Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Samankaltaiset tiedostot
VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18


Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Metsäohjelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Luonnonhoidon hankehaku


Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1)

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1)

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Puustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Toimenpiteet kuvioittain

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Kankaan liito-oravaselvitys

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Hakkuut kuvioittain vuosina

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsäohjelma

LIITO-ORAVAKARTOITUS PUNKAHARJUN TAAJAMASSA KEVÄÄLLÄ 2018

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Metsätyöohjelma 2015, LIITE 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

MIKKELIN VANHAN KASARMIALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 2012

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON

METSO KOHTEEN LIITTEET

Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Kuvion pohjoisosan puusto varjostaa tontteja. Puustoa harvennetaan voimakkaasti n. 30 m leveältä kaistaleelta. Säästetään komeimmat männyt.

Luontokohteiden tarkistus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Transkriptio:

HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta kevyen liikenteen väylältä Näsijärvelle. Puusto on vaihtelevaa ja pääosin tiheää nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää jossa on jonkin verran ylispuuna vanhempia mäntyjä sekä järeitä rauduskoivuja ja vaahteroita. Koska puusto on tiheää niin sitä harvennetaan koko alueelta jolloin puuston elinvoimaisuus ja ryhmittäisyys säilyy. Näkymiä avataan ensisijaisesti poistamalla yksittäisiä puita ja puuryhmiä sellaisista paikoista joissa on jo valmiiksi harva puuusto. Tällaiset pienet avaukset parantavat näkymiä enesisjaisesti jalankulkijoille joka liikkuvat kevyen liikenteen väylällä. Joissakin kohdissa avataan näkymää vähän enemmän jolloin järvinäkymä avautuu myös autoilijoille. Alueella olevat kuivat ja lahot puut kaadetaan turvallisuuden varmistamiseksi. Pispalan valtakadun reunalla on paljon nuorta lehtipuustoa joka leviää kevyen liikenteen väylälle. Niitä harvennetaan reilusti ja jäljelle jääviä voidaan karsia tarpeen mukaan. Estävät aika paljon järveä näkymästä. Kuvio 1 Maa on vanhaa tien pengertä ja kuvion halki kulkee pieni polku. Kuvion pohjoisreunassa on parkkipaikka. Maapohja lehtomaista kangasta-lehtoa. Kuvion itäosassa on Ratakadun ja Pispalan valtatien välissä kävelyportaat. Puuston nuorta kerroksellista sekametsää jossa vallitsevassa kerroksessa kasvaa järeitä 15-25 m rauduskoivuja, 15-20 m järeitä käkkäräisiä mäntyjä, vaahteroita ja haapoja sekä 10-15 m raitoja. Raidoista osa on ränsistyneitä. Lisäksi on yksi kuusi. Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. Alikasvoksena 1-10 m lehtipuustoa joka on pääosin vaahteraa ja pihlajaa. Lisäksi on joitakin kuusen taimia. Tavoite valoisa, turvallinen, elinvoimainen, kerroksellinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Harvennuksessa säästetään kaikki männyt. Muuten suositaan parhaita rauduskoivuja ja vaahteroita. Muista puulajeista säästetään elinvoimaisimmat. Puusto harvennetaan ryhmittäiseen asentoon ja ryhmät voivat olla osittain puulajikohtaisiakin. Kaikki huonokuntoiset poistetaan. Erityisesti Ratakadun ja parkkipaikan puolelle on kallistunut lehtipuustoa. Reuna-aluetta selvennetään ja huonokuntoiset poistetaan. Reuna voi olla polveileva. Kuvion itäosassa portaiden kohdalla voi poistaa nuorten mäntyjen ryhmän edestä esim 1-3 koivua jolloin näköala Näsijärvelle paranee ja nuoret männyt saavat kasvutilaa.

Kuva 1. Kuvion 1 halki kulkeva polku. Kuva 2. Kuvio 1 parkkipaikka

Kuva 3. Kuvio 1 Ratakatu länteen päin Kuvio 2 Jyrkkä penger Pispalan valtatien varressa. Maapohja lehtomaista kangasta. Puusto nuorta taimikkoa jossa suurella osalla kuviota nuoria 0-2 m männyn taimia. Taimet ovat osittain jääneet tiheän harmaaleppävesakon alle. Harmaaleppävesakko on tiheää lähes koko kuvion alueella. Sekapuuna on jonkin verran 1-5 m vaahteraa, rauduskoivua, raitaa ja terttuseljaa. Kuva 4. Kuvio 2 yläreuna Pispalan valtatieltä. Nuoria männyn taimia ja harmaaleppävesakkoa

Kuva 5. Kuvio 2 alareuna Ratakadun puolelta. Vanhoja mäntyjä ja harmaaleppävesakkoa Kuvion alareunassa Ratakadun varrella on n. 100 vuotiaita järeitä yli 15 m pitkiä mäntyjä. Tavoitteena avata näköala Pispalan valtatieltä Näsijärvelle. Raivataan pääosa harmaaleppävesakosta pois. Voidaan jättää joitakin ryhmiä sellaisiin paikkoihin joissa ei ole männyn taimia. Terttuseljat raivataan pois. Pelastetaan ensisijaisesti männyn taimet. Säästetään sekapuuksi joitakin vaahteroita, rauduskoivuja ja raitoja. Männyille tehdään kuitenkin riittävästi tilaa. Näin saadaan avattua niin pitkä näköala Näsijärvelle Pispalan valtatieltä että autoilijatkin ehtivät näkemään järven. Männyistä tulee myöhemmin hyviä ryhmiä kuviolle. Vanhat männyt säästetään ja niitä otetaan paremmin esiin. Työt tehdään ensisijaisesti männyn hyväksi. Kuvion itäosassa on pieni vanhemman puuston ryhmä lähellä naapuritontin taloa. Puuryhmässä kasvaa mäntyä, vaahteraa ja raitoja. Raidat ovat kallistuneet osittain kevyen liikenteen väylälle.

Kuva 6. Kuvion 2 itäosan puustoa Pispalan valtien varresta Kuva 7. Kuvion 2 itäosan puustoa Pispalan valtatieltä Näsijärvelle päin Kuvio 3 Maapohja tuoretta kangasta. Nuori 20 v rauduskoivu-mäntytiheikkö. Rauduskoivu on n 15 m pitkää ja mänty n 10 m pitkää. Rauduskoivu vallitsevana suurimmalla osalla kuviota. Keskellä on

mäntyvaltainen alue. Ylärinteessä Pispalan valtatien puolella joitakin raitoja. Puusto on pahasti riukuuntunutta. Ratakadun varressa kasvaa seljaa ja erilaisia pihasta karanneita pensaita. Kuvion eteläpäässä on Pispalan valtatien ja Ratakadun väliset kävelyportaat. Portaiden kohdalla kasvaa monihaarainen raita. Tavoite valoisa ja elinvoimainen rauduskoivu-mäntysekametsä. Harvennetaan rauduskoivua voimakkaasti ryhmiin koska ne ovat valtapuina hyvälatvuksisia. Jätetään rauduskoivu ja mänty omiin ryhmiinsä. Selvempi mäntyryhmä on ainakin kuvion keskellä. Sille tehdään tilaa reilusti ulkopuolelta mutta itse ryhmä harvennetaan varovasti koska männyt ovat pahasti riukuuntuneet. Voidaan sitten myöhemmin harventaa lisää. Pispalan valtakadun varrella olevaa puustoa poistetaan reippaasti jolloin järvinäkymä paranee. Kuva 8. Kuvion 3 puustoa Ratakadun puolelta katsottuna Kuvio 4 Kuvion kohdalla on läheisten talojen parkkipaikka. Maapohja lehtomaista kangasta. Puusto pääosin nuorta 10-15 m lehtisekametsää. Pääpuulajeina rauduskoivu, vaahtera, raita ja pihlaja sekä pari 1520 m haapaa. Kuviolla on myös 4 n 10 m mäntyä. Kuvion keskellä vanha 100 vuotias hieskoivu joka on jo laho. Puustoa on harvennettu joskus lähiaikoina ja se näyttää ratakadun puolelta katsottuna hyvältä. Toimenpiteenä vaoisi olla melko kevyt harvennus jossa jo olemassa olevia ryhmiä selvennetään. Poistetaan ensisijaisesti huonokuntoisimpia raitoja ja erityisesti Pispalan valtatien puolelta koska sieltä päin katsottuna puusto näyttää tiheältä ja myös estää järvinäkymän. Toisaalta lähellä olevat

talot tarvitsevat puuston suojaa joten puuston poistossa on käytettävä harkintaa. Vanha koivu poistetaan ja männyille tehdään tilaa. Kuvion itäpäässä talon vieressä oleva 10 m pihlaja otetaan paremmin esiin. Kuvio 5 Maapohja lehtomaista kangasta. Puusto nuorta lehtisekametsää jossa pääpuulajina on 15-20 m rauduskoivu. Muita puulajeja on 10-15 m vaahtera, raita ja 2 kpl mäntyjä. Harvennettu joskus lähiaikoina ja näyttää Ratakadun puolelta melko sopivalta joten voidaan tehdä vain kevyt harvennus. Poistetaan lähinnä huonokuntoisimpia raitoja jolloin järvinäkymä Pispalan valtatieltä paranee. Huomioidaan talojen läheisyys. Kuvio 6 Maapohja lehtomaista kangasta. Puustoltaan puoliavointa nuorta lehtipuustoa. Yksi n 20 m rauduskoivu joka kasvaa yhdessä nuoren raidan kanssa. Muutamia 10-15 m rauduskoivuja ja 10-15 m raitoja. Alemmassa kerroksessa kasvaa 1-2m vaahteroita ja 3-5 m raitoja. Kuvion kohdalla voisi tehdä näkymän avauksen Pispalan valtatieltä Näsijärvelle poistamalla valmiiksi harvalta alueelta muutamia puita. Kuvio 7 Maapohja lehtomaista kangasta. Vanhan talon pihapiiri joka on ollut hoitamattomana pitkään. Kuvio on puustoltaan puoliavointa. Vanhoja isoja puita on harvakseltaan vaihtelevasti eri puolilla kuviota. Talon itäpuolella 4 kpl vanhoja lakkapäisiä mäntyjä. Kuviolla on useita melko vanhoja ja monihaaraisia 15-20 m vaahteroita erityisesti kuvion länsipäässä. Kaksi 15-20 m rauduskoivua. Alemmassa kerroksessa on monilajista tiheydeltään vaihtelevaa 1-10 m lehtipuustoa. Puulajeina on vaahteraa, pihlajaa, raitaa, rauduskoivua. Lisäksi vanhojen mäntyjen lähellä on muutamia 1-8 m nuoria mäntyjä. Rakennuksen etelänurkalla on Suomenpihlaja 10 m ja sen ympärillä muutamia pienempiä 1-5 m. Talon länsipuolella on muutamia vanhoja omenapuita. Talon ja Pispalan valtatien välissä on yksi nuori poppeli, n 10 m. Talon ympärillä kasvaa monia pihapensaslajeja. Talon seinän vierustat ovat myös puskittuneet. Tavoite monimuotoinen, monilajinen ja kerroksellinen pihapuusto. Kuvion länsiosassa valtapuuna on vaahtera ja itäpuolella vanhat männyt. Vanhoista puista säästetään kaikki jotka ovat terveitä ja elinvoimaisia. Erityisesti vanhat männyt otetaan paremmin esille. Samalla näkymä Pispalan valtatieltä Näsijärvelle paranee. Alemmasta kerroksesta kehitetään ryhmittäinen, monilajinen puusto. Kaikkia puulajeja jätetään jos mahdollista. Erityisesti männyn taimet ja omenapuut säästetään. Talon seinänvierustat raivataan.

Kuva 9. Kuvio 7 Ratakadun puolelta itäänpäin katsottuna. Takana kuviolla oleva vanha talo Kuva 10. Kuvion 7 itäosan puustoa

Kuva 11. Kuvion 7 itäosan vanhoja mäntyjä Pispalan valtatien puolelta katsottuna. Alikasvos peittää järvinäkymän Kuvio 8 Kapea melko jyrkkä rinne Pispalan valtatien varrella. Puuston ylempänä kerroksena vanhoja 15-20 m mäntyjä harvakseltaan yksittäin ja ryhminä. Joikakin n. 20 m rauduskoivuja ja haapoja. Alemmassa kerroksessa vaihtelevaa ja paikoin tiheääkin 5-10 m lehtipuunvesakkoa. Puulajeina pääasiassa vaahteraa ja jonkin verran pihlajaa. Paikoin 1-5 m männyn taimia. Kuvion itäpäässä n 10 m rauduskoivuryhmiä ja 5-10 m raitoja ja harmaaleppiä. Toimenpiteenä alemman kerroksen lehtipuuston raivaus. Jätetään joitakin lehtipuita ensisijaisesti ryhmiin. Männyntaimille tehdään tilaa jotta ne pääsevät kehittymään vapaasti.

Kuva 12. Kuvion 8 vanhoja mäntyjä Pispalan valtatien varrella. Mäntyjen alla kasvaa nuorta lehtipuustoa Kuva 13. Nuoria mäntyjä Pispalan valtatien varrella kuvion 8 kaakkoispäässä.