Aalto-yliopiston ammattiosaston juhlapuhe 1.2.2019 Arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat, ammattiosaston jäsenet Minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry:n vuosijuhlaan. On kulunut runsaat kymmenen vuotta siitä, kun Teknillisen korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ammattiosastot päättivät yhdistää voimansa yhdentymiskokouksessa 20.11.2008. Voimien kokoamiseen päädyttiin, koska saman aikaisesti oli meneillään merkittäviä muutoksia yliopistomaailmassa, eli yliopistolain uudistaminen ja siihen liittyvä innovaatioyliopistohanke. Ne tarkoittivat käytännössä sitä, että kolme korkeakoulua, Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu yhdistyisivät. Valtioneuvosto päätti vuoden 2008 maaliskuussa, että valtiontalouden kehyksissä vuosille 2009-2012 varaudutaan kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen 500 milj. euroa. Samalla edellytettiin, että muut rahoitustahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksensa vähintään 200 milj. euron sijoituksesta. Kesän kynnyksellä valtioneuvosto hyväksyi Aalto-korkeakoulun säädekirjan ja säännöt. Syksyllä Aalto-korkeakoulun nimi tarkentui Aalto-yliopistoksi. Yliopistouudistukseen liittyen yliopistokiinteistöt yhtiöitettiin kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöyhtiöön. Vuoden 2008 aikana henkilöstöjärjestöt olivat aktiivisesti mukana vaikuttamassa, kun yliopistolakia uudistettiin ja uutta säätiötä perustettiin. Järjestöt antoivat lausuntoja ja kannanottoja sitä mukaa kuin työ hankkeessa eteni. Henkilöstölle säätiömuotoiseen yliopistoon siirtyminen merkitsi suurta muutosta, palvelussuhteet muuttuivat virkasuhteista työsopimussuhteiksi. Samalla kuitenkin saatiin säilytettyä henkilöstön aiemmin ansaittu eläketurva. Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain vuoden 2009 kesäkuussa. Sitä ennen, heti vuoden alussa yliopistosektorin palkansaajajärjestöt olivat aloittaneet työehtosopimusneuvottelut muuttuneessa työmarkkina tilanteessa. Neuvotteluosapuolena siihen asti ollut Opetusministeriö vetäytyi neuvotteluista, koska nähtävissä oli yliopistotyönantajan järjestäytyminen Elinkeinoelämän keskusliittoon. Näin tapahtuikin, tammikuussa yliopistotyönantajat päättivät perustaa työnantajayhdistyksen. Elokuussa Sivistystyönantajat ry liittyi jäseneksi Yksityisen Opetusalan Liittoon, joka on EK:n jäsenliitto. Palkansaajajärjestöt käynnistivät TES-neuvottelut uuden työnantajaosapuolen kanssa. Työehtosopimusta ei syntynyt vuodenvaihteeseen mennessä, joten edessä oli sopimukseton tila. Loppuvuodesta työntekijöille annettiin allekirjoitettaviksi uudet työsopimukset. Laboratoriohenkilökunta jätti allekirjoittamatta työsopimukset koska työnantajalla oli tarkoitus pidentää tämän henkilöstöryhmän työaikaa. Neuvottelut työnantajan kanssa päätyivät erimielisyyteen ja asia siirrettiin työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi. 1
Syyskuussa Teknillinen korkeakoulun, Taideteollinen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun työnantajat irtisanoivat työsuojelu-, luottamusmies- ja yhteistoimintasopimukset päättymään joulukuun lopussa. Arvoisa juhlayleisö Yliopistorakenteen syntysanat lausuttiin jo vuonna 2005. Monivuotinen valmisteluprosessi saavutti päämääränsä, kun Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010. Sen vuoden syksyllä säätiön hallitus teki periaatepäätöksen arkkitehtuurilaitoksen ja taideteollisen korkeakoulun yhdistämisestä. Samana vuonna perustettiin Unisport-liikuntalaitos. Sen tarkoituksena on tuottaa liikuntapalveluja Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Kuten edellä kerroin, työehtosopimusneuvottelut eivät tuoneet yliopistolle uutta työehtosopimusta vuoden 2009 loppuun mennessä. Neuvottelut junnasivat paikoillaan vielä helmikuussa 2010. Kunnes uusi työehtosopimus solmittiin vihdoin kolmas päivä maaliskuuta. Sen mukaisesti saatiin sovittua työajaksi muulle henkilöstölle 7 tuntia 15 minuuttia päivässä. Joidenkin henkilöstöryhmien kohdalla se merkitsi viikkotyöajan lyhentymistä kahdella tunnilla. Myös laboratoriohenkilökunta allekirjoitti uudet työsopimukset tämän ratkaisun jälkeen. Työehtosopimusneuvottelujen jälkeen saatiin paikallisesti neuvoteltua kesäkuun alussa sopimukset luottamusmiestoiminnasta, työsuojelun yhteistoiminnasta ja yhteistoimintaelimenä toimivan neuvottelukunnan toiminnasta Aalto-yliopistossa. Vuonna 2011 käytiin jälleen yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja, ne kestivät melkein koko syksyn. Yleisen raamisopimuksen syntymisen myötä saatiin neuvottelutulos marraskuun lopulla. Uusi kahdenvuoden mittainen sopimuskausi alkoi maaliskuussa 2012. Sen aikana oli tavoitteena toteuttaa henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkanosan uudistaminen. Neuvottelutulokseen sisältyi myös merkittäviä tekstimuutoksia, mm. työkykyä ylläpitävä kuntoutus palaisi palkallisuuden piiriin ja lääkärissä käyntejä työajalla selkeytettiin. Aalto-yliopisto ja työterveyspalvelut toteuttivat yhteistyössä ensimmäisen yhteisen työterveyden toimintasuunnitelman. Loppuvuodesta 2011 Aalto-yliopistolle perustettiin sisäilmaryhmä, joka koordinoi koko yliopiston sisäilmaan liittyviä asioita. Sisäilmatarkastuksia tehtiin eri kampuksilla 12 kohteessa. Arabian kampuksella suoritettiin koko yhteisölle suunnattu sisäilmakysely. Työsuojelutoimikunta totesi joulukuun kokouksessaan, että työsuojelun yhteistoimintasopimus tullaan irtisanomaan sopijaosapuolten yhteisen tahdon mukaisesti. Yliopistossa tapahtuneiden muutosten johdosta sopimuksen uudistaminen oli tarpeen. Useiden yksiköiden ja laitoksien yhdistämisiä ja uudelleen järjestelyjä jatkettiin. Mainittakoon mm. Taideteollisen korkeakoulun taiteen laitoksen ja Porin taiteen ja median laitoksen yhdistäminen, Ytk:n ja M-laitoksen yhdistäminen, Lahden keskuksen järjestelyt sekä osan laitoskirjastoista yhdistäminen Aalto-kirjastoon. 2
Kevään 2011 aikana käytiin laaja arviointi- ja kehityskeskustelukierros. Toukokuussa toteutettiin ensimmäinen koko Aallon yhteinen henkilöstökysely, tavoitteena myös jatkossa uudistaa kysely määräajoin. Aalto-yliopiston hallitus päätti kesäkuussa, että yliopiston pääkampus sijoitetaan Otaniemeen. Hallituksen päätöksellä Taideteollisesta korkeakoulusta ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksesta muodostettiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ARTS, jonka toiminta alkaisi vuoden 2012 alusta. Aalto-yliopistoon perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä, joka laati yliopistolle ensimmäisen yhteisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman. Arvoisa juhlayleisö Vuoden 2012 aikana Aalto-yliopiston palvelurakenteen kehittäminen ja uudistaminen jatkuivat edelleen. Kirjastot ja IT-palvelut siirtyivät Aalto-tason yksiköiksi. Rehtori nimesi aalto-yliopistoon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan. Lokakuussa Aalto-yliopisto käynnisti Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvalla sovelletun mekaniikan laitoksella uudelleenjärjestelyjä ja niistä mahdollisesti aiheutuvia henkilöstövaikutuksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yt-neuvottelujen piirissä oli sovelletun mekaniikan laitoksen henkilökunta. Alustavan arvion mukaan mahdollinen henkilöstön vähentämistarve koski noin 25 työntekijää. Neuvottelut jatkuivat yli vuoden vaihteen. Tukipalveluhenkilöstön palvelu-urajärjestelmien ja nimikkeistön yhdenmukaistamista valmisteltiin. Vuoden 2011 työehtosopimusratkaisuun sisältynyt palkkausjärjestelmän vaativuuslisä tuli voimaan. Sisäilmatarkastuksia tehtiin useissa kohteissa Otaniemen, Arabian ja Töölön kampuksilla. Aalto-yliopiston häirinnän estämiseen koskevia toimintaohjeita tarkistettiin. Vuosi 2013 oli Aalto-yliopistossa kehittämisprojektien ja niihin liittyen myös yt-neuvottelujen aikaa. Toukokuussa Aalto-yliopiston operatiivinen johtoryhmä käynnisti ohjelman palveluiden kehittämiseksi vuosille 2013 2015. Ohjelman piirissä olivat kaikki Aalto-yliopistossa tällä hetkellä tuotetut palvelut. Yliopiston hallitus oli asettanut tavoitteen palveluorganisaation kustannusten palauttamisesta vuoden 2009 tasolle vuoteen 2015 mennessä. Yhtenä toimenpiteenä oli käytössä rekrytointikielto. Aalto-yliopiston Otaniemen ydinkampuksen kehittäminen käynnistyi avoimella kansainvälisellä suunnittelukilpailulla. Kilpailun voittajaksi palkintolautakunta valitsi ehdotuksen nimimerkillä Väre. Vuoden 2012 puolella käynnistyneet yhteistoimintaneuvottelut Insinööritieteiden sovelletun mekaniikan laitoksella päättyivät toimintavuoden alussa. Neuvottelujen kuluessa useille henkilöille varmistui joko jatkaminen entisissä tai sijoittuminen uusiin tehtäviin Aalto-yliopiston palveluksessa. 3
Keväällä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut Sähkötekniikan korkeakoulun sähkötekniikan, elektroniikan sekä automaatio- ja systeemitekniikan laitosten yhdistämisestä. Neuvottelujen tuloksena vähennystarve oli 10 henkilöä, joka kohdistui akateemiseen henkilöstöön. Loppuvuodesta käynnistyi liiketoimintamuotoisen täydennyskoulutuksen yksiköiden liikkeenluovutusmenettely Aalto-yliopiston omistamaan osakeyhtiöön. Sisäilmatarkastuksia tehtiin edelleen useissa kohteissa Arabian, Otaniemen ja Töölön kampuksilla. Arabian kampuksella tehtiin yliopiston kutsumana Aluehallintoviraston tarkastus elokuussa. Sisäilmaongelmien takia on tehty korjauksia useissa kohteissa. Tilojen perusparannus- ja muutostyöt ovat aiheuttaneet paljon muuttoja väistötiloihin. Myös tila tehokkuuden lisäämisen vuoksi erikokoiset muutot olivat käynnissä jatkuvasti kaikilla kampuksilla. ARTS:n medialaboratorioyksikkö siirtyi Otaniemeen Arabian kampuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Marraskuussa vietettiin Voi hyvin Aallossa - hyvinvointiviikkoa. SAK ja muut työmarkkinajärjestöt pääsivät elokuussa neuvottelutulokseen keskitetystä työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uudistamisesta syntyi sopimus lokakuussa. Sopimus oli kaksi vuotinen. Uudistettu vuosilomalaki tuli voimaan toukokuun alussa. Muutokset koskivat vuosiloman aikaista työkyvyttömyyttä sekä palkanlaskentaa. Vuoden 2014 alussa Aalto-yliopiston liiketoimintamuotoinen täydennyskoulutuksen yhtiöittämishanke eteni ja Aalto PRO ja PYK liitettiin Aalto EE osakeyhtiöön. Henkilöstö siirtyi liikkeenluovutusmenettelyllä vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palveluksen. Loppuvuodesta yhtiön taloudellisesta tilanteesta johtuen alkoi tuotannollinen ja taloudellinen yt-menettely, joiden tuloksen henkilöstöä lomautettiin. Valtion rahoituksen ja Aallon lisärahoituksen väheneminen alkoi näkyä yliopiston taloudessa. Myös teollisuusrahoituksessa tapahtui laskua. Kasvua oli tapahtunut ainoastaan Suomen Akatemian ja EU- rahoituksessa. Rahoitustilanteen heikkeneminen tapahtui samanaikaisesti, kun meneillään oli yliopiston operatiivisen johdon käynnistämä ohjelma palveluiden kehittämiseksi. Se tarkoitti käytännössä palveluorganisaation kustannusten palauttamista vuoden 2009 tasolle vuoteen 2015 mennessä. Niinpä työnantaja ilmoitti henkilöstölle huhtikuun puolivälissä käynnistävänsä palveluhenkilöstöä koskevat YT-neuvottelut. Niiden piiri rajattiin tukipalveluiden 1600 henkilöön. Neuvottelut alkoivat huhtikuun loppupuolella ja päättyivät kesäkuun puolivälissä. Niiden henkilöstövaikutukset koskivat 118 työntekijää. Ei-korvattavia eläköitymisiä oli 28, päättyviä määräaikaisia työsuhteita ja muita muutoksia 49 ja irtisanottuja 41. 4
Henkilöstöjärjestöt jättivät eriävän kannanoton neuvottelutuloksesta. Perusteluna oli, ettei työnantaja pystynyt YT-neuvottelujen aikana osoittamaan työn vähenemistä kaikkien irtisanomiskohteena olevien henkilöiden kohdalla. Loppuvuodesta tuli esille, että Senaattikiinteistön ja Aalto-yliopiston omistama kiinteistöyhtiö purettaisiin ja kiinteistövarallisuus siirtyisi kokonaan yliopiston omistukseen. Vuonna 2015 maata johtava hallitus esitti, että palkansaajien työehtoja heikennettäisiin ja työmarkkinajärjestöjen vapaata oikeutta sopia työ-ja virkaehtosopimuksista rajattaisiin. Se sai aikaan palkansaajien kovan vastustuksen. SAK:n, Akavan ja STTK:n liittojen jäsenet osoittivat mieltä Helsingin Rautatientorilla syyskuun puolivälissä yli 30 000 jäsenen voimin. JHL:n ammattiosaston jäsenet osallistuivat mielenilmaukseen vapaa-ajalla. Hallitusohjelman mukaiset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja Tekesin rahoituksen leikkaukset saivat aikaan yliopistolaitoksen rahoituskriisin. Kaikkiaan yliopistoilta ja tutkimukselta aiotaan hallituskauden aikana viedä 500 miljoonaa euroa. Useissa yliopistoissa käytiin vuoden aikana tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvia YT-neuvotteluja. Myös Aalto-yliopistossa työnantaja ilmoitti marraskuun alussa pääluottamusmiehille käynnistyvistä YT-neuvotteluista. Suomen hallitusohjelman yliopistosektorille kohdistamat rahoitusleikkaukset vähensivät Aallon rahoitusta arviolta 66 miljoonaa euroa vuoteen 2018 loppuun mennessä. Henkilöstökuluihin kohdistui noin 17 miljoonan euron säästötarve. Neuvottelujen piirissä oli 4100 henkilöä professoreja lukuun ottamatta. Alustavien arvioiden mukaan vähennys tarve oli enintään 350 henkilöä. Yliopistojen palkkaneuvotteluissa saatiin neuvottelutulos lokakuun lopussa. Neuvottelutulos oli kesäkuisen työllisyys ja kasvusopimuksen toiselle jaksolle sovitun mukainen. Tultaessa vuoteen 2016 saatiin päätökseen heti tammikuun 7. päivänä Aalto-yliopiston yt-neuvottelut. Sen mukaisesti henkilöstövähennystä tulisi 316 henkilöä, joista irtisanottavia opetus- ja tutkimushenkilöä 109 ja palveluhenkilöstöä 77. Vuoden loppuun mennessä henkilöstön määrä vähenisi vielä 130 henkilöä eläköitymien, määräaikaisten työsuhteiden päättymisen ja muiden muutosten kautta. Aulapalveluhenkilöstö siirtyi liukuvan työajan piiristä keskimääräisen työajan käyttöön paikallisella sopimuksella. Kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos saavutettiin kesäkuun alussa. Sopimus oli yksivuotinen. Vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ja se toteutettiin pidentämällä päivittäistä työaikaa kuudella minuutilla. Vuoden 2017 aikana jatkettiin edellisenä vuonna tapahtuneiden tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten toteutuman seurantaa. 5
Loppuvuodesta päättyivät Opintotuen ja Oppimiskeskuksen uudelleen järjestelyitä koskevat YT-neuvottelut. Näihin ei liittynyt henkilöstön vähentämistarvetta. Vuonna 2017 tuli voimaan useita työlainsäädännön muutoksia, jotka perustuvat hallitusohjelman toteuttamiseen ja osin myös kilpailukykysopimukseen mm. koeaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Syksyllä käynnistyivät myös yliopistosektorilla liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Neuvottelut eivät edenneet vuoden loppuun mennessä. Sopimuskauden takaraja tammikuun loppu alkoi lähestyä. JHL:n ohjeiden mukaisesti aloimme valmistautua mahdollisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin. Vuoden 2018 tammikuussa TES-neuvottelut junnasivat paikoillaan. Ammattiosasto perusti lakkotoimikunnan ja teimme yhteistyötä myös muiden henkilöstöjärjestöjen lakkotoimikuntien kanssa. Neuvottelut ajautuivat sopimuksettomaan tilaan. JHL ja muut ammattiliitot yliopistosektorilla jättivät lakkovaroituksen helmikuun puolivälissä. Tilanne johtikin Helsingin yliopiston yhden päivän lakkoon helmikuun loppupuolella. Seuraavassa aallossa olisi myös Aalto-yliopiston koko henkilöstö mennyt lakkoon. Voidaan sanoa, että tilanne ratkesi palkansaajajärjestöjen hyvällä yhteistyöllä ja jäsenten valmiudesta järjestöllisiin toimenpiteisiin sekä erityisesti JHL:n raideammattilaisten tukitoimien johdosta. Neuvottelutulos saavutettiin valtakunnan sovittelijan myötävaikutuksella maaliskuun alussa ja oli kaksi vuotinen. Neuvoteltavaksi jäi kuitenkin vielä palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät muutokset syyskuun loppuun mennessä. Neuvottelutulos palkkausjärjestelmän uudistamisesta saavutettiinkin määräaikaan mennessä. Kesäkuussa alkoi Arabian Kampuksen henkilöstön muutto Otaniemeen Väre taloon ja vuoden 2019 alussa muutto tapahtuu myös Töölöön Kampuksen henkilöstön osalta Otaniemeen. Arvoisa juhlayleisö Tässä kymmenvuotisessa historia katsauksessa raapaisin monien tapahtumien osalta vain pintaa ja moni muu asia jäi sanomatta. Olemme eläneet Aallossa merkittävien muutosten aikaa. Muutokset eivät kaikilta osin ole olleet mieluisia. Monet tuotannolliset ja taloudelliset toimenpiteet, jotka ovat kohdistuneet henkilöstöön ovat vaikuttaneet työilmapiiriin. Toivon että jatkossa löydämme myös palkitsevia elementtejä henkilöstön työhyvinvoinnin ja motivaation edistämiseen. Näillä sanoilla toivotan vielä kerran teidät kaikki tervetulleeksi tähän juhlatilaisuuteen 6