Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015
2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee nykyisellään moottorikelkkaura. Ura on tarkoitus muuttaa moottorikelkkareitiksi. Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Vuotso- Kakslauttasen reitin välistä osuutta Sota-aavan Natura-alueella. Työn tilaajana toimii Sodankylän kunta. Kelkkareitti sijoittuu noin 770 metrin pituudelta Natura-alueelle tai sen rajalle. Kelkkaurasta 370 metriä on Sota-aavan Natura 2000-alueella ja 400 metriä Natura-alueen reunassa. Suunniteltu moottorikelkkareitti sijoittuu vanhan kelkkauran kohdalle. Kelkkaura on ollut käytössä vuodesta 1992 alkaen. Tämän tarveharkinnan tarkoitus on selvittää tarvitaanko varsinaista Natura-arviointia ja mitkä ovat kelkkareitin vaikutukset ja mahdolliset heikennykset Natura-alueen suojeluperusteissa oleviin luontotyyppeihin sekä kasvi- ja eläinlajistoon. Kyseessä oleva reitti on merkattu Pohjois- Lapin maakuntakaavaan. Kartta moottorikelkkareitistä on liitteessä yksi. Etukäteistiedot uhanalaisesta lajistosta selvitettiin ELY-keskukselta Ympäristöhallinnon ylläpitämän Hertta rekisterin Eliöt osiosta. Linnuston osalta selvitettiin uhanalaiset petolinnut Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollilalta. Tietopyynnöt on tehty kohteesta 12.5.2015 ja vastaukset sekä tarkennukset saatu kesäkuun 2015 puoliväliin mennessä. Sota-aavan kohdalla moottorikelkkareitin läheisyydessä sijaitsee yksi vanha neliöruudun havainto alueellisesti uhanalaisesta leskenlehdestä. Uhanalaisten petolintujen reviirejä ei alueella sijaitse. Raportin teossa on hyödynnetty Sotaaavan Natura-tietolomaketta vuodelta 2003. Lisäksi on oltu yhteydessä Metsähallituksen erikoissuunnittelijaan Elisa Pääkköön Natura-luontotyyppien osalta. Maastotyöt suunnitellulla kelkkareitillä on tehty 25.6.2015. Kelkkaura ja suunniteltu virallinen kelkkareitti sijaitsevat yhtenäisesti samalla linjalla. Kelkkaura voi olla kapeampi kuin kelkkareitin vaatima 6 metriä, joten muutama yksittäinen puu oli poistettu tulevalta reitiltä ennen maastokäyntiä. Kesä oli jonkin verran myöhässä, mutta tämä ei vaikeuttanut Natura-luontotyyppien tai lajien tunnistamista. 2 Natura-alueen kuvaus Moottorikelkkareitti sijaitsee Sota-aavan (FI1301705) kaakkoisreunalla lähellä Valtatie 4. Sotaaapa on valittu Natura verkostoon SPA (Lintudirektiivin) sekä SCI (Luontodirektiivin) perusteilla. Alueen kokonaispinta-ala on 3178 ha. Ympäristöhallinnon sivuilla (2015) alueesta kerrotaan seuraavasti:
3 Sota-aavan eteläosan reuna-alueet ovat rahkamättäistä pounikkoa, keskiosa karunpuoleista Metsä-Lapin aapaa. Rimmet ovat pääosin rahkarimpiä sekä aapasara- ja nevavillarimpiä. Alueella on luonnontilaisia lampia ja puroja. Metsä-Lapin aapasuovyöhykkeeseen kuuluva karuhko aapasuo. Alueella on laaja koivikkoalue, joka on erityisen merkittävä kahlaajalinnuille. Sota-aapa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Luontodirektiivin mukaiset luontotyypit Sotaaavalla ovat seuraavanlaiset: Luontotyyppi %-osuus Edustavuus *Keidassuot (7110) 3 Erinomainen *Aapasuot (7310) 85 Erinomainen *Boreaaliset luonnonmetsät (9010) 5 Hyvä *Puustoiset suot (91D0) 3 Hyvä Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) 1 Hyvä *priorisoitu luontotyyppi Priorisoiduilla luontotyypeillä tarkoitetaan sitä, että ne ovat vaarassa hävitä ja niiden suojelussa on yhteisöllä erityinen vastuu alueellisesti. Lisäksi Natura-tietolomakkeessa mainitsemattomia luontotyyppejä, joita alueelta löytyy, ovat letot (7230) sekä lähteet ja lähdesuot (7160). Lintudirektiivin liitteen 1 lajeista Sota-aavalla tavataan seuraavia: ampuhaukka laulujoutsen sinirinta hiiripöllö liro sinisuohaukka kapustarinta maakotka suokukko kuikka metso suopöllö kurki muuttohaukka vesipääsky lapintiira pohjantikka Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomia säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja alueella ovat myös tuulihaukka ja mustaviklo. Luontodirektiivin liitteen 2 lajeista Sota-aavalla tavataan ahmaa, joka on priorisoitu laji sekä saukkoa.
4 Lisäksi muuta lajistosta on seuraavasti: isokäpylintu tilhi kuukkeli ilves leppälintu karhu pikkukäpylintu susi rantasipi 3 Moottorikelkkareitin maaston kuvaus Sota-aavan Natura-alueella Moottorikelkkareitti sijaitsee valtatie 4:ltä 500 1000 metriä länteen. Tankapirtti niminen tila sijaitsee 4-tien vieressä, ja se on noin 600 metrin päässä kelkkareitiltä. Tarkempi kelkkareitin sijoittuminen näkyy liitteenä olevassa kartassa 2. Koska Sota-aavan kautta kulkeva kelkkaura on ollut käytössä vuodesta 1992 saakka, on maastossa näkyvillä kelkkauran vaikutukset. Tankajoen ylittävää siltaa on vastaikään korjattu. Tankajoki ei kuulu Natura-alueeseen. Tankajoen pohjoispuolen ranta on Natura luontotyypiltään puustoista suota (Kuva 1). Rannan kasvillisuudessa on runsasta ruohoisuutta, ja siellä esiintyy lapinkuusiota, metsätähteä, metsäimarretta, hillaa, lillukkaa, kevätpiippoa, ruohokanukkaa, metsäkortetta, kulleroa, metsäkurjenpolvea ja mataraa. Puustoja pensaskerroksessa on koivuja, pajuja sekä katajia. Hyvin pienellä alalla esiintyy kivennäismaata ja lehtomaisuutta, jotka voi luokitella tulvametsän piirteisiin kasvillisuuden puolesta. Kelkkauran kohdalla ei puustoa esiinny ja kasvillisuus on enemmän suokasvien hallitsemaa. Kuva 1 Tankajoen ylittävä silta etelänpuoleiselta rannalta kuvattuna. Vastakkaisella puolen rantaa on Natura-alue.
5 Noin 350 metrin matkalta eli suurimmaksi osaksi Sota-aavalla kelkkaura sijoittuu aapasuo Naturaluontotyyppiin. Aapasuolla on jonkin verran havaittavissa moottorikelkkauran vaikutuksia. Sillan pohjoispuolella on oligotrofista eli vähäravinteista saranevaa (Kuva 2). Kasvillisuus koostuu tupasvillasta, pullosarasta, hillasta, aaparahkasammaleesta, kalvakkarahkasammaleesta, vaivaiskoivusta, mustikasta ja juolukasta. Aivan välittömässä sillan läheisyydessä huomaa välirimpipintaisuuden lisääntyneen ja mätäspintojen mataloituneen. Selkeämmin saranevalla, jossa mätäspintaa ei esiinny, moottorikelkkauraa ei ollut juuri havaittavissa. Kuva 2 Kelkkaura kuvattuna pohjoiseen päin Tankajoen sillan reunasta. Noin 70 metriä sillasta pohjoiseen päin oligotrofisen saranevan jälkeen on kapea kaistale vähäpuustoista rämettä. Kasvillisuus koostuu rämevarvuista sekä tupasvillasta ja saroista. Kasvillisuudessa on havaittavissa jonkin verran kelkkauran vaikutuksia. Varpu- ja pensaskasvillisuus (mm. vaivaiskoivu, suopursu) on niukempia. Mätäspinnat ovat mataloituneet. Rämeen jälkeen on oligotrofista nevarämettä, jossa rämejänteet vaihtelevat väli-rimpipintojen kanssa (Kuva 3). Kasvillisuus koostuu nevasirppisammaleesta, karhunsammaleesta, rahkasammalista, pullosarasta, puolukasta, katajasta, hillasta ja juolukasta. Kasvillisuudessa ei ole juuri havaintoja kelkkauran vaikutuksista. Mättäät ovat luonnostaan aika matalia, joten vaikutus ei ole niin selkeä verrattuna edelliseen rämekaistaleeseen. Ennen moottorikelkkareitin sijoittumista Natura-alueen rajalle, on kaistale oligotrofista nevaa, jossa kasvillisuus koostuu saroista ja rahkasammalista. Kelkkauraa ei ole juuri erotettavissa ympäröivästä suosta. Natura-alueen rajan tuntumassa ennen kivennäismaata on isovarpurämettä.
6 Kuva 3 Oligotrofista neva-rämettä, jossa ei ole paljon puustoa. Natura-alueen reunalla kelkkaura sijoittuu talvitielle noin 400 metrin pituudelta. Talvitien leveys on 7-8 metriä. Siinä on liikuttu myös mönkijöillä, joiden kulku-urat näkyvät selkeästi (Kuva 4). Naturaalueen reuna on boreaalista luonnonmetsää melko heikolla edustavuudella, sillä vanhoja kantoja on havaittavissa suojelualueen puolella. Lahopuuta on todella niukasti. Reunaosa on pääasiassa variksenmarja-mustikkatyypin metsää, jossa on havaittavissa soistuneisuutta. Kasvillisuus koostuu pääasiassa varvuista: variksenmarja, vaivaiskoivu ja juolukka sekä kerros- ja seinäsammalista sekä jonkin verran painanteissa on rahkasammalia. Kivennäismaalla mättäät ovat mataloituneet ja varpukasvillisuus harventunut sekä mataloitunut. Kuva 4 Moottorikelkkareitti sijoittuu Natura-alueen reunassa talvitielle.
7 Lisäksi paikoittain uralla on rämekaistaleita, joissa on havaittavissa roudanvaikutusta (Kuva 5). Kasvillisuus koostuu pääasiassa rämevarvuista. Rämeisimmillä osilla rämevarvut ovat niukentuneet ja tupasvilla lisääntynyt. Toisin sanoen mätäspinnat ovat mataloituneet ja välipinta lisääntynyt. Kuva 5 Laikuttaisia rämekaistaleita kelkkauralla. 4 Vaikutusten merkittävyyden arviointi Suunniteltu moottorikelkkareitti vanhalle kelkkauralle aiheuttaa hyvin vähäistä haittaa Sota-aavan Natura-alueelle. Reitti sijoittuu Natura-luontotyypeistä pääasiassa boreaalisen luonnonmetsän reunaan, aapasuolle ja pieneltä kaistaleelta puustoiselle suolle. Kaikki nämä luontotyypit ovat priorisoituja, jotka ovat Euroopan alueelta vaarassa hävitä ja joiden suojelussa yhteisöllä on erityinen vastuu. Jo nykyisellään kelkkaura ei vaikuta luontotyyppien edustavuuteen heikentävästi, sillä vaikutukset ovat hyvin minimaalisia ja kohdistuvat hyvin pienelle alueelle. Voi olla, että virallisen moottorikelkkareitin myötä kelkkailu voi jonkin verran alueella lisääntyä. Lisäksi moottorikelkkareittejä todennäköisesti hoidetaan hieman enemmän kuin moottorikelkkauria. Vaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida ja näitä toimenpiteitä on käsitelty seuraavassa luvussa. Nyt on havaittavissa puustoisilla soilla sekä luonnonmetsään kuuluvissa osissa mättäikön alenemista ja varpujen mataloitumista. Välipinta on todennäköisesti lisääntynyt. Väli- ja rimpipintaisilla osilla, joissa ei ollut kovin korkeaa mättäikköä kelkkaura on havaittavissa hyvin niukasti. Suurimmat vaikutukset ovat siis aapasuon rämeosissa ja variksenmarja-mustikkatyypin kuivahkolla kankaalla. Oletettavasti kelkkailuliikenteen lisääntyessä ei tilanne juuri muuttuisi tai huomattavasti huonontaisi metsä- ja suotyyppejä.
8 Puustoon moottorikelkkareitistä ei ole vaikutusta. Vaan ne puut, jotka reittiä varten on kaadettu, on tehty kelkkauraa varten. Kesällä 2015 oli käyty kaatamassa muutama yksittäisiä rämemäntyjä ja kuusia. Lahopuuta on hyvin niukasti kelkkareitin varrella. Moottorikelkkareitin vaikutus kasvillisuuteen ei poikkea juuri nykyisestä tilanteesta. Alue on kokonaisuudessaan hyvin niukkaravinteinen ja uhanalaista lajistoa ei esiintynyt alueella. Lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin moottorikelkkareitistä ei ole vahinkoa. Sopivia pesäpuita kolopesijöille ei ole kelkkareitin lähettyvillä. Luontodirektiivin 2 lajeille ahmalle tai saukolle reitistä ei ole haittaa. Saukko voinee elää alueella, mutta todennäköisesti se elää kauempana tiestä ja moottorikelkkaurasta. Kelkkareitin sijoittuminen lähelle valtatie 4 vähentää ainakin erämaisempien eläinten ja lintujen pesintä- ja liikkumistarvetta kelkkareitin läheisyydessä. Koska Natura-alue on perustettu myöhemmin kuin kelkkaura, ja tällöin on arvioitu, ettei kelkkaurasta ole haittaa Natura luontotyypeille tai lintu- ja luontodirektiivien liitteen lajeille, niin tilanne ei t moottorikelkkareitin myötä tule muuttumaan. 5 Lieventävät toimenpiteet Moottorikelkkareitin haittoja voidaan vähentää siten, että reitin lanaus tai tamppaaminen suoritetaan runsaan lumen aikana sekä rimpiosat ovat kestävässä jäässä. Tällöin mahdollisia kulumisen jälkiä ei tule niin herkästi. Samoin myöhään keväällä, kun mättäiltä on lumi sulannut, ei reitin lanaamista enää suoritettaisi. Muita suosituksia on, ettei ojia tai muita vastaavia toimenpiteitä tehtäisi Natura-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa ei ole huomioitu mönkijöiden vaikutusta, koska kelkkareitillä mönkijöillä ajo on kiellettyä. Sota-aavan Natura-alueen reunassa kivennäismaan talvitiellä näkyy selvästi mönkijöiden kulku-urat. Alueen poromiehillä on oikeus mönkijöiden käyttöön poronhoitotöissään, josta lienee tässäkin tapauksessa kyse. Jos mönkijöiden luvaton käyttö lisääntyy moottorikelkkareitillä, voidaan tähän vaikuttaa ohjeistuksella, esimerkiksi kylteillä. Kesällä 2015 kaadetut puut oli korjattu pois myös suojelualueen puolelta. Jos tulevaisuudessa tulee tarve kaataa yksittäisiä puunrunkoja tai tuulenkaatoja moottorikelkkareitiltä, niin nämä voisi jättää luontoon lahoamaan. Näin saataisiin lisättyä lahopuuston määrää. Puita ei tarvitse jättää reitille, mutta sen lähistölle.
9 6 Johtopäätökset Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvitse tehdä suunnitellun moottorikelkkareitin osalta, sillä moottorikelkkauran muuttamisesta moottorikelkkareitiksi aiheutuu hyvin niukasti haittaa nykyisille Sota-aavan Natura 2000 suojeluperusteille. SCI-kriteerien luontotyypeille ei reitistä ole merkittävää haittaa ja reitti ei tule alentamaan edustavuutta. SPA-kriteerien lintudirektiivin 1 lajeille suunnitellusta kelkkareitistä ei ole haittaa, koska reitin käyttö sijoittuu talvikuukausiin. Samoin luontodirektiivin liitteen 2 lajeille moottorikelkkareitistä ei ole mainittavaa haittaa. Reitti sijaitsee lähellä valtatie 4, joka myös vähentää lintujen tai muiden eläinten pesimis- ja liikkumistarvetta alueella. Suon hydrologialle kelkkareitistä ei ole vaikutusta, sillä minkäänlaisia ojia tai muuta kaivantoja ei tarvitse tehdä.
10 LÄHTEET: Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 46. Helsinki Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Biological Station, University of Oulu. Oulanka Reports 14/1995. Oulu Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä. Rauma Sota-aapa. Ympäristöhallinnon sivut. 23.6.2015. Osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Sotaaapa(6158) Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Helsinki
LIITE 1 11
12 LIITE 2 Tarkempi kartta moottorikelkkareitin sijoittumisesta Sota-aavan Natura-alueelle. Kelkkaura/moottorikelkkareitin sijoittuminen on merkattu sinisellä. Natura-alue on merkattu karttaan vihreällä viivoituksella.