Liikuntaneuvonnan lähikoulutuspäivät 1. ja 1.6. Biomedicum, seminaarihuone UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM 15.6.018 1
Koulutuspäivän avaus, Henna Hämäläinen, HUS VESOTEn tervehdys, Sari Kivimäki, VESOTE Päivään orientoituminen, Merja Palkama, ESLU -> verkostoitumista, osallistumista! 15.6.018 UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
Ohjelma 1. ja 1.6.018 8:0-9:00 Kahvitarjoilu 9:00 9:0 Koulutuspäivän avaus Henna Hämäläinen, HUS ja Sari Kivimäki, VESOTE Päivään orientoituminen Merja Palkama, ESLU Mikä mieltä motivoi? Satu Lähteenkorva, psykologi 11:00-1:00 Lounastauko (omakustanteinen) 1:00 Liikuntaodotuksia Smart työkaluna Satu Lähteenkorva, psykologi 1:00 Kahvit 1.15 14.15 Hyvinvoiva ammattilainen jaksaa myös omassa arjessa mielen ja kehonhuoltoa Sanna Laine, ESLU Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua kokemuksia ja ajankohtaista Sari Kivimäki, VESOTE 15:0 Päivä päättyy Järjestäjä varaa oikeuden muutoksiin 15.6.018 UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
Verkostoitumista Kävele rohkeasti eri puolilla salia ja äänimerkin jälkeen esittäydy uudelle vieraalle kasvolle käyttäen kyynärpää- tai pyörähdystervehdystä Selvitä uudelta tuttavuudelta ainakin seuraavat seikat: Missä hän työskentelee? Oivallus, jonka hän sai liikunnan verkkokurssista? Mikä on hänen mieluisin liikuntamuoto tai laji? Tee sama uudestaan - kävellen
KÄVELYKOKOUS Kävelykokouksessa liike stimuloi ja aivot saavat tavanomaista istumapalaveria enemmän verta. Näin ajatuksellakin on mahdollisuus liikkua liukkaammin. Kävelykokous on innostava työskentelymuoto, joka sopii moneen tilanteeseen: kahdenkeskisiin keskusteluihin, pienten porukoiden aivoriihiin, ongelmaratkaisujen etsintään ja jopa 0 hengen suunnittelukokouksiin. Kokouksen agenda kannattaa rakentaa 10-15 minuutin kävelymatkoiksi ja sen vauhti pitää hitaana. Kävelyn tarkoituksena ei ole hikoilla tai hengästyä. Pareittain tai porukoissa ideoidaan, pohditaan ja ratkotaan ongelmia. Välillä kokoonnutaan sovittuihin purkupaikkoihin, vedetään keskustelut yhteen, sovitaan seuraava aihe ja vaihdetaan ryhmiä / pareja. Vetäjä(t) kirjaa(vat) matkanvarrella keskusteluja ja ehdotuksia. Lopuksi kokoonnutaan yhteen ja puretaan ryhmäkeskustelut kevyttä venyttelyä unohtamatta. Kävellessä ajatukset lentävät, mieli virkistyy ja aistit valpastuvat. Kävellessä on mukava rupatella ja ongelmat oikenevat. Kannatta kokeilla!
Aivojumppaa 1 1 1 PUOLIKYYKKY PUOLIKYYKKY PUOLIKYYKKY P O I S O P P I M I N E N! KÄDET YLÖS KÄDET YLÖS KÄDET YLÖS
Aivot & liikunta Liikkuessaan ihmisen on muutettava näköhavainnot tasapainoksi. Samalla motorinen aivokuori aktivoituu koordinoimaan kehon liikkeitä. Liikkujan on tiedostettava, missä on ja minne on menossa, ja sekin aktivoi lisää aivoalueita. Vuoden ajan kävelyllä käyneiden koehenkilöiden aivoissa ikääntyminen oli pysähtynyt ja aivojen muistikeskukseen, hippokampukseen, oli tullut uusia soluja Lähde: Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen 6.8.017 Tiina Torikan tekemässä haastattelussa www.yle.fi Aivot pitävät erityisesti liikuntalajeista, joissa hengästyy ja hikoilee, mutta joissa happi ei lopu kesken. Lajit, joissa tarvitaan koordinaatiota, rytmiä ja keskittymistä ovat aivojumppaa parhaasta päästä! Lähde www.aivoliitto.fi Kun treenaa, veri kiertää paremmin ja tarjoaa aivokudoksille uusia hermoyhteyksiä ja elämän eliksiirejä, glukoosia ja happea. Liikunta auttaa keskittymään ja muistamaan paremmin. Vähäinen liikunta ei rapistuta ainoastaan kuntoa, vaan voi surkastuttaa myös aivojen kokoa > muistin kannalta liikkuminen on yhtä tärkeää kuin pänttäys. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka, Liikkuen läpi elämän seminaarissa 018 & Helsingin Sanomissa
Materiaalia + koulutuspäivän palautelomakkeet oven vieressä, Kiitos ja ihanaa kesää! UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM 15.6.018 8