LAATASTON LEVYTOIMINTA Laatastton levytoiinta Suunnittelu onnettouuskuorille BNK 23 Ontelolaatat taipuisalla tuella BNK 18 Ontelolaatta - seinäliitos BNK 27 Rakennuksen runkoon kohdistuvat vaakavoiat siirretään jäykistysosille jäykkien välipohjalevyjen välityksellä. Eleenteistä tehdyt laatastot yhdistetään rengas- ja sauaraudoituksella sekä sauavaluilla jäykiksi levyiksi. Levyä tarkastellaan vaakasuorassa tasossa olevana seinääisenä kannattajana, jonka sisään uodostuu puristuskaari ja vetotanko. Sauan leikkauskestävyys Sauan toiintaalli Kannattajan tukina toiivat leikkausseinät ja jäykistystornit (esi. porrashuoneet ja hissikuilut). x SFS-EN-1992-1-1: Laataston levytoiinnan tarkastelussa on otettava huoioon, että - levy uodostaa osan realistista rakenneallia, jossa otetaan huoioon siirtyätilan yhteensopivuus jäykistävien rakenteiden kanssa - vaakasiirtyien vaikutukset otetaan huoioon rakenteen kaikissa osissa, jotka osallistuvat vaakakuorien siirtoon -jäykistyslevy raudoitetaan rakennealliin olettujen vetovoiien ukaan Jäykistävän levyn tukeutuessa useapaan saan jäykkyyden oaavaan jäykistävään seinään, levyä on tarkasteltava painuvilla tuilla olevana korkeana palkkina => vaikutus oenttijakautuaan Korkeassa levyssä raudoituksen vetovoia tuella on saa kuin aksiioentin kohdalla => raudoitus ankkuroitva täydelle voialle Päätyseinillä ei oleteta olevan sivujäykkyyttä, joten vetoraudoitus on ankkuroitava taivutuksella levyn korkeussuuntaan Levyn puristuspuolella tulee olla saa rengasraudoitus kuin vetopuolella. 1
Välipohjan itoitus vaakavoiille: kuorien on voitava siirtyä välipohjalle (pystyrakenteiden vaakasidonta) levyvaikutuksesta syntyvät rasitukset otettava huoioon (sauavalut, rengas- ja sauateräkset) kuorien siirto välipohjilta jäykistäville seinille (kitka, sauateräkset, betonivaarnat teräkset siirtävät vaadittavat iniivoiat (onnettouuskuorat) Vaakavoiat: Tuulikuora Vinoudesta aiheutuva lisävaakavoia Pystyrakenteiden vinoudesta aiheutuva lisävaakavoia SFS-EN-1992-1-1: 5.2 Rakenteen ja kuoran sijaintiin liittyvät ittaepätarkkuudet esitetään rakenteen/rakennuksen vinouden θι avulla: Rakenteen vinous θi = θ0 αh α Vinouden perusarvo θ0 = 1/200 2 2 Rakennuksen korkeuteen perustuva vinouden pienennyskerroin αh = M αh 1 L 3 L on rakenneosan korkeus () Pystysuuntaisten rakenneosien lukuäärään perustuva vinouden pienennyskerroin 1 α = 0,5 (1 + ) on kokonaisvaikutuksen aiheuttavien (asennettavien) pystysuuntaisten rakenneosien lukuäärä (esi. pilarien lukuäärä) Vinouden vaikutus otetaan huoioon tason kohdalla vaikuttavana lisävaakavoiana Hi (N Edb + N Eda ) Hi = θi - vaikutus välipohjan levykenttään 2 - vaikutus yläpohjan levykenttään H = i N Eda θ NEda on tason yläpuolisen pystyrakenteen noraalivoia NEdb on tason alapuolisen pystyrakenteen noraalivoia i Vaihtoehtoisesti voidaan lisävaakavoia äärittää RIL 201-1-2008 tai RIL 144-2002 ukaan: Rakennuksen lyhyeässä suunnassa Rakennuksen pideässä suunnassa issä N dti on tason kokonaiskuora b on rakennuksen leveys L on rakennuksen pituus (L>b) Vinous θ i =1/150.1/250 Ndti Hdti = 150 b Ndti Ndti Hdti = L 150 250 Suhde b/l ottaa huoioon sen, että pituussuunnassa on useapia pystyrakenteita RIL:n ohje tarkastelee lisävaakavoiaa pystyrakenteiden kannalta. Laataston kannalta ääräävin tilanne on kuvan 5.1 tapaukset c1 ja c2 Betoninorikortti 23_EC: LIITOSTEN SUUNNITTELU JA MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE STANDARDIN SFS-EN-1991-1-7 YLEISET KUORMAT, ONNETTOMUUSKUORMAT MUKAAN Liitosten suunnittelu ennalta arvaaattoien onnettouustilanteiden varalta. SFS-EN-1991-1-7 liitteen A korvaava kansallisen liitteen perässä oleva ristiriidaton asiakirja: Rakennusten suunnittelu ääritteleättöästä syystä aiheutuvan paikallisen vaurion seuraausten varalta 2
Liitosten tulee kestää yös poikkeukselliset kuoritus- ja onnettouustilanteet. Onnettouuskuoritustilanteen seuraausluokat Poikkeuksellisista kuoritustilanteista ahdollisesti aiheutuva paikallinen vaurio voi laajentua ja johtaa jopa koko rakennuksen sortuiseen. Sortuan syinä voivat olla. - eleentin putoainen esi. epäsyetrisesti tapahtuvista läpö- ja kosteusliikkeistä - räjähdys - töräystilanteet - perustusten painuat - seurauksiltaan poikkeuksellisen ankara tulipalo - paikallisen vaurion seurauksena eleentin putoainen alepana olevien rakenteiden päälle - poikkeuksellinen ylikuora Eleenttien väliset liitokset suunnitellaan niin, että paikallisesta vauriosta ei seuraa koko rakennuksen sortuista. SFS-EN 1991-1-7 vaatius ennalta arvaaattoista onnettouustilanteesta aiheutuvien riskien pienentäiseksi voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1. Paikallisen vaurion estäinen a) sortuavaaran poistainen tai vähentäinen rakenteellisin toienpitein b) itoitus avainaseassa olevana rakenneosana SFS-EN 1991-1-7+ kansallisen liitteen ukaisille onnettouuskuorille 2. Rajoitetaan paikallisen vaurion laajeneinen a) korvaavan rakennesysteein käyttö b) eleenttien on välillä jatkuvan sortuan estävä kansallisen liitteen A ukainen sidejärjestelä 1. Paikallisen vaurion estäinen a) Sortuavaaran poistainen tai vähentäinen rakenteellisin toienpitein Suojarakenteet töräystä vastaan Räjähdyksestä aiheutuvan ylipaineen purkautuisaukot: - ikkunat - ei-kantavien eleentit irtoavat ensin SFS-EN-1992-1-1 (EC2) ukaiset siteet 1 b) Mitoitus onnettouuskuorille avainaseassa olevana rakenneosana A. Ennalta ääriteltävissä oleva onnettouustilanne esi. töräykselle tai räjähdykselle alttiit rakenteet itoitus SFS-EN-1997-1-1 + kansallisen liitteen ukaiselle onnettouuskuoralle (töräyskuora, painekuora) B. Ennalta ääritteleätön onnettouustilanne Mitoitus onnettouuskuoralle A d = 50 SFS-EN-1992-1-1 (EC2) ukaiset siteet 2. Rajoitetaan paikallisen vaurion laajeneinen jatkuvaksi sortuaksi Hyväksytään tietyn suuruisella alueella onnettouuskuorien aiheuttaa alkusortua, utta estetään sortuan laajeneinen jatkuvaksi sortuaksi. Jäljelle jääneiden vaurioituattoien rakenneosien uodostaa korvaava rakennesysteei kantaa vaurioituneen alueen kuorat. Eleenttien välisillä liitoksilla tulee olla riittävä kestävyys ja sitkeys, jotta korvaava rakennesysteei voi uodostua ja kuorien siirtyinen vauriotuneelta aluelta on ahdollista. a) korvaavan rakennesysteein käyttö b) eleenttien on välillä jatkuvan sortuan estävä kansallisen liitteen A ukainen sidejärjestelä 3
2 a) Korvaava rakennesysteei Toiintaalli poikkeaa alkuperäisestä tavasta Rakenteet toiivat vetoa kestävinä köysi- tai kalvorakenteina Sallitaan suuria uodonuutoksia Rakenteisiin ja liitoksiin uodostuu plastisia niveliä Tasapainotila suurten siirtyien avulla Vaurioituneeseen rakenteeseen tukeutuneet eleentit jäävät roikkuaan liitoksessa olevan raudoituksen varaan. Q l q l N = = = 2...2,5 q l 2 a 2 a a ~ L/5 L/4 2 4
Korvaavan rakennesysteein tarkastelu Kussakin kerroksessa jokainen pystyrakenne tai pystyrakennetta tukeva palkki ajatellaan yksi kerrallaan poistetuksi Selvitetään iten rakennus vaurioituu kyseisen rakenneosan poistaisen seurauksena Kuinka suuri on ahdollisen vaurioituneen alueen laajuus Miten kuorat saadaan siirrettyä vaurioituneen alueen yli eli korvaavan rakennesysteein valinta. Onnettouusitoitustilanteen kuoritusyhdistelä korvaavaa rakennesysteeiä itoitettaessa: ΣG + P + ψ k A Q k1 +Σψ Q ψ A =ψ 1 kun pääasiallinen hyötykuora lui- jää- tai tuulikuora ψ A =ψ 2 kun pääasiallinen hyötykuora on uu hyötykuora ψ 2 on hyötykuoran pitkäaikaisosuus Kuoran osavaruusluvut γ g =1 γ q =1 2 k Materiaalien osavaruusluvut onnettouustilanteessa Betoni γ c,acc = 1,2 Teräs γ s,acc = 1,0 Alkusortua-alueen koko Alkusortua-alueen hyväksytty laajuus Monikerroksisessa rakennuksessa enintään 15 % vaurioituneen kerroksen lattiapinta-alasta, kuitenkin enintään 100 2 /kerros. Paikallinen vaurio saa tapahtua kahdessa päällekkäisessä kerroksessa. Jos pystyrakenteen poistaisen seurauksena sortua-alue ei ylitä hyväksyttyä laajuutta => korvaavan rakennesysysteein itoitus Varistetaan, että rakennuksen kokonaisvakavuus säilyy yös pystyrakenteen poistaisen jälkeen Vähintään SFS-EN-1992-1-1 (EC2) ukaiset siteet 5
Jos pystyrakenteen poistaisen seurauksena sortua-alue ylittää hyväksytyn laajuuden => kyseinen rakenneosa itoitetaan avainaseassa olevana rakenneosana onnettouuskuoralle (vaihtoehto 1b): -ennalta ääriteltävissä oleva onnettouustilanne: SFS-EN-1997-1-1 ukainen onnettouuskuora - ääritteleättöästä syystä aiheutuva onnettouus: onnettouuskuora A d = 50 sekä SFS-EN-1992-1-1 (EC2) ukaiset siteet TAI Vaihtoehto 2 b) Kansallisen liitteen A ukainen sidejärjestelä Onnettouusitoitustilanteen kuoritusyhdistelä avainaseassa olevan rakenneosan itoituksessa: ΣG + P + A + ψ k d Teräs γ s,acc = 1,0 A Q k1 +Σψ Q A d on onnettouuskuora (vain yksi onnettouuskuora kerrallaan); Ennalta ääriteltävissä oleva onnettouustilanne: SFS-EN-1997-1 ukainen onnettouuskuora Ennalta ääritteleättöästä syystä aiheutuva onnettouustilanne: A d = 50 ψ A =ψ 1 kun pääasiallinen hyötykuora lui- jää- tai tuulikuora ψ A =ψ 2 kun pääasiallinen hyötykuora on uu hyötykuora ψ 2 on hyötykuoran pitkäaikaisosuus Kuoran osavaruusluvut γ g =1 γ q =1 Materiaalien osavaruusluvut onnettouustilanteessa Betoni γ c,acc = 1,2 2 k 2 b) Kansallisen liitteen A ukainen sidejärjestelä Rakennus varustetaan seuraavilla siteillä: 1. laataston ypäri kiertävät siteet (rengasraudoitus) 2. laataston pituussuuntaiset sisäiset siteet (sauaraudoitus) 3. laataston poikkisuuntaiset (palkin/seinän suuntaiset) sisäiset siteet (sauaraudoitus). 4. vaakasuuntaiset pilari- tai seinäsiteet 5. pystysiteet yli 4-kerroksisissa rakennuksissa Siteitä suunniteltaessa raudoituksen lujuutena voidaan käyttää oinaisarvoa. Kansallisen liitteen A ukaiset siteet: Seuraausluokka 1: SFS-EN-1992-1-1 kohdan 9.10 ukaiset siteet Seuraausluokka 2a: SFS-EN-1992-1-1 kohdan 9.10 ukaiset siteet - vaakasiteet (rengasraudoitus, sisäiset siteet) - pystyrakenteiden sidonta väli- ja yläpohjaan Seuraausluokka 2b: Kuten 2a + pystysiteet Seuraausluokka 3a: Kuten 2b, utta sidevoiat suurepia, riippuvat hyötykuorasta Seuraausluokka 3b: Vaihtoehto 2a: Pystyrakenteen poisto ja korvaava rakennesysteei Vaihtoehto 1b: Mitoitus avainaseassa olevana rakenneosana Sidejärjestelät 6
Sidevoiien ääritys ja kertyäalueet Kantavat seinät- laattarunko Pilari-palkkirunko Eleenttirakenteissa tulee olla jatkuvan sortuisen estävä sideraudoitus. Tää raudoitus suunnitellaan siten, että kuorat voivat siirtyä toista kautta jos rakenteessa tapahtuu esi. onnettouuden johdosta paikallinen vaurio. Rengasraudoitus on osa eleenttirakenteiden sideraudoitusta. Seuraavien yksinkertaisten sääntöjen katsotaan täyttävän yo. vaatiuksen: laatastossa pitää olla rengasraudoitus laatastossa pitää olla sisäiset siteet rakenteessa pitää olla vaakasuuntaiset pilari- tai seinäsiteet tarvittaessa käytetään pystysiteitä, erityisesti kun rakenne uodostuu levyistä. Rengasraudoitus (SFS-EN-1991-1-1) Rengasraudoitus tulee olla jokaisessa välipohjan ja yläpohjan ontelolaattatasossa Rengasraudoitus sijaitsee enintään 1,2 :n etäisyydellä tason reunasta Rengasraudoituksen tulee kestää vetovoia A s, tie, per F = L 10 1 tie, per f yk 70 L1 on reuniaisen laatan jänneväli () 2 T 10 ( As,tie,per fyk = 78,5 ) riittää iniiarvoon 70, kun L1 7,85 2 T 12 Ftie,per = 113, kun L1 11,3 Yllä oleva arvo on vähiäisvaatius rengasraudoitukselle. Noraalin käyttötilanteen vaakakuorat (tuulikuora, lisävaakavoia ja uut vaakakuorat) voivat vaatia eneän rengasraudoitusta, jos vaakakuorat ovat suuria tai jäykistävien rakenteiden väliatka on suuri. Rengasraudoitukseen voi sisältyä raudoitus, jota käytetään yös sisäpuolisen siteen osana. Sisänurkissa on oltava rengasraudoitus saalla tavalla kuin ulkonurkissa. Sisänurkkien siteet ankkuroidaan täydelle voialle. Laataston rengasraudoituksen tulee kestää paitsi noraalin urtotilan kuoritusyhdistelien ukaiset voiat niin yös seuraavat voiat: Seuraausluokka 1, 2a, 2b: 20 (s + a) T 2,T 4 = 70 150 Seuraausluokka 3a: (gk + Σψi qk) z Ft (s + a) 37,5 T2,T4 = Ft (s + a) 70 48 yli 15 ker roksissa rakennuksissa issä Ft (16 + 2,1 ns ) Kaavoissa on s on puolet rengassiteen etäisyydestä lähiästä sisäpuolisesta siteestä (s2 ; s4) a on rengassiteen etäisyys rakennuksen reunasta z on suurin kantavien pystyrakenteiden (pilareiden ja seinien) keskilinjojen etäisyys siteen suunnassa tai siteen ollessa kantavan seinän suuntainen puolet poistettavaksi ajatellun seinälohkon pituudesta gk on laataston pysyvän kuoran oinaisarvo qk on laataston uuttuvan kuoran oinaisarvo ψi on uuttuvan kuoran yhdistelykerroin onnettouusitoitustilanteessa ns on kerrosten lukuäärä 7
Yllä oleva arvo on vähiäisvaatius rengasraudoitukselle. Noraalin käyttötilanteen vaakakuorat (tuulikuora, lisävaakavoia ja uut vaakakuorat) voivat vaatia eneän rengasraudoitusta, jos vaakakuorat ovat suuria tai jäykistävien rakenteiden väliatka on suuri. Rengasraudoitukseen voi sisältyä raudoitus, jota käytetään yös sisäpuolisen siteen osana. Sisänurkissa on oltava rengasraudoitus saalla tavalla kuin ulkonurkissa. Sisänurkkien siteet ankkuroidaan täydelle voialle. Rengasraudoitus voidaan sijoittaa yös kokonaan pintabetonin valuun. Tällöin pintabetonin paksuuden tulee olla riittävä sekä pintabetonin ja eleentin välisen sauan lujuus on riittävä. Jos raudoitus ei ole saassa tasossa, otetaan epäkeskisyyksistä aiheutuvat voiat huoioon. Rengasraudoitusta ei saa noraalisti jatkaa liijatkoksin eleenttien välisissä kapeissa sauoissa. Näissä tapauksissa käytetään ekaanista ankkurointia. Sisäiset siteet Jokaisessa välipohjan ja yläpohjan ontelolaattatasossa on oltava kahdessa likiain kohtisuorassa toisiaan vastaan kohtisuorassa suunnassa sisäisiä siteitä. Sisäiset siteet ovat jatkuvia ja ankkuroidaan rengasraudoitukseen kuassakin päässä elleivät ne jatku vaakasiteinä pilareihin tai seiniin. Ontelolaatan punokset toiivat laatan pituudella sisäisenä siteinä, jotka jatketaan laattojen välisiin sauoihin sijoitettavilla sauateräksillä viereiseen laattakenttään. Sisäpuoliset siteet voidaan jakaa tasaisesti laattohin tai ne voidaan ryhittää palkkien tai seinien kohdalle tai sisään. Seinissä olevat siteet enintään 0,5 :n etäisyydellä laatan ylä- tai alareunasta Sisäpuoliset siteet yhdistetään rengasraudoitukseen siten, että voiien siirtyinen tapahtuu luotettavasti. SFS-EN-1992-1-1: Laatan pituussuuntaiset sisäisten siteiden (laatan pituussuuntaisten sauojen sauaraudoituksen) tulee kestää laatan leveysetriä kohden voia Ftie,int = As, tie, int f yk 20 => 24 /saua Laatan poikkisuuntaisten sisäisten siteiden tulee kestää laatan pituusetriä kohden voia Ftie,int = As, tie, int f yk 20 Poikkisuuntaiset siteet keskitetään yleensä laattojen tuella oleviin päätysauoihin, jossa siteiden vähiäisvoia on L1 + L2 20 2 Ftie, int = As, tie, int fyk 70 150 issä L1 ja L2 ovat tuen olein puolin olevien laattakenttien jännevälit Laatan pituussuuntaisen sauaraudoituksen tulee kestää seuraausluokasta riippuen seuraavat voiat: Seuraausluokka 1, 2a, 2b: 20 s3 T3 = 70 150 Seuraausluokka 3a: (gk + Σψi qk ) z3 Ft s3 37,5 T3 = Ft s3 70 48 yli 15 ker roksissa rakennuksissa F issä t (16 + 2,1 ns) Kaavoissa on s3 on sauaraudoituksen väli, esi. l,2 z3 on suurepi perättäisistä kantavien pystyrakenteiden (pilareiden ja seinien) keskilinjojen etäisyyksistä siteen suunnassa g k on laataston pysyvän kuoran oinaisarvo q k on laataston uuttuvan kuoran oinaisarvo ψi on uuttuvan kuoran yhdistelykerroin onnetouusitoitustilanteessa? n s on kerrosten lukuäärä 8
Laataston poikkisuuntaiset siteet -- palkkien sidonta Seuraausluokka 1, 2a, 2b: Seuraausluokka 3a: k Vk k Vk L + 1 L2 L 20 1 + L2 (g k + Σψ1 q k ) ax(l4, L5) Ft T1 = 2 2 37,5 70 T1 = 150 L1 + L2 Ft 2 70 issä F t 48 yli 15 ker roksissa rakennuksissa (16 + 2,1 ns) Kaavoissa on V k on suurepi pilarin oleilla puolilla olevien palkkien tukireaktion oinaisarvosta k on liitospintojen kitkavoiien erotus kohdan 4.5 ukaan L1 ja L2 ovat palkkivälejä (välipohjalaattojen jännevälejä) palkin olein puolin L4 ja L5 ovat pilarivälejä palkin suunnassa poistettavaksi otaksutun pilarin linjalla L + L s = 1 2 1 2 1 = ax(l4, L5) on suurin pilariväli palkin suunnassa poistettavaksi otaksutun pilarin linjalla z gk on laataston pysyvän kuoran oinaisarvo qk on laataston uuttuvan kuoran oinaisarvo ψi on uuttuvan kuoran yhdistelykerroin onnettouusitoitustilanteessa? ns on kerrosten lukuäärä Kuva 18. Laataston sauateräksen virheellinen sijoitus /FIP1982, Engströ/ Pilareiden ja seinien vaakasiteet SFS-EN-992-1-1 Reunapilarit ja seinät sidotaan jokaiseen väli- ja yläpohjatasoon Nurkkapilarit sidotaan kahdessa suunnassa Rengasraudoituksena käytettävää terästä voidaan käyttää yös vaakasiteenä nurkkapilarin kohdalla Siteiden tulee kestää reunan pituusetriä kohden voia F tie,fac = 20 / Yksittäisen pilarin kohdalla vaakasiteen voian ei tarvitse olla suurepi kuin F tie,col = 150 9
Kantava- tai jäykistävä reunaseinäeleentti ja reunapilari kiinnitetään välipohjaan voialle Seuraausluokat 1 ja 2: F tie 20 s = 150 issä 48 yli 15 kerroksissa rakennuksissa F t (16 + 2,1 ns) Seuraausluokka 3a: h Ft s Ftie = 2,5 2 Ft s Pystysiteet Onnettouusitoitustilanteen seuraausluokan 2b ja 3a rakennuksissa kantava- tai jäykistävä seinäeleentti ja pilari kiinnitetään yläpuoliseen kantavaan rakenteeseen pystysuuntaiselle voialle, jonka suuruus on F = G + G + Q v s k k issä G s on seinäeleentin/pilarieleentin paino G k on seinäeleentille/pilarieleentille yhdeltä kerrokselta tulevan pysyvän kuoran oinaisarvo Q k on seinäeleentille/pilarieleentille yhdeltä kerrokselta tulevan uuttuvien kuorien oinaisarvo ns on kerrosten lukuäärä h on kerroskorkeus s on seinäeleentin pituus lisättynä ahdollisesti seinän oleilla puolilla olevilla vapaiden välien puolikkailla tai pilariväli reunan suunnassa Kantava- tai jäykistävä seinäeleentti kiinnitetään sekä ylä- että alareunastaan yös seinän tasoa vastaan kohtisuoralle vaakavoialle 20 Ls H = 150 issä L s on seinäeleentin pituus vaakasuunnassa Pilari-pilarijatkos - leikkauskestävyys vaakavoialle Betoninorikortti n:o 18 /EC 1.5.2012 Betoninorikortti on päivitetty yhteensopivaksi Eurokoodien kanssa: SFS-EN-1990 Suunnitteluperusteet SFS-EN-1991 Kuorat SFS-EN-1992-1 Betonirakenteiden suunnittelu SFS-EN-1168+A2 Betonivalisosat. Ontelolaatat SFS-7016 Esijännitetyiltä ontelolaatoilta eri käyttökohteissa vaadittavat oinaisuudet ja niille asetetut vaatiustasot Flexibl-ohjela on yös päivitetty yhteensopivaksi Eurokoodien ja Betoninorikortin viieisiän version kanssa Ohjelan viieisin versio Flexibl 8.35 23.11.2010 10
Muutokset ontelolaattojen leikkauskestävyyden laskennassa Leikkauskestävyydessä otetaan huoioon esijännityksestä aiheutuva halkaisujännitys laatan päässä SFS-EN 1168 ukaan Kriittinen leikkaus 45 o :een kulassa kulkevalla linjalla Puristuslaipan itoitusleveyden kertoiet k cd uuttuneet Materiaalien lujuusarvot Eurokoodien ukaisia Varuuskertoiet Eurokoodien ukaisia; Betonin vetolujuuden lisävaruuskerrointa ei ole Kuorat Eurokoodien ukaan Poistettu arkkinoilta poistuneet atalapalkkityypit Lisätty BM-palkki Ontelolaattojen suunnitteluparaetrit tarkistettu Eurokoodien ukaisiksi (jännevoian kehittyinen) Esierkki uutettu Ontelolaatastojen Eurokoodien suunnittelukurssi ukaiseksi 21.11.2012 B e t o n i n o r i k o r t i n n : o 1 8 s o v e l t a i s a l a a n k u u l u v a t r a k e n n e t y y p i t a b c d e f g h j Ontelolaataston tuenta palkin varaan Ontelolaataston yhteydessä on aina tarkistettava laataston kantokyky yhdessä atalan palkin kanssa, koska taipuisalla tuella olevan ontelolaatan leikkauskestävyys on pienepi verrattuna taipuattoaan tuentaan. Puristuslaipan itoitusleveyden kertoiet k cd Eurokoodiitoituksessa Puristuslaipan itoitusleveys yhdellä puolella palkkia: L 0 on palkin oentin nollakohtien väliatka Mitoitus tehdään betoninorikortin 18 ukaisesti. Leikkauskestävyyden pieneneiseen vaikuttaa palkin jäykkyys, liittovaikutusaste ja kuoritustapa. Erityisesti leikkauskestävyys on heikopi suurilla hyötykuoran arvoilla. 11
v Leikkausvuon itoitusarvo ( v 1 l1 V + β v 1 2 V ) lw = βb B,1,Ed t l Yksikköleikkausvuo B,2,Ed Vaakasuuntainen leikkausjännitys 3 vlw bhc τvl = βf 2 ( hhc hct ) Σbwi Pintabetoni 50 C25/30 verkko d6 # 150 S500 300 O27 C45/50 O32 C50/60 150 C50/60 150 600 L = 6700 L hc.r = 8500 150 265 320 100 Pintakerrosten halkeaien syntyisekanisi Halkeaat syntyvät yleisesti kantavan rakenteen taipuessa, joko palkin taipuessa tai laataston taipuessa ja kiertyessä Halkeaien leveyttä voidaan likiäärin arvioida seuraavasti: S=Θ(h D +h na ) issä : Θ=16d/5L d=rakenteen taipua L=rakenteen jänneitta Halkeaa palkin pään kiertyästä Matalapalkin itoitus Palkkia ei kannata itoittaa liian tiukalle ainakaan alustavassa itoituksessa eikä optioida ottaatta huoioon eri kuoritustilanteita ja laataston kantokykyä. Palkin alustavassa itoituksessa pyritään välttäään aksiipunostettuja laattoja. Halkeaa laatan pään kiertyästä 12
Vastaava rakennesuunnittelija Vastaa rakenteen kokonaistoiinnasta ja siitä, että eri osapuolten, kuten palkkisuunnittelijan ja laatttasuunnittelijan, laatiat rakennesuunnitelat uodostavat keskenään toiivan kokonaisuuden. Ontelolaatta-seinäliitos Betoninorikortti n:o 27 Uusittu Eurokoodien kanssa yhteensopivaksi Tulee huolehtia siitä, että palkin ja laatan yhteistoiinta on otettu asianukaisesti huoioon sekä palkin että ontelolaatan suunnitelissa. On huolehdittava siitä, että laattasuunnittelija saa tiedot palkin poikkileikkauksesta. Liitoksen kestävyys pystykuoralle Ontelolaatan leikkauskestävyys Vaihtoehto A: Vaihtoehto B: k=0,5 k=0,6 b j =in(b saua ; b seinä ) b j =b seinä γ c,liitos =1,8 f ck = in(f ck,saua ; f ck,seinä ) k =1,6 - d () ρ=a s /(b w d) ; A s on sauaterästen äärä yhtä laatan leveyttä kohden β = 0,9 A p on yhden laatan alapinnan punosten poikkileikkausala F bpd on alareunan punosten ankkurointivoia etäisyydellä x 1 laatan päästä F pd =A p f pd x 1 on laatan tukipituus (etäisyys laatan päästä seinän reuinaan- viiste) µ=0,8 on kitkakerroin l pt2 on jännevoian kehittyisatkan yläarvo Sauaraudoitus (sideraudoitus) Alapuolisen seinän yläosan halkaisuraudoitus Sijainti laatan korkeuden puolivälissä Maksiiäärä: b 0 = b saua vaihtoehto A b saua,eff vaihtoehto B σ cp on jännevoian aiheuttaa puristusjännitys kehiotyy,isatkan päässä 6 kk:n kuluttua laatan valistuksesta Seinän ylänurkan lohkeaisen estäiseksi seinän yläreunassa on oltava lenkki- tai hakaraudoitus, joka on itoitettu voialle σ cg on laatan oan painon aiheuttaa jännitys kohdassa x 1 Jos uusta syystä tarvitaan suurepi äärä sauaraudoitusta, sijoitetaan loppuosa sauan alaosaan. 13
Rakenteelliset ohjeet Seinän vähiäispaksuus 180 Sauan tehollinen leveys vähintään 50 Ontelolaatan tukipituus asennuksen jälkeen: vähintään 40 (laatan korkeus 370 ) 60 (laatan korkeus 400 500 ) Sauavalun pituus ontelossa vähintään 50 Laatan alapuolisen sauan korkeus vähintään 20 Yläpuolisen sauavalun paksuus vähintään 20 (vaihtoehto A) Ala- ja yläpuolisen seinän raudoitus Alapuolisen seinän yläreunassa nurkissa vaakasuuntainen harjateräs φ 16 (200 2 ) Nurkkaterästen ypäri kiertävät lenkit, äärä 250 2 / => harjateräs φ8 k 200 Yläpuolisen seinän alareunassa lohkeiluraudoitus Betonin lujuus seinät vähintään C30/37 sauavalu vähintään C25/30, kuitenkin vähintään 85 % alean seinän lujuudesta sauavalun ax. raekoko 8 Vaihtoehdossa B neopren-nauha 4 6, 60 shore Sauavalut: Vaihtoehdossa A valu painelaatikon avulla Vaihtoehdossa B valu kahdessa osassa: - ensiäinen valu laattojen asennuksen yhteydessä 50 vajaaksi - toinen valu yleän seinän asennuksen jälkeen. Vaihtoehdossa B 2φ 20 sähköputkea oleissa loveuksissa 14