Vanhempien ongelmat ja lasten tukeminen 23.5.2019 TYTTI SOLANTAUS SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
Lasten huomioimisen historiaa, kun vanhemmilla on vaikeaa Lasten heitteillejättö Lasten suojelun tarpeet Lasten psykiatrisen hoidon tarpeet Lasten kehityksen tuki ja ongelmien ehkäisy
Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) työ v. 2001-2014 Stakes/THL, 2014 SMS Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen Palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittäminen
Tlp -menetelmäperhe Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito Lapset puheeksi perheinterventio (Beardslee) Vertti vertaisryhmät lapsille ja heidän vanhemmilleen Lapset puheeksi vanhempain ryhmät psyk. sairaalassa Opaskirjaset
Toimiva lapsi&perhe tutkimus 1 Lapset puheeksi keskustelua ja - perheinterventiota tutkittu masennusta sairastavien vanhempien perheissä suhteessa lasten oireiluun Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Punamäki et al 2013, Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006;
Toimiva lapsi&perhe tutkimus 2 Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Onko interventioista haittaa? Vanhemman mieliala, kuva itsestä vanhempana, leimatuksi tuleminen, tulevaisuus?? Vastaus: Ei haittaa Vanhemmat raportoivat: Oma vointi koheni Syyllisyyden tunteet vähenivät Usko omaan vanhemmuuteen kasvoi Tulevaisuuden toivo vahvistui (erityisesti koskien lapsia) Punamäki et al 2013, Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006;
Toimiva lapsi&perhe tutkimus 3 Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Molemmilla interventioilla oli myönteinen vaikutus lasten tunneelämään ja myönteiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen Interventioiden vaikutuspolut nähtävästi erilaiset Perheinterventio näyttää vaikuttavan enemmän terapialuonteisesti perheen ihmissuhteisiin Lapset puheeksi näyttää voimistavan vanhempien omaa toimijuutta Punamäki et al 2013, Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006;
Toimiva lapsi & perhe -hanke Lape: LP:n kansallinen levitys 2017- Peruspalvelut +Maahanmuuttovirasto 2017- Yhteisövaikuttaminen +Rikosseuraamuslaitos 2014- +Varhaiskasvatus, koulu 2007- Fokus erityispalveluissa +Päihdepalvelut +Sosiaali- ja perhe palvelut, lastensuojelu Perusterveydenhuolto +Somaattinen terv.huolto, erit. syöpäsairaudet Akuisten mt- palvelut 2001-
Vanhemman ja perheen ongelmat Vaikuttavat vanhemman tapaan Kokea, ymmärtää ja tulkita itseä, toisia ihmisiä ja tapahtumia ja asioita tapaan reagoida ja toimia Vaikuttavat perheen arkiseen elämään Esityksen kuvat Antonia Ringbom opaskirjasista Solantaus, Miten Autan lastani? Miten huolehdin lapsistani?
Stigman ilmeneminen Mielenterveysongelmat heikkoja, epäonnistuneita ihmisiä Päihdeongelmat halveksittavia ihmisiä Rikolliset pahoja ihmisiä Pelko, karttaminen, halveksunta Syrjäyttäminen päätöksenteosta ja osallisuudesta Lapsiin puuttuminen ohi vanhemman
Myös palveluissa Päihdeperhe Anoreksiaperhe Alkoholistiperhe Huumeäiti Huono vanhempi Estää palveluihin hakeutumista
Mikä on lapselle tärkeää? Kunnioittava ja arvostava puhe omista vanhemmista ja perheestä Oikeus rakastaa vanhempaa, jolla on ongelmia Työntekijä: ymmärrys siitä, että vaikeissa tilanteissakin elävä lapsi voi yhtä aikaa sekä rakastaa että vihata vanhempaansa
Äitien kertomaa (mm. Ueno ja Kamibeppu, 2008) (Äideillä vakava psykiatrinen häiriö) Rakkaus ja kiintymys lapseen Suuri huoli omasta suhteesta lapseen Suru ja hätä oireiden vaikutuksesta lapsiin Stigman pelko- psyykkisesti sairaan lapsi Kokemus vanhemmuuden muuttumisesta En pysty olemaan sellainen vanhempi kuin ennen Avuttomuus: Miten toimia lapsen kanssa? Vanhempi jää yksin ja umpikujaan, jos omissa palveluissa ei vanhemmuutta tueta
Perheiden kanssa työskentely perustuu Vanhempien tilanteen ymmärtämiseen ja vanhemmuuden kunnioittamiseen Lapsen tilanteen ja tarpeiden ymmärtämiseen Lapsen kehityksen tuki ja ongelmatilanteiden ratkaisu yhteistyössä perheen kanssa Perhe ei ole työn kohde Kaikkien osapuolten, myös lasten oma toimijuus
Oman toiminnan merkitys pärjäävyydelle Mahdollisuus tehdä jotain on tärkeä pärjäävyyttä tukeva tekijä Tärkeätä saada kokemus oman toiminnan merkityksellisyydestä Ihminen pyrkii aina ratkaisemaan asioita tavalla tai toisella Koskee sekä aikuisia että lapsia!
Mitä tästä ajatella?
Lapset huolehtimassa kodista ja vanhemmista Role reversal, Parentification Roolien vaihtuminen Tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on ongelmia Patologinen perhedynamiikka ja haitallista lapsille VAI. mitä?
Lasten reaktiot vanhemman alakuloon Solantaus et al JAACAP 2002a,b Onko lapsen empatia ja vanhemman auttaminen osa normaalia prososiaalista kehitystä vai johtaako se ongelmiin? 990 12 v koululaista, kysely koulussa, vanhemmilta kotona Miltä sinusta tuntuu / Mitä teet kun äiti / isä on allapäin?
Lasten reaktiotavat Vanhemman puoleen kääntyminen 1. Aktiivinen empatia (n= 430, n. 43% kaikista) 2. Ylisamaistuminen (n=87, n. 9% kaikista) Pelko, kiukku, syyllisyys, oma alakulo
Lasten reaktiotavat Vanhemman puoleen kääntyminen 1. Aktiivinen empatia (n= 430, n. 43% kaikista) 2. Ylisamaistuminen (n=87, n. 9% kaikista) Oma alakulo, pelko, kiukku, syyllisyys Vanhemmasta poispäin kääntyminen 3. Huolettomat lapset (n=178, n. 18% kaikista) 4. Torjuvat lapset (n=287, n. 29% kaikista)
Lasten reaktiotavat ja oma vointi Lapsilla ei psykiatrisia oireita Aktiivinen empatia ryhmä, tytöt = pojat Huolettomat ryhmä, tytöt = pojat Lapsilla tunne-elämän ja käytöksen ongelmia Ylisamaistuvat-ryhmä, tytöt > pojat Torjuvat ryhmä, pojat > tytöt Lapset eivät jakautuneet näihin ryhmiin sen mukaan, miten vakavaa vanhemman alakulo oli
Kun vanhempi on kovasti allapäin: lasten reaktiot Huolettomuus sekä empatia ja vanhemman auttaminen olivat tavanomaisia reaktioita sekä tytöillä että pojilla, eivätkä olleet yhteydessä lapsen ongelmiin. Vanhemman torjunta sekä aktiivinen empatia yhdistettynä vahvaan tunnereaktioon ja samaistumiseen sekä vanhemman torjunta olivat yhteydessä lapsen ongelmiin.
Fitzgerald et al., J Fam Psychol 2008 Parentifikaatio nuorilla naisilla, joilla oli perheissä vanhemman mt-ongelmia, vakavaa sairautta, väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä Paljon huolenpitoa kodista, vanhemmista ja sisaruksista Mutta eiyhteyttä omiin ongelmiin Myös parempaa selviytymistä
Woolgar and Murray 2009 Vanhemmasta huolehtiminen oli yhteydessä lapsen ongelmiin (lapset 5 v) MUTTA VAIN jos lapsi ei saanut huolenpitoa vanhemmalta Ts. lapsella ongelmia, jos huolenpito vanhemmasta tapahtui yksipuolisesti, mutta jos huolenpito oli molemminpuolista, ei ongelmia
Woolgar and Murray 2009 Tulokset viittaavat yhtenevästi parentifikaation systeemiseen ymmärtämiseen. Se voi heijastaa pärjäävää perhesysteemiä, joka joustavasti vastaa vanhemman kykenemättömyyteen toimia, kunhan lapseen kohdistuvat vaatimukset tapahtuvat laajemmassa tukevassa perhekontekstissa Oman toimijuuden merkitys pärjäävyydelle vaikeuksissa
Mitä tehdä??
Mitä tehdä? Tuki ja ymmärrys sekä lapsen että vanhemman tilanteelle/ ei syyllistämistä Ensimmäiseksi: käytännön ratkaisu, jolla kotityöt voidaan hoitaa toisella tavalla Lapsen ja perheen kokonaistilanteen kartoitus yhdessä perheen kanssa ja. Lapsi/nuori mukaan ongelmanratkaisuun Perheen arjen tukeminen
Lapset puheeksi työ lapsia ja perheitä tukemassa
Kaksiportainen Lapset puheeksi (LP)-työmalli -1 Lapset puheeksi keskustelu Kartoitetaan lapsen arkipäivää
Arkipäiväisen toiminnan ja kanssakäymisen merkitys Arkiset rutiinit ja päivittäin toistuvat toimet ja tapahtumat ovat se näyttämö, jossa rakkaus, kiintymys ja huolenpito samoin kuin uupumus, pettymykset ja kiukku toteutuvat ja jossa ihmissuhteet saavat sisältönsä. Koskee kotia, varhaiskasvatusta ja koulua sekä kaveripiiriä.
Kaksiportainen Lapset puheeksi (LP)-työmalli -1 Lapset puheeksi keskustelu Kartoitetaan lapsen arkipäivää Autetaan vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen, päivähoidon ja koulun Vahvuudet ja Haavoittuvuudet ja tekemään suunnitelma, miten Vahvistaa vahvuuksia ja kehitystä tukevia tekijöitä tukea haavoittuvuuksissa arkipäiväin toimissa
Kaksiportainen Lapset puheeksi (LP)-työmalli -2 Ja jos omat voimat eivät riitä, LP-Neuvonpito rakentamaan verkosto lapsen /nuoren ympärille toteuttamaan tehtyä suunnitelmaa
Arkielämän profiili, kun kodissa on vaikeuksia
Riskilähtöinen tuki ja varhainen puuttuminen
Lapset puheeksi: tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet kotona, varh.kasvatuksessa ja koulussa Vahvuudet Asiat jotka sujuvat Haavoittuvuudet Asiat, joissa on ongelmia
Lapset puheeksi: Toimintasuunnitelma Lisää näitä! Tukea näihin!
Kaksiportainen Lapset puheeksi (LP)-työmalli -2 Esimerkiksi kotitöiden avuksi: LP-Neuvonpito, johon kutsutaan ne henkilöt, jotka voivat tulla avuksi Perheen oma sosiaalinen verkosto? Lastensuojelun kotipalvelu? Vapaaehtoistyö?
Lopuksi Lapsen huolenpito vanhemmasta ja kodista on monitasoinen ilmiö Lapsen osallistuminen perheen hyvinvointiin voi olla tärkeä osa hänen kokemustaan itsestään pärjäävänä ja tarpeellisena perheenjäsenenä. Se voi samalla olla lapselle liian suuri vastuu. Lapsen käyttäytymisen merkitys on arvioitava suhteessa kokonaistilanteeseen ja sen merkitys lapselle itselleen on ymmärrettövä. Tilanteessa tulee toimia lasta ja vanhempia kuunnellen ja kunnioittaen.
Kiitos! Tytti Solantaus Kuva: Antonia Ringbom