Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma

Transkriptio

1 Salonjoukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma Luonnos

2 Esipuhe Salon kaupunki käynnisti joukkoliikenteen palvelutason selvitystyön vuoden 2010 lopussa. Salon kaupunki on nykyisessä joukkoliikennelaissa joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, jonka velvollisuus on määritellä toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Työ on toteutettu yhdessä ELY -keskusten kanssa, koska Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY -keskukset ovat toimivaltaisia viranomaisia Salon rajat ylittävän liikenteen osalta. Työn tavoitteena on ollut kartoittaa joukkoliikennetarjonnan nykytila ja tehdä koottujen selvitysten perusteella esitys Salon kaupungin joukkoliikenteelle palvelutasosta. Suunnitelmassa on muodostettu kolme joukkoliikenteen palvelutasovaihtoehtoa: nykytilanteen mukainen palvelutaso (0), kevyesti paranneltu palvelutaso (0+) ja tavoitteellinen palvelutaso (1). Lisäksi esitetään sopivinta liikenteenhoitomallia nykyisten liikennöintisopimusten päätyttyä. Työ sisältää aikataulutetun toteutus- ja hankintasuunnitelman. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely kytkeytyy kiinteästi seudun ja kuntien maankäyttöön, liikennejärjestelmään, joukkoliikennesuunnitelmiin ja muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. Vuodenvaihteessa tehtiin kyselytutkimus. Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin erikseen asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä Salon joukkoliikenteessä. Kyselytutkimuksen tulokset on huomioitu erityisesti tavoitteellista palvelutasoa muodostettaessa. Työn yhteydessä on pidetty kaksi työpajaa. Ensimmäisessä työpajassa oli edustettuna työryhmän lisäksi erityisesti eri aluetoimikuntien edustajia. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa oli paikalla kahden liikennöitsijän edustajat. Työ käynnistyi syyskuussa 2010 ja valmistuu syksyllä Selvitystyön tilaajana toimi Salon kaupunki. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat Salon kaupunginhallituksen nimeämät henkilöt: Kari Lehtinen, pj. Salon kaupunki Saija Karnisto Salon kaupunki Juha Punta Salon kaupunki Asko Määttänen Salon kaupunki Leena Halonen Salon kaupunki Riitta Koivisto Salon kaupunki Mirja Meriluoto Salon kaupunki Jarmo Heimo Salon kaupunki Ritva Willgren Salon kaupunki Roope Virta, siht. Salon kaupunki Soile Koskela Varsinais-Suomen ELY-keskus Pertti Postinen Varsinais-Suomen ELY-keskus Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Simo Airaksinen (projektipäällikkö), Timo Mouhu ja Johanna Wallin. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Tero Anttila ja Aino Lehto. 2

3 Tiivistelmä Tässä työssä on tehty kolme vaihtoehtoista esitystä Salon kaupungin alueen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta. Lisäksi on esitetty liikenteen joukkoliikenteen järjestämistavan vaihtoehtoja, joilla lähdetään etenemään kohti valittua palvelutasoa. Työssä on esitetty myös eri liikenteen järjestämistapojen kustannusten vaikutusarvioita. Salon kaupunki vahvistaa tämän työn perusteella tavoitteellisen palvelutason ja sopivimman tai sopivimmat joukkoliikenteen järjestämistavat nykyisten liikennöintisopimusten päättyessä vaiheittain vuosien aikana. Salon kaupunki hakeutui joukkoliikenteen toimivaltaiseksi viranomaiseksi , samassa yhteydessä kun EU:n palvelusopimusasetus (PSA 1379/2007) ja kansallinen joukkoliikennelaki (869/2009) astuivat voimaan. Toimivaltaisena viranomaisena Salon kaupungilla on mahdollisuudet toteuttaa asettamansa palvelutasotavoitteet ja ylipäätään kehittää kaupungin joukkoliikennettä. Joukkoliikennelaki edellyttää, että laissa mainitut toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Määrittely tulee ohjaamaan olennaisesti joukkoliikennepalvelujen järjestämistä alueella. Salon kaupunki vastaa oman toimivaltaalueensa joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä. Salon kaupungin toimivaltaan kuuluvat jatkossa liikennöintisopimukset, joiden liikenne pysyy Salon kaupungin rajojen sisäpuolella. Lisäksi Salon kaupungilla on ostoliikennesopimuksia, mukaan lukien palveluliikennesopimuksia, jotka täydentävät joukkoliikennetarjontaa. Salon sisäistä liikkumista palvelevat myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY -keskuksen toimivaltaan kuuluvat siirtymäajan liikennöintisopimukset ja ostosopimukset, joiden liikenne ylittää Salon kaupungin rajat, mutta joka kulkee osittain Salon kaupungin alueella. Palvelutasomääritystyötä on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kokonaiskuvan saamiseksi. Työssä on muodostettu Salon kaupungin päättäjille esitys kolmesta vaihtoehtoisesta palvelutasosta: nykytilanteen kaltainen palvelutaso (0), kevyesti parannettu palvelutaso (0+) ja tavoitteellinen palvelutaso (1). Palvelutasotavoite on määritelty paikallisliikenteen linjoille ja yhteysväleittäin paikallisliikennealueen ulkopuolelle. Myös palveluliikenteen palvelutasolle on asetettu tavoitteita. Vaihtoehto 0 vastaa joukkoliikennetarjonnan nykytilaa. Vaihtoehto 0+:ssä on esitetty pieniä parannuksia nykytilaan mm. paikallisliikenteen linjastomuutoksilla. Tavoitteellisessa palvelutasovaihtoehdossa 1 liikennöintiaikoja laajennettaisiin ja vuorovälejä tihennettäisiin osittain. Lisäksi esitetään uutta paikallisliikenteen linjaa. Työssä on hahmoteltu, missä kokonaisuuksissa Salon kaupungin ja ELY-keskusten kannattaa hankkia joukkoliikennepalveluja nykyisten liikennöintisopimusten päätyttyä. Lisäksi on kerrottu yleisesti joukkoliikenteen järjestämistapavaihtoehdoista. Liikenteen uusista järjestämistavoista ei nykytilanteessa ole käytännön kokemuksia, mikä vaikeuttaa painokkaiden suositusten tekemistä. Todennäköisimmältä vaihtoehdolta Salon kaupungissa näyttää olevan käyttöoikeussopimusten tekeminen. Joukkoliikennepalvelujen hankinnan kokonaisuudesta riippuen harkittavaksi tulee käyttöoikeussopimusten tekeminen joko suorahankintana tai kilpailutuksen kautta. Työn lopuksi on määritelty karkea jatkoaikataulu ja hankintasuunnitelma, joiden avulla toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Jatkoaikatauluun vaikuttavat Salon kaupungin päätökset palvelutasosta ja liikenteen järjestämistavoista. 3

4 Termistöä PSA Joukkoliikennelaki Toimivaltainen viranomainen Siirtymäajan liikennöintisopimus Ostoliikenne Brutto Nettokustannukset Avoin joukkoliikenne PALKO Palvelusopimusasetus, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. PSA astui voimaan Joukkoliikennelaki (869/2009) on astunut voimaan samanaikaisesti PSA:n kanssa ja korvaa aiemman henkilöliikennelain. Joukkoliikennelaissa on määritelty toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat toimivalta-alueensa joukkoliikenteestä. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät, millä tavoin joukkoliikenne niiden toimivalta-alueen liikenteessä järjestetään. Aiemmassa henkilöliikennelaissa joukkoliikenne perustui pitkälti tarveharkintaisiin linjaliikennelupiin. Kun joukkoliikenne kumosi henkilöliikennelain, ovat aiemmat linjaliikenneluvat muutettu lain siirtymäaikana siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikennettä, jonka toimivaltainen viranomainen on hankkinut. Tavanomaisesti ostoliikenne on järjestetty hankintalain mukaisesti tilaaja tuottajamallilla, nettokustannusperiaatteella ja liikenteessä velvoitetaan hyväksymään Matkahuollon liput. Bruttokustannuksia käytetään tässä raportissa kuvaamaan liikennöinnistä syntyviä kaikkia kustannuksia (palkka-, polttoaine-, kalusto yms. kustannukset). Nettokustannuksilla tarkoitetaan tässä raportissa kustannuksia, jotka liikenteestä aiheutuvat kunnille sen jälkeen, kun kustannuksista on vähennetty lipputulot. Joukkoliikenne, jolla on säännölliset aikataulut ja reitit ja jossa kaikilla on oikeus matkustaa. Kaikissa ilman tarjouskilpailua tehtävissä hankinnoissa ja yleisessä säännössä on noudatettava PSA:n 6. artiklan ja liitteen mukaisia säännöksiä. Tämä jälkilaskelma voidaan tehdä nk. PALKO-mallin avulla. 4

5 Sisällys Esipuhe... 2 Tiivistelmä... 3 Termistöä Tausta Suunnitelman tavoitteet Lainsäädännön uudistuminen Salon kaupunki toimivaltaisena viranomaisena Nykytila Viranomaisten toimivallan tarkastelu Kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestämistapa ja sopimustilanne Linjasto ja liikennöintikustannukset Joukkoliikenteen rahoitus Palveluverkko sekä maankäyttö ja niiden kehittämissuunnitelmat Joukkoliikenteen kysyntä ja kysyntäpotentiaali Lippujärjestelmä Kaupungin muut henkilökuljetukset Palvelutason määrittäminen Palvelutason määrittelyn lähtökohdat Palvelutasovaihtoehdot Laadulliset palvelutasotekijät Kehittämistoimenpiteet Kevyesti parannettu linjasto VE Tavoitteellinen linjasto VE Yhteydet Helsinkiin ja Turkuun Lippujärjestelmän kehittäminen Informaatiojärjestelmän kehittäminen Liikenteen järjestämistavat Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät Liikenteen järjestämistavat Toteutussuunnitelma Aikataulutettu toimenpidesuunnitelma Hankintasuunnitelma Yhteenveto ja suositukset

6 7.1 Palvelutaso Liikenteen järjestämistapa Yhteyksien priorisointi Kaupungin kuljetuskustannuksista mahdollisesti saatavat säästöt Kirjallisuus

7 1 Tausta 1.1 Suunnitelmantavoitteet Uudessa joukkoliikennelaissa Salon kaupunki on alueellaan toimivaltainen viranomainen. Merkittävä muutos on aiheutunut kuntaliitoksesta, jonka myötä Salon kaupungin alue merkittävästi laajentui. Samalla myös kaupungin toimivalta-alue joukkoliikenteessä laajentui. Pidempimatkaisessa liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii Varsinais-Suomen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Joukkoliikenteen palvelutason määrittely perustuu voimaan astuneeseen joukkoliikennelakiin, joka velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteelle palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Laissa ei tarkemmin esitetä vaatimuksia palvelutasolle tai sen määrittelytavalle ja kriteereille, vaan se jää toimivaltaisten viranomaisten harkintaan. Palvelutasomäärittely on voimassa määräajan ja sitä tulee tarkistaa säännöllisesti. Työn tavoitteena on esittää palvelutasovaihtoehdot Salon kaupungin toimivalta-alueella ja liikenteen järjestämistavan vaihtoehdot nykyisten liikennöintisopimusten päätyttyä. Raportti on tehty sellaiseen muotoon, että siitä saadaan tietoa päätöksenteon tueksi. Työllä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat julkisen liikenteen tarpeet Salon kaupungissa ja sen entisissä kuntakeskuksissa? Mikä on se palvelutaso, johon julkisen liikenteen tarjonnassa tulisi pyrkiä? Mitkä ovat edellisen perusteella nykytarjonnan julkisen liikenteen puutteet? Onko joku olemassa oleva joukkoliikennepalvelu tarpeeton? Mitkä ovat tavoitetason kustannukset nykytasoon verrattuna? Miten liikenne järjestetään siirtymäajan päätyttyä Missä järjestyksessä Salon kaupunki tekee mitäkin 1.2 Lainsäädännönuudistuminen EU:n nk. palvelusopimusasetus (PSA 1370/2007) ja uusi joukkoliikennelaki (869/2009) ovat astuneet voimaan PSA määrittelee keinot, joilla toimivaltainen viranomainen voi järjestää julkiset henkilöliikennepalvelut, jotka ovat monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, jotka voidaan tuottaa pelkästään markkinaehtoisesti. Vanha lupajärjestelmä ei enää ollut linjassaan EU:n lainsäädännön kanssa. Jatkossa joukkoliikenne on järjestettävä joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Aiemmin linjaliikenneluvat myönnettiin tarveharkintaisesti. Jos liikenne järjestettäisiin markkinaehtoisesti, ei uuden lain mukaan enää reittiliikennelupia voitaisi vastaavassa laajuudessa rajoittaa. PSA:ta on noudatettava, kun toimivaltainen viranomainen järjestää liikenteen markkinaehtoista liikennettä monilukuisempana, luotettavampana, korkealaatuisempana tai edullisempana. Salossa joukkoliikennettä on tuettu esimerkiksi lippujen hintoja alentamalla ja ostoliikenteenä eli liikenne ei ole uuden lain mukaan puhtaasti markkinaehtoista. 7

8 Entisen lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat on pääosin muutettu siirtymäajan sopimuksiksi. Siirtymäajan sopimuksissa noudatetaan jo palvelusopimusasetusta, mutta sopimukset ovat nimensä mukaisesti voimassa vain lain siirtymäaikana. Joukkoliikennettä ei voida siirtymäajan jälkeen järjestää samalla tavoin kuin siirtymäajan sopimuksilla. Salon paikallisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät kuuluvat Salon kaupungille. Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä toimivalta-alueensa palvelutaso, mikä on yksi tämän suunnitelman tavoitteista. Palvelutasomäärittely on sitova ja voimassa määräajan. Salon toimivaltaisen viranomaisen alueen rajan ylittävästä liikenteestä vastaa alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Siirtymäajan jälkeen joukkoliikenne voi olla joko markkinaehtoista (ME) tai palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaista liikennettä. Asiaa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaprosessi siirtymäajan liikennöintisopimusten umpeuduttua. Kuvan selitykset: = Toimivaltainen viranomainen ratkaisee PSA-mallin ja markkinaehtoisen (ME) mallin välillä. = PSA: malli, jossa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia = Lisäostoilla ja yleisellä säännöllä täydennetään markkinaehtoista mallia PSA:n keinoin = ME: markkinaehtoinen malli, jossa viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää, eikä matkalippujen hintoja. 1.3 Salonkaupunkitoimivaltaisenaviranomaisena Salon kaupunki toimii uuden joukkoliikennelain myötä alueensa toimivaltaisena viranomaisena. Toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuluu mm. palvelutason määrittely omalle alueelleen. Salo hakeutui lakimuutoksen yhteydessä toimivaltaiseksi viranomaiseksi, vanhat linjaliikenneluvat korvattiin siirtymäajan sopimuksilla ja Salo sai vastuulleen osan sellaisista sopimuksista, jotka olivat aiemmin ELY -keskuksella. 8

9 Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluu: Palvelutasomäärittelyn laatiminen Joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen Joukkoliikennepalveluiden suunnittelu Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenneluvat Joukkoliikenteen hankinta ja kilpailuttaminen Yleisen säännön soveltaminen Lippujärjestelmän ylläpito Tiedotus ja markkinointi Muut joukkoliikenteen hoitoon liittyvät asiat Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto uuden joukkoliikennelain vaikutuksista Salon seudulla. Taulukko 1. Yhteenveto joukkoliikennelainsäädännön muutosvaikutuksista Salon seudulla. Henkilöliikennelaki asti Liikenne perustunut linjaliikennelupiin. Joukkoliikennettä tuettu ensisijaisesti alentamalla seutulippujen hintoja. Liikennettä on täydennetty ostoliikenteellä. LH/ELY lupaviranomaisena PSA:n ja joukkoliikennelain siirtymäaika Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät vuosina Sopimuksissa noudatetaan PSA:ta. Joukkoliikennettä tuetaan ensisijaisesti seutulipun hintaa alentamalla. Ostoliikennettä PSA:n mukaan. Kaupunki toimivaltaisena viranomaisena. PSA ja Joukkoliikennelaki Kun joukkoliikennettä halutaan tukea, on sovellettava PSA:ta. Vaihtoehtoja: o Käyttöoikeussopimukset o Käyttöoikeussopimukset suorahankintoina yrittäjien kanssa. o Tilaaja-tuottaja-malli o Viranomaisen oma tuotanto o Yleinen sääntö, joka edellyttää valtioneuvoston päätöstä 2 Nykytila 2.1 Viranomaistentoimivallantarkastelu Salon kaupunki on toimivaltainen viranomainen kaupungin rajojen sisäpuolella ajettavan liikenteen osalta. Salon kaupunki päättää toimivalta-alueella joukkoliikenteen järjestämistavasta sekä myöntää mahdolliset reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset ovat toimivaltaisia viranomaisia Salon kaupungin rajat ylittävässä liikenteessä. Toimivaltainen ELY määräytyy sen mukaan, kumman alueella sijaitsee pisin osa reitistä. Junaliikenteen osalta toimivaltaisena viranomaisena toimii liikenne- ja viestintäministeriö. Toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet liikenteenharjoittajien kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka korvaavat vanhat linjaliikenneluvat. Siirtymäaikana toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen tarjontaan ovat rajalliset. Siirtymäaikana on tar- 9

10 koitus pitää linjaliikennelupien aikaiset oikeudet ja velvollisuudet voimassa. Esimerkiksi uutta liikennettä on vaikea saada aikaiseksi, koska siirtymäaikana liikenteenharjoittajien liikenne on suojattu yksioikeudella. Uusi mahdollinen liikenne ei saa vakavasti ja jatkuvasti haitata siirtymäajan liikennöintisopimuksen alaista liikennettä. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus järjestää liikenne parhaaksi katsomallaan tavalla, joukkoliikennelakia ja PSA:ta soveltaen. Alla on esitetty Salon toimivalta-alueen rajat sekä kytkentä valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Kuva 2. Salon kaupungin alue vuoden 2009 alusta alkaen. Uudessa joukkoliikennelaissa Salon kaupunki on koko alueen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Lisäksi kuvassa on esitetty Salon kytkeytyminen valtakunnalliseen liikenneverkkoon. (Lähde: KETJU, Salon aluetyöryhmän raportti 2009). 2.2 Kaikilleavoimenjoukkoliikenteenjärjestämistapajasopimustilanne Salontoimivalta-alue Salon kaupungin avoin sisäinen joukkoliikenne on järjestetty siirtymäajan liikennöintisopimuksin ja ostoliikennesopimuksin. Siirtymäajan liikennöintisopimukset on tehty vanhojen linjaliikennelupien perusteella. Liikennettä hoidetaan matkustajien lipputuloilla ja kaupungin ja valtion maksamalla lipputuella. Siirtymäajan liikennettä on täydennetty ostoliikennesopimuksilla. Ostosopimusten liikenteen maksaa kaupunki, johon sillä on mahdollisuus hakea valtionavustusta. Salon kaupunki ostaa tavallisen joukkoliikenteen lisäksi myös palveluliikennevuoroja. Merkittävä osa Salon sisäisestä ja rajan ylittävästä liikenteestä perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Niiden päättymisvuodet on esitetty seuraavassa kuvassa. 10

11 Sopimus voimassa Kuva 3. Siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaolo. Kuvassa on päällekkäin eri sopimuskausien voimassaolo. Jos samalla reitillä on useampia eri aikoina päättyviä sopimuksia, on päällimmäisenä viimeisimpänä päättyvän sopimuksen päättymisvuosi jälkeen päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset voidaan 18 kuukauden irtisanomisajalla irtisanoa päättyviksi aikaisintaan Salon kaupungin aluetta palvelevat sekä Salon sisäiset että rajan ylittävät lähdöt. Siirtymäajan sopimuksista pelkästään Salon sisällä liikennöi noin kolmannes. Siten ELY:n toimivallan alainen liikenne muodostaa myös merkittävän osan Salon sisäisen liikenteen tarjonnasta. Salon paikallisliikenteen liikennöintisopimukset ovat siirtyneet Lääninhallitukselta Salon kaupungin hallintaan. Salon kaupungin ostoliikenne talvella 2010 on esitetty seuraavassa kuvassa. Salon paikallisliikenteen kaikki kolme linjaa ovat siirtymäajan liikennöintisopimusten piirissä. Paikallisliikenteen liikennöitsijä on Vainion liikenne Oy. Sopimusten mukaan liikenteenharjoittaja voi sopimusaikana esittää muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin. Liikenteenharjoittaja voi esittää vuorojen lakkauttamisia tarjonnan sopeuttamiseksi kysyntää ja tuloja vastaavaksi. Liikenteenharjoittajan on perusteltava esityksensä. Muutokset on esitettävä pääsääntöisesti viimeistään kolme kuukautta ennen niiden aiottua toteuttamista. Lähtökohtaisesti toimivaltainen viranomainen hyväksyy perustellut vuorojen vähennysesitykset. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei voida lisätä vuoroja. Vähäisessä määrin vuoroja voidaan korvata toisilla vuoroilla. Muutokset liikenteeseen tehdään sopimalla niistä kirjallisesti. (Lähde: siirtymäajan liikennöintisopimus). 11

12 Taulukko 2. Salon kaupungin ostoliikenne ajalle Ostoliikennekohteet Liikennöintipäivät Vuorot/päivä Km/vuoro Kisko Muurla Salo M - P ++ 2 vuoroa 38 km Perniö-Meriniitty M - L, M - P, S 4 vuoroa 24 km Toija - Muurla - Salo - Meriniitty M - L, L, M - P, S 6 vuoroa 33 km Perniö Ylikulma Tuohittu Perniö Koulup. 2 vuoroa 38 km Toija Koski - Tuohittu - Salo M - P + 2 vuoroa 49 km Salo - Kiikala Suomusjärvi M - P 1 vuoro 45 km Kiikala - Vähähiisi Salo M - P 1 vuoro 35 km Suomusjärvi - Muurla Salo M - P 1 vuoro 31 km Salo - Inkere - Pöytiö - Muurla - Salo M - P + 1 vuoro 37 km Salo - Rekijoki Suomusjärvi M - P ++ 2 vuoroa 45 km Matilda-Salo L 2 vuoroa 28 km Salo Suomusjärvi M - P 1 vuoro 28 km Yhteensä 25 vuoroa 431 km Salon kaupunki ostaa palveluliikennettä J. Vainion Liikenne Oy:ltä. Sopimus on voimassa asti ja Salon kaupunki on velvollinen maksamaan liikennöitsijälle korvauksen liikenteen hoitamisesta. Liikennöintikorvaus on sopimuksen ( ) mukaan euroa/viikko (summa sis. alv:n). Tarkistettu liikennöintikorvaus tulee voimaan tarkistusajankohtana olevan huhtikuun alusta lukien ELY-keskustentoimivalta-alue Lääninhallitusten siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat siirtyneet ELY-keskusten hallintaan. ELY-keskuksella on Salon alueella kolmen liikennöitsijän kanssa siirtymä-ajan liikennöintisopimukset, jotka päättyvät vaiheittain vuosina Salon tilausmatkat Oy:n sopimukset, kolme yhteysväliä, päättyvät vuonna 2016 Matka-Niinimäki Oy:n sopimukset, neljä yhteysväliä, päättyvät vuonna 2014 J. Vainion Liikenne Oy:n sopimuksista o kymmenen yhteysväliä päättyy vuonna 2014 o viisi yhteysväliä vuonna 2016 o kahdeksantoista yhteysväliä vuonna 2017 o kaksikymmentä yhteysväliä vuonna 2018 o neljä yhteysväliä vuonna Linjastojaliikennöintikustannukset Salonpaikallisliikennealue Salon paikallisliikenteessä liikennöi kolme linjaa, joiden liikenne on järjestetty siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ja jotka päättyvät vuosina 2014 ja Paikallisliikenteen vuorovälit ovat pääosalla linjoja arkisin 30 minuuttia. Linjojen liikennöinti päättyy alkuillasta. Keskustan alueita palvelee useampi linja, jolloin vuoroväli on 10 minuuttia. Keskustaterminaalina toimii Helsingintien pysäkki, jossa on hyvät vaihtoyhteydet linjalta toiselle. Paikallisliikenteen linjakartta on esitetty alla. Taulukoissa 3-5. on esitetty linjojen aikataulun mukaiset lähdöt. Eri väreillä on kuvattu eri siirtymäajan liikennöintisopimuksia. 12

13 Kuva 4. Salon paikallisliikenteen nykytilanteen linjakartta. 13

14 Taulukko 3. Salon paikallisliikenteen aikataulut talvi , linja 1 Linja 1 Linja 1 Linja 1 Linja 1 Halikko - Rappula - Sillankulma Sillankulma - Sirkkula Sirkkula - Sillankulma Sillankulma - Rappula - Putola - Halikko M-P L M-P L M-P L M-P L 6:30 7:00 6:45 7:00 7:30 7:15 7:30 7:15 8:00 7:45 8:00 7:45 8:30 8:30 8:15 8:30 8:15 9:00 8:45 8:45 9:00 9:00 8:45 9:30 9:30 9:15 9:30 9:15 9:15 10:00 9:45 9:45 10:00 10:00 9:45 10:30 10:30 10:15 10:30 10:15 10:15 11:00 10:45 10:45 11:00 11:00 10:45 11:30 11:30 Y 11:15 11:30 11:15 11:15 12:00 11:45 12:00 11:45 12:30 12:15 12:30 12:15 13:00 12:45 12:45 13:00 13:00 12:45 13:30 13:30 13:15 13:30 13:15 13:15 14:00 13:45 13:45 14:00 14:00 13:45 14:30 14:30 14:15 14:30 14:15 14:15 15:00 14:45 14:45 15:00 15:00 14:45 15:30 15:30 15:15 15:30 15:15 15:15 16:00 15:45 15:45 16:00 16:00 15:45 16:30 16:30 Y 16:15 16:30 16:15 16:15 17:00 Y 16:45 17:00 16:45 17:30 17:15 17:30 17:15 18:00 17:45 18:00 17:45 18:30 18:15 18:30 18:15 19:00 18:45 19:00 18:45 19:30 19:15 19:30 19:15 20:00 19:45 20:00 19:45 20:30 Y 20:15 Y Sillankulmaan Siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy L

15 Taulukko 4. Salon paikallisliikenteen aikataulut talvi , linja 2 Linja 2 Linja 2 Linja 2 Linja 2 Tupuri - Sillankulma - Märynummi - Mahlakankare - Halikko - Halikko - Sillankulma - Tupuri Sillankulma Märynummi Sillankulma - Mahlakankare M-P L M-P L M-P L M-P L 07:22 07:25 07:15 07:52 07:45 08:00 07:45 08:22 08:15 08:30 08:15 08:52 08:45 09:00 08:45 09:22 09:22 09:15 09:30 09:15 09:15 09:52 09:45 09:45 10:00 10:00 09:45 10:22 10:22 10:15 10:30 10:15 10:15 10:52 10:45 10:45 11:00 11:00 10:45 11:22 11:15 11:30 11:15 11:52 11:45 11:45 12:00 12:00 11:45 12:22 12:22 12:15 12:30 12:15 12:15 12:52 12:45 12:45 13:00 13:00 12:45 13:22 13:22 13:15 13:30 13:15 13:15 13:52 13:45 13:45 14:00 14:00 13:45 14:22 14:22 14:15 14:30 14:15 14:15 14:52 14:45 14:45 15:00 15:00 14:45 15:22 15:15 15:30 15:15 15:52 15:45 16:00 15:45 16:22 16:15 16:30 16:15 16:52 16:45 17:00 16:45 17:22 17:15 17:30 17:15 17:52 17:45 18:00 17:45 18:22 18:15 Siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy L

16 Taulukko 5. Salon paikallisliikenteen aikataulut talvi , linja 3 Linja 3 Linja 3 Linja 3 Linja 3 Sillankulma Sillankulma Ollikkala - - Valhoja - Pahkavuori - - Sillankulma Ollikkala Sillankulma Pahkavuori M-P M-P M-P M-P 07:30 07:20 08:05 07:55 07:49 07:45 08:30 08:20 09:05 08:55 08:49 08:45 09:30 09:20 10:05 09:55 09:49 09:45 10:30 10:20 11:05 10:55 10:49 10:45 11:30 11:20 12:05 11:55 11:49 11:45 12:30 12:20 13:05 12:55 12:49 12:45 13:30 13:20 14:05 13:55 13:49 13:45 14:30 14:20 15:05 14:55 14:49 14:45 15:30 15:20 16:05 15:55 15:49 15:45 16:30 16:20 17:05 16:55 16:49 16:45 Siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy L02-82 Vuorovälit ja liikennöintikustannukset paikallisliikenteen linjoilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuorovälit on esitetty yleissuunnitelmatasoisesti. Taulukossa on esitetty vain arjen ruuhkasekä viikonlopun päiväliikenteen vuorovälit. Lisäksi vastaavilta liikennöintijaksoilta on esitetty kierrosajat. Vuorovälit ovat keskimääräisiä. Joillakin linjoilla on lisäksi yksittäisiä lisälähtöjä. Salon paikallisliikenteen tarjonnan osalta on laskettu liikennöinnin bruttokustannukset suoritteiden avulla. Yksikkökustannuksena on käytetty liikennöitsijöiden Tilastokeskukselle ilmoittamien kuluerien ja Linja-autoliiton laskemia kaupunkiliikenteen yksikkökustannuksia. Kustannuksiin on 16

17 lisätty 9 prosenttia kohtuulliseksi voitoksi. Liikennöintikustannukset on laskettu viikkotasolla yleissuunnitelmatasoisesti. Vuositason kustannukset saadaan laajentamalla viikkokustannuksia 50:llä. Taulukko 6. Paikallisliikenteen vuorovälit ja bruttokustannukset Linja Reitti Arki Lauantai Kustannus km/kähtö lähtöjä vuoroväli kustannus lähtöjä vuoroväli kustannus viikko vuosi Linja 1 Halikko - Rappula - Sillankulma 5, Linja 1 Sillankulma - Sirkkula 5, Linja 1 Sirkkula - Sillankulma 7, Linja 1 Sillankulma - Rappula - Putola - Halikko 4, Linja 2 Tupuri - Mahlakankare - Sillankulma 9, Linja 2 Sillankulma - Halikko - Märynummi 9, Linja 2 Märynummi - Halikko - Sillankulma 8, Linja 2 Sillankulma - Tupuri - Mahlakankare 4, Linja 3 Ollikkala - Sillankulma 5, Linja 3 Sillankulma - Valhoja - Ollikkala 3, Linja 3 Pahkavuori - Sillankulma 2, Linja 3 Sillankulma - Pahkavuori 2, Yhteensä Keskustanjamuidentaajamienvälisetyhteydet Kuvissa 5 ja 6. on esitetty Matkahuollon aikataulupalvelun mukaiset yhteydet Salon taajamista keskustaajamaan. Kuvissa on esitetty vuorojen määrät kouluvuoden aikana ja kesällä. Lisäksi taulukossa 8 on esitetty ensimmäiset ja viimeiset lähdöt yhteysvälillä Matkahuollon aikataulupalvelun mukaan. Suluissa on esitetty pikavuoroliikenteen lähtöjen osuus. Eniten tarjontaa on keskustaajaman ja Kitulan taajaman välillä, koska suurin osa tarjonnasta on pikavuoroliikennettä. Merkittävästi tarjontaa on myös Perniön ja Salon keskustaajaman välillä. Aamun ensimmäiset lähdöt ovat pääosin ennen seitsemää ja iltaliikenne päättyy noin yhdeksän maissa. Pienempiin taajamiin, Kaivolaan ja Kiikalaan liikenne päättyy jo loppuiltapäivästä. Kesän liikennetarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin kouluvuoden aikainen tarjonta. Esimerkiksi Salon ja Teijon välillä ei ole lainkaan tarjontaa kesällä. Salon taajamien asukasluvut vuodelta 2007 on esitetty alla. Taulukko 7. Salon taajamien väestö 2007 Taajama Väestö 2007 Salon keskustaajama Märynummi Vaskio 401 Muurlan kirkonkylä 922 Perniön kirkonkylä Perniön asemanseutu 327 Teijo 409 Kaivola Kuusjoen kirkonkylä 528 Kiikalan kirkonkylä 376 Kitula 595 Toija 701 Särkisalo, väki yhteensä

18 Kuva 5. Yhteydet Salon taajamista keskustaajamaan talvella 2011(pikavuorojen osuus suluissa) 18

19 Kuva 6. Yhteydet Salon taajamista keskustaajamaan kesällä 2011 (arvioitu matkahuollon aikatauluista, pikavuorojen osuus suluissa) 19

20 Taulukko 8. Yhteydet taajamista keskustaajamaan (Pikavuorojen määrä on esitetty suluissa. Kitulassa osa pikavuoroista liikennöidään Kitulan keskustan kautta maantietä 110 ja osa moottoritien pikavuoropysäkin kautta). Talvi 2011 arkiliikenne Kesä 2011 arkiliikenne Yhteysväli 1. lähtö Viimeinen Lähtöjä 1.lähtö Viimeinen Lähtöjä lähtö arki lähtö Salo - Vaskio 6:00 22:00 7 6:00 22:00 5 Vaskio - Salo 5:15 21: :15 21:15 5 Salo-Kuusjoki 6:12 22: :12 22:12 5 Kuusjoki-Salo 5:05 21: :05 21:05 5 Salo-Kaivola 7:00 17: :00 16:20 6 Kaivola-Salo 7:25 17: :30 14:40 5 Salo-Kiikalan kk 7:10 17:15 7 7:10 17:15 4 Kiikala kk- Salo 5:50 15:02 6 5:50 15:02 5 Salo-Kitula 7:10 17:15 38 (26) 7:10 17:15 26 (25) Kitula-Salo 6:05 15:25 40 (27) 6:05 15:25 33 (26) Salo-Muurlan kk 6:15 22: :15 22:15 7 Muurlan kk-salo 5:30 21: :30 21:30 7 Salo-Toija 6:10 22: :15 22:15 6 Toija-Salo 5:10 21: :10 21:10 6 Salo-Perniön as 6:15 22: :15 21:55 12 Perniön as-salo 5:19 21: :21 18:09 12 Salo-Perniön kk 6:15 22: :15 21:55 12 Perniön kk-salo 5:19 21: :21 18:09 12 Salo-Teijo 6:40 15: Teijo-Salo 7:10 8: Salonrajatylittäväliikenne Salon rajat ylittävän vakiovuoroliikenteen tarjontaa on kuvattu alla. Eniten tarjontaa on valtatiellä 1 ja tiellä 110 Salon ja Turun välillä. Pikavuoroliikenteen reitti on merkitty kuvaan katkoviivalla, mutta tarjontakuvassa esitetyt lähtömäärät eivät sisällä pikavuoroliikennettä. Merkittävästi vakiovuoroyhteyksiä on myös Someron suuntaan ja sieltä edelleen hieman tarjontaa Forssan suuntaan. Usein pidempimatkainen liikenne edellyttää vaihtoa Salon keskustassa. 20

21 Kuva 7. Talven 2011 vakiovuoroliikenteen tarjonta (Matkahuollon aikataulun mukaan) Pikavuoroliikenne Pikavuoroliikenne ei kuulu kaupungin toimivaltaan, pikavuoroliikennettä on kuitenkin käsitelty lyhyesti, koska se vaikuttaa palvelutasoon. Turun ja Helsingin välillä kulkee paljon pikavuoroliikennettä, joka liikennöi Salon kautta. Pikavuoroja kulkee päivittäin arkisin 26 suuntaansa ja Express-vuoroja 16 suuntaansa. Useilla pikavuoroilla on suora tai järjestetty vaihtoyhteys Helsinki- Vantaan lentoasemalle ja Helsingin ja Turun satamiin. Aamuyöllä pikavuorot liikennöivät suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pikavuorot palvelevat myös osittain työ- ja koulumatkaliikennettä sekä laajan liikennöintiajan puolesta vapaa-ajanliikennettä. Pikavuorot liikennöivät käytännössä ympäri vuorokauden iltaisin ja öisin 1-2 tunnin ja päivällä 30 minuutin vuorovälillä. Päivällä joka toinen vuoro on Express-vuoro. 21

22 Pikavuorot eivät pysähdy kaikilla pysäkeillä, eivätkä sen vuoksi riitä täyttämään peruspalvelun tarpeita. Pikavuorot liikennöivät Salon linja-autoaseman kautta. Express-vuorot liikennöivät moottoritiellä E18, eivätkä ne pysähdy Salossa. Pikavuoropysäkit on esitetty alla. Kesäkauden alusta lähtien alkaen Salon alueella on yksi uusi pikavuoropysäkki. Paimio th:n ja Halikko, keskustan väliin on tullut pysäkki Vaskiontie, liittymä 13. Pikavuoropysäkit Salon seudun alueella ovat: Piikkiö tie 110 Paimio th, moottoritie (liittymä 11) Halikko Keskusta (Vanha Turuntie) Salora Salo linja-autoasema Hermanni Muurlan tulli Pahkavuori Muurla th, tie 110 Suomusjärvi Kivihovi Vaskiontie, liittymä alkaen Kuva 8. Pikavuoropysäkit Salon seudulla 22

23 2.3.5 Junaliikenne Junaliikenne ei kuulu kaupungin toimivaltaan. Junaliikennettä on kuitenkin käsitelty lyhyesti, koska se vaikuttaa palvelutasoon. Turun ja Helsingin välillä kulkee päivittäin noin tunnin vuorovälillä junia, jotka pysähtyvät myös Salossa. Ensimmäinen lähtö arkena Salosta Helsingin suuntaan lähtee 6:16 ja on perillä 7:42. Päivittäin yhteyksiä Turun ja Helsingin välillä on 17 lähtöä suuntaansa. Viimeinen lähtö Helsingistä Saloon lähtee 23:03 ja on perillä 00:31. Turun suuntaan ensimmäinen lähtö arkena lähtee 07:12 ja on perillä 07:44. Viimeinen yhteys Turusta Saloon arkena lähtee 21:00 ja on perillä 21: Joukkoliikenteenrahoitus Kuljetuskustannukset2010 Joukkoliikennepalveluihin käytetään eri tavoin 1, 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin hankkimien linja-autovuorojen lisäksi summaan sisältyvät palveluliikenne, erilaiset lipputuet, sekä joukkoliikenteessä tehtävien lakisääteisten perusasteen koulumatkojen kustannukset. Näistä kustannuseristä valtionapukelpoisia ovat linja-autovuorojen hankkiminen sekä seutulippu. Taulukossa 9. on esitetty kaupungin joukkoliikenteen kustannukset vuodelta Joukkoliikenteen kustannuksiin on käyttötarkoituksesta riippuen mahdollista saada valtionapua. Tuen osuus on enintään 50 % riippuen kustannusmomentista. Kasvaviin kustannuksiin ei välttämättä ole saatavissa valtionapua, koska valtion tuki joukkoliikenteelle on viime vuosina pysynyt samana tai ajoittain vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2011 lipputukeen ja liikenteen järjestämiseen myönnettyjen valtionavustusten suuruus oli n e. Tämän lisäksi Saloa hyödyttää seudullinen liikenne, josta osa on järjestetty ELY:n ostoliikenteeseen varatuin varoin. Taulukko 9. Salon kaupungin joukkoliikenteen kustannukset vuonna Joukkoliikenteen kustannusten jakaantuminen Yläkoulujen linja-autoliput Kaupungin ostamat linja-autovuorot Seutuliput (Salon seudun seutulippu ja SaTuSa) Palveluliikenne Alakoulujen linja-autoliput Vaihtolippu Veteraanikortti Yhteensä Kuljetuksiin käytettiin tilinpäätöksen 2009 perusteella määrärahoja yhteensä 4.1 miljoonaa euroa. Toimielintasolla kustannukset jakautuivat seuraavasti: Opetuslautakunta 61 %, Sosiaali- terveyslautakunta 30 %, Kaupunginhallitus 7 %, Muut yhteensä 2 %. Yhteensä vuoden 2010 tilinpäätöksessä kuljetuskustannuksiin ja -avustuksiin on kirjattu menoja yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Tästä arviolta vähintään 80 % on erilaisia henkilökuljetuksia, suurimmaksi osaksi lakisääteisiä kuljetuspalveluja sekä erilaisia asiakaskuljetuksia. Toimielintasolla nähdään, että pääosa kustannuksista liittyy opetukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. 1 Lähde 2010 tilinpäätös 2 Lähde: sopimushinta 23

24 Taulukko 10. Kuljetuskustannusten jakaantuminen lautakunnittain Mukana ovat vain lautakunnat, joilla on suurimmat kuljetuskustannukset. Kustannukset lautakunnittain Opetuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kun kustannuksia tarkastellaan tarkemmin osaston, kohteen, kustannuspaikan jne. tasolla, saadaan esiin tärkeimmät kustannusten aiheuttajat. Suurimmat yksittäiset kustannuserät syntyvät lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Taulukko 11. Kuljetuskustannusten jakaantuminen osastoittain 2010, mukana vain suurimmat kustannuserät Osasto Kustannus Alakoulujen kuljetukset Vammaistyön kuljetusavustukset Yläkoulujen linja-autoliput Vanhuspalvelut Vammaistyön kuljetuspalvelut Kehitysvammahuolto Seutulippu Yläkoulujen kuljetukset Joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset Salossa -työ on valmistunut vuoden 2009 kesäkuussa (vain virkakäyttöön). Työn tarkennettu aihe on ollut arvio Salon kaupungille kohdistuvista kustannusvaikutuksista kaupungin toimiessa joukkoliikennelaissa määriteltynä toimivaltaisena viranomaisena. Työssä arvioitiin, että palvelutason ylläpitämisestä Salon kaupungille koituvat kustannukset olisivat vuositasolla euroa, kun huomioidaan yleinen kustannustason nousu sekä kaupungin sisäisen liikenteen hankinnan siirtyminen ELY:ltä Salon kaupungille. Lisäksi pidettiin todennäköisenä, että siirtymäajan kuluessa rahoitustarve olisi väliaikaisesti edellä mainittua suurempi, enimmillään euroa vuodessa. Kustannukset ovat todellisuudessa olleet suuremmat mm. hintojen noususta ja avustusten vähentymisestä johtuen Valtionavustusasetuksenuudistuminen Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista ( /275). Muutokset varsinaisessa valtionavustusasetuksessa eivät ole merkittäviä aiempaan asetukseen. Muutoksia aiempaan asetukseen ovat esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikennetuen lisääminen valtionavustuslajiksi sekä matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskevan avustuksen laajentaminen vaihtopysäkeille. Asetuksen mukaan ELY-keskukset voivat yhä avustaa kuntia joukkoliikenteen järjes- 2 Sivistystoimen palvelukeskuksen järjestämä liikenne ts. muut kuin linja-autolla tehtävät matkat 24

25 tämisessä ja tukea keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelman hankkeita. Valtionavustusasetusta merkittävämpi seikka on, missä määrin valtion budjetissa myönnetään rahoitusta valtioavustusasetuksen kautta jaettavaksi. On mahdollista, että joukkoliikenteen rahoitus ei kasva kustannuksia vastaavasti tai saattaa jopa pienentyä. Asetuksessa määritetään vain joukkoliikenteen tuen suhteelliset enimmäismäärät. Käytännössä asetus ei takaa, että kunnille myönnettäisiin niiden haluama joukkoliikenteen tuki. 2.5 Palveluverkkosekämaankäyttöjaniidenkehittämissuunnitelmat VäestöjatyöpaikatSalonseudulla Nykyinen Salon kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo muodostivat kuntaliitosten myötä Salon kaupungin. Salon asukasluku marraskuussa 2010 oli Väestö on keskittynyt Salon keskustaan. Pienempiä keskittymiä ovat Halikko, Perniö, Muurla ja Pertteli. Kuvissa 9. ja 10 on kuvattu väestön ja työpaikkojen sijoittumista Salossa. Työpaikkojen arviointiin käytetty lähtöaineisto oli Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuva yritysten suuruusluokkaa kuvaava aineisto. Työpaikat oli lähtöaineistossa ilmoitettu ainoastaan tietyllä vaihteluvälillä ja työpaikkojen sijoittuminen perustuu yrityksen rekisteröityyn osoitteeseen. Siten kuvatut työpaikat ovat suhteellisia ja niiden arvioinnissa on huomioitava aineiston vääristävyys. Aineisto ei huomioi yrityksen muualle sijoittuvia työtehtäviä tai esimerkiksi pienyrityksiä, jotka on rekisteröity omistajansa kotiin tai muuhun osoitteeseen, jossa varsinaista työtä ei tehdä. Kartta kuvaa siten vain potentiaalisten työpaikkojen määrää. Oletettavasti kuitenkin aktiiviset yritysalueet tarjoavat myös paljon työpaikkoja. Työpaikkojen määrällinen arviointi on kuitenkin vähintäänkin hyvin suhteellista tällä aineistolla. 25

26 Kuva 9. Väestön sijoittuminen Salon seudulla 26

27 Kuva 10. Työpaikkojen sijoittuminen Salon seudulla Kuvassa 11. On kuvattu väestön sijaintia joukkoliikenteen palveluverkolla. Kuvassa on esitetty väestön määrä eri etäisyyksillä joukkoliikennelinjoista. 42,1 prosenttia Salon asukkaista asuu alle 250 metrin matkan päässä joukkoliikennelinjan reitiltä. Etäisyydet ovat linnuntie-etäisyyksiä, eivätkä ne kuvaa todellisia kävelyetäisyyksiä. 27

28 Kuva 11. Asukkaat joukkoliikenteen palvelualueella 28

29 2.5.2 Palveluverkkojamaankäytönmuutokset Palveluiden sijaintia Salossa on kuvattu alla. Kouluja on kuvattu pyöreällä symbolilla ja eri opetusasteet on eroteltu eri väreillä. Koulut ovat keskittyneet Salon keskustaan. Alemman asteen oppilaitoksia on myös kuntakeskuksissa, lisäksi Perniössä on lukio. Kartassa on esitetty myös terveyspalvelut, kirjastot ja kaupungin monipalvelupisteet. Kuva 12. Koulujen ja muiden merkittävien palveluiden sijainnit Maankäytön kehittämisalueet Salon kaupungissa on esitetty seuraavassa kuvassa. Lisäksi kaupungissa on vireillä useita pieniä asemakaavamuutoksia ja muutamia kehittämisselvityksiä. 29

30 Kuva 13 Palveluverkon muutokset ja kuntien kehittämissuunnitelmat 2.6 Joukkoliikenteenkysyntäjakysyntäpotentiaali Pendelöinti Pendelöintitietoja on tarkasteltu vuoden 2008 Tilastokeskuksen kuntaparipendelöintiaineiston avulla. Seuraavassa on esitetty suurimmat pendelöintivirrat Salosta ja Saloon. Ylivoimaisesti eniten pendelöintiä on Salon ja Turun välillä. Myös pääkaupunkiseudun ja Lohjan suuntaan on kohtalaisen paljon pendelöintiä. 30

31 Kuva 14. Pendelöintivirrat Salosta ja Saloon(Lähde Tilastokeskus 2008) Taulukko 12 Pendelöintivirrat Salosta ja Saloon (Lähde Tilastokeskus 2008) Kunta Salo ULOS Salo SISÄÄN Aura Espoo Helsinki Kaarina Kemiönsaari Koski TI Lieto Lohja Länsi-Turunmaa Marttila Naantali Nummi-Pusula Paimio Pöytyä Raasepori Raisio Sauvo Somero Turku Vantaa Molemmat suunnat >1000 Toinen suunta >400 ja toinen >100 Toinen suunta >100 ja toinen >50 Molemmat suunnat >50 Toinen suunta >50 31

32 2.6.2 Kyselytutkimus Joukkoliikenteen nykyistä kysyntää on arvioitu kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen tuloksia on hyödynnetty myös palvelutasotavoitteiden asettamisessa. Kyselytutkimus toteutettiin internet-kyselynä joulukuusta 2010 tammikuuhun Kyselyä jaettiin myös paperiversiona kunnan palvelupisteisiin ja kirjastoihin. Kyselyn vastaajien määrä oli 663. Kysely toteutettiin Webropol-kyselyalustalla ja sen rakenteessa pyrittiin säilyttämään vertailtavuus muiden alueiden aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin. Kyselyn taustatiedoissa on eroteltu asukkaat (N=436), kaupungin työntekijät (N=159) ja luottamushenkilöt (N=64). Suurin osa kaikista vastaajista, 74 prosenttia, oli naisia. Vastaajien ikäjakauma ja vastauspaikat postinumeroalueittain on esitetty alla. Suurin osa vastaajista ilmoitti asuinpaikakseen Salon keskustan alueen. Kuva 15. Vastaajien ikäjakauma Kuva 16. Vastaukset postinumeroalueittain 32

33 Suurimmalla osalla vastaajista on käytettävissään henkilöauto, vain 13 prosenttia ilmoitti, asuvansa kotitaloudessa, jossa ei ole henkilöautoa. Vastaajien kulkutapaa on kuvattu alla. Kuvaajissa on eroteltu vastaukset paikallis- ja seutuliikennettä käyttäviin. henkilöauto kävely polkupyörä joukkoliikenne moottoripyörä tai mopo Mitä matkustusmuotoja käytätte ja kuinka usein? (PAIKALLIS) muu* 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % päivittäin tai lähes päivittäin harvemmin en lainkaan 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa ei vastannut henkilöauto kävely joukkoliikenne polkupyörä muu moottoripyörä tai mopo Mitä matkustusmuotoja käytätte ja kuinka usein? (SEUTU) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa harvemmin en lainkaan ei vastannut Kuva 17. Vastaajien kulkutapajakauma paikallis- ja seutuliikennealueella 33

34 Suurin osa matkoista on kaupungin sisäisiä matkoja ja seudun ulkopuolelle tehdään vain vähän matkoja. Kyselyssä selvitettiin pääasiallisia syitä, miksi vastaajat eivät käytä joukkoliikennettä Salon sisäisillä matkoilla. Suurimpina syinä pidettiin joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen sopimattomuutta omiin matkustustarpeisiin. Syitä joukkoliikenteen huonoon käytettävyyteen on esitetty alla. Jos ette käytä kunnan sisäisillä matkoilla joukkoliikennettä, mitkä ovat syyt? Seutuliikenne Paikallisliikenne Joukkoliikentee aikataulut eivät sovellu matkoihini Joukkoliikenteen reitit eivät sovellu matkoihini Joudun käyttämään muuta kulkuneuvoa työssäni Lippujen hinnat ovat liian kalliit Joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat huonoissa paikoissa Joukkoliikenne ei sovellu lasten tai tavaroiden kuljettamiseen Joukkoliikenne on liian hidas kulkemallani reitillä Liikun pääasiassa jalan tai pyöräillen 32,7 % 27,9 % 14,1 % 6,1 % 9,5 % 5,7 % 5,6 % 5,4 % 4,0 % 4,1 % 4,5 % 20,9 % 0,7 % 10,0 % 21,6 % 27,3 % Ei vastannut 9,1 % 12,9 % Kuva 18. Jos ette käytä kunnan sisäisillä matkoilla joukkoliikennettä, mitkä ovat syyt? Lipputyypeistä käytetyimpiä olivat kertaliput. Kertalippujen suuri määrä kertoo satunnaisista joukkoliikennematkustajista. Salon seudun seutulippu oli käytössä vain 63 vastaajalla. Joukkoliikenteen laatutekijöitä on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuvassa on esitetty asukkaiden vastaukset. Tärkeimpinä laatutekijöinä asukkaat pitivät bussipysäkin läheisyyttä, ruuhka-ajan vuoroväliä ja joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Vähemmän tärkeänä pidettiin päiväliikenteen vuoroväliä, palvelulinjoja, laajaa lippuvalikoimaa ja pysäkkien varustetasoa. Kaupungin työntekijöiden mielestä tärkeimmiksi laatutekijöiksi nousivat asukkaiden tapaan ruuhka-ajan vuoroväli ja joukkoliikenteen täsmällisyys, mutta myös lipun hinta ja kuljettajien ajotapa. Kokonaisuudessaan kaupungin työntekijöiden vastaukset vastasivat asukkaiden näkemystä. Luottamushenkilöt painottivat vastauksia vähemmän painolla erittäin tärkeää. Myös luottamushenkilöiden vastauksista korostuivat ruuhka-ajan vuoroväli ja joukkoliikenteen täsmällisyys ja luotettavuus. Vähemmän tärkeänä luottamusmiehet pitivät asukkaiden tapaan päiväliikenteen vuoroväliä ja pysäkkien varustetasoa. Avoimissa vastauksissa painotettiin lisäksi aikataulujen ja informaation luotettavuutta, omiin matkustustarpeisiin sopivia reittejä sekä kuljettajien asiakaspalvelutaitoja. 34

35 Arvioikaa seuraavien joukkoliikenteen laatutekijöiden tärkeyttä omien kokemuksienne ja matkustustarpeidenne (PAIKALLIS) Vuoroväli työmatka- tai koululiikenteessä Täsmällisyys ja luotettavuus Bussipysäkin läheisyys Kuljettajien ajotapa Aikataulut internetissä Lipun hinta Reittiopas internetissä Reittien kattavuus Liikennöintiaika Alennusliput erikoisryhmille (opiskelijat, Sujuvat vaihtoyhteydet paikallisliikenteeseen Vuoroväli iltaisin ja viikonloppuisin Sujuvat vaihtoyhteydet kaukoliikenteeseen Kaluston siisteys ja viihtyisyys Joukkoliikenteen imago Pysäkkien ja kaluston esteettömyys Perinteinen aikataulukirja Pysäkkien kunnossapito (korjaukset, auraus jne) Vaihdottomat yhteydet Palvelulinjat Laaja lippuvalikoima Vuoroväli keskipäivällä Matkanopeus Pysäkkien varustelutaso Muu* 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % erittäin tärkeä melko tärkeä vähän tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa ei vastannut Kuva 19. Joukkoliikenteen laatutekijät paikallisliikenteessä 35

36 Arvioikaa seuraavien joukkoliikenteen laatutekijöiden tärkeyttä omien kokemuksienne ja matkustustarpeidenne (SEUTU) Vuoroväli työmatka- tai koululiikenteessä Reittien kattavuus Täsmällisyys ja luotettavuus Bussipysäkin läheisyys Aikataulut internetissä Kuljettajien ajotapa Liikennöintiaika Reittiopas internetissä Alennusliput erikoisryhmille (opiskelijat, Lipun hinta Vuoroväli iltaisin ja viikonloppuisin Sujuvat vaihtoyhteydet kaukoliikenteeseen Kaluston siisteys ja viihtyisyys Sujuvat vaihtoyhteydet paikallisliikenteeseen Joukkoliikenteen imago Perinteinen aikataulukirja Pysäkkien kunnossapito (korjaukset, auraus jne) Palvelulinjat Pysäkkien ja kaluston esteettömyys Vaihdottomat yhteydet Vuoroväli keskipäivällä Laaja lippuvalikoima Matkanopeus Pysäkkien varustelutaso Muu* 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % erittäin tärkeä melko tärkeä vähän tärkeä ei tärkeä en osaa sanoa ei vastannut Kuva 20. Joukkoliikenteen laatutekijät seutuliikenteessä Kuvassa 21. on esitetty paikallisliikennealueen vastaajien mainitsemia paikallisliikenteen laadun parantamisen keinoja. Tärkeimmät paikallisliikenteen laatua parantavat toimenpiteet olisivat asukkaiden mielestä liikennöintiajan pidentäminen kalustokoosta riippumatta ja lippujen hintojen alentaminen. Vähiten joukkoliikenteen matkustajamääriä kasvattaisivat päiväliikenteen vuorojen lisääminen, kutsuohjausliikenne ja suoremmat reitit. Kaupungin työntekijät ja luottamushenkilöt lisäisivät joukkoliikenteen käyttöään huomattavasti asukkaita vähemmän toimenpiteestä riippumatta. Kaupungin työntekijöiden mielestä tärkeintä olisi pidentää liikennöintiaikaa iltaisin ja viikonloppuisin. Luottamushenkilöiden mielestä liikennöintiajan pidentämisellä ei olisi suurta vaikutusta. Seutuliikenteessä joukkoliikenteen käyttäjämääriä kasvattaisivat vuorojen lisääminen aamuisin ja iltaisin sekä lippujen hintojen alentaminen kymmenellä prosentilla. 36

37 Miten seuraavien laatutekijöiden parantaminen vaikuttaisi joukkoliikenteen käyttöönne Salon paikallisliikenteessä (nykyisin linjat 1-3)? Liikennöintiaikaa laajennettaisiin iltaisin ja viikonloppuisin Liikennöintiaikaa laajennettaisiin iltaisin ja viikonloppuisin, mutta bussit olisivat pienkalustoa Lippujen hintoja alennettaisiin 10 % nykyisestä Paikallisliikenteessä olisi 30 päivän kausilippu Informaatiota parannettaisiin Ruuhka-ajan vuorovälejä tihennettäisiin Reitit olisivat nykyistä suorempia Vuorovälejä tihennettäisiin ruuhka-aikojen ulkopuolella, mutta liikennöintiaikaa ei laajenneta Liikenne perustuisi iltaisin ja viikonloppuisin kutsuohjaukseen (matka tilattaisiin etukäteen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % käytän jo nykyisin säännöllisesti joukkoliikennettä lisäisin joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi saattaisin silloin tällöin lisätä joukkoliikenteen käyttöä en lisäisi joukkoliikenteen käyttöä ei vastannut Kuva 21. Paikallisliikenteen laadun parantamisen vaikutus matkustuskäyttäytymiseen. Avoimissa vastauksissa sekä paikallis- että seutuliikenteeseen toivottiin enemmän vuoroja. Paikallisliikenteessä odotuksina oli myös tiheämpi vuoroväli, mutta samalla vastaajat tiedostivat, ettei toive ole nykyisillä matkustajamäärillä realistinen. Päiväliikenteen vuorojen lisääminen ei myöskään kyselyn mukaan lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Seutuliikenteessä vuorovälistä oltiin valmiita tinkimään, jotta liikennöintiaikaa voitaisiin pidentää. Erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin liikenteen tarjonta nähtiin liian harvana tai vähäisenä. Osassa vastauksissa toivottiin aikataulujen vastaavan paremmin vuorotyöläisten aikatauluihin ja erityisesti aikaisempia aamuvuoroja toivottiin lisää (kello 7:00 alkavat työt). Asiointitarpeisiin paremmin vastaavia aikatauluja toivottiin myös (asiointiaika, asiointi töiden jälkeen ja jatkoyhteydet, asiointi päivällä, jolloin aamu- ja iltavuorot eivät vastaa tarpeisiin). Aikatauluista haluttiin täsmällisempiä joukkoliikenteestä nykyistä luotettavampaa. Matkustaja informaatiota toivottiin lisää. Informaation huonoa luotettavuutta moitittiin. Erityisen ongelmallisena vastaajat näkivät selkeiden pysäkkiaikataulujen ja reittikarttojen puutteen pysäkeillä ja Internetissä. Sähköisiä aikataulupalveluja toivottiin lisää ja joistakin vastauksista kävi ilmi, ettei esimerkiksi Matkahuollon reittiopas ollut kaikille vastaajille tuttu. 37