, tanssiminen, sadut, tarinat ja itseilmaisu Saamme vaikutteita yhteistyökumppaneilta Latviasta, Bulgariasta ja Kreikasta. Jaamme myös suomalaista kulttuuriperintöä ja osaamistamme.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päiväkodin varhaiskasvatukseen Vasu-keskustelut Vanhempainillat Päivittäiset kohtaamiset Vanhempaintoimikuntaan osallistuminen Päiväkodin yhteiset juhlat ja tapahtumat: vanhempien kahvit, joulu- ja kevätjuhlat Viestintä Johtaja tiedottaa sähköpostitse koko päiväkotia koskevista asioista Lastentarhanopettaja vastaa ryhmää koskevien asioiden tiedottamisesta Ryhmien ja päiväkodin mahdolliset Instagram-tilit Päiväkodin sisäinen viestintä Päiväkodin sisäisistä asioista tiedotamme palavereissa, joista kirjoitetaan henkilökunnan luettavissa oleva muistio. Käytämme Whatsapp- ryhmäviestisovellusta puhelimilla päivittäiseen viestimiseen talon sisällä. 11
Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Dokumentoimme toimintaa valokuvaamalla ja videoimalla. Kirjallisia dokumentteja toiminnasta ovat esim. viikkokirjeet, ryhmien toiminnan suunnitelmat ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat Arvioimme ja kehitämme omaa toimintaamme tiimeissä, talon palavereissa, pedagogisissa palavereissa ja kehityskeskusteluissa Arvioimme toimintasuunnitelman toteutumista jouluna ja keväällä Käytämme arvioinnissa dokumentteja ja itsearvioinnin välineitä Toimimme jatkuvan kehittämisen periaatteella, kannustamme kokeilevaan toimintakulttuuriin Olemme Kehittävä palaute- hankkeessa mukana Päiväkotimme on mukana Kansallisen arviointi keskuksen (Karvi) toteuttamassa Vasun perusteiden toimeenpanon arvioinnissa