Turvallisuusasenteet ja riskinotto Professori Jorma Saari Työterveyslaitos
Tapaturmat johtuvat Varomattomuus Sattuma Naiset Miehet 0 20 40 60 80 100 % Lähde: STM 2000:6
Nolla tapaturmaa Idealismia? Realismia? Jorma Saari Työterveyslaitos
Innovaattori Ritari Lähetyssaarnaaja Motivoija Huolen pitäjä Kauppias Poliisi i Palon sammuttaja Mitä et näe sitä ei ole
Turvallisuuskulttuurin kerrokset Perusarvot Julkistetut t t politiikat puheet Näkyvät toiminnat: Suojavälineet Kokoukset Tapaturmien tutkinta Turvallisuuskulttuuri on kuin sää. Kaikki siitä puhuvat mutta eivät voi sille mitään.
Hallinta ja johtaminen kirjallisia ohjeita ei ole tai niitä ei noudateta sovittuja menettelytapoja ei valvota turvallisuussuunnittelu ei sisälly työprosessien suunnitteluun Suojaimet ei käytetä tai käytetään väärin varastoidaan väärin Työtilat hätäpoistumistiet merkitsemättä tai tukossa turhaa tavaraa tiloissa liukastuminen/kompastuminen mahdollista Paloturvallisuus lavojen säilytys palavien aineiden säilytys
Kaksi tapaa hallita riskejä Varmuuden maksimointi Monimutkainen keskitetty päätöksenteko Toimintavapauksien supistaminen työ ja toimintaohjein sekä automaatiolla Häiriöt ovat oireita epätäydellisestä suunnittelusta janegatiivisia Riskien tunnistaminen ennalta Epävarmuuden hallinta Itsenäinen suunnittelu ja harkintavara resurssina Toimintavapaus laajojen tehtävien ja yhteistyön avulla Häiriöt iö ovat oppimismahdollisuuksia Yllätysten tarkkailu Hyvä motivaatio ja valppaus
Resilienssi (kimmoisuus/joustavuus) Muutokset ovat jatkuvia ja ennakoimattomia Oppiminen jasopeutuminen Miten ihmiset sopeutuvat ja hallitsevat muutoksia, vaihtoehtoja, keskeytyksiä ja yllätyksiä
Teknistä turvatointa ei pidä kehua turvallisuudesta autojen turvalasit lisäävät turvallisuutta, koska niiden turvallisuutta ei mainosteta nastarenkaiden hyöty yleikkaantuu nopeuteen kuljettajan herätin osoittautui vaaralliseksi, koska kuljettajat j tluottivat tsiihen liikaa auton tutkatoiminen hätäjarru oli vaarallinen
Riskejä ei voi totaalisesti eliminoida mutta ne voi hallita Turvallisuustietoisuuden vahvistaminen systemaattisesti päiväkodista alkaen, kouluissa, työpaikoilla, vapaa aikana Häiriöiden sietäminen vikasietoisuus Yllätysten t hallittavuus Häriöistä oppiminen Turvallisuusvastuu jokaiselle itselleen
Turvallisuuskulttuurin kehittämisen keinot johdon näkökulmasta
Tehokas käyttökokemusten hyväksikäyttö
syyllisten etsintä tai syiden painottaminen toimenpiteiden sijasta suosituksia joiden toteutumista ei seurata keskittyminen tapaturmahetkeen taustalla vaikuttavia asioita jää huomaamatta päättäjien tai vaikuttajien puutteellinen tietämys systeemien monimutkaisuus normaali käyttäytyminen omat edut sormella osoittaminen puolustautuminen muutosvastarinta
Työnteko ja toiminta Johtaminen Työympäristön tila
16 Työturvallisuuden khi kehittäminen i tapahtuu hyvien esimerkkien ja positiivisuuden kautta Rangaistukset ovat kuitenkin selkeä signaali siitä miten tärkeänä yhteisö pitää asiaa Rangaistusasteikoissa ja käytännöissä Suomi esittäytyy maana, jossa työturvallisuuslain rikkomisesta seuraamukset ovat vähäisiä