Sirpa Taskinen Uudistettu lastensuojelulaki STUDIA EPO Ilmajoki 18.1.2012 STUDIA ELBA Kokkola 19.1.2012
Esityksen rakenne Lastensuojelulain l uudistamisen i taustat Keskeiset uudistukset Lapsen etu vai perheiden yksityisyys? Mitä tiedetään muutoksen vaikutuksista - Lastensuojelusuunnitelmiin - Huostaanottoihin - Ennaltaehkäisyyn - Sukulaissijoituksiin?
Lastensuojelulain uusimisen taustalla Ihmisoikeussopimukset - Lapsen oikeuksien sopimus - Rajoitusten ja pakonkäytön kirjaaminen i lakiin - Lastensuojeluprosessin tarkempi kuvaus - Menettelytapojen täsmentäminen - Päätöksentekoprosessin muuttaminen
Lastensuojelun tarve kasvanut (tilanne lakia säädettäessä) Kymmenessä vuodessa avohuollon asiakkaiden määrä kaksinkertaistui. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät lisääntyivät 2-5 prosentin vuosivauhtia.
Mitä on perheiden ahdingon taustalla? Taloudellinen tilanne, erityisesti monilapsisilla i ill perheillä, yksinhuoltajilla ja alle 3-vuotiaiden vanhemmilla Työttömyys ja/tai pätkätyöt Alkoholiverotuksen muutos > kulutuksen lisääntyminen (suurin yksittäinen taustatekijä) Asenteet? Vanhemmuuden taidot?
Lastensuojelulain keskeiset tavoitteet Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen ja ongelmien ehkäiseminen ennakolta vaikuttamalla kasvuolosuhteisiin ja perheiden hyvinvointiin Huolitilanteissa varhainen tuen antaminen ( varhainen puuttuminen ) normaalipalvelujen piirissä i Lasten auttaminen ensisijaisesti omassa kodissaan yhteistyössä vanhempien kanssa
Lastensuojelulaki käsittää sekä kaikkien lasten suojelun että erityisen lastensuojelun ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen
Lasten suojelun kokonaisuus Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kodinhoito terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevää lasten suojelu (lasten tukeminen perus- palveluissa) Lapsikohtainen lastensuojelu (suojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto)
Lain keskeiset muutokset Oikeusturvan tehostaminen Viranomaisten välinen yhteistyö Kunnan velvollisuuksien täsmentäminen Uusien menettelytapojen kehittäminen
Lapsen ja vanhemman osallisuuden ja oikeusturvan tehostaminen t lapsen mielipide selvitettävä aina iästä riippumatta tähänastista tarkempi dokumentointi asiakkuuden alkamisesta, toimenpiteistä ja päätöksistä määräaikaan sidottu alkuarviointi tahdonvastaisesta huostaanotosta voi päättää vain hallinto-oikeus ik huostaanotetun lapsen huolto: täsmennys mitkä tehtävät siirtyvät pois vanhemmilta mahdollisuus edunvalvojan määräämiseen lapselle
Viranomaisten yhteistyön tehostaminen muilla hallinnonaloilla velvoitteita ennaltaehkäisyn ja palvelujen järjestämiseksi moniammatillinen lastensuojelun tukiryhmä kunnittain tai usean kunnan yhteisenä ilmoitusvelvollisuuden täsmentäminen ja laajentaminen lastensuojelun ilmoitettava poliisille lapseen kohdistuvan rikoksen epäilystä (RL 20 luvun rikosten epäilyilmoitus myös muiden tehtävä)
Muita hallinnonaloja koskevat velvoitteet laissa Palvelujen l kehittäminen i kasvatuksen k tukemiseksi Koulukuraattori- ja psykologipalvelut l l lakisääteiseksi Aikuisten i päihdehuolto- h ja mielenterveyspalveluissa tarkastettava lapsen tilanne Terveydenhuollon annettava asiantuntija- tij apua sekä järjestettävä lapselle hoito- ja terapiapalveluja Pahoinpitelyn tai hyväksikäytön epäilyt tutkittava kiireellisinä
Ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan (jne.) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia lli i viipymättä ilmoittamaanitt salassapitovelvollisuuden estämättä jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu lasten kanssa työskentelevä henkilö tai yksityishenkilö y voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Kunnan velvollisuuksien täsmentäminen Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa.
Uusia menettelytapoja Kaikenikäisten lasten mielipide on aina selvitettävä; todisteellinen kuuleminen koskee yli 12-vuotiaita. Lastensuojelun asiakkaaksi tulevalle lapselle on nimettävä oma sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun tarve on selvitettävä määräajassa. Huoltosuunnitelma on muutettu asiakassuunnitelmaksi, joka on aikaisempaa kattavampi. Lapsen asiassa voidaan pitää neuvottelu hänen läheistensä kanssa. Lapsen läheisverkosto on selvitettävä ennen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tuomioistuimelta voidaan hakea lupa lapsen tutkimiseen, jos vanhemmat vastustavat lapsen tilanteen selvittämistä.
Lapsen etu vai perheen yksityisyyden suoja? = LASTENSUOJELUN KESKEINEN RISTIRIITA, JOKA TEKEE TYÖSTÄ VAIKEAN JA HAASTEELLISEN
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. + 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien/huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla siellä. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon. 30. Lapsella on oikeus ( ) kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.
Lastensuojelun keskeiset lähtökohdat: Lapsen hoito ja kasvatus ovat vanhempien vastuulla Yhteiskunnan vastuu alkaa,,jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta Kaksi joskus ristiriitaista tavoitetta: lapsen etu / perhe- elämän yksityisyyden suoja Kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Realiteetti: Aina ei ole olemassa hyvää ratkaisua, vaan on tyydyttävä valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten vahingoittava)
Laissa määritellään lapsen edun arvioinnin kriteerit = miten ratkaisu turvaa lapselle tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon taipumuksia i ja toivomuksia i vastaavan koulutuksen k turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen i i
Lapsen etu ja osallisuus Uusi laki sisältää useita lapsen osallisuutta ja oikeusturvaa lisääviä periaatteita täsmentää tää lapsen edun käsitettä ttä mahdollistaa ja edellyttää uudenlaisia a menettelytapoja Joten ainakin edellytykset on luotu lapsen edun paremmalle toteutumiselle.
Vanhempien oikeudet Ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki painottavat vanhempien kasvatusvastuuta Vanhempien oikeusturvaa tehostettu mm. selventämällä säädöksiä Useat toimenpiteet edellyttävät yhteistyötä vanhempien kanssa Vanhempien tukea korostetaan
Mitä tiedetään muutoksen vaikutuksista - Lastensuojelusuunnitelmiin? - Lastensuojeluilmoitusten selvittämiseen? - Lastensuojelun asiakasmääriin? - Sijoituksiin? - Huostaanottoihin? - Ennaltaehkäisyyn? - Sukulaissijoituksiin?
Sirkka Rousu (aik. Kuntaliitossa, nyt Metropolian yliopettaja) Lastensuojelun kehittyminen näkyy hienoisesti tilastoissa ja tutkimuksissa Kuusikko-kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu) vuoden 2010 tilastollinen vertailuraportti Kuntien lakisääteinen lasten ja nuorten Kuntien lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä hyvinvoinnin ja palveluiden tila 2010 (Rousu & Keltanen 2011)
Rousu: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman i it / lastensuojelusuunnitelman tilanne 2010 Suunnitelman valmistelu käynnistynyt 94,1 % Valtuusto hyväksynyt suunnitelman 55,3 % Suunnitelma toimeenpantu t 55,2 % Suunnitelma kuntien yhteistyönä 48,1 %
-Rousu: Kaikissa kyselyyn vastanneissa Etelä-Suomen sekä Pohjois-Suomen jos kunnissa on suunnitelma laadittu tai sen valmistelu on käynnistynyt - samoin kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa. Sen sijaan taajaan asutuissa kunnissa 7 prosentilla ja maaseutumaisista kunnista vajaalla 6 prosentilla ei valmistelu ollut käynnistynyt. y y Tämä saattaa johtua osin kuntaliitoksen ja YT- alueen muodostamiseen liittyvillä tekijöillä.
Rousu: Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvaneet keskimäärin 10 % edellisestä (2009) vuodesta. Hyvä, sillä tämä oli myös uuden lain tavoite: selvittää lapsen ja perheen tuen tarve mahdollisimman varhain. Ilmoituksista noin puolet oli sellaisia, joissa lapsen tilanteesta tehtiin lastensuojelutarpeen selvitys. Kaikki ilmoitukset eivät johda selvitykseen, koska - lapsesta oli selvitys jo käynnissä, - selvitys oli juuri tehty, - lapsi on jo lastensuojelun l asiakkaana.
Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus maakunnittain Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Lappi Pohjois Pohjanmaa Etelä Savo Kymenlaakso Keski Suomi Pohjois Karjala Itä Uusimaa Koko maa Etelä Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kanta Häme Keski Pohjanmaa Päijät Häme Uusimaa Etelä Karjala Varsinais Suomi Pohjois Savo 3,3 40 4,0 4,2 4,3 4,7 4,7 4,8 4,8 4,9 5,0 5,3 5,4 5,4 5,4 54 5,4 5,6 5,7 6,0 6,2 6,2 6,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Lähde: THL, Lastensuojelu Lapset, joistatehtytehty lastensuojeluilmoitus suhteutettuna0 17 vuotiasta vuotiastalastakohti kohti, % 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 28
Lastensuojeluilmoitusten selvittäminen (Etelä-Suomen aly) Seitsemässä arkipäivässä selvitetään 89% ilmoituksista Lastensuojelutarpeen selvityksistä 79% aste suoje uta pee se ty s stä 9% valmistuu kolmessa kuukaudessa
Rousu: Lapsen ja perheen tuen tarpeen selvittämisen jälkeen lastensuojelun asiakkuus noin 40 %:ssa myös päättyy tässä ä vaiheessa. Hyvä, sillä selvitystyö tehdään pääasiallisesti hyvin räätälöidysti kunkin lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Näin ollen voidaan tulkita myös, että selvityksen yhteydessä lapselle ja perheelle järjestetään heidän mahdollisesti tarvitsemiaan muita tukitoimia
Rousu: Avohuollon asiakasmäärät ovat keskimäärin kasvaneet edellisestä vuodesta vajaa 5 %. Hyvä, sillä lastensuojelulain tavoitteena on ollut tehostaa niiden lasten ja perheiden tukea, joiden arvioidaan tarvitsevan avohuollon tukitoimia.
Uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat maakunnittain 2010 Pohjanmaa Lappi Satakunta Ahvenanmaa Pohjois Pohjanmaa Etelä Savo Keski Pohjanmaa Pohjois Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Koko maa Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Kanta Häme Uusimaa Etelä Karjala Varsinais Suomi Kainuu Itä Uusimaa Keski Suomi Pohjois Savo 16 18 20 23 24 26 27 27 28 29 29 29 29 30 31 31 32 33 37 37 40 0 10 20 30 40 Lähde: THL, Lastensuojelu Uusia asiakkaita it thtt tuhatta lasta khti kohti 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 32
Rousu: Lastensuojelun kokonaiskustannukset laskivat vähän edellisestä vuodesta vaikka esim. henkilöstön ö palkkakulut k l nousivat kohtuullisen paljon. Helsingissä, Espoossa ja Turussa on korkeimmat kokonaiskustannukset suhteutettuna asiakasmääriin
Rousu: Avohuollon kustannukset ovat laskeneet hieman edellisestä vuodesta Huonoa, jos se merkitsee, että lapset ja perheet eivät saa tarpeidensa mukaista riittävää tukea. Hyvää, jos taustalla on sellaisten tukitoimien kehittäminen, jotka auttavat lasta ja perhettä heidän arjessaan tehokkaasti, mutta ovat kustannuksiltaan edullisempia.
Rousu: Sijoitettujen lasten määrät kasvoivat kaikissa muissa Kuusikkokunnissa,,paitsi Helsingissä Tämä on huonoa, jos avohuollon tukitoimin ei kyetä saamaan parannusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Hyvää sijoitusten kasvussa on se, että jokainen lapsi tai nuori pääsee sijaishuoltoon jos on sijaishuollon tarpeessa. (HUOM! KOKO MAASSA SIJOITETTUJEN MÄÄRÄT LASKIVAT!)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991 2009
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 1991-2010 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret huostassa olleet kaikista sijoitettuina ina olleista 8 000 6 000 4 000 kiireellisesti sijoitettuina olleet kaikista sijoitettuina olleista 2 000 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin Lähde: THL, Lastensuojelu 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 37
Kiireellisesti sijoitetut ja huostaan otettuina olleet lapset 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 Kiireellisesti sijoitetut lapset Huostassa 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000 Lähde: THL, Lastensuojelu *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 38
Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset 500 400 300 200 Pojat Tytöt 100 0 0 2 v. 3 6 v. 7 12 v. 13 15 v. 16 17 v. *Kiireellistä sijoitusta on saattanut edeltää lastensuojelun avohuollon tukitoimen sijoitus. Lähde: THL, Lastensuojelu 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 39
Rousu: Sijaisperhehoito on lisääntynyt ja ostopalvelulaitosten käyttö vähentynyt Perhehoitoa on eniten Oulussa 79,6 % ja Tampereella 51,5 % ja pienin osuus on Turussa 30,8 %. Tällainen palvelurakenne eu a e e selittää suurimman osan kustannuksista. Lapsia sijoitetaan läheis- tai sukulaisperheisiin vielä hyvin vähän, esim. Helsingissä i 52 lasta (kaikista 1958 sijoitetusta lapsesta). Tilanne on edelleen siis huono sekä perhehoidon osalta (Oulua ja joitakin muita kuntia lukuun ottamatta) että läheis- tai sukulaisperheisiin sijoitusten osalta
Koko maa Puolet huostassa olleista lapsista on sijoitettu perheisiin, joista sukulais- tai läheisperheiden osuus on noin 11 prosenttia.
Sukulaissijoitusten purkautuminen (Australia) Yleisin syy: sijaisvanhemmat kykenemättömiä ymmärtämään lapsen tarpeita Vähiten purkautumisia isovanhemmille sijoitettaessa Sijoitukset yksinhuoltajasukulaiselle pysyvämpiä kuin perheissä, joissa vain toinen oli sukua lapselle Purkautumisriski suurin sijoituksissa muille läheisille kuin sukulaisille
Huostassa olleet lapset maakunnittain 100 % 90 % Muu 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Laitoshuolto Ammatillinen perhekotihoito 30 % 20 % Perhehoito 10 % 0 % Lähde: THL, Lastensuojelu 31.1.2012 Lastensuojelu 2010 / Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 43
Rousu: Heikko lenkki lastensuojelussa on yhdellä vastuutyöntekijällä olevan asiakasmäärän suuruus Keskimäärin Kuusikko-kunnissa työntekijällä t oli yhteensä 76 lapsen asiakkuusvastuu. Heikoin tilanne oli Turussa, jossa yksi vastuusosiaalityöntekijä hoiti 112 lapsen elämää koskevia asioita ja paras tilanne oli Helsingissä i 61 lasta.
Rousu: Lastensuojelu ei voi mitenkään olla optimaalisen vaikuttavaa kun yhdellä sosiaalityöntekijällä on vastuullaan tällaiset määrät lapsia ja heidän elämäänsä koskevat ratkaisut kun työntekijöiden vaihtuvuus on hyvin suuri kun isolla osalla työntekijöistä ei ole kelpoisuuslain mukaista pätevyyttä sosiaalityöntekijän työhön eikä erikoistumiskoulutusta juuri lastensuojeluun
Lastensuojelun vaikuttavuuden arviointi i 1) Lapsen edun toteutuminen Lapsen kasvaminen tasapainoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi, i k i huono-osaisuuden kierteen katkaisu 2) Laillisuus Lapsen ja vanhempien/huoltajien oikeusturva; asiakirjat ja päätökset lain mukaisia, oikeus muutoksenhakuun 3) Subjektiiviset kokemukset Vuorovaikutuksen laatu; kunnioittava suhtautuminen, t arvostus ihmisenä, i kuulluksi k tuleminen