Haasteelliset ja yllättävät tilanteet ryhmässä

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Haasteelliset ja yllättävät tilanteet ryhmässä VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala

SISÄLTÖ VOIKUKKIA-ryhmän erityishaasteita ja yleisiä ryhmätoiminnan haasteita Vaikeita ja haasteellisia teemoja, joita voi tulla esille ryhmissä Väkivalta eri muodoissaan - vanhempaan kohdistunut - vanhemman tekemä - lapseen kohdistunut Seksuaalinen hyväksikäyttö eri muodoissaan Mielenterveyden häiriöt Päihteidenkäyttö Tiedonlähteitä em. teemoista

Ryhmäpohdinta Jako kolmeen (4+4+5) Millaisia haasteellisia tilanteita ja teemoja vanhempien ryhmässä voi tulla esille? Listatkaa haasteelliset tilanteet ja vaikeat aihepiirit fläpille Aikaa työskentelyyn n. 15 min. Valitaan teemoista tärkeimmät ja keskustellaan niin monesta kuin ehditään

VOIKUKKIA-RYHMÄN ERITYISHAASTEITA Vetoomukset kannanotoista ja syytteleminen Miten toimia silloin, jos vanhempi vetoaa auttamaan tai ottamaan kantaa huostaanottoon liittyviin viranomaispäätöksiin? > ei kuulu ryhmän toimintaan Vanhemman kriisireaktioiden ilmeneminen jatkuvana ja voimakkaana sosiaalityöntekijöiden, sijaisvanhempien, kulttuurin, ex-puolison tai muiden syyttelemisenä? > palautetaan mieleen ryhmätoiminnan tarkoitus, tarvittaessa asiasta voi keskustella henkilökohtaisesti

VOIKUKKIA-RYHMÄN ERITYISHAASTEITA lastensuojeluilmoituksen tekeminen Ryhmässä tulee esille jotain sellaista lapsen olosuhteista, minkä vuoksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus Tieto ohjaajien velvollisuudesta tehdä ilmoitus, on kerrottava ennakkohaastattelussa vanhemmille Jos ilmoitus on tehtävä, on asia hyvä ottaa puheeksi ja käydä läpi vanhemman kanssa kahden kesken ryhmän ulkopuolella Sovittava vanhemman kanssa yhdessä, miten asiassa edetään

VANHEMMALLE TAI HÄNEN LÄHEISELLEEN ON TAPAHTUNUT JOTAIN TODELLA IKÄVÄÄ Käydään ryhmässä läpi asiaa: mitä tapahtui, mitä ajatuksia ja tunteita se herättää, miten päästään eteenpäin; palataan tarvittaessa asiaan myöhemmin Ohjataan tarvittaessa ammattiavun piiriin Ohjaajan on tarkasti mietittävä oma roolinsa ja käytettävissä olemisensa ryhmäkertojen välillä

VOIMAKKAAT TUNTEENPURKAUKSET Annetaan tilaa tunteille, pysähdytään asian äärelle Pidetään tarvittaessa pieni tauko Keskustellaan tunteista, ei jätetä yksin Turvallinen ja tunteet hyväksyvä ilmapiiri on tärkeä Tuetaan ja kunnioitetaan toista, mutta ei tukahduteta tunnetta liian nopeasti

RYHMÄSSÄ ON VAIVAUTUNUT TUNNELMA Herkkyys aistia ryhmäläisten tunnelmia Aktiivinen läsnäolo Varasuunnitelma; esim. jotain aktivoivia harjoituksia Tilanteen selvittäminen sanallisesti, vaikeiden asioiden ja tilanteiden puheeksi ottaminen

RYHMÄLÄISILLÄ ON KESKINÄISIÄ RISTIRIITOJA Avoin ja rohkea asioiden puheeksi ottaminen Joskus kahdenkeskinen keskustelu osapuolten kanssa on tarpeellinen > ongelman avaaminen, sovittelu, pelisäännöistä muistuttaminen > ryhmään tuodaan selvittelyn lopputulos, mikäli tilanne on vaikuttanut koko ryhmään

SITOUTUMINEN RYHMÄÄN ON HEIKKOA Selkeät pelisäännöt auttavat Keskustellaan asiasta avoimesti, jotta selviää, mistä on kysymys ja voiko asialle tehdä jotain Ihminen sitoutuu ryhmään, kun hän saa ryhmältä jotain, ryhmässä käyminen on mielekästä, voi tuntea itsensä arvostetuksi ja merkitykselliseksi, saa myönteistä palautetta ja kokemuksia sekä tulee hyväksytyksi

JOKU EI PUHU JUURI LAINKAAN Ketään ei saa pakottaa puhumaan Itsekseen asioiden työstäminen on toisille yhtä eteenpäin vievää kuin toisille asioiden jakaminen ryhmässä Ryhmärutiinit antavat tilaa erilaisille persoonille, esimerkiksi kuulumis- ja tunnelmakierros antavat jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja sanoa jotain Rohkaistaan ja annetaan tilaa; ei painosteta

JOKU ON ÄÄNESSÄ KOKO AJAN Joskus on tarpeen antaa jonkun puhua enemmän, mutta siitä on sovittava toisten ryhmäläisten kanssa Muistutetaan säännöistä Ohjaaja voi muistuttaa huolehtivansa aikatauluista Sovitaan jokin keino puheenvuorojen rajaamiseksi; esim. toinen ohjaaja kellokallena -> ohjaajat näkevät kellon helposti, ei kellon vilkuilua

PUHUTAAN ASIAN VIERESTÄ Pelisäännöt auttavat, ennaltaehkäisevät Jos ei ole pelisäännöissä tätä huomioitu, niin asiasta voidaan kuitenkin keskustella ja palauttaa mieliin, mitä varten ollaan koolla Yleismaailmallisten, poliittisten tai elämänkatsomuksellisten yms. asioiden pohtiminen tai toisille tuputtaminen ei vie ketään ryhmässä eteenpäin Ei pidä mestaroida eli tietää toisten puolesta tai pyrkiä tyrkyttämään neuvojaan

OHJAAJAN ROOLI ON HÄMÄRTYNYT Ryhmän ei ole tarkoitus olla ohjaajan hoitopaikka Jos ohjaaja uppoaa omasta tilanteestaan johtuen ja hänen on vaikea toimia ohjaajana, ohjaajien tuki toisilleen ja keskustelu on tärkeää Vertaisohjaajana voi toimia henkilö, joka on itse saavuttanut riittävän tasapainon ja etäisyyden ongelmaan Työnohjauksessa voi käsitellä ohjaajan roolia

OHJAAJA TAI RYHMÄLÄINEN ON RISTIRIITAISESSA ROOLISSA Ohjaaja on jonkun ryhmän jäsenen ystävä, sukulainen, esimies tms. Ohjaaja on viranomainen nyt ohjaajan roolissa, mitä tarkoittaa tässä yhteydessä? Ohjaaja tietää virkansa puolesta entuudestaan jotain jonkun ryhmäläisen asioista Ryhmänohjaaja on sosiaalitoimessa ryhmäläisen asioissa mukana -> avoimuus ryhmän alusta alkaen rooleista ja yhteyksistä, keskusteleminen ja roolien selventäminen

RYHMÄLÄINEN PÄIHTYNEENÄ PAIKALLE Käsitellään asiaa ryhmässä; pelisäännöistä tukea, kuinka toimia tilanteiden sattuessa Asiasta puhuminen voi olla tärkeä ja kannustava kokemus Ei ole hyvä, jos ryhmäläinen ei voi tai ei uskalla palata ryhmään häpeän vuoksi tai uskalla olla rehellinen asiassa matala kynnys puhua

RYHMÄLÄINEN ON SEKAVA, PSYKOOTTINEN, EI PYSTY KESKITTYMÄÄN TYÖSKENTELYYN Otetaan tilanne hienotunteisesti puheeksi ryhmässä ja käsitellään tilannetta ryhmässä yhdessä sen verran, kun tuntuu hyvältä Ryhmä toimii peilinä Jos on tarpeen, toinen ryhmänohjaajista menee ryhmäläisen kanssa pois ryhmätilasta ja selvittelee tilannetta ja jatkotoimia ryhmäläisen kanssa

VAIKEITA TEEMOJA, JOITA VOI TULLA ESILLE RYHMÄSSÄ Väkivalta eri muodoissaan - vanhempaan kohdistunut - vanhemman tekemä - lapseen kohdistunut Seksuaalinen hyväksikäyttö eri muodoissaan Mielenterveyden häiriöt Päihteidenkäyttö Muuta, mitä?

VAIKEATKIN ASIAT KANNATTAA OTTAA PUHEEKSI RYHMÄSSÄ Älä ohita vaikeita aiheita > tartu heikkoihinkin signaaleihin Ryhmä voi toimia päänavauksena monenlaisten vaikeiden kokemusten työstämiselle, vaikka pääasiana ryhmässä onkin huostaanotto Erityisesti, jos asia koskee useampia ryhmän jäseniä, asiaa on hyvä käsitellä ryhmässä, mutta tarvittaessa keskustele aiheesta kahden kesken Etene ryhmäläisen ehdoilla Anna tietoa siitä, mistä apua saa ja tue avun piiriin pääsemisessä

VAIKEATKIN ASIAT KANNATTAA OTTAA PUHEEKSI RYHMÄSSÄ On hyvä muistaa, että ihmiset puhuvat mieluiten ensin siitä, mitä itselle on tapahtunut ja vasta sen jälkeen mitä itse on tehnyt Ylisukupolvisuus väkivalta- ja muissa vaikeissa kokemuksissa -> Ryhmä voi olla merkittävä tekijä ketjun katkaisemisessa Ohjaajan on hyvä pohtia ennakkoon valmiuttaan kuulla ja käsitellä ryhmäläisten vaikeita kokemuksia mistä aihepiiristä tahansa Onko itsellä jotain alueita, jotka ovat itselle vaikeita tai itseä liian lähellä omien kokemusten takia?

VAIKEATKIN ASIAT KANNATTAA OTTAA PUHEEKSI RYHMÄSSÄ Vertaisohjaajan rooli ja merkitys voi olla tärkeä vaikeiden aihepiirien käsittelyssä Vertaisohjaaja ja ohjaaja voivat pohtia ryhmässä vuoropuheluna käsiteltävää asiaa, ryhmäläiset lähtevät siihen helposti mukaan Vertaisohjaajan kanssa on sovittava etukäteen, onko hän valmis kertomaan muista kuin huostaanottoon liittyvistä kokemuksistaan ryhmässä

TIETOA JA APUA VÄKIVALLAN UHREILLE JA TEKIJÖILLE Viola ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n väkivalta-aineisto www.voikukkia.fi-sivuilla Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset (2008) Tunnista, turvaa ja toimi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:9 Perttu S.(2004).Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:6 Shulman Gustav (2004) Väkivalta ja sietämätön tunteiden kierrätys. Suomen lääkäri. Vsk. 59 s. 149-155. Säävälä H., pohjoisvirta R., Keinänen e. ja Salonen S.(2006) Mies Varikolle - Apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry.

TIETOA JA APUA VÄKIVALLAN UHREILLE JA TEKIJÖILLE Daniel Hughes: Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. PT-Kustannus. Päänavaus selviytymiseen - Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Kirjan internet-versio: Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti, Stakes. Sirkka Perttu, Päivi Mononen-Mikkilä, Riikka Rauhala, Päivi Särkkälä. http://www.hotpeachpages.net/lang/speak/paanavaussuomi.pdf Kaitua, Sanna; Noponen, Tanja & Slåen, Anne: Yleistä muttei yksityistä. Oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. (Edita, 2007) Törrönen H. (2009) Vaiettu naiseus. Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta, nimeämisestä ja hoitamisesta. Nettiturvakoti https://www.turvakoti.net/site/ - Kokijalle, tekijälle, lapset/nuoret, riitelytapamittari

LAPSIIN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA - LISÄTIETOJA JA KIRJALLISUUTTA Vanhempainnetti http://www.mll.fi/vanhempainnetti/ - kaikenlaista tietoa, jota vanhemmat voivat tarvita - tietoa väkivallasta www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/perheen_kriisit_ja_mu utokset/vakivalta_perheessa/ Lukemista lapsen kanssa Laiho, S. 2000. Urhea Pikku-Nalle. Lasten Keskus. Ylönen, H. 2009. Satuviitta. Ensi- ja turvakotien liitto.

SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - TIETOA JA APUA Mistä löytyy apua? Apua.info Nettiturvakoti Raiskauskriisikeskus Tukinainen www.tukinainen.fi, maksutonta neuvontaa, kriisipäivystys Turvakodit Lyömätön linja Rikosuhripäivystys www.riku.fi Poliisi Kirjallisuus Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.

TIETOA JA APUA PÄIHDEONGELMAAN A-klinikkasäätiö, www.a-klinikka.fi Päihdelinkki, www.paihdelinkki.fi AA-ryhmät, www.aasuomi.fi NA-ryhmät, www.nasuomi.org Alkoholistien aikuiset lapset -ryhmät, www.aal.fi Apua joka lähtöön, www.apua.info

TIETOA JA APUA MIELENTERVEYSONGELMAAN E-MIELENTERVEYS.FI Tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin, www.e-mielenterveys.fi Mielenterveyden keskusliitto, tietoa ja avunlähteitä, www.mtkl.fi Suomen mielenterveysseura, tietoa ja avunlähteitä mm. kriisikeskukset, www.mielenterveysseura.fi Omaisten mielenterveysliitto, www.finfami.fi Omaiset mielenterveystyön tukena ry:t Kriisikeskukset eri puolilla Suomea