PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 56/2013/2 Dnro ESAVI/169/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2013 ASIA HAKIJA Päijänteellä sijaitsevan Suopellon väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi, Sysmä Sysmän kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Sysmän kunta on 5.11.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt Suopellon väylän määräämistä yleiseksi paikallisväyläksi Sysmän kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 10 luvun 2 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKKEESEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Päätökset Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 7.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 133/05/01 myöntänyt Sysmän kunnalle luvan Suopellon venesataman rakentamiseen ja satamaan johtavan väylän ruoppaukseen sekä pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin 3,37 ha:n suuruiseen vesialueeseen Voipalan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:3:0 Sysmän kunnassa. Suunnitelman mukaan venesatamassa oli noin 66 venepaikkaa. Vaasan hallinto-oikeus on 7.6.2007 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 07/0194/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen asiassa. Ympäristölupaviraston lupapäätös on saanut lainvoiman, kun korkein hallinto-oikeus on 13.11.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 2855 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen lukuun ottamatta ympäristölupaviraston korvausta koskevan lupamääräyksen 5 muuttamista. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksen 3 ensimmäinen kappale sekä lupamääräykset 4 ja 9 kuuluvat seuraavasti: 3. Luvan saajan on maksettava yhteisen vesialueen RN:o 876:3:0 omistajalle (Voipalan osakaskunta) pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen korvauksena 1 685 euroa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Kaavoitustilanne Suojelualueet 4. Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuotena kumpanakin maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 1 000 euroa käytettäväksi kalataloudellisen haitan vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. 9. Työ on aloitettava 4 ja tehtävä 6 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle, Hämeen TEkeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Voimassa olevassa ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät- Hämeen maakuntakaavassa Suopellon sataman väyläalue on määritelty satama-alueeksi. Alueella on voimassa 10.7.2002 lainvoiman saanut Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava, jonka muuttamisen Sysmän kunta on käynnistänyt. Rantaosayleiskaavan muutoksessa hakemuksen mukainen alue on määritelty vesialueeksi. Suopellon alueen lounaispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Päijätsalon Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (FI0363001). Kohde luokitellaan kansallispuistoksi. Hankealueesta koillisen ja idän välisellä sektorilla lähimmillään noin 2,5 km:n etäisyydellä Sysmän kunnan alueella on Natura 2000 -verkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella kuuluva alue Sysmän lintuvedet (FI0500046), johon kuuluu kaikkiaan neljä lintuvesialuetta. Hankealueella ei ole suojeltavia kohteita. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suopellon väylä koskee Sysmän kunnan Suopellon kylän kaakkoispuolen vesialueelle Voipalan kylään rakennettuun noin 70 venepaikan venesatamaan johtavaa vesitietä. Suopellon satama-alue sijaitsee noin 6 km Sysmän kyläkeskuksesta länteen. Sataman alueelle on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa rakentaa kymmeniä uusia vapaa-ajan asuntoja. Venesataman alueella sijaitsee veneiden huoltoon liittyviä yksiköitä ja ajoneuvojen pysäköintialue. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Suopelto kuuluu eteläisen Päijänteen reittialueeseen, jossa liikennöidään koko avovesikausi. Sysmän kuntakeskuksessa sijaitsee venesatama, jonne johtaa vaikeakulkuinen venereitti. Tämän vuoksi Sysmän kunta on ra- 2
Väyläsuunnitelma Vesistötiedot kentanut Suopellon alueelle uuden satama-alueen, jossa on venepaikka noin 70 veneelle. Veneily Päijänteen alueella on runsasta ja täyden palvelun venesatama sinne johtavine väylineen on tarpeen. Hankkeen tarkoituksena on määrätä yleiseksi paikallisväyläksi vesistönosa, joka on tarpeen pitää avoimena yleistä laiva- ja veneliikennettä varten. Suopellon väyläalueella on suoritettu avovesikausina vuosina 2011 ja 2012 tankoharauksia ja haraukset on vahvistettu viralliseen rekisteriin. Varmistettujen tankoharausten ja tulevien toimintojen pohjalta on laadittu Suopellon väylän perustamiseksi yleissuunnitelma. Suopellon väylä erkanee Liikenneviraston hallinnoimasta Paatsalo- Rapalanniemi-Suopelto -väylästä 8910 vasemman lateraalin 25042 kohdalta koilliseen. Väylän alkuun paalulle 300 on sijoitettu lateraaliviittaportti, jonka jälkeen väylä kaartuu itään. Kaarteeseen on lisätty kolme oikeaa lateraalia ohjaamaan kulkua väylällä. Tämän jälkeen väylä kaartuu kohti pohjoista olevaa salmen pohjukkaa. Tähän kaarteeseen on sijoitettu yksi vasen lateraali ohjaamaan kulkua väylällä. Satama-allas, jossa venelaiturit sijaitsevat, on rajattu länsisuunnassa yhdellä vasemmalla lateraali- ja pohjoisessa kahdella eteläkardinaaliviitalla. Uusi väylä on väyläsuunnitelmassa merkitty yhteensä seitsemällä valaisemattomalla lateraaliviitalla ja väyläalueen loppuminen kahdella eteläkardinaaliviitalla. Suopellon väylän kulkusyvyydeksi on määritelty N 60 +77,88 (NN +77,7) -1,5 m ja haraussyvyydeksi N 60 +77,88 (NN +77,7) -1,8 m, jolloin väylän varavedeksi muodostuu 0,3 m. Suunnitelman mukaisella väyläalueella pystyy liikennöimään aluksella, jonka pituus on 20,0 m, leveys 6,0 m ja syväys 1,50 m. Väylä on alkuosaltaan ensimmäiselle viittaportille saakka keskimäärin 60 m leveä. Tämän jälkeen väylä kapenee 24 30 m:n levyiseksi, mutta on kaarteissa hieman leveämpi. Laitureiden lopullinen sijainti huomioon ottaen liikennöintialueen leveys on satama-altaassa 20 35 m. Kymijoen vesistöön kuuluva Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Sen keskisyvyys on 16,2 m ja pituus Vääksystä Jyväskylään 119 km. Järven pinta-ala on kokonaisuudessaan yli 1 100 km 2. Eteläisellä Päijänteellä ei ole vuoden 1996 jälkeen tehty laajempaa kalastustiedustelua. Päijänteessä esiintyy luontaisesti kolme siikamuotoa: pikkusiika, järvisiika ja planktonsiika, joista pikkusiikaa esiintyy merkittävästi. Kuha kasvaa Etelä-Päijänteellä varsin hitaasti. Päijänteen muikkukannalle on ominaista sen runsastuminen satunnaisesti, jolloin se muutaman vahvan vuosikannan jälkeen katoaa. Järvitaimen on istutusten varassa, ja hauki kärsii Päijänteen säännöstelyn vaikutuksista. 3
4 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Sysmän kunta on rakentanut Suopellon alueelle uuden satama-alueen, jossa on venepaikka noin 70 veneelle. Veneily Päijänteen alueella on runsasta. Suopellon alueen eteläpäässä sijaitsee laivalaituri, jonka kautta kulkee kesäisin paikallista laivaliikennettä. Suopellon laivalaiturissa käyvien alusten keskimääräiset pituudet ovat 14,0 31,0 m, leveydet 3,8 6,6 m ja syväykset 1,5 2,1 m. Suoritettavat toimenpiteet Arvio vahingoista Hakemuksen mukaisen väylän ja sataman alueella on suoritettu ruoppauksia tarvittavan kulkusyvyyden saavuttamiseksi varavesineen. Väyläalue merkitään kaikkiaan yhdeksällä kelluvalla turvalaitteella. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä vesialueen omistajille eikä muille vesistöön liittyvien etujen tai oikeuksien omistajille. Hankkeen hyödyt ja menetykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hanke parantaa Suopellon sataman vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä rakennetun venesatama-alueen toimintaedellytyksiä. Hankkeesta ei aiheudu haittaa alueen luonnonarvoille eikä ympäristölle. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Suopellon vesialueen nykyiselle käytölle. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Sysmän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 14.1.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Sysmän kunnalta, Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksiköltä.
5 LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa normaalein lupamääräyksin. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä kalatalousetua ja lupa hankkeelle voidaan myöntää. Venereitin määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi tarkoittaa, ettei väylään saa tilapäisestikään asettaa sen käyttämistä vaikeuttavaa estettä. Väylän perustaminen heikentää kuitenkin paikallisesti kalastusmahdollisuuksia väyläalueen vaikutuspiirissä, koska väylän alueella tai sen läheisyydessä ei voi kalastaa seisovilla pyydyksillä. Toisaalta tilanne selkiintyy kalastuksen kannalta, mikäli veneliikenne ohjautuu pääosin uudelle väylälle. Kalatalousryhmän mukaan kalastuksen tuoton väheneminen tulee korvata asianmukaisesti kalastusoikeuden haltijoille. 3) Sysmän kunta on todennut, että hakemuksen mukaisen veneväylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi on välttämätön edellytys alueen matkailu- ja satamatoimintojen kehittämiselle. Hanke parantaa vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, kun väylä virallistamisen jälkeen merkitään virallisilla väyläviitoilla ja merkitään merikorttiin. Kunnalla on vesilain perusteella myönnetty väylä- ja satama-alueen käyttö- ja hallintaoikeus, joten hankkeesta ei aiheudu korvattavaa edunmenetystä. 4) Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikkö on todennut, että hankkeelle ei ole estettä eikä väyläsuunnitelmasta ole huomautettavaa. Yleinen kulkuväylä edistää vesiliikenteen turvallisuutta ohjaamalla veneilijät Päijänteeltä merkittyä väylää pitkin satamaan. Lupapäätöksen jälkeen ennen viittojen asentamista ja väylän käyttöönottoa Liikennevirastolle tulee toimittaa väyläpäätösasiakirjat väyläpäätöksen tekemistä varten. 5) AA (Kesälä RN:o 1:362, Voipala, Sysmä) on edellyttänyt, että hakijan velvollisuudeksi asetetaan huolehtia siitä, että Suopellon väyläalueelle asetetaan seuraavat liikennerajoitukset ja niitä vastaavat kieltomerkit: -Nopeusrajoitus 9 km/h (noin 5 solmua ) -Aallokon muodostamiskielto -Ankkuroimiskielto Lahdella on useita väylän poikki meneviä vesi- ja viemäriputkia pari vuotta sitten toteutetun vesihuoltosuunnitelman jäljiltä. Lahdella ajetaan nopeuksilla, jotka rannan kelluvat laiturit, rantarakennelmat ja kiinnittyneet veneet voivat vahingoittua. Väylän syvyys jäi suunniteltua matalammaksi. Suuret nopeudet aiheuttivat mutaa nostattavia potkurivirtoja, jotka huonontavat veden laatua ja siten vesistön virkistyskäyttöä. Kieltojen tulisi olla voimassa Suopellon laivalaiturilta tai nykyisen nopeusrajoitusalueen alusta lukien koko Suopellonlahdella. On otettava huomioon, että satamapalveluiden mo-
nipuolistuessa ja laitureiden valmistumisen jälkeen liikenne ja siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät moninkertaisesti. Satamiin olisi hyödyllistä asentaa opastaulut, joista selviää rajoitusalue ja se, mitä edellytetään huomaavaiselta veneliikenteeltä. 6) Kiinteistö Oy Sysmän Riihiaho on todennut, että hakemus voidaan hyväksyä, mikäli väylälle asennetaan ainakin kaksi uutta nopeusrajoituskylttiä. Nykyiset kolme kylttiä ovat ilmeisesti väärässä paikassa, koska niitä ei noudateta. Veneiden liian suuret nopeudet aiheuttavat vaaratilanteita ja veden samentumista. Lisäksi on asennettava aallon muodostamisen kieltomerkki. Alueen vesi- ja viemäriverkoston vuoksi Suopellonlahdella on tarpeen ankkuroimiskieltoa osoittava kyltti. Hakijan on pystytettävä uuteen satamaan Suopellon väylää kuvaava informaatiotaulu, johon on merkitty kieltokylttien sijainti ja erityisesti alueen nopeusrajoitusta korostava teksti. 7) BB (Kaunisto RN:o 1:353, Voipala, Sysmä) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 6). 6 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) lausunnosta, että hankkeesta ei aiheudu korvattavaa kalataloudellista edunmenetystä. Sysmän kunta on jo Itä-Suomen ympäristölupaviraston sataman ja väylän ruoppaustöille myönnetyn luvan perusteella maksanut Voipalan osakaskunnalle yhteisen vesialueen RN:o 876 3:0 omistajana 1 685 euron korvauksen pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen. Ruoppausten päätyttyä lahtialueella on harjoitettu lähinnä talviaikaista pilkkimistä, jota väylän perustaminen ei jatkossakaan estä. Voipalan osakaskunnalle maksettujen korvausten lisäksi Sysmän kunta on myös maksanut ELYkeskukselle kalatalousmaksua 2 000 euroa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 7.12.2005 myöntämän luvan mukaisesti. Nopeusrajoituksia ja liikennemerkkejä koskevista vaatimuksista hakija on todennut, että Sysmän kunta hakee vesilain mukaista lupaa ainoastaan uudelle väylälle ja satama-alueelle, joissa on jo nykyisellään voimassa nopeusrajoitus 10 km/h. Uusi veneväylä, jolle lupaa haetaan, erkanee Liikenneviraston hallinnoimalta Paatsalo - Rapalanniemi -Suopelto -väylältä, jolla on myös voimassa sama nopeusrajoitus. Alueen nopeusrajoitusten tulee myös tulevaisuudessa olla yhtenevät. Alueen nopeusrajoituksiin liittyvää tiedotusta voidaan myös kunnan toimesta lisätä, mutta tiedotus ei ole ainoastaan kunnan vastuulla ottaen huomioon alueella sijaitseva Liikenneviraston väylä ja se, että voimassa olevat nopeusrajoitukset perustuvat lääninhallituksen tekemään päätökseen. Aluehallintovirasto ei voi vesilain mukaisessa luvassa ratkaista vesialueen nopeusrajoitusta eikä antaa määräyksiä Sysmän kunnalle vesiliikennerajoitteiden asettamisesta, jotka ratkaistaan erikseen vesiliikennelain perusteella. Hakijan mukaan uudelle väyläalueella voidaan lisätä kaksi uutta nopeusrajoitusmerkkiä (10 km/h) ja aallonmuodostuksen kieltävät merkit, mikäli niille
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU saadaan tarvittava lupa. Liikennevirasto on suositellut yhden uuden nopeusrajoitusmerkin asentamista alueelle. Hakija on esittänyt suunnitelmassa informatiiviset uusien vesiliikennerajoitteiden sijainnit, mutta nykyisten merkkien sijaintia koskevista muutoksista päättää Liikennevirasto. Uuteen satamaan ei ole tarkoituksenmukaista asentaa erillistä veneväylää koskevaa informaatiotaulua, mutta satamaan asennetaan yleinen opastetaulu, jossa voidaan kertoa vesialueella voimassa olevasta nopeusrajoituksesta. AAn 5), Kiinteistö Oy Sysmän Riihiahon 6) ja BBn 7) vaatimaan ankkurointikieltomerkin asentamiseen ei hakijan mukaan ole perusteita. Hakija on ilmoittanut olettavansa, että Suopellon vesiosuuskunnalle on annettu määräys linjojen merkitsemisestä yleisen käytännön mukaisesti linjojen asennusta koskevan luvan yhteydessä. Vesiosuuskunnan suunniteltujen linjojen sijainti käy ilmi lausunnon liitteestä 1, jonka perusteella osuuskunnan vesistöön upotettu verkosto sivuaa hakemuksen mukaista väyläaluetta ainoastaan väylän alkupäässä lähellä Suopellon laivalaituria. 7 Väyläpäätös Aluehallintovirasto määrää Sysmän kunnassa Voipilan kylässä sijaitsevan Suopellon väylän yleiseksi paikallisväyläksi ja vahvistaa paikallisväylän sijainnin sellaiseksi kuin se on esitetty suunnitelman liitteessä 5 olevassa karttapiirustuksessa Yleissuunnitelmakartta, mittakaava 1:2 000. Väylän kulkusyvyys on N 60 +77,88-1,5 m. Sysmän kunnan on noudatettava vesilakia ja seuraavia määräyksiä: Väyläpäätöksen määräykset 1. Sysmän kunnan on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa. 2. Sysmän kunta on vastuussa väylästä ja sen käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta siten kuin vesilaissa on säädetty. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta väylän kunnossapitäjä on vesilain mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 3. Väylä voidaan ottaa käyttöön, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, ja väylä on asianmukaisesti merkitty. Väylän merkitsemiseksi tarpeellisia turvalaitteita varten on ennen väylän käyttöönottoa haettava Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikön reitin ja reittimerkinnän vahvistamispäätös (väyläpäätös) vesikulkuväylien merkitsemisestä annetun asetuksen mukaisesti.
8 Väylämerkit on asennettava sellaisena aikana ja siten, että vesialueelle tai sen käytölle ei aiheuteta tarpeetonta haittaa. 4. Sysmän kunnan on ilmoitettava kirjallisesti väylän käyttöönotosta Etelä- Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikölle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä 60 päivän kuluessa väylän käyttöönotosta. Väyläyksikölle on samalla toimitettava väylän ja sen turvalaitteiden sijaintia osoittava kartta. PERUSTELUT Väyläpäätöksen perustelut Hankkeesta saatava hyöty Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 7.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 133/05/01 myöntänyt Sysmän kunnalle luvan Suopellon venesataman rakentamiseen ja satamaan johtavan väylän ruoppaukseen sekä pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin 3,37 ha:n suuruiseen vesialueeseen Voipalan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:3:0 Sysmän kunnassa. Venesatama-alueelle on suunniteltu noin 70 venepaikkaa. Sataman alueelle on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa rakentaa kymmeniä uusia vapaa-ajan asuntoja. Väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi on edellytys alueen matkailu- ja satamatoimintojen kehittämiselle. Hanke parantaa vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, kun väylä virallistamisen jälkeen merkitään virallisilla väyläviitoilla ja merkitään merikorttiin. Suopellon väylä on siten tarpeen pitää avoimena yleistä laiva- ja veneliikennettä varten. Vesistön osa täyttää ne vaatimukset, jotka voidaan kohtuudella asettaa yleiselle kulkuväylälle, kun otetaan huomioon vesistössä harjoitettava liikenne. Hankkeesta aihetuvat menetykset Aluehallintovirasto katsoo, että Suopellon väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi ja väylän käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa. Vesienhoitosuunnitelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Päijänteen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Päijänteen lahtien tilan parantamiseksi on esitetty vesistökunnostuksia. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.
9 Intressivertailu Väyläpäätöksen määräykset Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tarpeelliset määräykset väylän kunnossapidosta, vahinkovastuusta, väylän käyttöön otosta ja siihen liittyvistä ilmoituksista. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin kohta 1) ja 10 luvun 1 3 Aluehallintovirasto toteaa nopeusrajoituksia ja liikennemerkkejä koskevista vaatimuksista, että vesiliikennelain 15 :n mukaan yleisiä kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättää Liikennevirasto. Aluehallintovirasto toteaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) vaatimukseen kalatalousmaksusta, että väyläalueeksi esitetyllä alueella ei ole erityistä merkitystä kalastukselle. Alueella on jo aiemmin ollut vesiliikennettä ja on otettava huomioon, että kalastuksen kannalta tilanne selkiintyy, kun veneliikenne ohjautuu pääosin uudelle väylälle. Aluehallintovirasto katsoo, että Suopellon väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi ei ennalta arvioiden aiheudu kalastuksen tuoton vähenemistä eikä siten korvattavaa vahinkoa kalastusoikeuden haltijoille. Käsittelymaksu on 3 650 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan yleiseksi paikallisväyläksi määräämistä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 650 euroa.
10 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sysmän kunta Jäljennös päätöksestä Sysmän kunta Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköpostitse) Liikenneviraston Sisävesiväylät -yksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-169-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.4.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.