PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAMUUTOKSET LEMIN PUOLEINEN OSA-ALUE

TAIPALSAAREN KUNTA PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAMUUTOKSET LEMIN PUOLEINEN OSA-ALUE EHDOTUS 20.3.2019 Selostus Kunnanhallituksen hyväksymä Kunnanvaltuuston hyväksymä Kaava tullut voimaan

Taipalsaaren kunta Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 1 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 1 1.2.2 Maakuntakaava... 2 1.2.3 Yleiskaava... 3 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat... 4 1.2.5 Rakennusjärjestys... 4 1.2.6 Pohjakartta... 4 1.2.7 Maanomistus... 4 1.2.8 Rakennuskiellot... 4 1.2.9 Suunnitteluvaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet... 4 2.2 Luonnonarvot... 4 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot... 5 3 YLEISKAAVAN KUVAUS... 5 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen... 5 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 7 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 8 4.1 Yleistä... 8 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset... 8 4.3 Vaikutukset maisemaan... 8 4.4 Taloudelliset vaikutukset... 8 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon... 8 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset... 8 4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 9

Taipalsaaren kunta Selostus 1 TAIPALSAAREB KUNTA PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAMUUTOKSET LEMIN PUOLEINEN OSA-ALUE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Yleiskaavan muutoskohteet sijaitsevat Taipalsaaren kunnassa läntisen Pien- Saimaan ns. Lemin puoleisella osalla. Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa.

Taipalsaaren kunta Selostus 2 1.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä- Karjalan liitto) Taipalsaaren kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan 24.2.2014. Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Maakuntakaavaan ei ole osoitettu mitään erityistä, jotka tulisivat huomioitaviksi tässä yleiskaavapäivityksessä.

Taipalsaaren kunta Selostus 3 1.2.3 Yleiskaava Kaavamuutosalueilla on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama osayleiskaava (5.11.2001). 1. Eteläisin yleiskaavan osa-alue 4. 3. 2. Muut yleiskaavan osa-alueet

Taipalsaaren kunta Selostus 4 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat 1.2.5 Rakennusjärjestys 1.2.6 Pohjakartta 1.2.7 Maanomistus 1.2.8 Rakennuskiellot 1.2.9 Suunnitteluvaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosalueilla ei ole voimassa asema- tai ranta-asemakaavaa. Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2018. Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa. Kaavamuutosalueiden maanomistajina ovat yksityiset henkilöt ja yritykset. Kaavamuutosten laatimisen ajaksi ei ole määrätty rakennuskieltoja Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavamuutoksen käynnistämisen (Tekla 30.8.2018 76). Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 2 25.1.2019 välisenä aikana. Huomautuksia tuli kolme kappaletta. Kahteen niistä pystyttiin suhtautumaan positiivisesti. Kolmas huomautus koski rakennusoikeuden lisäämistä yhden tilan osalle ja tähän ei voida toteuttaa ilman maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaarantamista. Kaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet 2.2 Luonnonarvot Suunnittelun tavoitteita ovat: Myönnettyjen poikkeamislupien huomioiminen Havaittujen virheiden korjaaminen Rakennuspaikkojen laajennukset ja siirrot Rakennuspaikkojen käyttötarkoitusten muutosten tutkiminen Kaavamuutokset ovat pienialaisia ja koskettavat yksittäisiä tiloja ja rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksilla ei muuteta alkuperäisen yleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita. Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Selvitykset ovat vanhentuneet, koska ne ovat tehty vanhan rakennuslain aikana.

Taipalsaaren kunta Selostus 5 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot Kaavamuutosalueilla ei tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai rakennuksia eikä muinaisjäännöksiä. 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen Kaavamuutokset on perusteltu osa-alueittain. Osa-aluenumerointi viittaa kohdan 1.2.3 karttaan. 1. Osa-alue Tilojen Kallioniemi 831-430-1-208, Kesäpisara 831-430-1-175,, Salmelanniemi 831-430-1-224, Uitonranta 831-430-1-187, Leporanta 831-430-1-221, Säynätkallio 831-430-1-219 ja Ojansuu 831-430-1-206 lomarakennuspaikkojen rajauksiin tehdään muutoksia ja laajennuksia huomioiden myös kiinteistöjaotus. Tilalle 831-430-1-197, Vesala osoitetaan vakituisen asunnon paikka. Rakennuspaikka oli jäänyt huomiotta voimassa olevasta yleiskaavasta. - Tila 1:197 muodostettu 16.11.1999 tilasta 831-430-1-176 - Tilalle 1:149 myönnetty rakennuslupa vapaa-ajan asuinrakennuksen rakentamiseen 13.12.1991. Rakennus on valmistunut 10.12.1996. - Tilasta 1:149 muodostettu tilat 1:175 ja 1:176 (X). Tilasta 1:176 (X) muodostettu tilat 1:198 (X) ja 1:197. Tilasta 1:198 (X) muodostettu tila 1:97 - Tilalle 1:175 kaavassa osoitettu RA-rakennuspaikka. - Kaavarekisterin mukaan 1:176 (X) ei ole varattu rakennuspaikkaa. Tilan Simola 831-430-1-235 rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan lomaasumisesta vakituiseen asumiseen maanomistajan hakemuksen perusteella. Alueella on jo ennestään vakituista asumista. Rakennuspaikka tukeutuu Lemin kunnan Kuukakniemen taajaman kunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin. Tiloille Metsäkulma 831-430-1-199 ja Juhola 831-430-1-190 merkitään lomarakennuspaikat rakennetun tilanteen perusteella. Rakennuspaikat olivat jääneet huomiotta voimassa olevasta yleiskaavasta. - Tila 1:190 muodostettu tilasta 831-430-1-172 (Salmela) 5.3.1997 - Tilalle 1:172 myönnetty rakennuslupa vapaa-ajan asuinrakennuksen, savusaunan ja varaston rakentamiselle 14.10.1996. Hanke on valmistunut 15.11.2001 - Tilasta 1:172 (X) muodostettu tilat 1:190 ja 1:191 (X). Tilasta 1:191 (X) muodostettu tilat 1:199 ja 1:200. - Tilan 1:199 rantasauna lupa 1.11.1995 (1995-132) - Vapaa-ajan asuinrakennus (2002-123) Tilan Salmela 831-430-1-18 rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan vakituisen asunnon paikaksi olemassa olevan tilanteen perusteella.

Taipalsaaren kunta Selostus 6 2. Osa-alue Tilojen Omatila 831-408-1-64 ja Kantturanniemi 831-408-1-30 lomarakennuspaikkojen rajauksiin tehdään muutoksia ja laajennuksia huomioiden myös kiinteistöjaotus. Tilan 1:30 rakennuspaikan siirto etelään perustuu siihen, että RA-paikan eteläpuolelle on rantaan rakentunut aikanaan useita rakennuksia. Kaavan mukaisen RA paikan siirrolla varmistetaan, että pohjoispuolen rantaa jää rakentamatta ja ettei tilan kyseessä olevaan kohtaan muodostu tosiasiassa kahta rakennuspaikkaa. Tilalla 1:64 sijaitsevan rakennuspaikan laajennus perustuu siihen, että alkuperäisessä kaavassa on rakennuspaikan koko jäänyt alle 3 000 neliömetriin. Kaavamääräysten mukaisesti RA-paikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 000 neliömetriä. Tällä hetkellä toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti ei rakennuspaikan laajentaminen ole takamaastoon mahdollista vaan se on merkittävä toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti. Tosiasiallisesti muutos varaa rantaviivaa vain noin 10-15 metriä enemmän kuin alkuperäisessä kaavassa. 3. Osa-alue Tilojen Kansseli 831-448-10-2, Kuitto 831-403-7-42, Kuitto 831-403-7-38, Kotiranta 831-403-7-43, Jormala 831-403-7-37, Hytta 831-410-1-41, Metsälä 831-410-1-166, Kuusela 831-410-1-167, Juhola 831-410-1-168, Kalliomökki 831-410-1-169 ja Kotkanpesä 831-410-1-170 lomarakennuspaikkojen rajauksiin tehdään muutoksia ja laajennuksia huomioiden myös kiinteistöjaotus. Tilalle Kuitto 831-403-7-42 osoitetaan vakituisen asunnon paikka ei omarantaisena ja käyttötarkoituksen muutos yhdelle lomarakennuspaikalle vakituiseen asumiseen. Tilojen Harjula 831-403-7-55 ja Kiviranta 831-403-7-56 rakennuspaikkojen käyttötarkoitukset muutetaan loma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Taipalsaaren kunnan rakennusvalvonta on myöntänyt asuinrakennuksille rakennusluvat. Tilalle 7:56 on myönnetty rakennuslupa 16.7.2003 asuinrakennuksen rakentamiseen. Tilalle 7:55 on myönnetty rakennuslupa asuinrakennuksen rakentamiseen 20.5.2002. Tilalle Kansseli 831-448-10-2 on perustettu Vainikkalan osakaskunnan hyväksi venevalkama-alue. Se merkitään yleiskaavaan kylärannaksi (LV-2). Venevalkama on jätetty alkuperäisessä kaavassa vahvistamatta ympäristökeskuksen päätöksellä A.4073. Muutoksenhakija on esittänyt LV-2 alueen vahvistamatta jättämistä seuraavin perusteluin: A vaatii, että rantayleiskaava ei vahvista siltä osin, kun Taipalsaaren ja Lemin kuntien rajalle Uskinlahdelle on merkitty läntinen venevalkamapaikka/kyläranta. Tämä uusi venevalkama/kyläranta on siirretty vanhalta paikaltaan Uskinlahdelta sähkölinjojen alta noin 500 metriä etelämmäksi aivan B kesäasunnon pihapiiriin. A vaatii, että venevalkama/kyläranta siirrettäisiin takaisin vanhalle paikalleen sähkölinjojen alle, koska siellä on jo vuosikymmenet pidetty veneitä, tai sai säilytettäisiin vanha jokamiehen oikeuteen perustuva käytäntö ilman virallista karttoihin merkittyä paikkaa.

Taipalsaaren kunta Selostus 7 Venevalkama aiheuttaa haittaa ja häiriötä asujille. Kaavassa osoitettu paikka ei sovellu venevalkamaksi Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihtelun vuoksi. Korkean veden aikana veneitä olisi pidettävä metsässä ja matalan veden aikana veneille pääsy olisi vaikeaa rannan mutaisuuden vuoksi. Venepaikan säilyttäminen sähkölinjojen alla selkeyttäisi B ja C:n kesäasuntojen pihapiirit, eikä Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihtelu haittaisi tällä paikalla, koska maasto nousee jyrkästi. Sähkölinjan vastaava hoitaja ei myöskään vastusta sähkö-linjan alla olevaa venerantaa. Ympäristökeskus on hyväksynyt A:n valituksen ja jättänyt yleiskaavan vahvistamatta siltä osin, kun siinä on merkitty Uskinlahdelle kyläranta alue (LV-2). Maanmittauslaitos on rekisteröinyt alla olevan kartan mukaisen venevalkaman (Y2002-27840) ja tieoikeuden (Y2002-27800) 22.8.2002. Molemmissa oikeutettuna on Vainikkalan osakaskunta. Venevalkama ja tieoikeus sille Maanmittauslaitoksen rekisteristä 4. Osa-alue Tilojen Irjala 831-403-1-29, Niemelä 831-403-1-11, Kalliomäki 831-403-1-39, Veraniemi 831-403-1-45, Kesäranta 831-403-1-20 ja Rantala 831-403-1-26 lomarakennuspaikkojen rajauksiin tehdään muutoksia ja laajennuksia huomioiden myös kiinteistöjaotus. 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetuksia. Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Rakennuksen vaurioituvan alapohjan sijoittelussa on huomioitava samaa määräys kuin kunnan rakennusjärjestyksessä. Muilta osin yleisissä määräyksissä noudatetaan alkuperäisen yleiskaavan määräyksiä.

Taipalsaaren kunta Selostus 8 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemä maastokäynti on merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. Liikenteen osalta kaavan vaikutukset ulottuvat pienissä määrin Lemin kunnan puolelle kuntarajojen takia. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset 4.3 Vaikutukset maisemaan 4.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutokset eivät merkittävästi vaikuta ympäristöä huonontavasti. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutokset kohdistuvat yksittäisiin rakennuspaikkoihin. Sama koskee jätehuoltoa. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle. Kaavamuutoksilla ei ole maiseman kannalta merkittäviä vaikutuksia. Uusi vakituinen asuminen aiheuttaa jonkin verran kustannuksia maanomistajalle mm. tiestöjen ylläpidon suhteen. Lisäksi oman auton käytöstä aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Toisaalta edullisen uusiutuvan bioenergian käyttö kyseisillä kohteilla on helpohkoa, koska puuta on saatavissa läheltä. 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Yksityisautoilulla on ilmaston kannalta jonkin verran haitallisia vaikutuksia. 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset Yleiskaavaan osoitetut vakituisen asumisen rakennuspaikat periaatteessa hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja aiheuttavat mahdollisesti julkisille palveluille lisätarpeita mm. koulukuljetusten muodossa. Toisaalta yleiskaava on tältä osin ainoastaan toteava ja kuvaa rakentamisen sekä asumisen nykytilannetta. Ainostaan yksi uusi hakemus rakennuspaikan muuttamisesta loma-asumisesta vakituiseen asumiseen tuli kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana. Yleiskaavaan ei ole osoitettu yhtä lukuun ottamatta uusia vakituisen asumisen paikkoja tai käyttötarkoituksella loma-asumista vakituiseen asumiseen ohjaavia kohteita. Käyttötarkoituksen muutokset on tutkittu aiemmin kunnan muilla luvilla.

Taipalsaaren kunta Selostus 9 Voimassa olevasta yleiskaavasta on jostain syystä jäänyt osoittamatta muutamia rakennettuja paikkoja. Nämä puutteet kohdistuivat kaikki osa-alueeseen 1. Kaikkien osalta luvitus on tutkittu ja luvatonta rakentamista ei havaittu. Rakentamistiheys nousee jonkin verran osa-alueella 1. 4.7 Sosiaaliset vaikutukset Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin. TAIPALSAAREN KUNTA Antti Hirvikallio Maankäyttöinsinööri, YKS 371