Turuntien aluetoimikunta 69 17.08.2011 Turuntien aluetoimikunta 78 14.09.2011 Lausunto Salon joukkoliikenteen palvelutason suunnitelmasta alueturu 69 Kaupunginhallituksen asettama työryhmä oli valmistellut joukkoliikennelain 4 :n mukaista joukkoliikenteen palvelutason määrittelyä ja on nyt pyytänyt eri tahojen - ml. aluetoimikunnat - lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma on tavoitteineen ja toimenpiteineen laadittu vuosille 2012-2017 ja siinä on muodostettu kolme (3) palvelutasovaihtoehtoa: - nykytilanteen mukainan (0) - kevyesti parannettu taso (0+) ja - tavoitteellinen taso (1) Työryhmä ei vielä ole ottanut kantaa em. vaihtoehtoihin vaan tekee kaupunginhallitukselle esityksensä Salon joukkoliikenteen palvelutasoksi lausuntokierroksen jälkeen. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisten viranomaisten tulee määrittää palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutosjohtaja Kari Lehtinen selostaa kokouksessa asiaa. Aluetoimikuntia on pyydetty antamaan lausunto suunnitelmasta (myös tämä lähetettiin kesällä kansliasta jäsenille) 19.8.2011 mennessä, mutta käytännössä lausunnon antoaikaa on syyskuun alkupuolelle asti. Keskustellaan ohjelmasta ja päätetään siihen tulevista asioista. Jäseniä pyydetään tuomaan kokoukseen asiaehdotukset lausuntoon kirjallisessa muodossa. Muutosjohtaja Kari Lehtinen selosti asiaa ja aluetoimikunta keskusteli suunnitelmasta: Kohta 2.3.4 Pikavuoroliikenne (ei kuulu kaupungin toimivaltaan) Turku-Helsinki välillä pikavuorot liikennöivät käytännössä ympäri vuorokauden iltaisin ja öisin 1-2 tunnin ja päivällä 30 minuutin vuorovälillä. Päivällä joka toinen vuoro on Express-vuoro joka ajetaan moottoritiellä E18, eivätkä ne pysähdy Salossa. Aluetoimikunta ehdottaa, että Express-vuoroille tulisi moottoritielle pysäkki Halikon Design Hill-littymän kohdalle, jossa jo on pikavuoropysäkki. Kohta 2.3.5 Junaliikenne (ei kuulu kaupungin toimivaltaan) Turku-Helsinki välillä kulkee päivittäin noin tunnin vuorovälillä junia, jotka kaikki pysähtyvät Salossa. Salosta Turkuun on lyhyt yhteys ja aluetoimikunta katsoo, että olisi kohtuullista poistaa Pendolinojen lisämaksu tältä matkalta. Salon kaupunki voisi myös osaltaan lähteä kehittämään paikallisliikennettä Salo-Turku raidevälille, jolloin saataisiin useita paikallisjunien pysäkkejä Salon alueelle. 2.8.2 Palveluliikenne Joukkoliikenteen kustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa, josta
palveluliikenteen osuus on n. 125 000 euroa. Palveluliikenteen käyttöastetta tulisi seurata ja lähteä kehittämään, laajentamaan ja koskemaan myös esim. viikonloppuja. Kuntalaisille tulisi tiedottaa palveluliikenteen käyttömahdollisuuksista enemmän. Huomautettavaa löytyi myös karttakuvien epätarkkuuksista. Puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat tarkemman lausuntoluonnoksen seuraavaan kokoukseen. alueturu 78 Edellisessä kokouksessa käsiteltiin suunnitelmaa ja päätettiin, että puheenjohtaja ja sihteeri laativat käydyn keskustelun pohjalta lausunnosta luonnoksen seuraavaan kokoukseen. Luonnos on ohessa liitteenä (huom. ei netissä). Päätetään luonnoksen pohjalta lausunnon sisällöstä. Mahdolliset tekstin täydennys- tai muutosehdotukset pyydetään esittämään kokouksessa valmiiksi muotoilussa kirjallisessa muodossa. Aluetoimikunta keskusteli asiasta puheenjohtajan laatiman lausunnon poh jal ta ja päätyi antamaan allamainitun lausunnon: Turuntien aluetoimikunnan lausunto Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmasta 2012-2017 Yleistä Suunnitelmaan on koottu runsas perusaineisto kaupungin alueella nykyään tapahtuvasta joukkoliikenteestä, sen palvelutasosta ja kustannuksista. Siten suunnitelma toimii hyvänä peruspakettina ko. asioiden arvioimiseksi. Koko aineisto on kuitenkin hyvin laaja ja sen omaksuminen on monelta osin mm. aiheen terminologian takia sangen haasteellista. Siksi asioiden arviointia ja myös johtopäätösten tekoa edesauttaisi ohjelmasta laadittu muutaman sivun "selkokielinen" tiivistelmä. Raportin yhteenvetokaan ei tätä vaatimusta selkeästi täytä. Osaltaan ohjelman omaksumista hankaloittaa siinä olevien useiden karttakuvien paikannimistön yms. puutteellisuudet, mikä on aiheellista korjata ja on myös helposti korjattavissa. Alla olevissa aluetoimikunnan kannanotoissa käytetään otsikointina ohjelman sisällysluettelon lukujen numerointia. Lausunnossa tarkastelemme ensisijaisesti omaa aluettamme koskevia asioita. 2.3 Luvussa on kuvattu viiteen ryhmään otsikoidut eri linjaliikennepalvelut eli paikallisliikenne, keskustan ja eri taajamien välinen liikenne, kuntarajat ylittävä liikenne, pikavuoroliikenne ja junaliikenne. Lisäksi on vielä palveluja kutsuliikennettä. Jäljempänä raportissa puhutaan lähinnä eri liikennealueista. Asioiden omaksumista edesauttaisi käsitteiden selkeämpi esitystapa, eri liikennöintien selkeä terminologinen erottelu. Yleisenä päätelmänä voidaan myös todeta, että koko ohjelman sisältö painottuu vahvasti vain Salon keskusta-aluetta palvelevan paikallisliikenteen tarkasteluun, jolloin mm. kaupungin reuna-alueiden liikenteen ja palveluliikenteen kehittäminen jäävät peräti vähälle huomiolle. 2.3.4 Pikavuoroliikenteestä (ei kuulu kaupungin toimivaltaan) Turku-Helsinki vä-
lillä on päiväsaikaan noin joka toinen vuoro Express-vuoro eivätkä nämä vuorot pysähdy lainkaan Salossa. Aluetoimikunta ehdottaa, että näiden Express-vuorojen pysähtymismahdollisuus Salossa selvitettäisiin, jolloin hyvä paikka olisi Halikon liittymän Design Hill, jossa jo on pikavuoropysäkki valmiina ja lisäksi kohteelle on paikallisliikenteenkin linja-autoyhteys. 2.3.5 Turku-Helsinki välillä kulkee päivittäin noin tunnin välein junia (junaliikenne ei kuulu kaupungin toimivaltaan), jotka kaikki pysähtyvät Salossa. Osa junista on Pendolinoja, joista lyhyellä alle 50 km:n ja noin puolen tunnin matkalla Turkuun ei ole matkustajille käytännössä minkäänlaista aikatms. hyötyä muihin juniin verrattuna. Tämän vuoksi aluetoimikunta esittää, että olisi kohtuullista yrittää poistaa Pendolinojen verrattain iso lisämaksu tältä lyhyeltä väliltä. Julkisuudessa käydään enenevässä määrin keskustelua junien paikallisliikenteen kehittämisestä. Salo-Turku väli voisi olla oivallinen väli junien paikallisliikenteelle ja mm. Paimion kaupungin taholta on äskettäin ilmaistu kiinnostusta tähän. Salon kaupunki voisi myös osaltaan pyrkiä edistämään tällaista junien paikallisliikenteen aloittamista. Alustavien arvioiden mukaan toiminta voitaisiin käynnistää nykyisellä yksittäisraiteella tarvitsematta odottaa toisen raiteen valmistumista välille. Monta, jopa viisi (Salo, Nokia, Halikko, Halikon as ja Hajala) paikallisjunan pysäkkiä Salossa olisi epäilemättä tulevaisuudessa hieno vetovoimatekijä kaupungille. 2.4 Kuljetusten rahoituksen osalta kiinnittyy huomio taulukossa 11 vammaistyöhön liittyviin kulueriin, jotka ovat samaa suuruusluokkaa kuin esim. koulukuljetusten kulut. Vammaistyön kuljetuskulut perustuvat pääosin lakisääteisiin, subjektiivisiin kuljetusoikeuksiin eikä niihin siten tietenkään tule puuttua. Selvittämisen arvoista olisi kuitenkin se, voidaanko näitä kuljetuspalveluja hyödyntää myös yhteiskäytössä lähinnä muun palveluliikenteen yhteydessä. 2.6 Pendelöintivirtoja Saloon ja Salosta kuvaaviin tietoihin on paikallaan lisätä dimensio (matkustajia/d?). Myös käytettyjen kulkuneuvojen suhteellinen osuus pendelöinnistä tulisi käydä ilmi tiedoista (henkilöautot, linja-autot, junat?). 2.8.2 Palveluliikenteen osalta perustiedot suunnitelmassa ovat varsin niukat. Tietoja tulisi täydentää mm. tämän liikenteen käyttömäärillä sekä asiakkaiden ja kuljettajien käyttökokemuksilla. Huomion arvoista on, että tämän liikennöinnin kustannukset kaupungille ovat verrattain kohtuulliset (vain n. 125.000 e/vuosi kaupungin 1,2 milj. euron vuosikuluista, taulukko. 9) ja tulevaisuudessa lienee eritoten haja-asutusalueilla tällä liikennepalvelulla merkittävimmät kehittymisen edellytykset. 3.1 Liikenne- ja viestintäministeriön palvelutasomääritys ei ole raportin taulukossa 15 vaan tiedot ovat taulukoissa 16 ja 17. 3.3 Liikenteen laadullisten palvelutasotekijöiden osalta käsitellään kaluston ympäristövaatimukset käsittämättömän lyhyesti - vain puolitoista riviä ylimalkaista kommentointia asiasta. Tulevaisuudessa kasvihuonekaasujen päästömäärät, melu ym. ympäristövaikutukset muodostuvat yhä keskei-
semmiksi arvioitaessa myös eri liikennemuotojen käyttövaihtoehtoja. Siksi tätä osiota on raportissa paikallaan täydentää riittävän laajalla liikenteen ympäristövaikutusten arvioinnilla mukaan lukien vähäpäästöisen energian käyttötavoitteet viherkaupunki-salon liikenteessä. 4.1.1 Kevyesti parannetun linjaston VEO+ ratkaisuissa ei ole paikallisliikenteen osalta arviointia sellaisesta vaihtoehdosta, että paikkurilinjan 2 reittiä pidennettäisiin silmukalla Halikon keskusta-kihinen-halikko as-mustamäki-iilike-valtatien Prisma. Tämä pidentäisi reittiä ja lisäisi kustannuksia jonkin verran, mutta tällöin merkittävä uusi osa Halikon asutustaajamista tulisi paikkuriliikenteen palvelujen piiriin. 4.1.2 Paikallisliikennealueen ulkopuolisen liikenteen palvelutason tiedot ja kustannukset on koottu taulukkoon 24. Huomio kiinnittyy siihen, ettei taulukossa ole lainkaan "noteerattu" Vartsala-Kokkila suunnan liikennettä. Miksei? Aluetoimikunta esittää, että myös näille merellisen Salon hienoimmille asumisalueille tuodaan riittävät julkisen liikenteen palvelut. Hajalan puuttuminen listalta selittynee alueen kautta kulkevien Salo-Turku välin linja-autovuorojen määrällä, mutta näiltäkin osin palvelutason mahdollinen lisäystarve on syytä arvioida. 4.1.3 Edellä viitattiin jo kutsu- ja palveluliikenteen tarjoamiin joustaviin mahdollisuuksiin haja-asutusalueiden - mutta myös taajamien - kuljetuspalvelujen parantamisessa. Siksi aluetoimikunta pitää ihmeteltävänä, ettei tähän liikennepalvelujen osioon ole VEO+ -ehdotuksessa lisätty lainkaan resursseja. Aluetoimikunta katsookin, että jo tässä vaihtoehdossa tulee olla mukana nykyisten resurssien kaksinkertaistaminen eli rahoitusvaraus tulisi nostaa kysyntälähtöisesti tasolle 250.000 euroa/vuosi. Viittaamme myös edellä tehtyyn ehdotukseen palveluliikenteen ja vammaistyön liikennepalvelujen yhteiskäytön mahdollisuuksien selvittämisestä. 4.2.1 Tavoitteellisen linjaston VE1 -vaihtoehdossa on paikallisliikenteeseen lisätty linja 4, joka kulkisi Halikon asemalta Mustamäen ja Meriniityn kautta Salon keskustaan. Tämän linjan reitin länsipään voisi yhtä hyvin muodostaa em. silmukka Valtatieltä Halikon keskustan ja Kihisten kautta Halikon asemalle eikä tästä reittimuutoksesta ilmeisesti aiheutuisi mainittavia lisäkuluja. 4.2.3 Tässä tavoitteellisessa liikennepalvelujen kehittämisen ehdotuksessa olisi paikallaan mahdollisesti kehittyvän kysynnän mukaisesti edelleen nostaa kutsu- ja palveluliikenteen käytettävissä olevia taloudellisia resursseja. Kasvavasta palveluliikenteestä kertyvät linja-autovuorojen taksojen mukaiset tulot saattavat runsaammassa liikenteessä myös pitkälle kattaa liikennöinnin kulut. Palveluliikenteen kehittäminen palvelemaan myös esimerkiksi viikonloppujen kulttuuritapahtumiin ja nuorten "rientoihin" osallistumisen tarpeita olisi Salon joukkoliikenteen palvelujen tasokkuudelle oiva lisä. Myös yksityisautoilun kulujen voidaan arvioida jo lähitulevaisuudessa edelleen nousevan verrattain jyrkästi. Siksi autojen yhteiskäyttö auto-osuuskuntien kaltaisten ratkaisujen myötä voi muodostua yhä käytetymmäksi vaihtoehdoksi liikennöinnissä. Osaltaan tällaista toimintaa edistää netin kautta nykyään helposti tapahtuva matkojen ja kyytitarpeiden, matkavarausten, kirjaaminen. Auto-osuuskuntien myötä palveluliikennettä
voisi hyödyntää, vaikkei itse edes omista autoa tahi ajokorttia - kunhan vain osallistuu osuuskunnan autoilukulujen kattamiseen. Kunnat eivät Suomessa liene täällä nykyään vielä aika harvinaisten auto-osuuskuntien osakkaina, joten viherkaupunki-salolle sopisi näiltäkin osin hyvin edelläkävijän roolissa toimiminen. Auto-osuuskuntien palvelukseen tarvittaisiin ilmeisesti myös henkilökuntaa, joten tätä kautta voitaisiin myös luoda uusia työpaikkoja. Tällaiselle projektille saattaisi ehkä löytyä vaikkapa kokeiluluonteisesti hankerahoitusta. 4.3 Edellä tarkasteltiin jo Helsingin ja Turun suunnan pikavuorojen ja junien liikenteen tarjoamien palvelujen parantamismahdollisuuksia, joihin Salon kaupunki voinee osaltaan pyrkiä vaikuttamaan. 5. ja 6. Näiden lukujen asioihin on aluetoimikunnan taholta vaikeata tehdä rakentavia ehdotuksia. Asiat on ratkaistava tapauskohtaisesti kuntalaisten kannalta parhaalla ja kaupungin talouden kannalta kestävällä tavalla. 7. Yhteenvedon tiivismuotoiset johtopäätökset ja ehdotukset kaipaisivat joiltakin osin selkeämpää ilmaisutapaa, jotta ne olisivat ymmärrettäviä ilman syvällistä koko laajaan raporttiin perehtymistä eli jo lausunnon alussa viitattu muutaman sivun pituinen tiivistelmä suunnitelmasta olisi tarpeellinen. 7.1 Palvelutasojen osalta aluetoimikunta asettuu kannattamaan lähinnä VEO+ -ratkaisua, sillä sinänsä houkutteleva VE1 -ratkaisu lienee näillä näkymin - ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen - on epärealistinen. Kuitenkin VEO+ -ratkaisua tulee täydentää ja tarkentaa edellä lausunnossamme esitettyjen asioiden osalta. Aluetoimikunta katsoo myös lippu- ja informaatiojärjestelmiin liittyvien kehittämisehdotusten toteuttamisen olevan sangen tärkeätä. 7.4 Kaupungin kuljetuskustannusten säästämisessä tulee ensisijaisena tavoitteena olla eri kuljetusmuotojen mahdollisimman tehokkaan yhteiskäytön koordinointi, josta eräänä mahdollisuutena edellä viitattiin palveluliikenteen ja vammaistyön kuljetusten yhteiskäytön selvittämiseen. Sinänsä joukkoliikenteen palveluja kaupunkilaisille ei - lopulta kuitenkin marginaalisten taloudellisten säästöjen takia - tule heikentää, vaan päinvastoin kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja myös ympäristösyiden takia joukkoliikenteen palveluja tulee mahdollisuuksien mukaan edistää.