Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa 7.2.2019 Marko Sjölund Kaupunkivesistö kuntoon
HANKKEEN PÄÄKOHDAT - YM avustuspäätös syyskuussa 2017 - Budjetti 687 320, YM-rahoitus 60 % eli 412 392 - Hanke käynnissä 1.10.2017 30.11.2019 - Helsingin kaupunki pääpartneri, Espoon kaupunki partneri Toimet Hankkeessa kokeillaan biohiileen perustuvaa suodatusmenetelmää, jolla parannetaan hulevesien laatua vähentämällä ravinteiden, haitta-aineiden ja hienoaineksen määrää ja samalla hidastetaan virtaamaa 2
18.2.2019 Miitta Rantakari ONGELMA JOHON TARTUTAAN Hulevedet kuormittavat ja rehevöittävät kaupunkivesistöjä, puroja ja merenlahtia. Hulevesien mukana kulkeutuvat ravinteet ja haitta-aineet ovat peräisin muun muassa eroosiosta, liikenteestä ja erilaisista pinnoitteista. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät sekä lisääntyvät rankkasateet pahentavat tilannetta. Uusia asuinalueita suunnitellessa hulevesien käsittely voidaan ottaa huomioon jo kaavamääräyksissä Valmiissa kaupunkirakenteessa on usein tarvetta huleveden käsittelylle mutta toteuttaminen on ongelmallista Tilaa vähän Vähäiset korkeuserot Tiukat kaavamääräykset Kustannustehokkaiden menetelmien saatavuus 3
BIOHIILI Biohiiltä tuotetaan polttamalla biomassaa, yleensä puuta, erittäin korkeassa lämpötilassa ilman happea (pyrolyysi). Biohiili sitoo tehokkaasti ylimääräistä vettä, ravinteita ja muita aineita. Biohiilen ominaisuudet riippuvat mm. polttolämpötilasta ja puulajista. Picture Wikipedia 4
18.2.2019 Miitta Rantakari HANKKEEN TAVOITTEET Tuottaa ja testata valmiiseen kaupunkirakenteeseen sopivia huleveden suodatusrakenteita Biohiileen perustuvan suodatusmenetelmien verifiointi Suomen oloissa suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaisiin kokemuksiin perustuen: investointi- ja käyttökustannukset ympäristövaikutukset, esim. ravinteiden kierrot käyttöikä ja huoltotarve biohiilen loppusijoitus, uusiokäyttö ja kierrätysmahdollisuudet pilottiratkaisujen tekniset tuotekortit, yleistajuinen esite, raportti ja opinnäytetyöt 5
HANKESUUNNITELMAKOHTEET TAPIOLA, OTSOLAHTI, ESPOO Otsolahti on Espoon Tapiolassa sijaitseva matala, lähes suljettu merenlahti, joka on vuosien saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt Otsolahden valuma-alue on laaja. Alueella tapahtuva rakentaminen ja maankäyttö vaikuttavat Otsolahden tilaan Hankkeessa kokeiltavalla biohiilisuodatusmenetelmällä pyritään parantamaan Otsolahden hulevesien laatua, mikä hillitsee rehevöitymistä ja lisää alueen viihtyvyyttä 6
OTSOLAHTI 7
HANKESUUNNITELMAKOHTEET TAPIOLA, OTSOLAHTI, ESPOO Toteutus Otsolahdenniityn hulevesiviemärin yhteyteen Valuma-alue n. 16 ha Pääosa hulevesistä johdetaan biohiilisuodatinrakenteeseen, nykyinen hulevesiputki toimii ylivuotoputkena Suodatusrakenne toteutetaan Otsonlahdenniityn puistoon maanalaisena rakenteena Suunnittelusta vastaa Vahanen Environment Oy Video 8
TOTEUTETUT HULEVESIRATKAISUT Rakenne valmistunut joulukuussa 2018 Hulevedet ohjataan biohiilisuodatinrakenteeseen virtauksensäätökaivon avulla Ennen biohiilisuodatinrakennetta vedet johdetaan hiekanerottimeen, joka poistaa vedestä kiintoainetta ja estää suodattimen tukkeutumisen Itse suodatinrakenteessa vesi puhdistuu hiekan ja biohiilen sekoituksesta koostuvan suodatinkerroksen läpi suotautuessaan 9
BIOHIILISUODATTIMEN RAKENNE Hulevesi saadaan jaettua hulevesikasettien avulla suodatusrakenteeseen Hulevesikasetit antavat lisäksi rakenteelle viivytystilavuutta Suodatusmateriaalin läpi suotautunut vesi kootaan salaojamaton ja -putken avulla takaisin nykyiseen hulevesiviemäriin 10
NÄYTTEENOTTO Huleveden laatua tarkkaillaan ennen puhdistusrakennetta ja sen jälkeen asennetuista näytteenottokaivoista Myös hiekanerottimessa on näytteenottomahdollisuus voidaan selvittää hiekanerottimen osuutta puhdistusprosessissa Näytteenotto suoritetaan kertanäytteenottona, passiivikeräimillä ja jatkuvatoimisilla mittareilla Lähtötilanteen kartoittamiseksi neljä kertanäytteenottokierrosta ja kaksi virtaamamittausta jo tehty 11
HANKESUUNNITELMAKOHTEET MAUNULANPURO, HELSINKI Pikku Huopalahteen laskevan Haaganpuron sivuhaara Pienteollisuuden takia Maunulanpuro on altis muun muassa öljyvahingoille ja haitta-ainevuodoille. Viimeisin merkittävä vuoto sattui syksyllä 2016. Haaganpuroon on pitkäjänteisten kunnostushankkeiden ansiosta pystytty palauttamaan pieni meritaimenkanta, jota hanke pyrkii suojelemaan Hankkeessa on tarkoitus varautua mahdollisiin tuleviin vuotoihin estämällä niiden pääseminen puroon 12
MAUNULANPURO