Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Samankaltaiset tiedostot
Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Mielenterveys Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti , verkkoesitys

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Miten lapset ja nuoret voivat?

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

KYLLÄ KRUUNU NUORISTAAN HUOLEN PITÄÄ. Ilmavoimien Esikunta Johtava sosiaalipäällikkö Kari Karjalainen

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

Mielenterveyden häiriöt

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Psykoositietoisuustapahtuma

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Kerronpa tuoreen esimerkin

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Suomen työeläkkeensaajat 2017

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Intistä ammattiin!

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

AJOTERVEYSOHJEET JA AJOKORTTI- TARKASTUKSET

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Sairaanhoitajana kutsunnoissa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

Hoitojaksot ja päiväkirurgia - Vårdperioder och dagkirurgi. Hoitojaksot Muutos-% Päivystyksen osuus % Vårdperioder Ändring % Jourens andel %

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Työssä vai työkyvyttömänä

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Psyykkinen toimintakyky

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Masennustalkoot II-tutkimus

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Transkriptio:

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Kai Vilkman Lääkintäkomentajakapteeni Psykiatrian ylilääkäri 0299576103 kai.vilkman@mil.fi

Semper paratus! -Psykiatrian erikoislääkäri, Last boyscout -KSS1 2001-2003 -Kosovo 2008, Afganistan 2010 -OTO krihaveteraanien psykiatrinen tuki -OTO 2LOGR lääkäri

Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1. Varusmiespalvelusta ei voi suorittaa ilman että joutuu tekemisiin -aseiden, räjähteiden, raskaiden ajoneuvojen ja avotulen kanssa 2. Varusmiespalvelua ei voi suorittaa ilman että kykenee toimimaan - paineen, univajeen,kiireen, stressin ja käskyjen kanssa 3. Varusmiespalveluksessa tulee kyetä toimimaan -Yhdessä ryhmän kanssa, ohjeita noudattaen

Varusmiespalveluksessa Sopeudutaan osittaiseen vapaudenriistoon ja joukkomajoituksessa asumiseen Sopeudutaan kotoa pois olemiseen Sopeudutaan joukossa olemiseen ja käsketyksi tulemiseen ja siihen ettei itse ei ole tärkein Sopeudutaan unirytmin muutoksiin ja valvomiseen Sopeudutaan sietämään jonkin verran pettymyksiä Sopeudutaan odottamaan Marssit, raskas taakka, pimeä metsä

Stressiä aiheuttavia tekijöitä varusmiespalveluksessa SIVIILIELÄMÄÄN LIITTYVIÄ ero normaalista sosiaalisesta ympäristöstä ero kumppanista ero vanhemmista taloudelliset ongelmat omien asioiden hoidon vaikeutuminen negatiiviset tapahtumat sosiaalisessa ympäristössä palvelusaikana F99.9 Jääkiekkoilija tai lumilautailija

Stressiä aiheuttavia tekijöitä varusmiespalveluksessa 2 PALVELUKSEN ALKAMISEEN LIITTYVIÄ ennakkoasenteet ja pelot (tietämättömyys, luulot) joukkomajoitus, yksityisyyden puute standardoitu elämäntilanne, vapaa-ajan rajoitukset muutos totutuissa toimintatavoissa, kiire, melu, yms. fyysisen rasituksen asteittainen lisääntyminen

Kutsuntapäätökset 2016 (2015) Palvelukseen määrättyjä 77 % (78 %) Poissa ilman laillista estettä 1,2 % (0,8%) Vapautetut Jako: E-lka: 7,0 % (7,0 %) C-lka: 9,1 % (9,1 %) Siviilipalvelus 1,1% (1.1%) Monikansalaiset 3,4 % (3,5 %) Jehovantodistajat 0,4 % (0,44 %) 7

Kutsunnat 2009-2016 Z-koodi noussut 10-kärkeen vapautuksen syissä (C+E luokissa 8.sija E-luokissa 4.sija) 8

Diagnoosijakauma heinäkuun 2015 saapumiserästä terveyssyin keskeyttäneistä alokkaista yhteensä 1347 kpl (11,1 % saapuneista). K E J S R H L Muut F 1. F = Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 45,4 % (N=611) 2. M = Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 17,2 % (N=232) 3. S = Vammat 11,1 % (N=149) 4. J = Hengityselinten sairaudet 7,3 % (N=98) 5. E = Umpieritys-.ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 3,3 % (N=45) 6. K = Ruoansulatuselinten sairaudet 2,6 % (N=35) 7. H = Silmän ja apuelinten sairaudet 1,9 % (N=26) 8. R= Muualla luokittamattomat oireet 1,8 % (N=24 ) 9. L = Ihon sairaudet 1,6 % (N=22) 10. MUUT = Muut sekalaiset diagnoosit 7,8 % (N=105) M F M S J E K H R L Muut Heinäkuun saapumiserän kokonaisvahvuus 12166 alokasta.

3. Varusmiespalveluksen keskeyttämisten määrän kehittyminen palveluksen aikana, esimerkkinä saapumiserä 1/17 - Koko varusmiespalveluksen aikaisesta poistumasta lähes 75 prosenttia tapahtuu peruskoulutuskauden (ensimmäiset 8 viikkoa) aikana - Peruskoulutuskauden poistumasta noin 50-60 % ja koko palvelusajan (165 pv) poistumasta noin 35-45 % tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana, jolloin on alokkaiden tulo- ja terveystarkastukset Peruskoulutuskausi Erikois- ja joukkokoulutuskausi 35-45% 70-75% 100% Naiset E -luokka C -luokka SIPA 10

H E J S K R 9. Diagnoosijakauma 1/19-saapumiserän peruskoulutuskaudella (0-56 vrk) palveluksen terveyssyin (C+E) keskeyttäneistä alokkaista Muut M F40-F42 F10-F19 Muut F F32-F33 F43 Syyt yleisyysjärjestyksessä: F40-F42 = Ahdistuneisuushäiriöt 16,6 % N=184 (2/18:15,5%/138, 1/18: 11,9%/118) F32-F33 = Masennus 11,9 % N=132 (2/18:10,7%/95, 1/18:10,1%/100) F43 = Sopeutumishäiriöt 7,7 % N=86 (2/18:11,0%/98, 1/18: 11,4%/113) F10-F19 = Huumeet, Alkoholi ja muut päihteet 6,7 % N=74 (2/18:8,8%/78, 1/18:10,1%/100) Muut F = Muut F-ryhmän diagnoosit 4,3 % N=48 (2/18:4,9%/44, 1/18:4,6%/45) M = Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 17,7 % N=197 (2/18:15,1%/134, 1/18:15,9%/157) S = Vammat 7,1 % N=79 (2/18:5,8%/52, 1/18: 8,6%/85) J = Hengityselinten sairaudet 6,3 % N=70 (2/18:6,1%/54, 1/18: 5,3%/52) E = Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 4,1 % N=46 (2/18:3,7%/33, 1/18: 4,8%/47) H = Silmän ja apuelinten sairaudet 4,0 % N=44 (2/18;4,0%/36, 1/18: 3,2%/32) R = Muualla luokittamattomat oireet 2,3 % N=25 (2/18: 2,1%/19, 1/18: 2,3%/23) K = Ruoansulatuselinten sairaudet 2,4 % N=27 (2/18:2,0%/18, 1/18: 1,9%/19) MUUT = Muut sekalaiset diagnoosit 8,8 % N=98 (2/18: 10,2%/91, 1/18: 9,9%/98) 1/19-saapumiserässä palveluksen aloitti 12272 alokasta (2/18: 12059, 1/18: 12037) 11

10. NELJÄ SUURINTA DIAGNOOSIRYHMÄÄ KAHDEN ENSIMMÄISEN VIIKON TERVEYDELLISISSÄ POISTUMISSA (1/19) Suluissa vertailu kahteen edelliseen saapumiserään (1/18;2/18) 1. Mielenterveyden häiriöt (F-ryhmä) 54,5 % (52,7 %; 55,2 %) 2. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 13,5 % (13,5 %;12,5 %) 3. Ylipaino ja muut saman ryhmän sairaudet 5,8 % (5,3 %; 4,0 %) 3. Vammat 5,3 % (7,5 %; 4,4 %) 12

Mistä löydän ohjeistusta? Puolustusvoimien nettisivuilta löytyy hyvä ohje psykiatristen sairauksien palveluskelpoisuusluokittelusta. Se on ensisijaisesti tarkoitettu ennakkoterveystarkastuksia tekeville siviilipuolen lääkäreille ja hoitajille, mutta se antaa myös varuskuntien terveysasemien henkilöstölle hyvät raamit (varusmies)mielenterveyspotilaiden palveluskelpoisuuden pohdintaan. http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2015558/psykiatristen+tervey stietojen+toimittaminen+puolustusvoimille+kutsuntaik%c3%a4isist%c3%a 4+asevelvollisista/92c7826d-2bb6-46f0-85ec-67bd2d45f5de 31.8.2016 13

Esitiedot (1) Aluetoimistot lähettävät psykiatrisille hoitotahoille vuosittain tiedot kutsuntaan määrätyistä Jos on Puolustusvoimien kannalta merkityksellisiä tietoja, tulee toimittaa lääkärinlausunto asiasta http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/ohje-laakarille.pdf STM:n ohje psykiatristen terveystietojen luovuttamisesta puolustusvoimille kutsuntaikäisistä asevelvollisista (perustuu asevelvollisuuslakiin): Kun asevelvollista hoitaneella terveydenhuollon toimintayksiköllä tai lääkärillä on puolustusvoimien kannalta merkityksellisiä tietoja asevelvollisesta, laatii lääkäri lyhyen lausunnon puolustusvoimien pyynnöstä. Lausunto sisältää tiedot asevelvollisen terveydentilasta, kuten todetun sairauden ja sen vaatiman hoidon. Lääkäri esittää lausunnossaan asevelvollisen palveluskelpoisuusluokkaa. Lausunnon laatimisesta on informoitava potilasta ja se pyritään laatimaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Esitiedot (2) Riittävän aikaisessa vaiheessa tehty oikea päätös palveluskelpoisuudesta on kaikkien parhaaksi Edistää palvelusturvallisuutta Vähentää turhaa työtä, palveluksen keskeytymisiä ja pettymyksiä Vähentää syrjäytymisriskiä

Haastatellessa Suora kysymys mielialasta Suora kysymys itsetuhoisuudesta Suora kysymys ahdistuksesta Kysymys nukkumisesta, keskittymisen vaikeudesta, toimintakyvyn laskusta

Palveluskelpoisuuden arvio (1) Erityishuomio ominaisuuksiin, jotka voivat vaarantaa henkilön itsensä, muiden henkilöiden tai ympäristön turvallisuutta Sairauksien ja häiriöiden kokonaisvaikutus yksittäiset vähäisetkin rajoitukset ja sairaudet voivat yhdessä muodostaa vakavan kokonaishaitan Myös palvelusmotivaatiolla (vain? ) merkitystä Huono motivaatio lisää todetun häiriön palveluskelpoisuutta alentavaa vaikutusta Oma halu suorittaa palvelus ei saa ratkaista, jos on todettavissa estävä häiriö! Yleisenä ratkaisuperusteena voidaan pitää yksilön ja toimintaympäristön kannalta turvallisinta vaihtoehtoa Luota omaan kokemukseen, ammattitaitoon ja intuitioon! Antaisinko tälle kaverille ladatun rynnäkkökiväärin ja lähtisin hänen kanssaan pimeään metsään keskellä yötä?

Palveluskelpoisuuden arvio (2) Yleisiä periaatteita Vakavat, pitkäaikaiset ja toistuvat häiriöt C-luokka Lyhytaikaiset, hyväennusteiset ja kertaluonteiset häiriöt E-luokka 1-2 v. Palvelukseen vain, jos täysin toipunut ja kestää hyvin stressiä A-luokka B-luokka ei ole oikea ratkaisu juuri koskaan mielenterveyden häiriöissä Varusmiespalvelukseen ei tulla kuntoutumaan Varusmiespalvelusta ei kannata lähteä kokeilemaan E-luokkaa ei pidä suositella kahta kertaa

Palveluskelpoisuuden arvio (3) Lääkityksen merkitys Lääkehoidon keskeytyminen ei saa johtaa palvelusturvallisuuden tai toimintakyvyn merkittävään heikkenemiseen seuraavien viikkojen aikana Lääkehoito EI saa vaikuttaa; Kognitioon, oppimiseen, muistiin, toiminnan ohjaukseen, vireystilaan yms. poikkeuksena Concerta Huomoi myös sivuvaikutukset, vieroitusoireet ja lopetusoireet. EI : bentsot, antipsykootit, unilääkkeet, tasaavat lääkkeet, antabus SSRI mahdollinen, jos ollaan toipumisvaiheessa

Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen Psykoosit Käytännössä aina C-luokka Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Aina C-luokka Jos diagnoosi epävarma, E-luokka jatkotutkimuksia varten Masennus Toistuvat/pitkäaikaiset vakavat ja kaikki psykoottiset masennukset: C- luokka Lievemmätkin, jos itsetuhoisuutta: C-luokka Diagnostisesti epäselvät: E-luokka 1-2 v. Vain täysin toivuttuaan palvelukseen

Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen(2) Päihteet Huumausaineet ja ongelmakäyttö ovat este palvelukselle Riippuvuusoireyhtymä (F10-19.2): aina C-luokka Haitallinen käyttö (F10-19.1): vähintään E-luokka 2v., jos toistuvat tai jos liittyy muita häiriöitä: C-luokka Palveleminen edellyttää riittävän pitkää DOKUMENTOITUA Käyttämättömyyttä Ahdistuneisuushäiriöt Alentunut toimintakyky arkipäiväisissä tilanteissa, mahd. monihäiriöisyys, palvelusturvallisuutta alentavia oireita: C-luokka Jos hoidolla odotettavissa tuloksia, voidaan käyttää E-luokkaa 1-2 v. lopullisen tilanteen arvioimiseksi Sopeutumishäiriön taustalla usein sosiaalinen fobia (Liebowitz SAS)

Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (3) Sopeutumishäiriöt Yleensä työdiagnooseja tai muuten lyhytaikaisia, E-luokka perusteltu jatkotutkimuksia varten PTSD ja muut pitkäaikaisesti toimintakykyä alentavat: C-luokka Unihäiriöt Lyhytaikainen hoitoa tai jatkoselvittelyjä varten: E-luokka Pitkäaikainen/hoitoresistentti tai jos liittyy monihäiriöisyyttä: C-luokka Persoonallisuushäiriöt Käytännössä aina C-luokka ADHD Jos vaikuttaa selkeästi toimintakykyyn: C-luokka Stimulanttihoito: jos toimintakyky on niiden varassa; C-luokka Jos selviää normaalisti koulussa/työelämässä, voi selvitä myös intissä

Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (4) Oppimishäiriöt, lukihäiriöt Jos selviää normaaleista kirjallisista kokeista ja ymmärtää suullisesti annetut ohjeet vaikeuksitta, voi palvelus onnistua Lievä älyllinen kehitysvammaisuus (F70) Käytännössä usein C-luokka (Huom! Koulussa selviäminen on hyvä mittari. Mukautettu opetus, erityisluokka, pienryhmäopetus heikentävät merkittävästi ennustetta selviytyä palveluksessa) TIC-oireet Useimmiten aiheuttavat huomattavia hankaluuksia Pitää pystyä olemaan liikkumatta paikallaan pakkoliikkeet voivat aiheuttaa vaaratilanteita

Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (6) Sukupuoli-identiteetin ja sukupuolisen suuntautumisen häiriöt Nuoren oma kanta ratkaisee paljon Riittää perusteluksi C-luokkaan Merkittävästi lisääntymässä??? Ei-elimellinen kastelu Palveluksessa usein vaikea/vaikeutuva häiriö Toistuva tai pitkäaikainen tai vaatii jatkuvaa lääkehoitoa -> C-luokka Änkytys ja muut puhehäiriöt Lieväoireiset, ei pahentavia tekijöitä -> A-luokka Lieviä liitännäisoireita tai muuten rajoittaa lievästi -> voidaan harkita B- luokkaa Tarvittaessa tutkimuksia tai hoitoa varten -> E-luokka Selkeä haitta arkielämässä, stressi ym. pahentaa oiretta -> C-luokka

Lopuksi Kaikilla asevelvollisilla on oikeus suorittaa palveluksensa turvallisesti "safety first" periaate, jos epävarma-> E/C Konsultoida kannattaa herkästi, joko alueellista erikoissairaanhoitoa tai PV:a 0299 576103 Vilkman kai.vilkman@mil.fi ai.vilkman@mil.fi KIITOS