YRITYS KRIISISSÄ, ONKO HALLITUS TEHTÄVIENSÄ TASALLA? MITEN HALLITUS TOIMII? DIF-TILAISUUS 7.9.2015 RAVINTOLA SAVOY, HELSINKI TAPANI JÄRVINEN 1
OMAA TAUSTAA OMA TAUSTANI: Tekn. Lis. Diplomi-insinööri (koneos.), josta erilaisten sattumien kautta tuli myös kaivosmies. 15 v. Kone Oyj, 25 v. Outokumpu Oyj/Outotec Oyj CEO yht. 40 v. Siitä 13 v. (1/3) ulkomailla, Mexico, Espanja, Chile. 63 v. Eläkkeelle + nyt 6. vuosi hallitushommia ja start-up sijoituksia. Mm. seuraavissa yrityksissä hallituskokemusta: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, Outotec Oyj, Konecranes Oyj, Okmetic Oyj, Normet Oy, Mustavaaran Kaivos Oy. 2
OMIA KOKEMUKSIA KRIISEISTÄ, MONET ASIAT VAIKUTTAVAT: Erilaiset yritykset ja toimialat: - pienyrittäjät. - kotimarkkinat/globaalit - perheyritykset. - kauppa/finanssi/pankki - pörssiyhtiöt. - perusteollisuus - valtionyhtiöt, enemm./vähemm. - tytäryhtiöt, jne. Hallituskokoonpano: - suomalainen 100% - suuri-diversiteettinen vs. homogeeninen, jäsenten lukumäärä - alueellinen/globaali, maantiet. etäisyydet, aikaerot, kulttuurierot Erilaiset kriisityypit: - onnettomuudet - taloudellinen kriisi - korruptio/väärinkäytökset/maineenmenetykset - omistajamuutokset/hostile take-overs/ spekulaatiot/ huhut - yksikin kriisi voi tietysti aiheuttaa vuorostaan monia muita ilmenemismuotoja => taloudellisia vaikeuksia, maineenmenetyksiä, jne. Seuraavassa muutama esimerkki omista kokemuksistani kriiseistä, alkaen helpoimmasta päästä (iän ja kokemuksen karttuessa caset vaikeutuvat?): 3
1.) CASE: OMISTAJA(T) HALUAA (HALUAVAT) YLLÄTTÄEN MYYDÄ MENESTYVÄN, JUURI ALOITTANEEN YRITYKSENSÄ - johdon/henkilöstön pettymys omistajiin, motivaation häviäminen, johdon/henkilöstön lamautuminen, turhautuminen, ammattiyhdistyksen voimakas reaktio, miten meille nyt käy? Parhaat resurssit lähtevät ensin, jne. - hallitus/johto avainasemassa, avoin kommunikointi ainoa ratkaisu, huhut eivät saa lamauttaa hyvin alkanutta toimintaa, avainhenkilöstön pysyminen yrityksessä ratkaisevaa, kriisiyhtiötä ei myydä hyvään hintaan, jne. - paras oivallus oli ymmärtää ja viestiä yrityksen oman toiminnan merkitys henkilöstölle ja edelleen jatkaa erinomaista suorittamista => paras takuu työpaikkojen säilymiselle 4
2.) CASE: TYTÄRYHTIÖN VAKAVA TALOUSKRIISI - varsinkin yritysotoissa kulttuurierojen (kieli) ymmärtäminen kaiken A ja O - kommunikointi avainasemassa tytär=> emoyhtiö=> henkilöstö=> paikalliset stakeholderit, velkojat, ammattiyhdistykset, ETA (baskien itsenäisyysjärjestö), valtio, pankit, jne. - yrityssaneeraus/(suspension de pagos) => aina erityis-case, maan lait, käytännöt - hallituksen/johdon pyrittävä säilyttämään yrityksen toimintakyky ja motivaatio, erityisesti avainhenkilöitten valinta ja pysyminen tiimissä mukana. Konkurssi aina huonoin vaihtoehto. - saneeraus onnistui loppujen lopuksi hyvin, koska suurimmat velkojat olivat samaa mieltä, ammattiyhdistys ja valtion edustus vahvasti mukana + paikallinen johto sitoutunut tekemään vaikeitakin ratkaisuja. Emoyhtiön rooli rahoittajana helpotti toiminnan jatkumista saneerauksenkin aikana lähes business as usual. 5
3.) CASE: (YMPÄRISTÖ-) ONNETTOMUUS Katastrofin määritelmä, tyypilliset piirteet: ihmishenkien menetykset, suuret vahingot ja vahingonkorvausvaatimukset, pitkäaikaiset, laajat vaikutukset, evakuoinnit => "Talvivaaran kipsisakkaonnettomuus ei täytä näitä ehtoja" (Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan kommentti) Tärkeitä asioita huomioida: - hallituksen oltava koko ajan tavoitettavissa ja kiinteässä yhteydessä johtoon * organisoituminen mahd. nopeasti (malli oltava valmiina), puhelin-, video-yhteydet, jne. * resurssien ( ihmiset, raha) käyttövaltuudet oltava selvät * ripeät ehkäisytoimenpiteet, lisävahinkojen syntymisen estäminen, jne. * suositeltavaa perustaa oma, riippumaton onnettomuuden tutkimustoimikunta => johdon kommenteilla varustettuna, mutta hallitusvetoinen raportti. - tiedottaminen * avoin, rehellinen, ripeä (Talvivaaran tiedottaja palkittiin hiljattain!) * ei spekulointia (vaikka media voi sitä harrastaa vapaasti) * median hallinta (erittäin kriittinen seurattava osa-alue, vaikka käytännössä lähes mahdoton tehtävä) * NGO: t, kansalaisjärjestöt, jne. * oman blogin käyttö osoittautunut tehokkaimmaksi kanavaksi viestiä faktoja 6
3.) CASE: (YMPÄRISTÖ-) ONNETTOMUUS (JATK.) - varautuminen, riskianalyysit, huomioitava esim. huomioonottaen * vaikeat, poikkeukselliset sääolosuhteet * uusi teknologia * kokematon henkilöstö - onnettomuustilanteen organisaation oltava suunniteltu etukäteen * jatkuva valvonta * työturvallisuuskoulutus, oma esimerkki * media- ja viranomaiskommunikointi ja - koordinointi * vastuukysymykset johto/hallitus * info paikallisväestölle organisoitava * info omistajille, poliittisille vaikuttajille, NGO:ille, jne. koordinoitava hyvin 7
4.) CASE: AKUUTTI, TALOUDELLINEN KRIISI, MAKSUVALMIUDEN MENETYSUHKA, KONKURSSIUHKA, JNE. - VARAUTUMINEN (mahdollisimman ajoissa), suunnitelmat, vaikka kaikkea ei koskaan voida ennustaa oikein, kuten esim. * markkinatilanteen merkittävät muutokset (esim. metallien maailmanmarkkinahintojen ja kysynnän nopeat muutokset) * yllättävien luonnonilmiöitten tai muitten vakavien toimintahäiriöitten merkittävät vaikutukset tuotantoon * uuden teknologian ylösajovaikeudet * erilaisen (pelastus/hätä-) rahoituksen saatavuus * eri vaihtoehtojen kartoitus best / worst cases - KOMMUNIKOINTI ja varsinkin hallituksen ja johdon välinen jatkuva avoin ja rehellinen kommunikointi on must - HALLITUKSEN SISÄISET TEHTÄVÄ- JA ROOLIJAOT ja niitten oikea painotus => Audit Com => SusCom, CEO => kokeneitten asiantuntijoitten käyttö 8
PÄÄTÖKSENTEKO HALLITUKSESSA KRIISITILANTEESSA - ORGANISOITUMINEN * tiheämpi kokousfrekvenssi, nopeakin päätöksen teko oltava mahdollista * agenda: päätökset/ info, dokumentointi, paper trail - periaate tärkeä * jäsenten tavoitettavuus erittäin tärkeä * kokeneitten ja osaavien asiantuntijoitten käyttö, juristit, rahoitus, jne. * pörssisäännösten, yhtiölakien noudattaminen * hallitusten jäsenten (ja johdon) vastuukysymykset selvitettävä tarkkaan vaikeissa ja ratkaisevissa kysymyksissä, esim. päätöksessä konkurssi vai saneeraus? - TILANTEET YLEENSÄ AINA UNIIKKEJA, HARVOILLA KOKEMUSTA ENTUUDESTAAN (saattaa olla myös juristeille, selvitysmiehellekin uusi case! Toimialan erityispiirteet, tapauksen mittakaavatekijät, jne.) KOMMUNIKOINTIA JA KOORDINOINTIA EI KOSKAAN OLE LIIKAA (joku on sanonut, että on kolme asiaa, jota on aina liian vähän: RAHAA, KOMMUNIKOINTIA, RAKKAUTTA) yrityksen ja eri toimijoitten kanssa avainasemassa (vielä koko ajan huomioiden governanssi- ja pörssisäännökset, kuten esim. osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu ja informointi) *oma henkilöstö * toimittajat * asiakkaat * omistajat * velkojat * pankit * media * selvitysmies (yritys- tai velkasaneeraustapauksessa) 9
LOPUKSI Vielä tiivistettynä muutama hyvin tärkeä asia yrityksen kriisissä kuin kriisissä hallituksen näkövinkkelistä: HENKILÖSTÖN/JOHDON MOTIVOINTI/ INFORMOINTI/ PANIKOINNIN VÄLTTÄMINEN * resurssien hallinta, avainhenkilöitten/osaamisen pitäminen yrityksessä ja hallituksessa * suunnitelmien laatiminen, prosessien kuvaaminen selkokielellä, varsinkin jos hallituksen jäsenillä on erilainen kulttuuritausta ja käytetty kieli ei ole äidinkieli, jne. * rahoituksen järjestäminen, kulukontrolli, kulutietoisuus * hallituksen valittava tarkoin käyttämänsä ulkopuoliset asiantuntijat ja niitten osaamisalueet * hallituksen ja johdon vastuukysymysten selvittäminen ja niitten tiedostaminen, vakuutukset, jne. Hallituksen ja sen jäsenten tärkein tehtävä on yrityksen, osakkeenomistajien (ja velkojien) eduista huolehtiminen! Konkurssi on yleensä aina huonoin vaihtoehto kaikille osapuolille. 10
KIITOS! Q & A 11