Kompensaatiot vesiekosysteemeissä ravinnekompensaatioista kalataloudellisiin kunnostuksiin

Samankaltaiset tiedostot
VN TEAS 2018 Uusia välineitä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen valtavirtaistamiseksi

EKOLOGISEN KOMPENSAATION OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN. Leila Suvantola ympäristöoikeuden dosentti

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot. Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus Bank, Helsinki

Jukka Similä Ravinnekompensaatio

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Vesienhoidon TPO Teollisuus

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Toimenpiteiden suunnittelu

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Viherkatot pykälissä

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät Paviljonki, Jyväskylä

Vesienhoito ja maatalous

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Vesien tila ja vesiluvat

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Natura-arvioinnin menettelytavat ja Natura-ilmoitukset. Tapio Aalto

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

KHO Powerpoint-pohja

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Turvetuotannon sijoittaminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Transkriptio:

Kompensaatiot vesiekosysteemeissä ravinnekompensaatioista kalataloudellisiin kunnostuksiin VN TEAS 2018 Uusia välineitä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen valtavirtaistamiseksi 4.8.B. Kompensaatio kansallisessa ympäristön-, luonnonsuojelu- ja luonnonvarasääntelyssä ja ohjauskeinojen kehittämistarpeet Ohjauskeinomallit ekologisen kompensaation toteuttamiseen SYS ry:n vesioikeusseminaari 15.1.2019 Laura Leino

Hankkeen tietopohja Kirjallisuus Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, hallintokäytäntö Delfoi-tutkimus asiantuntijoille (suomalainen näkökulma, kaikki keskeiset toimijat: hallinto, intressitahot, toimialat) + työpaja Vertailu (Saksa / Hessen, Ruotsi, Australia / NSW sekä Englannin pilottihanke) 2

Esityksestä Yleistä kompensaatioista a) Ekologiset kompensaatiot ja nykytila Suomessa b) Nykymallit ja trendit maailmalla Kompensaatiot ja vesiympäristö a) Suojellut luontoarvot b) Kalataloudelliset kompensaatiot c) Ravinnekompensaatiot esitys hanke 3

Ekologiset kompensaatiot ja nykytila Suomessa

Paikan päällä (on-site) Toisaalla (off-site) Mitä ovat ekologiset kompensaatiot? Suunnitelmallisuus Mitigaatiohierarkia (välttää, lieventää, kompensoida) Kokonaisheikentymättömyyys, vastaavuus, ei korvattavat Suojellut arvot tai yleiset luontoarvot Suunnitelma hankkeesta, joka heikentää ympäristön tilaa Ennen haittojen aiheutumista Haittojen aiheutumisen aikana Haittojen välttäminen (vähemmän haitalliset toteutusvaihtoehdot) Haittojen lieventäminen Jäännöshaittojen kompensointi Haittojen aiheutumisen jälkeen Haittojen poistaminen ennallistamalla 5

Nykytila Suomessa suojellut luontoarvot 1. Lainsäädäntö mahdollistaa velvoittamisen LSL:n osalta VAIN Natura 2000 -alueiden suojelusta poikkeamisessa vapaaehtoisen korvaamisen voi(nee) sisällyttää lupaan Lieventämistoimiin voidaan velvoittaa myönnettäessä poikkeus suojelusta 2. Nykykäytännössä kompensaatioihin velvoitettu äärimmäisen poikkeuksellisesti (3(4) / 100 tapausta); jos johonkin velvoitettu, lieventämistoimiin, mutta toimenpiteiden luonnetta ei tunnisteta. 6

3. Kokemukset asiantuntijoilta: käytäntö epäyhtenäistä, ei toimivaa: tarve säännellä ja ohjeistaa Kompensointiin on laadittava sitova ohjeistus, joka varmistaa toiminnan yhtenäisyyden päätöksentekijästä ja hankkeen tai suunnitelman toteuttajasta riippumatta. Täysin samaa mieltä 20 69% Jokseenkin samaa mieltä 5 17% EOS 2 7% Jokseenkin eri mieltä 1 3% Täysin eri mieltä 1 3% Yht. 29 Kompensaatiota koskevan lainsäädännön tulisi. olla yksityiskohtainen. 3 13% olla yleispiirteinen. 15 65% jäädä säätämättä. 5 22% Yht. 23 Suositus: laadittava valtakunnalliset ohjeet ja lainsäädännöllinen tuki kompensaatioiden käyttöönottoon. 7

Nykymallit ja trendit maailmalla

Nykymallit ja trendit maailmalla OECD 2016: Ekologisen kompensaation lainsäädäntöön perustuvat järjestelmät jakautuvat kolmeen tyyppiin: 1. Hankekohtainen kompensaatio = hankkeen toteuttaja itse tai joku hänen puolestaan, usein vapaaehtoisjärjestö (NGO) toteuttaa kompensaatiotoimet 2. Kompensaatiotalletusjärjestelmä = luonnonarvopankit toimivat tuotetuilla kompensaatioilla (talletuksilla), joita hankkeen toteuttajat voivat ostaa hankkeen aiheuttamien haittojen hyvittämiseksi 3. Kompensaatiomaksujärjestelmä = julkishallinto (valtion viranomainen tai kunta) tai suojelujärjestö (NGO) kerää maksut haittoja aiheuttavien hankkeiden toteuttajilta ja käyttää ne sittemmin luonnonsuojelutoimintaan Myös vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä 9

4. Yksittäistapauksellinen kompensaatio todettu toimimattomaksi ja kompensaatiojärjestelmien kehityssuunta on velvoittava järjestelmä, johon sisältyy luonnonarvojen kauppamekanismi, heikentävän hankkeen toteuttaminen ja kompensaation tuottaminen ovat erillisiä*, selkeä mittaamisjärjestelmä, jolla arvioidaan sekä lähtötila, aiheutuvat haitat ja niitä korvaamaan tarvittava kompensaatio että tuotettavien luonnonarvojen tuottama hyöty, korvaava arvo voi olla osa suuremmasta tuotetusta kompensaatiotalletuksesta tai koostua useista talletuksista, kompensaation ollessa mahdoton määrätään kompensaatiomaksu ja osapuolten oikeudellisten vastuiden sääntely *) hankkeen toteuttaja voi tuottaa arvot itse yhtenä luonnonarvojen tuottajana standardoidussa järjestelmässä 10

Suositus: kansainväliset kokemukset hyödynnettävä kompensaatiojärjestelmän suunnittelussa. Hankekohtaisen korvaamisen sijasta aiheellista kehittää kokonaisvaltaisempia malleja kuten kompensaatiomaksu ja vaihdanta. 11

Vesiympäristö

Kompensaatiot vesiekosysteemissä Kytkeytyneisyys Dynaamisuus Vähemmän tutkittua tietoa Haasteet ekologisille kunnostuksille Mahdollisuudet ravinteiden huomioimiseen 13

Suojellut luontoarvot vesiympäristössä

Myönnetyt poikkeukset hallintokäytännössä Myönnetyt poikkeukset 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Luontotyyppi 2 1 1 1 5 Erityisesti suojeltava laji 1 1 LD IV a eläinlaji 3 1 3 3 2 4 6 7 12 12 11 14 3 81 LD IV b kasvilaji 1 1 1 1 2 6 Rauhoitettu kasvi 2 2 Rauhoitettu lintu 1 1 2 4 8 5 1 4 4 4 8 6 7 17 14 14 14 5 103 * Tiedot perustuvat ELY-keskusten toimittamiin päätöksiin heinäkuuhun 2018 asti, kolme ELY-keskusta ei vastannut tietopyyntöön. Luvussa vain myönnetyt, ei hylätyt. 15

Lajit ja poikkeuksen edellyttänyt hanketyyppi Suojeluperuste Laji (lkm) Poikkeusperuste (lkm) Erityisesti suojeltava laji Apilakirjokääriäinen energiahanke / voimalaitos LD IV a eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikka liito-orava (33) liikennehanke (17: pääosin tie, mutta myös rautatie ja raitiotie), asemakaavarakentaminen (11), kaivos (5), energiahanke (3: voimalaitos, voimalinja, sähkökeskus), lahopuiden poisto julkiselta alueelta lepakko (17) asuinrakennuksessa terveysperustein (16), asemakaavoituksen toteutus (1) vuollejokisimpukka (15) Liikenne(silta)hanke (5), kalataloushanke (3), tulvasuojeluhanke (2), energia / kaukolämpölinja, tehdasalueen rannan pengerrys, ruoppaus viitasammakko (10) liikennehanke (3), turvetuotantohanke (2), asemakaavarakentamishanke (2), vesistökunnostushanke (2), energiahanke / voimalaitos täplälampikorento lummelampikorento idänkirsikorento Liikennehanke Saimaannorppa Suojelutoiminta Rauhoitetut kasvit Vuorijalava Hoitotoimet Valkolehdokki kiviaineksen otto (sama vesistökunnostus kuin yhdessä viitasammakkoluvassa) (sama vesistökunnostus kuin yhdessä viitasammakkoluvassa) Soikkokaksikko Kaivoshanke LD IV b kasvilajit 5.11.2018 3 laaksoarhoa, 1 lapinleinikkiä, ja hajuheinä Alatunnisteteksti liikennehanke (3), kaivoshanke, energia / voimalaitos 16

Suojeltujen luonnonarvojen kompensaatio Suomessa 5. Asiantuntijoiden mukaan eri ekosysteemipalvelut jossain määrin soveltuvat ekologiseen kompensaatioon, mutta ensi vaiheessa ekologinen kompensaatio tulee ottaa käyttöön suojeltujen luontotyyppien ja lajien turvaamisessa. Suositus: ekologinen kompensaatio on kehitettävä ensin suojelluille luonnonarvoille, vähintään uhanalaisten lajien (VU, EN) ja samantasoisesti luokiteltujen luontotyyppien esiintymille. Korvattavuuden = heikentämisen sallimisen ulkopuolelle tulee rajata äärimmäisen uhanlaiset lajit (CR) ja luontotyypit. 17

Kalatalousvelvoite ja -maksu

Nykytila Suomessa kalatalousvelvoite ja -maksu Pitkä historia Kompensaatiotyyppinen Vrt. kompensaatiomaksut Kalastus ekosysteemipalveluna Laaja määritelmä: kalatalousvelvoite voi olla kalatie, kalataloudellinen kunnostustoimenpide, istutus tai muu kalataloudellinen hoitotoimenpide taikka näiden yhdistelmä. 19

Paikan päällä (on-site) Toisaalla (off-site) Miten vertautuu ekologisiin kompensaatioihin? Kalasto ja kalatalous keskiössä Vaikutusalueella Aiheutuvan haitan lieventäminen / korvaaminen Suunnitelma hankkeesta, joka heikentää ympäristön tilaa Ennen haittojen aiheutumista Haittojen aiheutumisen aikana Haittojen välttäminen (vähemmän haitalliset toteutusvaihtoehdot) Haittojen lieventäminen Jäännöshaittojen kompensointi Haittojen aiheutumisen jälkeen Haittojen poistaminen ennallistamalla 20

Nykytila ja ajatuksia kehittämisestä 6. Voimassaoleva sääntely kalastukselle aiheutuvien haittojen lieventämiseen painottuvaa. Mahdollistaa kuitenkin myös esimerkiksi elinympäristökunnostukset. Sidottu hankkeen vaikutusalueeseen, haitankärsijän asema ja toimien kustannustehokkuus huomioitava. Suositus: Kalatalousmaksu ja -velvoite muutetaan korvaavat toimenpiteet mahdollistavaksi laajentamalla spatiaalista soveltamisalaa siten, että kalatalousvelvoite voidaan toteuttaa myös toisessa vesimuodostumassa, mikäli se on tavoitellun kalataloudellisen lopputuloksen kannalta sekä vaikuttavampaa että kustannustehokkaampaa. 21

Vesienhoidon ympäristötavoitteet

Tiukentuvat ympäristötavoitteet kompensaation kannustimena Vesienhoidon ympäristötavoitteet - EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Vesienhoitolaki (1299/2004, VMJL) Tavoite: vesimuodostumien tilan heikentymisen estäminen ja niiden hyvän tilan tai hyvän ekologisen potentiaalin (voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vesimuodostumat) saavuttaminen (VMJL 21 ) Suomessa pintavesien hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia ei ole merkittävässä osassa vesimuodostumia saavutettu määräaikaan 2015 mennessä Weser-ratkaisu (C-461/13) Kompensaatiotoimenpiteet > vesimuodostuman tila ei huonone: ei vesienhoidon ympäristötavoitteista ei estettä vesitalousluvan / ympäristöluvan myöntämiselle 23

Paikan päällä (on-site) Toisaalla (off-site) Lieventämistä vai (ekologista) kompensaatiota? Vesiympäristön erityispiirteet Omat vs. muut päästöt Suunnitelma hankkeesta, joka heikentää ympäristön tilaa Ennen haittojen aiheutumista Haittojen aiheutumisen aikana Haittojen välttäminen (vähemmän haitalliset toteutusvaihtoehdot) Haittojen lieventäminen Jäännöshaittojen kompensointi Haittojen aiheutumisen jälkeen Haittojen poistaminen ennallistamalla 24

Reunaehtoja Vesimuodostumakohtaisuus = kompensaatiotoimenpiteiden vaikutusten tulee ilmetä samassa vesimuodostumassa, johon hanke vaikuttaa Ajallisen vaikuttavuus = hyötyjen vastattava haittoja vesienhoitokauden aikana Vastaavuus laatutekijä- ja luokittelumuuttujatasolla 25

Vesienhoidon työkalut Vesienhoitosuunnitelma: tiedot vesimuodostumien ominaispiirteistä, luokittelusta, ympäristötavoitteista sekä muista vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista, toteutetuista toimenpiteistä sekä arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta Toimenpideohjelma yhdelle / useammalle vesistöalueelle: toimenpiteet, jotka tarvitaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi huomioiden selvitykset vesien ominaispiirteistä ja ihmisen aiheuttamista vaikutuksista vesiin sekä vedenkäytön taloudelliset selvitykset = toimivat työkalut myös kompensaatioiden suunnitteluun? 26

Nykytila ja ajatuksia kehittämisestä 7. Lupaharkinnassa mahdollista ottaa huomioon lieventävät toimenpiteet hakijan esityksestä. Korvaavien toimenpiteiden osalta ei käytäntöä. Suositus: Vesilakiin säännös korvaavista toimenpiteistä, joilla estetään vesimuodostuman tilan huonontuminen. Fyysisiä muutoksia aiheuttavien hankkeiden osalta toimenpiteillä korvattaisiin fyysisiä muutoksia (kunnostamalla esim. elinympäristöjä hävinneiden tilalle) tai niiden aiheuttamia päästöjä (sitomalla esimerkiksi ruoppauksista aiheutuvia ravinteita toisaalla). Pilaavien vaikutusten osalta toimenpiteillä voitaisiin vähentää valumaalueen päästöjä esimerkiksi kosteikkojen luomisella tai särkikalojen kalastuksella. 27

Julkaisuja Ekologisen kompensaation ohjauskeinojen kehittäminen (Suvantola, Halonen, Leino, Miettinen ja Ahvensalmi). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja (14.12.2018). Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla (Kostamo ym. 2019). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2018. Leino, L. Belinskij, A.: Vesienhoidollinen kompensaatio hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2018. 28