11 / 2014 Tuore tutkimus: Tylsyys lisää työn kuormittavuutta SAARA VÄHÄSAARI SEURAA SUKUAAN
SISÄLLYS 11/2014 Lähihoitaja Saara Vähäsaaren äiti ja 62mummokin ovat hoitajia. 16 Perushoitaja Marjaana Vartiainen selvittää ruokaaineallergiaa ihopistostesteillä. 44 Carita Saarinen ihastui alpakoihin ja ryhtyi yrittäjäksi. 22 Kohtuullinen kiire lisää työn sykettä ja vähentää leipiintymistä. marraskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Eläkeikä nousee 8 Sairaaloissa tarvitaan lähihoitajia 9 Kevennetyn työn säännöt 10 Sote-uudistus muuttaa käytäntöjä 12 Marraskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: Kolmen kaalin keitto 16 Marjaana Vartiaisen työpäivä 21 Omavalvontasuunnitelma ennakoi riskejä 22 Kiire voi aiheuttaa tylsistymistä työssä 26 Vanhusten eriarvoisuus kasvaa 28 Lapsen oikeuksien päivän teema on leikki 30 Erilaiset päiväkodit 2/3 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Kysely vastaanottotyöstä 38 Uudet kirjat 40 Opiskelijoiden parhaat tekstit 42 Pallopelit 44 Yrittäjäsarja alkaa 46 Hyvä hoitaja on ihmisläheinen 47 Palasia sieltä täältä 48 Aika hyvä työpaikka Kuopiosta 50 Teknologiasta apua 52 Klubitalossa hoitaja on työkaveri 54 Työpaikoilla tarvitaan lisää mielenterveysosaamista 57 Luottamusmiehiä yksityissektorille 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Kolmen polven hoitajat 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassa tiedottaa 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Lahdesta 2 SUPER 10/2014 11/2014
PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax 09 2727 9120 päätoimittaja Leena Lindroos 09 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä 09 2727 9178 toimittajat Henriikka Hakkala 09 2727 9177 Sonja Kähkönen 09 2727 9175 Minna Lyhty 09 2727 9176 Marjo Sajantola 09 2727 9173 vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Saara Vähäsaaren kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos 89300 ilmoitukset Katriina Alfa 09 2727 9298 BURNOUT JA BOREOUT Boreout tarkoittaa työssä turhautumista ja pitkästymistä. Se on mielekkäiden työtehtävien puutteesta johtuvaa tylsistymistä ja sellaisena vastakohta työuupumukselle eli burnoutille. Tylsistyminen uhkaa työssä jaksamista aivan yhtä vakavasti kuin loppuun palaminen. Työterveyslaitos on yhdessä hollantilaisen Utrechtin yliopiston kanssa tehnyt työssä tylsistymistä koskevan tutkimuksen. Suomalaisia työntekijöitä oli mukana 11 000 ja organisaatioita 87. Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, tehtäviin on vaikea keskittyä tai aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Haasteiden puuttuessa työntekijä passivoituu. Tylsyyden kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta ja pitkittyessään tilanne saattaa vaikuttaa sekä yksilön omaan työhyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa työskentelevät ovat yksi ryhmistä, jotka tylsistyvät työssään vähiten. Hoito ja hoiva koetaan eettisesti merkityksellisinä asioina ja tällä työllä on konkreettinen merkitys, auttaminen. Myös se, että tekemistä riittää, ei jätä tilaa omien tunnelmien miettimiseen ja kohtuullinen kiire voi jopa lisätä työn sykettä. Mutta, mutta: hoito- ja hoivatyössä, kuten muussakin ihmisten kanssa tehtävässä ja vuorovaikutukseen perustuvassa työssä kiireellä on toinenkin puoli. Se voi leipäännyttää ja liialliseksi yltyessään myrkyttää työn kuin työn, toteaa haastattelemamme tutkija Lotta Harju. Näin tylsistyminen voi seurata nimenomaan kiireestä. Kierre alkaa, jos työntekijät eivät mielestään ehdi tehdä työtään parhaalla osaamallaan tavalla. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta jo pieni muutos päivittäisissä rutiineissa saattaa helpottaa oloa. Tutkija kehottaa meitä tuunaamaan omia työtapojamme ja tottumuksiamme. Keksimään, miten hyödyntää enemmän omia mielenkiinnon kohteita ja työkaverinkin ideoita. Miettimään, voisiko työhön liittyviä innostavia tekijöitä kenties lisätä tai ainakin miten jo olemassa olevia pidetään yllä.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus 09 2727 9298 kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena.lindroos@superliitto.fi SUPER 11/2014 3
AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat marraskuu 7. 8.11. 7. 9.11. 8.11. 11.11. 13. 14.11. 18. 19.11. 19. 20.11. 22.11. 25. 26.11. joulukuu 4.12. 6. 7.12. 10. 11.12. Kalenteri Himos Areenan bileviikonloppu, Jämsä Meidän viikonloppu -messut, Helsinki Lapsen oikeuksien tapahtuma, Tampere Mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, Helsinki, SuPer Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer Mielenterveysmessut, Helsinki Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Helsinki, SuPer Varhaiskasvatuksen koulutuspäivä, Helsinki, SuPer TP-tes ja Sos-tes Luottamusmieskoulutus, Helsinki, SuPer Omavalvontakoulutus, Helsinki, SuPer Koira2014, Helsinki Miesseminaari, Helsinki, SuPer Jäsenkalenteri tuli lehden mukana SuPerin taskukalenteri vuodelle 2015 on postitettu tämän lehden mukana. Aikaisemmin se on jaettu vasta joulukuussa, mutta nyt halusimme aikaistaa kalenterin jakoa, sillä ensi vuodelle alkaa jo tässä vaiheessa kertyä merkintöjä tulevista tapahtumista. Jos et saanut jäsenkalenteria, ilmoita asiasta SuPerin jäsenyksikköön jasenrekisteri@superliitto.fi. Jäsenille suunnitellun kalenterin alkuosasta löydät rautaisannoksen tietoa muun muassa jäseneduista, sähköisestä asioinnista ja jäsentietojesi päivittämi- sestä. Samalla voit tarkistaa esimerkiksi oman työehtosopimuksesi vähimmäispalkan ja liiton yhteystiedot.. SuPer on mukana Nenäpäivä-kampanjassa SuPerin Nenätiimi haastaa kaikki superilaiset, SuPerin ammattiosastot ja yhteistyökumppanit mukaan hyvän asian puolesta! Jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen lapsuuteen. Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. SuPerin tiimisivu löytyy osoitteesta http://nenapaiva.fi/tiimit/102004 Lahjoittaminen on helppoa. Voit myös järjestää omia Nenäpäivä-tapahtumia ja tempauksia. Ideoita osallistumiseen löydät osoitteesta nenapaiva.fi Kampanja käynnistyi lokakuussa ja Nenäpäivää 2014 vietetään 7. marraskuuta. Neljän viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä.. 11.12. 16.12. 17.12. 31.12. Omavalvontakoulutus, Turku, SuPer Omavalvontakoulutus, Tampere, SuPer Omavalvontakoulutus, Kuopio, SuPer We Love Helsinki Uudenvuodentanssit, Helsinki nyt on aika Ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville 10. 11.2.2015 Tampereelle. Hakea vanhustyössä La Carita säätiön tunnustuspalkintoa 20.11. mennessä. Ilmoittautua SuPerin, Valviran ja kuntien yhteistyössä järjestämiin maksuttomiin Omavalvontakoulutuksiin. kaikki sinulle kuuluvat kutsut ja tiedot tapahtumista. Yhdistyksen syyskokouksen päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Tarkistaa palkkalaskelmasta, onko liiton jäsenmaksu peritty. Tuoda kynttilöillä valoa pimeyteen sisällä ja ulkona. INGIMAGE Tarkistaa kuulutko oikeaan ammattiosastoon, jotta saat Kasvattaa Movember-viikset. 4 SUPER 11/2014
PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Miksi työssä ei ole kivaa vaikka siitä tykkää Näin kyselee moni superilainen liian usein. Olemme tehneet viime vuosien aikana useita selvityksiä siitä, miten töissä menee, miten saan käyttää ammattiosaamistani ja kuinka toimin moniammatillisessa työryhmässä. Vastauksia arvioimalla on todettu, että työssä koetaan riittämättömyyttä, ei ole tarpeeksi aikaa hoidettaville, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, sairaita tai terveitä. Vastauksista voi päätellä, että superilaiset suhtautuvat työhönsä erittäin vakavasti ja haluavat tehdä sen hyvin. Kuitenkin monissa työpaikoissa on vielä paljon kehitettävää, jotta työnantaja olisi tietoinen superilaisten ammatillisesta osaamisesta. Liian moni organisaatio ei anna superilaisten käyttää koulutuksessa saatuja ammatillisia taitoja. Tämä on yksi syy, miksi töissä ei voida hyvin. Sairaalamaailmassa ja vastaanotoilla superilaiset kokevat liian usein edelleen, että organisaatio ei tunnista osaamista ja siksi se kieltää ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaisen käyttämisen. Lähi- ja perushoitaja joutuu alisuorittajaksi. Toinen syy on se, että henkilökuntaa on yksinkertaisesti liian vähän. Monissa työpaikoissa on vähennetty tukipalvelutyöntekijöiden määrää. Hoidettavalle annettava aika on pienentynyt, kun päivittäisiin tukitoimiin menee hoitajien työaikaa entistä enemmän. Tämä on erittäin lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa. Hoidon ja hoivan tuloksellisuudenkin kautta tulos on negatiivinen. Lapset jäävät ilman leikittäjää ja kehittäjää, jolloin lasten sosiaalisten taitojen koulutus jää vähemmälle. Tämä on yhteiskunnallisesti kallista, sillä syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuu- dessa, eikä siis ole ihan sama, miten lasten kanssa päivät vietetään. Kaikki tietävät, että lapsi oppii leikkimällä ja sitä leikkiä on lähihoitajan hyvä olla seuraamassa ja ohjaamassa. Pahiten tilanne on kuitenkin koskettanut tehostettuja palvelutaloja ja ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla potilailla on selkeä tauti, jota pitää hoitaa, toimintakyky on heikentynyt ja siihen on usein yhdistynyt muistisairaus. Silti hoitajat tietävät, että potilailla on voimavaroja, jotka tekevät hänen elämästään elämisen arvoisen ja arvokkaan. Nyt näitä voimavaroja ei voida täysimääräisesti käyttää, kun henkilöstön vähyyden myötä ei ole aikaa. Kotihoidon ongelmaksi taas on tullut kuntien korkealle nostama hoitoon pääsyn rima. Asiakkaat ovat sairaita ja paljon apua tarvitsevia päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidon ja hoivan kannalta katsottuna olisi oikein, että se aika, joka kotihoidon asiakkaan luona vietetään, olisi voitava käyttää hänen hoitoonsa ja kuntoutukseen, niin fyysiseen kuin henkiseen. Kaikesta huolimatta liittomme jäsenet pitävät työstään, arvostavat osaamistaan ja haluavat kehittää työtään, jolloin hoidettavat saisivat entistä paremmin juuri sitä, mitä tarvitsevat. Työn kehittäminen on kaikkien asia ja siksi onkin tärkeää, että superilaiset toimivat moniammatillisen tiimin jäseninä ja siten tuovat työn, hoidon ja hoivan kehittämiseen oman ammatillisen näkemyksensä. Niissä työpaikossa, joissa työntekijän ammatillista osaamista arvostetaan, työnteki- jät voivat paremmin ja he haluavat ottaa enemmän vastuuta työstään. Tämä taas johtaa tuloksellisempaan ja vaikuttavampaan työhön. Tätähän me kaikki haluamme, hyvää ja laadukasta hoitoa, hoivaa ja kasvatusta.. Terveisin, Silja SUPER 11/2014 5
UUTISET Esillä juuri nyt Eläkeikä nousee porrastetusti teksti marjo sajantola Työeläkeuudistuksella pyritään pienentämään julkisen talouden kestävyysvajetta, edistämään työllisyyttä sekä turvaamaan työeläkkeiden rahoitus. Työurien pidentyminen on keskeinen tavoite. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät syyskuussa sopimukseen valtiovallalle annettavasta eläkeuudistusesityksestä. Sen sisältämillä muutoksilla varaudutaan elinajan odotteen kasvuun ja pyritään pienentämään julkisen talouden kestävyysvajetta. Lisäksi se edistää työllisyyttä sekä turvaa työeläkkeiden rahoituksen, riittävät eläkkeet sekä sukupolvien ja sukupuolten välisen tasapuolisuuden. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Lain valmistelun aikana monet yksityiskohdat tule- syntymävuosi 1955 63 v 3 kk 1956 63 v 6 kk 1957 63 v 9 kk 1958 64 v 1959 64 v 3 kk 1960 64 v 6 kk 1961 64 v 9 kk 1962 65 v 1963 65 v vat vielä tarkentumaan. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että työurien pidentäminen edellyttää huolehtimista työntekijöiden työssäjaksamisesta. Superilaisilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy on jopa 86 prosentissa tapauksista tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yksi keino työssäjaksamisen parantamiseksi on huolehtia siitä, että hoitotyön mitoitus on kunnossa. Työntekijällä itsellään on vastuu siitä, ettei tee työtä ergonomisesti väärin ja työnantajalla siitä, että mahdollistaa oikean ergonomian ja työn kuormittavuuden hallittavuuden. Paavolan mielestä työelämä vaatii todellista muutosta, jotta ihmiset jaksavat työssä pidempään. Työelämän on tarjottava myös joustoja eri elämäntilanteisiin. alin vanhuuseläkeikä INGIMAGE Superilaisten kannalta peruskarttuman laskentaperusteen paraneminen ja työuran 1,5 prosentin karttuman kertyminen jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ovat merkitykseltään suurempia kuin nykyinen eläkkeen 4,5 prosentin superkarttuma. Peruskarttuma paranee, kun palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perustana olevasta ansiosta. Uudistus parantaa etenkin nuorten eläkekarttumaa. Hyvin harva superilainen on pystynyt keräämään tuota superkarttumaa, Paavola muistuttaa. TAVOITEIKÄ ELÄKKEELLE LÄHTÖÖN Työurien pidentyminen on uudistuksen keskeinen tavoite. Sitä edistää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nouseminen. Vanhuuseläkeikä nousee asteittain ensin 65 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä tulee määräytymään väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella. Elinaikakerroin säilyy edelleen eläkejärjestelmässä. Se leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kasvuaan. Eläkeuudistuksen jälkeen jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä, jos henkilö jää eläkkeelle heti vanhuuseläkeiän saavutettuaan. Arviossa kerrotaan myös, kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Tällä tavoin vanhuuseläkkeen alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella määritellään tavoite-eläkeikä. OSITTAINEN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläke poistuu vuonna 2017. 6 SUPER 11/2014
Sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jossa ei ole rajoitteita työnteolle tai ansaittavan palkan suuruudelle. Työntekijä voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on tasoltaan kuitenkin pienempi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Työntekijä joutuu nostamaan 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä tarkistettuna elinaikakertoimella. Tätä eläkettä vähennetään vielä 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, johon lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämiseen asti. Vähennys on pysyvä. TYÖURAELÄKE Työkyvyttömyyseläkkeen hakuun eläkeuudistus ei vaikuta, mutta työkykyisenä pysyminen vanhuuseläkeikään saakka henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä voi olla mahdotonta. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä, vähintään 38 vuoden ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä. Tällaiseen työuraan lasketaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään kolmen vuoden ajalta. Saantiedellytykset ovat työkyvyttömyyseläkettä lievemmät. Yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa. TYÖTTÖMYYSPUTKEEN EI MUUTOKSIA Työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin sanottuun työttömyysputkeen ei tule muutoksia. Keskusjärjestöt arvioivat kevääseen 2019 mennessä työurasopimuksessa 2012 sovittujen toimien vaikutuksia. Jos sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella eli 62 vuoteen. SIIRTYMÄKAUDEN RATKAISUJA Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain siten, että se vuonna 2025 on 65 vuotta. Nosto aloitetaan vuonna 1955 syntyneistä ja on kolme kuukautta ikäluokkaa kohden. Näin ensimmäisen ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 3 kuukautta, vuonna 1958 syntyneiden 64 vuotta jatkuen niin, kunnes vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee asteittain 70 vuoteen. Nykyiset ja ennen vuotta 2005 saavutetut eläkekarttumat säilyvät mukana kunkin henkilön eläkekertymässä. Uudet karttumat koskevat vuonna 2017 ja sen jälkeen ansaittuja palkkoja. Nykyisin työntekijä alkaa 53-vuotiaana kerätä korotettua karttumaa, joka on 1,9 prosenttia eläkkeen perustana olevasta tulosta. Uudistuksessa tämä poistuu, jolloin vastedes eläkettä karttuu 1,5 prosenttia koko työuran ajalta, mutta siihen on mahdollisuus jo 17-vuotiaana. Siirtymäkauden aikana vuoden 2025 loppuun saakka ikävälillä 53 62, karttuma on 1,7 prosenttia. Korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on kuitenkin 1,5 prosenttia korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin. AMMATTIKOHTAINEN ELÄKEIKÄ SÄILYY Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset koskevat eläkeiän osalta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkekarttumien osalta uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä. Eläkeuudistus ei koske maksussa olevia eikä ennen 1.1.2017 myönnettäviä eläkkeitä. Myös monia kunnallisessa palvelussuhteessa työskenteleviä superilaisia koskeva alempi niin sanottu ammattikohtainen eläkeikä säilyy, mikäli työsuhde jatkuu eläkeikään asti. Eläkettä karttuu koko palkan osuudelta. Tähän asti eläkkeen karttumaan on vaikuttanut kaikki veronalainen tulo eli eläkettä on karttunut palkasta, josta on ensin vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Jatkossa tämäkin osa kerryttää eläkettä.. lue lisää: www.eläkeuudistus.fi syksyn super-illoissa kerrotaan myös eläkeuudistuksesta. lähde porukalla kuulemaan. Sote-alan työvoimapula helpottaa Työvoimapulasta kärsivät ammatit painottuvat edelleen terveydenhuollon ammatteihin, ilmenee TEMin tuoreesta barometristä. Sosiaali- ja terveysalan tilanne näyttäisi kuitenkin olevan helpottumassa. Kun aikaisemmin esimerkiksi sairaanhoitajista on ollut pulaa koko maassa, nyt on jo alueita, joilla sairaanhoitajista on tulossa jopa ylitarjontaa. Työttömien määrä lisääntynyt Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 314 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 29 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 4 900:lla, selviää TEMin Työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 92 600, mikä on 15 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 117 500 eli 9 900 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta 28 000 henkilöä, mikä on lähes 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. INGIMAGE SUPER 11/2014 7
UUTISET Esillä juuri nyt Oulussa tehty tutkimus osoitti, että Sairaaloissa tarvitaan lähi- ja perushoitajia teksti sonja kähkönen Lähi- ja perushoitajien ammattitaitoa ei hyödynnetä vielä täysimääräisesti kaikissa hoitoyksiköissä, osoitti Oulussa tehty selvitys. Haasteena voivat olla esimiesten asenteet ja se, ettei lähihoitajakoulutuksen sisältöä tunneta riittävästi. Runsas vuosi sitten Oulussa käynnistettiin kehittämishanke, jossa haluttiin selvittää, miten henkilöstöresurssit on allokoitu hoitoyksiköiden kesken. Selvitystä pidettiin tarpeellisena terveydenhuollossa tapahtuvien muutosten, muun muassa avohoidon lisääntymisen ja sairaansijojen vähentymisen vuoksi. Halusimme tietää, jakautuvatko henkilöstöresurssit tarpeiden ja muutosten edellyttämällä tavalla, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen kertoo. RESURSSIT OIKEISIIN PAIKKOIHIN Selvitys tehtiin Oulun yliopistollisen sairaalan sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden kaikissa yksiköissä. Mitoituslaskennassa käytettiin WHO:n WISN-mallia, jossa laskennan perusteena ovat hoitopäivä- ja käyntitiedot sekä lisänä hoidon vaativuus. Lisäksi huomioitiin muun muassa päivystyspotilaiden määrä, potilasvaihtuvuus, henkilökunnan vaihtuvuus sekä eristys- ja vierihoitoa vaativien potilaiden määrä. Myös opiskelijoiden määrää huomioitiin, koska heidän ohjaamisensa sitoo osan työyhteisön resursseista. Näiden tietojen perusteella laskimme kunkin hoitoyksikön optimaalisen mitoituksen ja vertasimme sitä todelliseen tilanteeseen. Saimme muun muassa kaikki hoitopäivä- ja käyntitiedot keskitetysti tietojärjestelmistämme. Kysyimme kuitenkin työyhteisöistä tarkentavia tietoja esimerkiksi siitä, mikä oli yksikön oma näkemys mitoituksen riittävyydestä. Kejosen mukaan selvityksen tulokset ovat mielenkiintoisia, jopa yllättäviä: resurssitilanne vaihteli yksiköittäin merkittävästi. Sairaanhoitopiirissä on selvästi yksiköitä, joiden mitoitus on väljempi sekä yksiköitä, joissa henkilökuntaa voisi olla nykyistä enemmän. Jo hanketta käynnistettäessä päätettiin, ettei henkilökunnan kokonaismäärää lisätä tukimustuloksista riippumatta. Kejosen mukaan suurimmat epäkohdat kuitenkin korjataan. Resursseja on jo siirretty väljemmän mitoituksen yksiköstä paikkoihin, joissa on ollut enemmän henkilökunnan tarvetta. Nämä siirrot ovat sujuneet hyvin. Työntekijät ovat lähes poikkeuksetta ymmärtäneet, että toiminnan muuttuessa on myös resursseja sijoitettava uudelleen. LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OSAAMISTA HYÖDYNNETTÄVÄ Selvityksessä nousi esiin myös muita epäkohtia. Esimerkiksi sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien suhdeluku vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä. Esimerkiksi eräällä vuodeosastolla ei työskennellyt ainuttakaan lähi- tai perushoitajaa, vaikka siihen ei ollut mitään perustetta, Pirjo Kejonen kertoo. Hänen mukaansa Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin jo neljä vuotta sitten päätös, ettei lähi- ja perushoitajien vakansseja enää muuteta sairaanhoitajien vakansseiksi. Mitoitushankkeen tulokset vahvistivat, että tämä linjaus on ollut oikea. Kejosen mukaan myös ammatillinen työnjako kaipaa sairaanhoitopiirissä päivittämistä. Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjakoa koskevassa hankkeessa henkilökunnalta kysyttiin, mitä hoidon osa-alueita he työssään toteuttivat ja mitä he voisivat osaamisensa perusteella toteuttaa. Työntekijöiden ja esimiesten näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Osa esimiehistä oli sitä mieltä, että lähi- ja perushoitajat eivät voi toteuttaa esimerkiksi lääkehoitoa. Sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat olivat asiasta kuitenkin toista mieltä. Kejonen uskoo, että esimiesten näkemysten taustalla saattaa olla hieman vanhakantaiset asenteet, mutta osittain myös heikko tietämys. Lähi- ja perushoitajien osaamista ei vielä tunnisteta riittävästi. Heidän koulutuksensa ja osaamisensa ovat kuitenkin hyvällä tasolla ja niitä tulee hyödyntää enemmän myös erikoissairaanhoidossa. Tämäkin on yksi tärkeä keino tehostaa ja järkeistää resurssien käyttöä.. 8 SUPER 11/2014
Villejä käytäntöjä kevennetystä työstä teksti minna lyhty Joillakin sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on mahdollisuus tehdä kevennettyä työtä. Se tarkoittaa sitä, että silloin kun työntekijä on kyvytön tekemään tavallista työtään, hänelle räätälöidään työtehtäviä, joita hän voi tehdä vammasta tai sairaudesta huolimatta. Kevennetyn työn tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kuluja. Kevennettyä työtä suositellaan erityisesti silloin, jos sairausloma uhkaa pitkittyä. Pitkäaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyden riski pienenee, työntekijä pysyy kiinni työelämän rytmissä ja joissakin sairauksissa toimeliaisuus jopa edistää paranemista. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan idea kevennetystä työstä on kelvollinen, mutta käytännöt työpaikoilla ovat villit. Olemme saaneet yhteydenottoja esimerkiksi siitä, että työpaikalla on vaadittu tulemaan töihin flunssassa, jos INGIMAGE kuumetta ei ole ollut. Työntekijälle on annettu tehtäväksi kevyempiä hommia. Parkkola painottaa, että jos kyseessä on sairaus, josta toipuu nopeasti, kevennettyä työtä ei pitäisi edes harkita. Töissä oleminen ei edistä paranemista. Ongelmallista on myös se, jos kevennettyä työtä tekevä ei osallistu hoitotyöhön, hänen tilalleen pitäisi palkata sijainen. Työnantajalla on harvoin tähän resursseja, jolloin hoitajamitoitus ei ole välttämättä kunnossa. Jos sairaudesta tai vammasta toipuminen uhkaa pitkittyä, Parkkolan mukaan osatyökykyiselle kevennettyä työtä parempi vaihtoehto on osasairausloma. Se on Kelan tukemaa ja työntekijä voi tehdä töitä osa-aikaisesti. KEVENNETTYYN TYÖHÖN EI SAA PAKOTTAA SuPeriin on tullut tietoa myös tapauksista, joissa työnantaja ja työntekijä ovat sopineet kevennetystä työstä ilman lääkärin arvioita työkyvystä. Näin ei pitäisi toimia. Työnantaja ei voi määrätä tekemään kevennyttyä työtä ilman lääkärin arvioita työkyvystä. Jotta lääkäri voi tehdä arvion, hänen on tunnettava erityisen hyvin työpaikan olosuhteet. Jotkut työnantajat ovat lähettäneet työterveyshuoltoon listan kevennetyistä työtehtävistä. Lääkäri varmistaa, pystyykö sairastunut työntekijä tekemään niistä jotakin. Parkkola ei pidä tällaista listojen laatimista suositeltavana. On tärkeää, että työntekijä itse haluaa tehdä kevennettyä työtä ja kokee pystyvänsä siihen. Kevennettyyn työhön pakottaminen ei ole järkevää. Sairausloman tarkoitus on, että työntekijän työkyky palautuu.. Muutos tutkimustietojen käyttöön Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Tutkimuksen kannalta välttämättömiä henkilötietoja voitaisiin käsitellä tutkimuksessa, johon tutkittava on antanut suostumuksensa, vaikka hän myöhemmin luopuisi osallistumisesta. Tutkittavan antama suostumus muodostuisi jatkossa selkeämmin kahdesta kokonaisuudesta: se koskisi toisaalta tutkimukseen osallistumista ja toisaalta henkilötietojen käsittelyä. Tutkittava voi luopua tutkimuksesta joko keskeyttämällä osallistumisensa tai perumalla antamansa suostumuksen tutkimukseen osallistumiseen sekä henkilötietojensa käsittelyyn. Tietoja saisi kuitenkin käsitellä, jos tutkittava on tiennyt suostumusta antaessaan, että suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja käsitellään osana tutkimusaineistoa. Työpaikkaselvitysten määrä kasvanut Työpaikkaselvityksestä on tullut yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Vuonna 2012 työpaikkaselvityksiin käytettiin kaksi kertaa enemmän tunteja kuin vuonna 2002. Selvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat 13,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutoksen myötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen. Työpaikoista lähes 90 prosenttia teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella. SUPER 11/2014 9
UUTISET Esillä juuri nyt Työntekijöiden asema turvattava sote-uudistuksessa teksti minna lyhty INGIMAGE Sote-uudistus muuttaa sosiaalija terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja. Hoitajien työnantajatkin saattavat myllerryksessä vaihtua. SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan töitä alalla kuitenkin riittää edelleen, sillä asiakkaat ja potilaat eivät katoa minnekään. SuPer tekee kaikkensa, jotta jäsenten työolosuhteet olisivat hyvät ja palkanmaksu turvattu uudistuksen jälkeenkin. Sote-lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle. Palvelujen tuottamisvastuu säilyy kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka halutessaan hankkivat palveluja yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. SuPerin mielestä lakiesityksen malli on pirstaleinen, jos liian moni toimija on palvelujen tuotantovastuussa. Uhkana on, että sosiaali- ja terveysalalla käy samoin kuin rakennusalalla: tuottajia ketjutetaan, eikä kokonaisuus ole ke- nenkään hallinnassa. Silloin väistämättä sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu laskee. Riskinä on myös se, ettei sote-uudistus ole kustannustehokas. Jos tuotantovastuu on liian monella, syntyy päällekkäistä hallintoa ja lisäkustannuksia, Jussi Salo varoittaa. SuPer olisi toivonut, että sote-alue saisi merkittävän tuotantovastuun, mutta se ei näytä olevan mahdollista. SuPer toivoo, että tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien ja kuntien määrä pysyisi mahdollisimman pienenä. Silloin toimivan palveluverkoston rakentaminen olisi helpompaa. Pääosa tuotantovastuusta pitää ehdottomasti olla julkisilla palvelun tuottajilla. Ne pystyvät turvaamaan työntekijöiden edut paremmin kuin yritykset ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajat. Jos palveluja ostetaan yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta, pitää taata, että työsopimukset ovat reiluja ja oikeudenmukaisia. Verovaroilla kustannettavat sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saa olla voiton tavoittelun kohteina, jos voitto tehdään henkilöstön etuja heikentämällä ja palvelujen tasoa laskemalla. HOITAJIEN ASEMA EI SAA HEIKENTYÄ Salon mukaan yritysten ja kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa pitää jäädä täydentäväksi, sillä ne eivät voi ottaa vastuuta isoista kokonaisuuksista. Monet kunnat suunnittelevat parhaillaan, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin ostopalveluina. Jos kunnissa tehdään nyt pitkiä sopimuksia yrittäjien tai yhdistysten kanssa, ne saattavat tulla kalliiksi, jos sopimuksia joudutaan purkamaan kesken sopimuskauden sote-uudistuksen vuoksi. Silloin maksettavaksi lankeavat vahingonkorvaukset. Nyt kunnissa pitäisi laittaa jäitä hattuun, kun tehdään päätöksiä palvelujen ostamisesta. Salo painottaa sitä, ettei sote-uudistus saa heikentää hoitajien asemaa. Työnantajien pitää olla turvallisia ja maksukykyisiä. Sote-uudistuksessa on löydettävä 10 SUPER 11/2014
sellaiset ratkaisut, joita ei tarvitse koko ajan muuttaa. Ihmisiä ei saa roikottaa löysässä hirressä. Pitää olla varmuus siitä, että työt jatkuvat vielä viiden vuodenkin kuluttua. SOTE-VEROSTA PELASTUSRENGAS Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla. Maksussa otettaisiin huomioon tarvetekijät, kuten asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi toimintaa rahoitettaisiin valtionosuuksilla. Monet sosiaalija terveysalan toimijat pitävät lakiluonnoksen mallia rahoituksesta epäoikeudenmukaisena. SuPerin mukaan tarvetekijöiden vaikutus maksun suuruuteen vesittäisi ajatuksen yhteisvastuusta. Jos sote-uudistus ajaa karille rahoituksen osalta, sote-vero olisi pelastusrengas. Sen avulla uudistus pystyttäisiin toteuttamaan ja palvelut rahoittamaan. Sote-verotuksen avulla sote-alueet saisivat todellisen päätösvallan ja mahdollisuuden tehdä pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista työtä. Salon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollolle tarkoitetut valtionosuudet pitää ohjata suoraan sote-alueelle ilman, että ne kierrätettäisiin peruskuntien kautta. Salo uskoo, että sote-vero laskisi kunnallisverotuksen tasoa merkittävästi, joten veronmaksajien verorasite ei kasvaisi nykyisestä. Tämä edellyttäisi, että sote-alue pystyisi rakentamaan toiminnallisesti järkevän ja kustannustehokkaan mallin. Nykyään useissa kunnissa ja kuntayhtymissä alibudjetoidaan sosiaali- ja terveysmenot. Sote-vero olisi tehokas turva alibudjetointia vastaan. Silloin ei keskusteltaisi jatkuvasti henkilöstösäästöistä ja rahan riittämättömyydestä, jotka vaikeuttavat toimintaa.. Vapaaehtoiset eivät voi korvata julkisia palveluja Kolmatta sektoria toivotaan avuksi aiempaa enemmän muun muassa kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Järjestöjen vapaaehtoiset voivat kuitenkin joutua entistä useammin heille liian vaativiin tilanteisiin. Taloustutkimuksen mukaan vapaaehtoistoimintaa tehdään vuosittain Suomessa 146 000 henkilötyövuotta. Suomen Mielenterveysseura huomauttaa, että nyt käynnissä oleva soteuudistus on hyvä tilaisuus käydä yhteiskunnallista keskustelua vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja vaativuudesta. Vapaaehtoistoimintaa syntyy usein sinne, missä julkisia palveluja ei ole riittävästi. Julkisen ja kolmannen sektorin välillä tulee kuitenkin olla selkeä ja oikeudenmukainen työnjako. Muutos muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn Sote-uudistus etenee Sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien pitäisi olla valmiit tuottamaan palvelut vuoden 2017 alusta lähtien. Sote-lakiluonnoksesta lausuntonsa antoi yhteensä yli viisisataa kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa. Lausuntoaika päättyi 14.10.2014. Viisi sote-aluetta perustuu nykyisiin erityisvastuualueisiin. Kuntia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen ne haluaisivat kuulua. Lausunnoissa ei siirtymisiä juurikaan esitetty. Lausunnoista kävi ilmi, että aikataulua pidetään liian kireänä: Uusi alueellinen organisoituminen vie aikaa, sillä vanhoja kuntayhtymiä on purettava ja uusia rakennettava. Lisäksi henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyjä täytyy tehdä ja tietojärjestelmiä pitää sovittaa yhteen. Isommat kunnat toivovat tarkennusta rahoitukseen ja kustannusten jakoon, tuottamisvastuun määrittelyyn ja uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Pienet kunnat ilmaisivat samoja asioita, mutta ne olivat huolissaan myös siitä, millaiset vaikutusmahdollisuudet niillä on sote-alueen kuntayhtymässä ja mitä tapahtuu lähipalveluille. Annetut lausunnot ovat julkisia. Ne ovat luettavissa Haressa eli valtioneuvoston hankerekisterissä. Kattava lausuntoyhteenveto julkaistaan marraskuussa osoitteessa: stm.fi/sote-uudistus. Lakiluonnos menee eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon muistutusten ja kantelujen käsittelyyn ehdotetaan tarkennuksia. Jos asiakas tai potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Jatkossa valvontaviranomainen voisi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Viranomaiskäsittelyyn otettaisiin suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2015. Hopeaa nuorten EuroSkills-kisoista Superilaiset lähihoitajat Gabriella Snellman ja Hanna Hjulfors sijoittuvat hopealle Ranskan Lillessä pidetyssä Euro- Skills EM-kilpailussa. Suomen ammattitaitomaajoukkue Team Finland 2014 saavutti 14 mitalia ja oli kokonaistuloksissa kolmanneksi paras maa. Kilpailuun osallistui hieman yli 420 nuorta 25 maasta. Suomen joukkueeseen kuului 34 nuorta, jotka edustivat 23 eri ammattia.eri maiden välisessä vertailussa Suomi oli kolmantena Itävallan ja Ranskan jälkeen.. SUPER 11/2014 11
MARRASKUUN LYHYET Naisilla suurempi aivoinfarktiriski Naisilla on miehiä suurempi aivoinfarktiriski. Syynä on se, että monet vakavat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät liittyvät naissukupuoleen. Näitä riskitekijöitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja ylipaino. Naissukupuolen tuoma rasite näkyy selkeästi myös kuolleisuusluvuissa. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain noin 1800 miestä ja noin 2600 naista. stt info Parkinsonin tautia sairastaa noin 10 000 suomalaista. Uinnista apua tasapainoon? Tuoreen tutkimuksen mukaan uinti on hyvä keino ehkäistä kaatumisia ja luunmurtumia, jotka ovat yksi yleisimmistä vanhusten terveysriskeistä. Yli 65-vuotiaista kolmannes kaatuu ainakin kerran vuodessa ja yli 80-vuotiaista kaatuu jo joka toinen. Tutkimuksessa huomattiin, että kaatumiset olivat harvinaisempia osallistujilla, jotka harrastivat uintia tai pelasivat golfia. Tarkemmassa analyysissä, jossa huomioitiin myös osallistujien elintavat ja muu liikunta, yhteys rajoittui vain uimiseen. duodecim Turistiripuli on matkailijan yleisin terveysongelma Turistiripuli ja hengitystieinfektiot ovat suomalaisten turistien yleisimpiä matkasairauksia, osoittaa tuore väitöstutkimus. Useimmin matkailija sairastuu Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja itäisen Välimeren maissa sekä Aasiassa. Tutkimuksen mukaan yleisimmät matkan jälkeisen kuumeen syyt olivat ripulitauti, kuumeinen yleisinfektio ja hengitystieinfektio. Tutkituista 26 prosentilla todettiin potentiaalisesti henkeä uhkaava sairaus. Kuumeilevan matkailijan perustutkimuksiin sairaalassa tulisi tulosten perusteella kuulua malarianäytteiden lisäksi veriviljely, influenssapikatesti ja HIV-testi. Kylvetä kuivaa ihoa Kylmä ilma, tuuli ja alentunut sisäilman kosteus tuntuvat ja näkyvät iholla tähän vuodenaikaan. Erityisesti lasten ja vanhusten ohut iho on koetuksella talvella. Allergiaja astmaliitosta muistutetaan, että kaikkien on syytä käyttää talvella paksumpia voiteita ja kesällä kevyempiä. Lisäksi iho kannattaa suojata kylmältä. Toisin kuin usein ajatellaan, vesi ei kuivata, vaan kosteuttaa ihoa. Kuivaa ihoa tulisikin kylvettää pitkillä, vähintään 15 minuutin kylvyillä. allergia- ja astmaliitto helsingin yliopisto INGIMAGE 12 SUPER 11/2014
lokakuun kysymys oli: Pelottaako tulevaisuus? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Sote-alue on niin iso, ettei sitä pysty mikään konklaavi johtamaan. Sinne syntyy väkisinkin joku klikki, joka periaatteessa tekee ne päätökset. Kyllähän tämä on uhka demokratialle. professori jari stenvall aikalainen 13/2014 45% Ihmiset eivät enää välitä toisistaan, kaikki ajavat vain omaa etuaan. Maailmalla soditaan ja taistellaan koko ajan. Eläkeikä nousee, ja mikä on kuntaliitosten tilanne? Soteratkaisut ihan hulluja! Työnantaja tekee päätöksiä välittämättä laeista tai sopimuksista yleensä lisäämällä työntekijän taakkaa. Onko terveyttä vielä eläkkeelläkin ja riittääkö eläke yksinäisen taloudessa kaikkiin maksuihin? Kaikkien tulisi kehittää huumoriaan ja kykyään nauraa. Se on tärkein yksittäinen tekijä hyvinvoivan ihmisen ominaisuutena. valmentavan psykologian asiantuntija makke leppänen käsi kädessä 5/2014 Lapsuus lyhenee, kun leikki loppuu liian varhain ja ulkonäköasiat ja muut mainontaan ja kuluttamiseen liittyvät asiat tunkevat lapsen maailmaan. lapsiasiainvaltuutettu tuomas kurttila tesso 6/2014 30 vuotta sitten 54% Elämä on laiffii ja tilanteet on tsäänssii :) Olen optimistinen, suhtaudun tulevaan luottavaisesti. Mottoni on Carpe Diem. Tänään ei huomista murehdita. Vakituinen työ. Olen avoin muutoksille ja niitähän riittää varsinkin työelämässä. Jatkuva kehittäminen on tullut jäädäkseen eikä sitä kannata pelätä. Rohkeasti mukaan vaan. Pelkääminen ei auta. Pitää tehdä minkä voi ja ottaa tyynesti vastaan se, mille ei voi tehdä mitään. marraskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien 20.11. vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. lokakuussa arpa suosi laura kalliota hollolasta. onnittelut! Apuhoitajista oli pulaa Uudellamaalla, vaikka esimerkiksi Mikkelin läänissä heistä oli ylitarjontaa. Ratkaisuksi esitettiin pääkaupunkiseudulle lisää työsuhdeasuntoja ja päivähoitopaikkoja sekä koulutusmäärien lisäämistä väliaikaisesti. Koulutukseen tulisi ottaa etupäässä pääkaupunkilaisia hakijoita. Perushoitajaliiton puheenjohtaja Salme Pihl esitti työvoimapulan helpottamiseksi muun muassa seuraavaa: Palkkauksen korjaaminen on tärkein keino hoitajapulaan. Työnantajan tulee huolehtia myös työlolosuhteiden mielekkyydestä? apuhoitaja 11/1984 SUPER 11/2014 13
LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Lehtikaali on nyt muodikasta lähiruokaa teksti ja kuvat marjo sajantola Anne Granroth tutustui ulkomaan vuosillaan erilaisiin eksoottisiin keittiöihin. Kokeileva kokki soveltaa oppimaansa kotimaassakin. Lahtelainen lähihoitaja Anne Granroth kertoo pitävänsä ruuanlaitosta paljon, mutta arkisin hän tyytyy tekemään ruokia, joista riittää perheelle syötävää muutamaksi päiväksi kerrallaan. Mitä milloinkin on tarjolla, vaihtelee emännän mielialan mukaan. Olen kokeilija, mutta en kuitenkaan aina jaksa kokeilla, joten tulee tehtyä tavallisiakin ruokia. Teen myös ruokaa kausittain, sillä pari kolme kertaa vuodessa minuun iskee halu kokkailla jotain tietyntyyppistä. Teen esimerkiksi pelkästään kasvisruokia tai kuten joitakin vuosia sitten thaimaalaista ruokaa. Vaikka Anne ei olekaan koskaan Thaimaassa matkustanut, hänellä oli thaimaalaiskaudellaan kuitenkin upeat mahdollisuudet kokata eksoottista ruokaa, sillä hän asui silloin Hollannissa. Entinen siirtomaavalta on aarreaitta kokeilevalle kokkaajalle. Siellä ruoka-aineiden ja mausteiden kirjo on loputon. Annen keittiön perusvarastoon kuuluvat edelleen muun muassa kookosmaito ja currytahna. Ranskassa innostuin myös äyriäisistä, sillä kalatiskit olivat mainioita. Juustot olivat siellä myös mahtavan makuisia. Perheen tytär tulee äitiinsä, sillä hänellä on ollut pienestä pitäen valistunut maku, kuten Anne sanoo. Poika olisi pienenä pärjännyt vain perunalla ja kastikkeella. Nyt on jo toisin. Puoliso on syönyt sitä, mitä on tarjolla tai tehnyt itselleen sitten muuta ruokaa. Vuodesta 1992 Anne asui puolisonsa työn takia ulkomailla aina vuoteen 2003 asti, ensin Venäjällä, sitten Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa. Poika ja tytär syntyivät heti silloin 90-luvun alussa ja olin kyllä onnellinen siitä, että sain olla lasten kanssa kotona. Jonkun aikaa he kävivät Ranskassa montessoripäiväkodissa. Poika aloitti koulunkäynnin Belgiassa kuusivuotiaana ja tytär esi- PARI KOLME KERTAA VUODESSA MINUUN ISKEE HALU KOKKAILLA JOTAIN TIETYNTYYPPISTÄ. koulun nelivuotiaana. Hollannissa he molemmat olivat kansainvälisessä koulussa. Annella oli kielitaitona vahva ranska ja englanti. Lisäksi hän oli aikoinaan opiskellut myös italiaa ja espanjaa. Hänellä on hyvä kielipää, joten hän opiskeli innokkaasti kunkin asuinmaansa kieltä niin, että pärjäsi ainakin puhekielellä. Lapset puhuivat sitten mitä kieltä vain. Keskenään englantia jopa kotona, mutta hiljalleen siirtyivät suomenkieleen. Suomessa he kuitenkin opiskelivat englanninkielisellä luokalla. Perheen muutettua Suomeen Anne harkitsi jatkavansa kieliopintoja, mutta päätti kuitenkin aloittaa päätoimisen työnteon. Alkuun hän työskenteli vuoden iltapäiväkerhossa ohjaajaharjoittelijana. Sen jälkeen hän tuumasi, että tämä on nyt nähty, löytyisikö koulumaailmasta haastavampaa työtä. Tein töitä koulunkäynninohjaajana ja välillä sijaistin ylä- ja ala-asteen opettajia. Sitten aloitin oppisopimusopiskelut lähihoitajaksi ja valmistuin sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta 2011. Nyt olen oikealla alalla! Anne työskentelee Lahden Launeen alueen kotihoidossa ja viihtyy työssään, vaikka ei kielitaitoaan pääsekään hyödyntämään. Hän kuitenkin pyrkii ylläpitämään osaamistaan seuraamalla televisio-ohjelmia ja myös matkustelemalla jonkun verran kaupunkikohteisiin. Lomamatkoja teemme hyvin vähän. Ei vain enää tee mieli. Silloin kun asuimme ulkomailla, matkustelimme paljon myös naapurimaissa. Kuitenkin hän on erittäin tyytyväinen niihin vuosiin, jotka hän asui ulkomailla. Kielitaidon ja ystävien lisäksi hän sai tietynlaisen näkökulman elämäänsä. On hyvä oppia, etteivät monet edut ole itsestään selviä kuten Suomessa. Aika paljon täällä rutistaan turhista.. 14 SUPER 11/2014
Kolmen kaalin keitto 1 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä ½ chiliä 2 3 cm pala tuoretta inkivääriä tai 1 tl säilöttyä. 1 pieni kukkakaali 2 porkkanaa 400 g keräkaalia 3 5 lehtikaalin lehteä 2 rkl öljyä 3 rkl currytahnaa 6 dl vettä 2 rkl kanafondia 1 prk kookosmaitoa tuoretta korianteria Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota silputut sipulit ja hienonnetut valkosipulit. Lisää currytahna, pilkottu chili ja hienonnettu inkivääri. Kuullota hetki. Lisää vesi, fondi ja kookosmaito. Kun liemi kiehuu, lisää kukkakaalin kukinnot ja viipaloidut porkkanat. Kiehuta pari minuuttia. Lisää suikaloitu keräkaali ja lehtikaali ilman paksua lehtiruotia. Älä keitä liikaa, vaan jätä kaalit rapsakoiksi. Viimeistele keitto halutessasi korianterilla. Anne kehottaa käyttämään kaaleja oman maun mukaan. Hän itse käyttää reseptissä mainittua vähemmän keräkaalia. Vettä voi vähentää, jos haluaa paksumpaa keittoa. SUPER 11/2014 15
Marjaana Vartiainen valmistautuu vastaanottamaan seuraavan potilaan. 16 SUPER 11/2014
Allergiatestien tekijä tarvitsee SORMI NÄPPÄRYYTTÄ JA SOSIAALISIA TAITOJA teksti ja kuvat marjo sajantola Marjaana Vartiainen tekee allergiayksikössä potilaille lappu- ja ihopistotestejä. Työ on tarkkaa ja vaatii hyvää havaintokykyä sekä vakaata kättä. Avuksi on myös taito rupatella rennosti, etenkin jos potilas on piikkikammoinen. Turun yliopistollisen keskussairaalan Ihoklinikan allergiayksikön keskiviikkoaamu alkaa yksikön palaverilla kello kahdeksan. Perushoitaja Marjaana Vartiainen on ollut työpaikalla jo puolisen tuntia. Välttyäkseen aamuruuhkalta hän lähtee autollaan Liedosta jo aamuseitsemältä, vaikka hänen työaikansa alkaa vasta kahdeksalta. Viikkopalaverissa osastonhoitaja antaa arjen palautteet ja kertoo ajankohtaiset asiat. Yhteisille asioille on varattu puolitoista tuntia, mutta tarvittaessa asioista tiedotetaan myös sähköpostilla. Kokouksen jälkeen Marjaana asettuu työpisteelleen ikkunan ääreen ja alkaa tutkia tämän päivän aikavarauksia. Allergiayksikön testihuone on jaettu kahtia. Ilman näkösuojaksi tarkoitettuja verhoja ja suurta pöytälamppua muistuttavia imureita toinen puoli huoneesta näyttäisi melko tavalliselta toimistolta työpöytineen ja atk-laitteineen. Toisella puolella on seinäkkein ja verhoin eristetyt tutkimustilat. Loput huonetilasta vievät tavalliset kaapit ja testattavien aineiden valmisteluun tarvittava laitteisto sekä jääkaapit valmiiden seosten säilytykseen. ENNAKOINTI EHKÄISEE TYÖSUMAA Potilaita käy allergiatesteissä päivittäin keskimäärin 15. Koska useimmille tehdään tietyt perustestit, niitä valmistetaan ennakkoon sopivaksi arvioitu määrä. Maanantaisin emme yleensä tee pistotestejä, koska aineiden pitää saada uuttua vuorokausi. Siksi maanantaiaamuisin voimme valmistautua koko viikon tarpeisiin. Kaikkea emme toki voi tehdä etukäteen, mutta ruuhkaisina päivinä kaikesta etukäteen tehdystä työstä on suuri hyöty, Marjaana kertoo. Lapputesti on ekseeman perustutkimus, jolla tutkitaan tavallisesti hitaasti kehittyvää kosketusallergiaa. Allergian aiheuttajaksi epäiltyä ainetta sekoitetaan useimmiten vaseliiniin, joskus veteen tai alkoholiin. Perussarjaan kuuluu 35 ja ihosarjaan 21 eri ainetta. Nämä ovat yleisimmin tehdyt lapputestit. Lääkäri määrää usein myös lisätestejä, joita valmistamme päivittäin kunkin potilaan tarpeiden mukaan. Vaseliiniin sekoitetut aineet pruutataan liuskoilla oleviin nappuloihin, ohuet nesteet imeytetään nappulaan sijoitettavaan pieneen filtteripaperiin. Ihopistotesteihin valmistaudutaan myös hyvissä ajoin. Jääkaapissa on valmiina useita testisarjoja, joilla voidaan tutkia niin eläin- ja siitepölyallergiat kuin myös mausteet ja säilöntäaineet. Urtikariasarjassa on 40 eri ainetta. Erikoisimmillekin allergioille on sarjoja valmiina. Lisäksi ammattitautitutkimuksiin on kehitetty omat sarjansa, kuten kampaajien käyttämistä kemikaaleista tai hoitotyön käsideseistä. SUPER 11/2014 17
Marjaana Vartiainen ja Jenni Tähtinen selvittävät yhdessä, onko lääkärin pyytämiä tavallista erikoisempia testiaineita valmiina varastossa. Saamme tehtyä uutetta vaikka työrukkasista. Lisäksi potilaat tuovat mukanaan monenlaisia aineita tai vaikka naudanlihaa, jos lääkäri epäilee sen olevan oireiden aiheuttaja. Työssä tarvitaan erityistä tarkkuutta, tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Marjaana kertoo, että lääketestiä varten hän saattaa tarvita vain 0,06 grammaa murskattua pilleriä. Ihopistotesteissä käytettävä maustesarjan valmistaminen aloitetaan sekoittamalla mausteet Eppendorp-putkeen keittosuolaliuoksen kanssa suhteessa puolet ja puolet. NUMEROT NAHKAAN Marjaana ottaa korista lääkärin lähetteen seuraavalle tutkimuksiin tulijalle. Lapputestin valmisteluun voi kulua aikaa jopa puolitoista tuntia, jos testattavia aineita on paljon. Seuraava potilas on kuitenkin tulossa ihan perustesteihin, joten ennakkovalmisteluihin ei kulu kauan aikaa. Nyt Marjaana kutsuu potilaan sisään tuota pikaa. Kun potilas on riisuutunut, Marjaana tarkistaa hänen ihonsa. Jos potilaalla on selässään paljon luomia tai näppylöitä, on testinappien sijoittelu haastavaa, etenkin silloin, kun niitä pitäisi saada mahtumaan monta liuskaa. Miehet voivat myös olla niin karvaisia, että selkä on ajeltava, ennen kuin siihen voi mitään liimata. Nyt mitään erityistoimia ei tarvita. Marjaana kertoo potilaalle, mitä hän tämän selän takana ja selälle tekee. Hän alkaa liimata valmiiksi numeroituja kymmenen napin liuskoja potilaan selkään rauhallisin liikkein. Kirjoitan nyt tussilla ihoosi numerot, jotka helpottavat testitulosten lukua. Jotta ne säilyvät ihollasi, vedän tähän päälle teipin ja kirjoitan siihen samat numerot. Marjaana teippaa liuskat vielä huolellisesti kiinni. Niiden pitää pysyä potilaan iholla perjantaihin saakka, eli kaksi vuorokautta. Silloin potilas tulee uudestaan yksikköön ja vastaanottohoitaja poistaa liuskat. Tuolloin selkään on voinut jo nousta kutisevia näppylöitä, jopa vesikellorakkuloita. Jos reaktioita on nähtävissä, lääkäri tarkastaa ne. Muuten vastaanottohoitaja vain merkitsee viivoilla testikohdat, joissa kuvut olivat olleet. Sen jälkeen hän suojaa vielä merkit kapeammilla teipeillä ja aineet saavat vaikuttaa iholla maanantaihin eli lääkärin vastaanottoon asti. Usein samalla käynnillä lääkärin tutkimuksen jälkeen tehdään ihopistotestit. Kun Marjaana on kertonut potilaalle näistä jatkotoimista, hän vielä kehottaa välttämään sellaisia liikkeitä, jotka saattaisivat irrottaa teippauksia. Potilas varmistaa vielä saamiaan ohjeita. Selkää ei saa kastella ennen viimeistä tarkistusta, eikä kumarrellakaan voi, joten hiustenpesunkin voi tehdä vasta perjantain käynnin jälkeen, kunhan selkä ei kastu. ADRENALIINIRUISKUT VALMIUDESSA Potilaan lähdettyä Marjaana kirjaa toimenpiteet koneelle. Sen jälkeen hän vastaa puheluun, jossa potilas kysyy häneltä ohjeita. Puhelun jälkeen hän vilkaisee, onko korissa odottavia määräyksiä, mutta työt ovat sujuneet joutuisasti jokaisessa työpisteessä, eikä ketään ole vielä tulossa. Puolilta päivin Marjaanan kollega, sairaanhoitaja Jenni Tähtinen suunnittelee lounaalle lähtöä. Marjaana syö taval- 18 SUPER 11/2014
lisesti omia eväitä ja hänelläkin olisi nyt hyvä hetki pitää pieni tauko. Paikalla pitää olla aina vähintään kaksi hoitajaa siltä varalta, että potilas pyörtyy tai saa pahan allergisen reaktion. Harvoin näin on käynyt, mutta meillä on aina adrenaliiniruisku käden ulottuvilla ja saamme tarvittaessa nopeasti ensiavusta lääkärin paikalle. Vielä Marjaana ei pääse tauolleen. Vastaanottohoitaja tulee kertomaan viime hetken peruutuksesta. Potilaalla olisi ollut iltapäivälle aika, mutta hän huomasi peruuttaa sen vasta nyt. Sakko tästä lähtee potilaalle, mutta näitä viime hetken peruutuksia ei saisi tulla. Potilaalle on yleensä varattu kolme käyntiä tänne ja joillekin lisäksi aika allergiahoitajan vastaanotolle. Nämä voisi käyttää toinen potilas, jos ilmoitus tulee ajoissa. Marjaana arvioi, että potilaat saavat kutsun testeihin noin kaksi kuukautta ennen testipäivää, joten heillä on mahdollisuus järjestää aikataulunsa sopivaksi. Tietenkään sairastumisia ei voi ennakoida, mutta muuten pitäisi ymmärtää tehdä peruutus hyvissä ajoin. TIPAT RIVIIN JA LANSETIT ESIIN Tauko on pidettävä, vaikka potilaita olisi odottamassa. Joskus potilas on niin suuritöinen, että ruokatauon ehtii pitää vasta puoli kahden aikaan, mutta tänään on pysytty hyvin aikataulussa. Kun Marjaana on käynyt taukotilassa syömässä eväänsä, hän on taas täydessä iskussa. Seuraava potilas on ihopistotestiin Numerointi helpottaa lapputestin tulosten lukua. tuleva nuori nainen ja Marjaana kirjaa koneelle kohta suoritettavat testit. Kun lähetämme kutsun potilaalle, pyydämme häntä varaamaan aikaa kolme neljä tuntia. Kun hän on käynyt lääkärin vastaanotolla, me näemme, kuinka suuret valmistelut on tehtävä. Tarvittaessa kehotamme häntä käymään vaikka kahvilla ja palaamaan tiettyyn aikaan. Nyt tehdään aivan perustestejä, joihin on olemassa valmiit uutteet ja ruoka-aineallergioiden testaukseen täysi tarjotin vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, joten Marjaana pyytää potilaan istuutumaan mukavasti tutkimuspuolelle. Vaikka potilas ei omien sanojensa mukaan jännitä pistoja, Marjaana rupattelee kuitenkin rennosti samalla, kun hän alkaa kirjoittaa numeroita potilaan kyynärvarsiin. Numerosarjojen viereen tulee plusmerkin alle kohta histamiinipistolle, jonka pitäisikin aiheuttaa kutiseva paukama. Näin tarkistetaan, että koe on onnistunut ja ettei potilas ole ennen testiä syönyt allergialääkkeitä. Lisäksi syntyneeseen paukamaan verrataan muodostuvia patteja, koska allergeeneihin reagointi on yksilöllistä. Ensimmäisen rivin pistoilla tutkitaan muun muassa siitepöly-, eläinpöly- ja pölypunkkiallergiaa, seuraavassa rivissä mausteita, kolmannessa viljoja ja neljännessä kasviksia. Marjaana tiput- Keittosuolaliuokseen sekoitetut mausteet ovat valmiina ihopistotestejä varten. SUPER 11/2014 19
taa pipetillä ensimmäisen pienen tipan, sitten hän ottaa seuraavan uutepullon ja jatkaa näin kunnes ensimmäisessä testirivissä on kymmenen tippaa eri allergeenejä. Seuraavaksi hän pistää lansetilla ihoa, pudottaa käyttämänsä lansetin säiliöön, ottaa uuden ja jatkaa näin rivin loppuun. Koko ajan hän keskustelee potilaan kanssa, joka toivoo, ettei eläinpölypisto aiheuttaisi mitään, sillä perheessä on koira. Sen sijaan potilas ei pistäisi pahakseen peruna-allergiaa. Marjaana kääntää munakellon soimaan 15 minuutin kuluttua ja aloittaa maustetestit. Potilas toteaa, että pistot eivät oikeastaan edes tunnu. Usein miehet kertovat pelkäävänsä piikkejä ja välillä se on aika huvittavaa, kun potilas tämän tunnustuksen jälkeen paljastaa tatuoidut käsivartensa. Miesten kanssa jutun juurta löytyy urheilusta ja siinä harrastuksestani on hyötyä. Olen nimittäin innokas penkkiurheilija ja formulafani, Marjaana kertoo. Työ edistyy ja kohta hoitajaa ja potilasta ympäröi munakellojen mukava raksutus. SALAPOLIISIN TYÖTÄ Kun ensimmäinen munakello soi, ei potilaan iloksi eläinpöly, eivätkä muutkaan aineet siinä rivissä ole aiheuttaneet mitään. Vasta-ainepatti sen sijaan kutisee jo mehevästi ja näyttää hyttysen puremalta. Pikku hiljaa kaikki tulokset ovat valmiit ja Marjaana on lukenut ne ääneen. Pähkinä on aiheuttanut vähän punotusta ja pienen kohouman, mutta allergiaa merkitsevän reaktion alaraja on kolme millimetriä, eikä tämä ole lähelläkään, hän kertoo samalla kun mittaa syntynyttä pattia. Sen jälkeen hän vielä kiusoittelee potilasta ja kertoo, että tämä voi huoleti syödä perunaakin vaikka raakana, jos niin haluaa. Ihopistokoetta käytetään välittömän allergian selvittämisessä, joten testien valmistuttua Marjaana pyyhkii potilaan käsivarret puhtaiksi aineista ja numeroista. Vielä viimeiset ohjeet potilaalle lapputestien toiseen tarkastukseen saapumisesta ja tutkimus voidaan päättää iloisiin hyvästeihin. Vaikka me hoitajat teemme testit ja luemme tulokset, emme ala tulkita niitä, vain lääkäri ottaa niihin kantaa. Potilaan kysyessä voiko hän nyt enää syödä jotain, pyrin vastaamaan ympäripyöreästi. Aina kyse ei edes ole allergiasta, vaan ihottuman taustalla voi olla sairaus. Toisaalta allergian aiheuttajakaan ei aina selviä testeissä, vaan selvittäminen vaatii salapoliisin työtä. Aika yleisen nokkosrokonkin voi aiheuttaa esimerkiksi kolmen aineen yhteisvaikutus. On haastavaa löytää nämä syylliset, kun mikään kolmesta ei yksin aiheuta reaktiota. Etenkin ammattitautia tutkittaessa on pyrittävä keksimään kaikki mahdolliset aineet, joihin potilas on kosketuksissa. Meillä on täällä ollut niin sian jälkeiset kuin hevosen peräsuolikin. Iltapäivän päätteeksi Marjaana lähettää vielä joukon tutkimuskutsuja, mutta kello 16 mennessä hän on saanut päivän työt tehtyä. Ihotautipoliklinikalla lähes 35 vuotta sitten uransa aloittanut perushoitaja on nähnyt, miten allergioiden tunnistaminen ja hoito ovat kehittyneet huimasti. Tänä päivänä on myös aiempaa enemmän allergisoivia aineita, ja ihmiset ovat entistä tietoisempia allergioista ja hanakampia hakeutumaan tutkimuksiin. Kyllä me todella suosittuja olemme, ei tämä mikään kuoleva toimiala ole, Marjaana naurahtaa.. Tänään töissä kuka Perushoitaja Marjaana Vartiainen, 56 koulutus ja ura Valmistuin 1980 apuhoitajaksi Turussa. Seuraavana vuonna aloitin TYKSin ihoklinikalla sijaisena ja puolitoista vuotta myöhemmin virkasuhteisena Ihotautipoliklinikalla. Vuodesta 2003 olen ollut allergiayksikössä. perhe Puoliso, jonka kanssa olen ollut yhdessä jo 40 vuotta, siitä aviossa 36. Kaksi aikuista poikaa ja kolme lapsenlasta. harrastukset Darts, snooker, ristikoiden täyttö, kaikenlainen näpertely ja askartelu, esimerkiksi kortit. Olen intohimoinen penkkiurheilija ja formulafani. parasta työssä Voin tehdä lääkärin määräämät testit itsenäisesti ja luovuutta käyttäen. Lisäksi lääkäri luottaa testienlukutaitooni. huonoja puolia En löydä, vaikka koitin miettiä. Asenne ratkaisee. Aina voi ruveta märsäämään kaikesta, mutta minä tykkään tästä työstä. 20 SUPER 11/2014