KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä ja biomassa... 5 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila... 7 5. JOHTOPÄÄTÖKSET...10 VIITTEET LIITTEET
Kalaosasto/JIT Kirjenumero 240/18 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut Askonkatu 2 15100 ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2017 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella 2007 2008 Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014 & Valkama 2015). Edellinen raportti käsitteli vuoden 2016 näytteenottoa (Iso-Tuisku 2017). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna 2017. Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien 2009 2016 tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa 10 20 mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivajetta. Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema jätettiin seurannasta pois vuonna 2016. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) 2461 111 PL 265, 101 Tampere
2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat vuonna 2017, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2017 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari 676088 425485 1,0-14,4 2. Vasikkasaari, välisyvyys 6764259 424627 11,8-1,. Vasikkasaari, syvänne 6764510 424519 21,0-22,5 4. Lankisaari, välisyvyys 6765516 424669 14,-16,8 5. Lankisaari, syvänne 6765612 424425 28,1-0,6 6. Enonselkä, välisyvyys 6766261 42622 1,1-1,8 7. Enonselkä, syvänne 6766675 42694 27,4-0,1 8. Enonsaari, välisyvyys 6767675 42977 9,2-1,1 9. Enonsaari, syvänne 6767646 42815 16,7-19,9 10. Karjusaari 676702 42524 14,2-14,7
. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan. Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden ympäristöpalvelut. KVVY ry:n laborantit poimivat ja punnitsivat pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 5 10 ja syvänteissä välillä 4 7. Välisyvyydessä Lankisaaren näyteasemalla mitattiin korkein taksoniluku (10). Karjusaaren näyteaseman taksoniluku (5) oli seurannan alhaisin. Syvänneasemilla korkein taksoniluku (7) mitattiin Vasikkasaaren näyteasemalla, alhaisin (4) Enonselän syvänteessä. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut ilman selvää suuntaa. Syvänteissä on ollut havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien 2012 2016 välillä, mutta vuonna 2017 taksoniluvut olivat taas lähellä seurannan keskitasoa (Kuvat 1. ja 2.)
4 Kuva 1. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2017. Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2017. Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius Chironomus plumosus ja Chironomus anthracinus. Kaikki edellä mainitut ovat tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät vähenivät selvästi kaikilla näyteasemilla ja molemmissa syvyysvyöhykkeissä (Kuva.). C. plumosus toukkien yksilömäärässä näyttäisi olevan melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) tutkimusalueen näyteasemilla ei havaittu (Liite 1.). yksilöä 70 Näyteasemakohtaiset Chironomus plumosus -yksilömäärät vuosina 2009-2017 60 50 40 0 20 10 2009 201 2014 2015 2016 2017 KA 0
5 Kuva. Chironomus plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät Vesijärven havaintopaikoilla vuosina 2009 2017. 4.2 Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä 499 1986 yks/m 2 ja syvänteissä välillä 592 1045 yks/m 2. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2017 keskimääräiset, paitsi Enonselän syvänteessä ja Karjusaaren edustalla tiheydet, biomassat ja taksoniluvut olivat seurannan alhaisimmalla tasolla (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus runsauden vuoksi. Vuonna 2016 Enonselän syvänteessä mitattiin suurimmat neliökohtaiset biomassat. Vuonna 2017 Enonselän näyteasemien biomassat olivat seurannan alhaisimmat. Keskiarvoja alhaisempia biomassoja mitattiin yleisesti koko tutkimusalueella. (Kuvat 6. ja 7.). Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2017.
6 Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2017. g/m 2 50 45 40 5 0 25 20 15 10 5 Vesi, välisyvyys 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 2017 0 Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2017.
7 g/m 2 2009 50 45 40 5 0 25 20 15 10 5 0 V Vesi, syvänne 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 2017 Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2017. 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,11 1,86 ja syvänteissä välillä 1,1 1,61. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna 2015. Karjusaaren edustalla BQI-indeksissä näyttäisi olevan heikko nouseva trendi. Enonselän välisyvyydessä indeksissä on havaittavissa pientä alenemaa. Syvänneasemilla tilanne on BQI:n perustella stabiili (Kuvat 8. ja 9.). 4,00 Välisyvyys, BQI vuosina 2009-2017,50,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka 0 0,00 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 2017 Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2017.
8 4,00 Syvänne, BQI vuosina 2009-2017,50,00 2,50 2,00 1,50 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka 1,00 0 0,00 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 2017 Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2017. Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä. Vuonna 2017 tilanne oli välisyvyyksissä kolmella näyteasemalla luokkaa parempi kuin vuonna 2016. PMA-indeksi vaihtelee välttävän ja hyvän välillä, huonoimmillaan se oli vuonna 2012, jolloin mitattiin kaikissa syvänteissä ainoastaan välttävä luokka (Taulukko 2.). Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina 2009 2017. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy - 2010 T Hy T Hy Hy T - 2011 T Hy T T Hy T - 2012 T V V V T T - 201 Hy V Hy T T Hy - 2014 Hy Hy Hy Hy T Hy - 2015 Hy Hy Hy Hy T Hy Hy 2016 Hy Hy T T T T - 2017 T Hy Hy Hy Hy T -
9 Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy 2016 Hy T Hy Hy 2017 T T Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 tyydyttävä, poikkeuksena Vasikkasaaren, Lankisaaren ja Enonselän syvänteet (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011, ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 mittaushistorian suurin. Vuonna 2017 PICM oli edelleen vuoden 2016 tasolla, paikoin suurempikin (Kuvat 8. ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 2017. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Näytteenottosyvyys (m) 1, 1, 16,8 1,2 1,1 14,6 PICM, havaittu arvo 1,078 0,88 1,104 0,869 0,87 0,964 PICM, luokkarajat E/Hy 1,541 1,541 1,647 1,58 1,55 1,582 Hy/T 1,156 1,156 1,25 1,15 1,151 1,186 T/V 0,771 0,771 0,82 0,769 0,767 0,791 V/Hu 0,85 0,85 0,412 0,84 0,84 0,95 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 22,5 29,0 0,1 19,9 PICM, havaittu arvo 0,878 0,802 0,795 0,977 PICM, luokkarajat E/Hy 1,797 1,947 1,971 1,71 Hy/T 1,48 1,460 1,478 1,298 T/V 0,899 0,974 0,985 0,866 V/Hu 0,449 0,487 0,49 0,4 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) välttävä välttävä välttävä tyydyttävä
10 Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina 2009 2017 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina 2009 2017 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79). 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus oli selvästi taantunut huippuvuodesta 2011. Vuonna 2016 laji dominoi jälleen Vesijärven välisyvyyksiä ja syvänteitä. Vuonna 2017 C. plumosus oli aikaisempaa vuotta vähälukuisempi. Pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.) Rehe-
11 vän pohjan surviaissääskilaji Chironomus anthracinus runsastuminen jatkuu edelleen. Se oli runsain surviaissääsken toukka C. plumosuksen kanssa erityisesti syvänneasemilla. Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena tutkimusalueella pientä vuosien välistä vaihtelua lukuun ottamatta. Tiheydet olivat vuonna 2017 välisyvyyksissä ja syvänteissä seurannan keskitasoa alhaisemmat. Biomassat vaihtelivat näyteasemittain jonkin verran. Keskiarvon perusteella biomassat olivat huomattavasti alhaisemmat Karjusaaren näyteasemalla sekä Enonselän ja Vasikkasaaren molemmissa syvyyksissä. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. BQI-Indeksin arvot olivat 2017 samaa tasoa kuin vuonna 2016. Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 hyvä tai tyydyttävä. PMA on yleisesti vaihdellut välttävän ja hyvän välillä, useimmiten se on ollut hyvä. Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2017 useimmiten tyydyttävä. Kahdella syvänteellä (Lankisaari ja Enonselkä) mitattiin välttävä ekologinen luokka. PICM oli alhaisin vuonna 2011. Sen jälkeen luokassa oli havaittavaa nousua tähän vuoteen saakka. Vuonna 2017 ekologista luokkaa alensi edelleen monella näyteasemalla C. plumosuksen ja C. anthracinuksen runsas esiintyminen. Vesijärven syvänteiden hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa eikä vähentänyt pohjien ravinteikkuutta näyteasemakohtaisten pohjaeläinyhteisöjen perusteella. Vesijärven syvänteissä on jatkuvaa vuosien välistä vaihtelua mitatuissa parametreissa. Vaihtelu on kuitenkin vähäistä eikä merkittävää kohenemista tutkittujen syvänteiden tilassa ole havaittavissa. Vuonna 2018 Vesijärven syvänteissä siirrytään vain talviaikaiseen hapetukseen. Talviaikaisen hapetuksen vaikutuksia syvänteiden tilaan olisi hyvä seurata kolmen vuoden sykleissä. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen VIITTEET
12 Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 201 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v. 2009. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Iso-Tuisku, J. 2016: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2015 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15 Iso-Tuisku, J. 2017: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2016 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 41/16. Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 5.11.2012. SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto. Valkama, J. 2015: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.
1 LIITE 1. Liitetaulukot. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) Vesijärven havaintopaikoilla 2017. Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari pehmeä pohja 1,0-1,8 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 6 6,5 69,69 120,7 Potamothrix/Tubifex 5 4 12 7 19,7 4,84 Arcteonais lomondi 1 1 0,6 11,61 20,12 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 4 26 21 81 47,4 940,77 228,48 Chironomus anthracinus 14 1 16 4 25,1 499,42 5,22 Chironomus plumosus-t. 10 8 8 26 15,2 01,97 40,2 Chironomus semireductus-t. 1 1 0,6 11,61 20,12 Cryptochironomus 1 1 0,6 11,61 20,12 Summa 64 52 55 171 100 1986,06 217,6 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8
14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys pehmeä pohja Vesi,Vasikkasaari, syvänne pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 12,9-1, 21,0-22,5 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 4 6 5 15 17,2 174,22 4,84 6 5 4 15 17,6 174,22 4,84 Potamothrix/Tubifex 10 6 4 20 2 22,29 106,45 2 1 6 7,1 69,69 4,84 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 5 9 17 19,5 197,44 106,45 2 10 9 21 24,7 24,9 151,88 Chironomus anthracinus 10 10 11,5 116,14 201,17 4 5 1 22 25,9 255,52 171,88 Chironomus dissidens 2 2 2, 2,2 40,2 Chironomus plumosus-t. 6 5 2 1 14,9 150,99 72,5 1 6 7 14 16,5 162,6 112,01 Cryptochironomus 1 2,4 4,84 4,84 1 1 1,2 11,61 20,12 Einfeldia 7 7 8 81, 140,82 6 6 7,1 69,69 120,7 Summa 4 22 22 87 100 1010,45 422,45 16 27 42 85 100 987,22 454,74 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8 7 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi Lankisaari, välisyvyys pehmeä pohja Vesi, Lankisaari, syvänne pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 16,4-16,8 28,1-29,0 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 5 7,4 58,07 5,22 Potamothrix/Tubifex 9 2 10 21 0,9 24,9 151,88 17 15 16 48 5, 557,49 4,84 Arcteonais lomondi 1 2 4,4 4,84 4,84 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 10 4 14 20,6 162,6 175,7 5 1 6 6,7 69,69 92,19 Chironomus anthracinus 6 6 8,8 69,69 120,7 6 2 11 12,2 127,76 72,5 Chironomus neocorax 2 2 2,9 2,2 40,2 12 1 11 24 26,7 278,75 211,94 Chironomus plumosus-t. 4 6 10 14,7 116,14 106,45 Chironomus thummi-t. 2 1 4,4 4,84 4,84 Cryptochironomus 2 2 2,9 2,2 40,2 Einfeldia 2 2 2,9 2,2 40,2 1 1 1,1 11,61 20,12 Summa 2 68 100 789,78 59,7 40 20 0 90 100 1045, 48,4 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 5
15 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,2 29,6-0,1 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex 5 16 8 29 67,4 6,82 198,1 5 14 22 41 48,8 476,19 296,4 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 4 9, 46,46 5,22 5 8 9,5 92,92 87,69 Chironomus anthracinus 1 1 2, 11,61 20,12 4 9 16 19 185,8 112,01 Chironomus plumosus-t. 4 1 8 18,6 92,92 5,22 1 7 11 19 22,6 220,67 175,7 Cryptochironomus 1 1 2, 11,61 20,12 Summa 10 21 12 4 100 499,42 204,16 9 0 45 84 100 975,61 60,07 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5 4 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys pehmeä pohja 11,8-1,1 Vesi, Enonsaari, syvänne pehmeä pohja 16,7-19,9 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 1 5 9,8 58,07 40,2 Potamothrix/Tubifex 10 6 19 9,6 220,67 122,7 12 4 5 21 41,2 24,9 151,88 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 8 2 10 20,8 116,14 145,06 1 2 4 7 1,7 81, 5,22 Chironomus anthracinus 1 7 14,6 81, 40,2 5 1 1 7 1,7 81, 80,47 Chironomus dissidens 1 1 2,1 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 6 1 1 8 16,7 92,92 108 9 1 10 19,6 116,14 171,88 Cryptochironomus 1 1 2 4,2 2,2 20,12 1 1 2 11,61 20,12 Tanytarsus 1 1 2,1 11,61 20,12 Summa 0 7 11 48 100 557,49 428,16 0 9 12 51 100 592, 95,74 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 7 6
16 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari pehmeä pohja 14,2-14,6 Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 1 6,7 11,61 20,12 Potamothrix/Tubifex 2 2 2 6 40 69,69 0 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 1 6,7 11,61 20,12 Chironomus anthracinus 1 2 6 40 69,69 4,84 Chironomus plumosus-t. 1 1 6,7 11,61 20,12 Summa 6 6 15 100 174,22 6 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5
17 Liitetaulukot. pohjaeläimistön biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla 2017. Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari 1,0-1,8 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,024 0,011 0,126 0,161 18,6 1,868 2,19 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,4 0,074 0, 0,704 81,4 8,179 4,95 Summa 0,67 0,085 0,41 0,865 100 10,046 6,176 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys Vesi,Vasikkasaari, syvänne Näytteenottoaika 17.10.2017 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 12,9-1, 21,0-22,5 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,064 0,05 0,016 0,115 27,7 1,2 0,842 0,04 0,04 0,025 0,092 18,1 1,07 0,187 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,148 0,126 0,026 0, 72,,482 2,261 0,02 0,212 0,18 0,418 81,9 4,854,54 Summa 0,212 0,161 0,042 0,415 100 4,814,07 0,057 0,246 0,207 1 100 5,927,481 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2
18 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys Vesi, Lankisaari, syvänne 16,4-16,8 28,1-29,0 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,058 0,004 0,057 0,119 24,6 1,79 1,086 0,298 0,105 0,148 51 44,2 6,94,55 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,199 0,012 0,15 0,6 75,4 4,221,91 0,298 0,055 0,4 0,696 55,8 8,084 5,9 Summa 0,257 0,016 0,209 0,482 100 5,599 4,458 96 0,16 0,491 1,247 100 14,477 7,922 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,2 29,6-0,1 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,014 0,052 0,02 0,086 0,1 1,002 0,721 0,016 0,119 0,24 0,69 44,7 4,288,81 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,09 0,089 0,02 0,201 69,9 2, 1,6 0,019 0,125 0,1 0,457 55, 5,04 5,178 Summa 0,104 0,141 0,04 0, 100,2 1,71 0,05 0,244 47 0,826 100 9,592 8,971 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2
19 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 11,8-1,1 16,7-19,9 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,06 0,004 0,008 0,047 12,5 48 0,607 0,108 0,018 0,011 0,17 4,4 1,588 1,879 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,248 0,022 0,062 0,1 87,5,848 4,195 0,27 0,007 0,017 0,26 65,6,02 4,5 Summa 0,28 0,026 0,07 0,79 100 4,96 4,801 0,45 0,025 0,028 0,97 100 4,611 6,402 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,005 0,002 0,004 0,01 19,7 0,11 0,054 ARTHROPODA INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,01 0,001 0,029 0,04 80, 0,459 01 Summa 0,015 0,002 0,0 0,049 100 71 4 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2
20 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).
21
22