. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä väestössä on seurattu vuodesta alkaen viiden vuoden välein toistuvilla väestötutkimuksilla. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä Pohjois-Karjala projektin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Sittemmin tutkimukset ovat laajentuneet ensin Lounais-Suomeen osana WHO:n MONICA -tutkimusta ja edelleen joillekin Etelä- Suomen alueille ja Pohjois-Suomeen Oulun ja Lapin läänin alueille. Vuodesta lähtien tämä väestö-tutkimus on ollut nimeltään FINRISKI -tutkimus. FINRISKI -tutkimus tehtiin kuudella tutkimusalueella: Pohjois-Karjalan maakunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa, Turun ja Loimaan kaupungeissa ja :ssa niitä ympäröivässä kunnassa, Helsingissä ja Vantaalla, Oulun läänissä sekä Lapin läänissä. Tutkittavat henkilöt on poimittu satunnaisotannalla väestörekisteristä siten, että kunkin alueen jokaisessa sukupuolen ja iän mukaisessa ositteessa on henkilöä. Tutkimukset, joihin kuului haastatteluja, mittauksia ja laboratoriotutkimuksia, tehtiin tammi-huhtikuussa samoilla menetelmillä kuin kansainvälinen WHO:n MONICA -tutkimus, josta on julkaistu useita seurantaraportteja. Tutkittavat täyttivät etukäteen kyselylomakkeen, jonka tutkimushenkilökunta tarkisti tutkimustilanteessa.. FINRISKI - tutkimus Lapissa Tutkimukseen osallistumiskutsu lähetettiin :lle Lapin läänissä asuneelle - -vuotiaalle henkilölle. Aineistosta poistettiin kuolleet ja tutkimuspaikkakunnalta kyselyn kuluessa pois muuttaneet. Osallistuneita oli ( miestä, naista) eli osallistumisprosentti oli Lapin alueella %. Osallistumisaktiivisuus oli Lapissa parempi kuin muilla FINRISKI -tutkimusalueilla. Matalin osallistumisaktiivisuus oli Helsingin ja Vantaan alueilla ( %). Tutkimukseen osallistuneiden lappilaisten miesten mediaani-ikä oli vuotta ja naisten vuotta. Miesten tutkimusjoukossa osallistujia oli eniten kahdessa vanhimmassa -vuotisikäryhmässä ( %) ja vähiten nuorimmassa - - vuotiaiden ikäryhmässä ( %). Naisten osuudet jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin %:n paikkeille.. Koettu terveys ja oireet.. Koettu terveys Koetulla terveydellä tarkoitetaan henkilön itsensä ilmaisemaa arvioita omasta terveydestä. Se on yksinkertainen koetun terveyden osoitin, mutta sen on todettu olevan myös kuolleisuuden itsenäinen ennustaja, ja joissain tapauksissa se on
Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapissa ikäryhmittäin Ikä (v) Sukupuoli - - - - - Kaikki Erittäin hyvä - melko hyvä Keskitasoinen Melko huono - erittäin huono ennustanut terveydentilan kehitystä ja terveyspalvelujen käyttöä jopa paremmin kuin asiantuntijan arvio. Suomalaisten koettu terveys on parantunut viime vuosikymmeninä jonkin verran (Rahkonen ym. ). Tässä kyselyssä vastaajat arvioivat koettua terveyttä viisiportaisella asteikolla (hyvä-melko hyvä-keskitasoinen-melko huono-erittäin huono). Tutkimukseen vastanneista lappilaisista miehistä % koki terveytensä erittäin hyväksi ja % erittäin huonoksi. Naisten vastaavat luvut olivat % ja, %. % lappilaisista koki terveytensä melko hyväksi ja noin kolmasosa koki sen keskinkertaiseksi. Terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokevien osuus oli Lapin läänissä suunnilleen yhtä suuri ( % miehistä ja % naisista) (Taulukko.) kuin maan muilla tutkimusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa, jossa vastaava luku oli % miehistä ja % naisista. Kemijärveläiset naiset kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi harvemmin kuin muiden Lapin kaupunkien Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapin kaupungeissa. Sukupuoli Kemi Tornio Rovaniemi Kemijärvi Erittäin hyvä melko hyvä Keskitasoinen Melko huono erittäin huono
Taulukko. Eräiden oireiden ja vaivojen yleisyys tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli - - - - - Kaikki Reumaattisia vaivoja Nivelsärkyjä Selkäkipua, selkäsärkyjä Turvotusta jaloissa Rasitusrintakipuja (angina pectoris) Ummetusta Toistuvia vatsavaivoja Päänsärkyä usein Pahoinvointia Jännittyneisyys, stressaantuneisuus, kovan paineen alaiseksi itsensä tuntenut Suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai masentunut Kävelyvaikeutta tai ontumista polven vaivan tai vian takia Kävelyvaikeutta tai ontumista lonkan vaivan tai vian takia
naiset, muuten Lapin kaupunkien välillä ei ollut mainittavia eroja (Taulukko.). Huono koulutustaso, matala tulotaso ja tiheämmät lääkärissäkäynnit olivat Lapissa yhteydessä huonoon koettuun terveyteen. Huono koettu terveys oli myös jonkin verran yleisempi eronneilla kuin muilla ja naimattomat kokivat terveytensä useammin keskitasoiksi kuin muut. Myös lihavuus oli yhteydessä huonoon koettuun terveyteen; vain runsas kolmannes lihavista koki terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun vastaava osuus normaalipainoisilla oli yli %... Oireet Erilaiset itsestään ohimenevät tai kotikonstein hoidettavat oireet ja vaivat ovat arkielämässä yleisiä. Vaivat saattavat haitata jokapäiväistä elämää ja alentaa työja toimintakykyä, mutta eivät läheskään aina johda ainakaan välittömästi terveyspalvelujen käyttöön. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten oireet, kivut ja säryt ovat väestössä yleisiä ja voivat haitata siinä määrin, että ne ovat merkittäviä lyhyt- ja pitkäaikaisten sairauspoissaolojen syitä ja voivat johtaa jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Selkäkipu oli lappilaisten keskuudessa ylivoimaisesti yleisin oire, lähes puolet vastaajista oli kärsinyt siitä (Taulukko.). Selkäkipu oli yleistä kaikissa ikäryhmissä ja naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Nivelsäryistä oli kärsinyt noin kolmannes vastaajista. Nivelsärkyjä esiintyi runsaasti jo yli -vuotiaiden ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Nivelsärkyjen yleisyys lisääntyi ikävuoden jälkeen. Lonkan tai polven alueen kivut ja niihin liittyvät kävelyvaikeudet olivat yleisiä ikävuoden jälkeen siten, että lähes joka kolmas ilmoitti kärsineensä polven alueella ja joka viides lonkan alueella kävelyä haittaavia vaivoja. Rasituksen yhteydessä tuntuvat rintakipuoireet olivat harvinaisia alle vuoden iässä, mutta ikävuoden jälkeen - % miehistä ja - % naisista ilmoitti tuntevansa tällaisia oireita. Rasituksessa tuntuva rintakipuoiretta pidetään yleisesti merkkinä sepelvaltimotaudista. Rasitusrintakipu-oireita esiintyi tämän vuonna tehdyn FINRISKI - kyselyn mukaan yhtä yleisesti kuin aiemmin Kemin työikäisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan (Näyhä ja Hassi ). Noin joka viides vastaajista oli kokenut viimeisen vuoden aikana vähintään kahden viikon mittaisen jakson, jolloin mieli oli ollut maassa, alakuloinen tai masentunut. Noin joka kuudes lappilainen vastaaja oli puolestaan tuntenut itsensä jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi. Jännittyneisyys ja stressioireet olivat nuoremmissa ikäryhmissä selvästi yleisempiä kuin vuotta täyttäneillä. kärsivät usein toistuvasta päänsärystä miehiä yleisemmin. Vaikka erilaisia särky- ja kipuoireita esiintyi lappilaisilla varsin paljon, ei Lapin väestön koettu terveydentila minkään oireen osalta poikkea merkittävästi muiden FINRISKI -alueiden vastaavista luvuista. Selkäkipu oli yleisin oire, mutta tämän oireen esiintyminen ei kuitenkaan ole luvulle tultaessa lisääntynyt, vaan päinvastoin selkäkipuisten osuus oli vielä korkeampi kemiläisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan.
Taulukko. Eräiden lääkärin toteamien sairauksien yleisyys viimeisen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli - - - - - Kaikki Kohonnut verenpaine Sokeritauti tai piilevä sokeritauti Astma Masennus Muu psyykkinen sairaus kuin masennus Selän kulumavika, muu selkäsairaus. Pitkäaikaiset sairaudet, terveydenhuoltopalvelujen käyttö ja työkyvyttömyyseläke.. Sairaudet Mielenterveyshäiriöt, verenkiertoelinsairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmät eläkepäätökseen johtaneet sairausryhmät. Yksittäisistä sairauksista yleisimpiä ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, masennus ja astma. Etenkin tyypin diabetes on yleistynyt ja sen ennustetaan lisääntyvän jopa %:lla vuodesta vuoteen, ellei ehkäisytoimenpiteitä toteuteta (Diabetesliitto ). Sekä lappilaisilla miehillä että naisilla lääkärin toteama kohonnut verenpaine yleistyi iän myötä. Keski-ikäisistä miehistä neljännes ja naisista viidennes ilmoitti potevansa lääkärin toteamaa korkeaa verenpainetta (Taulukko.). Vertailuna mainittakoon, että vuonna vastaava korkeaa verenpainetta sairastavien osuus Kemissä oli yli kolmannes keski-ikäisistä miehistä ja viidennes samanikäisistä naisista. Etenkin miesten osalta lääkärin toteama kohonnut verenpaine oli Lapin läänissä hieman yleisempää kuin muilla tutkimusalueilla. Lääkärin toteamaa astmaa ilmoitti sairastavansa % vastaajista, mikä oli samaa luokkaa kuin Näyhän ja Hassin mukaan vuonna. Lääkärin toteama masennus oli tämän kyselyn mukaan hieman harvinaisempaa kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla.
Taulukko. Työkyvyttömyyden takia pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä olevien - vuotiaiden osuudet Lapissa sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli - - - - Kaikki Ei eläkettä,,,,,,,,,, Osaeläke,,,,, Määräaikainen eläke,,,,,,,, Pysyvä eläke,,,,,,,,,,.. Sairastettu sydäninfarkti ja aivohalvaus, aivoverenvuoto tai aivoverisuonitukos Vaikka suomalaisten miesten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt - luvulta lähtien yli %, on sydäninfarkti edelleen alle -vuotiaiden suomalaisten miesten tavallisin kuolinsyy. FINAMI tutkimuksen mukaan sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen jatkumiseen vuosina - näyttivät eniten vaikuttaneen primaariprevention (ravintomuutosten, tupakoinnin vähenemisen ja ehkäisevän lääkehoidon) aiempaa parempi toteutuminen ja uusintakohtausten väheneminen sekundaariprevention (sairauden lääkehoidon ja muun hoidon) ansiosta (Salomaa ym. ). Kyselyyn vastanneista lappilaisista miehistä noin % ja naisista % oli sairastanut lääkärin toteaman sydäninfarktin. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin muualla maassa. % kaikista aivohalvaustapauksista aiheutuu aivoinfarktista. Väestön vanhenemisen myötä on arvioitu, että aivoinfarktin sairastaneiden määrä vielä kasvaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa Lapissa aivohalvauksen oli sairastanut % () miehistä ja vajaa % () naisista, eivätkä luvut oleellisesti poikenneet muun maan vastaavista luvuista... Lääkärissä käynnit ja terveydenhoitajan tai vastaavat käynnit kävivät lääkärin vastaanotolla keskimäärin kerran vuodessa (vaihteluväli - kertaa), naiset kertaa vuodessa (-). Noin viidennes naisista ja neljännes miehistä ei ollut käynyt kertaakaan lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Luvut olivat vastaavanlaisia kuin muillakin tutkimusalueilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana miehet olivat käyneet keskimäärin yhden kerran (- kertaa) ja naiset samoin yhden kerran (-) terveydenhoitajan, verenpainehoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla tai terveydenhoitaja oli käynyt heidän luonaan kotikäynnillä.
Noin puolet miehistä ja naisista ei ollut käynyt yhtään kertaa terveydenhoitajan vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka kuudes mies ja nainen oli käynyt terveydenhoitajan tai vastaavan vastaanotolla vähintään kertaa viimeisen vuoden aikana, mikä määrä oli samanlainen kuin muuallakin maassa... Työkyvyttömyyseläke --vuotiaista lappilaisista miehistä, % ja naisista, % oli pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista - vuotiaista vastaajista valtaosa oli pysyvällä eläkkeellä. --vuotiaista Lapin läänin asukkaista, % sai työkyvyttömyyden takia osaeläkettä, määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä sai, % ja pysyvää työkyvyttömyyseläkettä sai, % vastaajista. Taulukossa. on esitetty Lapin kaupunkien ja koko Lapin alueen sairauden tai vamman vuoksi pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä työkyvyttömyyden takia olevien -- vuotiaiden osuudet.. Päätelmät FINRISKI -tutkimuksen mukaan lähes puolet lappilaisista miehistä ja noin % lappilaisista naisista koki terveytensä enintään keskitasoiseksi tai huonoksi. Koko maan vuoden lukuihin verrattuna nämä terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet ovat jonkin verran suuremmat kuin muualla maassa aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan mukaan. Koko maassa koettu terveys on hieman kohentunut -luvulta -luvulle tultaessa. (Aromaa ja Koskinen, Korhonen ym. ). Lapin osalta kehityksen vertailulukuja ei ole käytettävissä. Yksittäisiä syytekijöitä lappilaisten muun maan väestöä huonompaan subjektiiviseen terveyteen on vaikea osoittaa. Subjektiivisen terveyden eroja voi selittää esimerkiksi lappilaisten muuta maata jonkin verran alempi koulutustaso, työllisyystilanne ja terveyskäyttäytyminen. Lääkärin toteamien sairauksien ja sairastettujen sydän- ja aivoinfarktien osalta lappilaisten terveydentila ei poikkea merkittävästi muun maan vastaavista sairastavuusluvuista. Terveys -ohjelman tavoitteena on suomalaisten koetun terveyden säilyminen vähintään vuoden tasolla vuoteen mennessä (Sosiaali- ja terveysministeriö ). Tämän tavoitteen saavuttaminen on tulevan vuosikymmen aikana haasteellista ja edellyttää kunnilta määrätietoista terveyspolitiikkaa, jossa sairauksien ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys. Myös väestön koetun terveyden ja hyvinvoinnin sekä sairastavuuden seuraaminen kunta- ja aluetasolla on tärkeää. Kirjallisuus Aromaa A, Koskinen S (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B/. Helsinki. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma -. Suomen Diabetesliitto. Tampere.
Korhonen HJ, Jousilahti P, Vartiainen E, Juolevi A, Sundvall J, Puska P. FINRISKI. Kaupunkiraportti. Tutkimus kroonisten kansansairauksien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalvelujen käytöstä Helsingissä, Vantaalla, Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B /. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos. Raportti /. Rahkonen O, Talala K, Laaksonen M, Lahelma E, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet -. Suom Lääk L : ; -. Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H, Immonen-Räihä P, Jerkkola T, Kärjä-Koksenkari P, Mähönen M, Kuulasmaa K, Mustonen J, Palomäki P, Arstila M, Vuorenmaa T, Lehtonen A, Lehto S, Miettinen H, Juolevi A, Torppa J, Tuomilehto J, Kesäniemi YA, Pyörälä K. Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa -. Finami-tutkimus. Suom Lääk L :; -. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys - kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja :. Helsinki.