SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN
KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä, millä edellytyksillä sellaiseen päästäisiin
VALTION KYKY OHJATA MAAKUNTIA Ohjauksen mekanismit lainsäädännössä, mm.: Julkisentalouden suunnitelma Investointien ohjaus Neuvottelu Neuvottelukunta Maakunnan arviointimenettely ja maakuntajakolaki Palvelukeskukset ja velvollisuus käyttää niitä, niiltä osin kun valtio on omistajana ja hallinnossa mukana Asetukset palvelukokonaisuuksista Läpinäkyvä raportointi
VALTION KYKY OHJATA MAAKUNTIA Valtioneuvoston toimivalta koskien maakuntien yhteistyösopimusta Kielto maakunnille rahoittaa toimintaansa ottamalla pitkäaikaista lainaa Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus Tavoitteet Sotelle STM:n ja maakuntien neuvottelut Aluehallintaviraston laillisuusvalvonta Rahoitusmalli
KYKY TAVOITTEELLISEEN OHJAUKSEEN? Näyttää siltä, että kustannukset nousevat ainakin maakuntaindeksin kasvun + 0,5 % verran vuodessa Tätä on vaikea pitää kustannuskehityksen osalta tavoitteellisena ohjauksena, mutta jos tämä kustannusten kasvutaso on poliittisesti hyväksyttävää, niin kutsutaan sitä sitten tavoitteelliseksi Rahoitusmallia kutsutaan tarvepohjaiseksi kakun jako on tarvepohjaista, kakun koon määrää historiallinen rahankäyttö, ei tehokkaimmat toimintamallit
KYKY TAVOITTEELLISEEN OHJAUKSEEN? Mallin hyvät puolet: Perushinta lasketaan koko maan kustannustason mukaan eikä kunkin maakunnan historian mukaan -> ne jotka toimivat tehokkaasti, saavat tehostamisesta rahaa jonka voivat käyttää haluamallaan tavalla (kaikki käytetään varmasti) Mallissa on aito uhka niille, jotka eivät hoida talouttaan hyvin Muun kuin talouden ohjauksen osalta keinoja on paljon Mallin heikkoudet: Todelliset kannusteet säästää puuttuvat Kustannusten kasvu on varmaa, aitoja säästöjä ei saada Hyvin asiansa hoitavat maakunnat kärsivät heikkojen toiminnasta Jokin maakunta voi pitkään saada valtion tukea
VOITAISIINKO PYKÄLIÄ MUUTTAMALLA PÄÄSTÄ PAREMPAAN TULOKSEEN? Sallitaan vain indeksin mukainen kustannusten kasvu Asetetaan sallittu kustannusten kasvu hieman pienemmäksi kuin indeksin kasvu Lasketaan perushinta esim. 16 tehokkaimman maakunnan keskiarvona Luodaan rahoitukseen kannuste -> esim: jos maakunta selviää vähemmällä kuin sille on laskennallisesti osoitettu, se saa valtiolta lisää x % luodusta ylijäämästä. Jatkossa keskimääräiset kustannukset lasketaan ilman näitä ylijäämiä ja kannusteita
MAAKUNNAN KYKY OHJATA PALVELUN TUOTANTOA Ohjauksen mekanismit, mm.: Maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus Maakuntahallituksen omistajaohjaus -> hallituspaikat, konserniohjaus Talousarvio ja -suunnitelma Julkinen palveluvelvoite Yhteinen toimielin Maakuntien yhteistyösopimus Palvelun tuottajien lakisääteiset velvollisuudet Yritykset, säätiöt, tms. sopimusohjausta Valinnanvapaus
JÄRJESTÄJÄN PALVELUN TUOTANNON OHJAUS? Oma tuotanto (liikelaitos, omat yhtiöt, tms.) ja muut toimijat Oman toiminnan osalta hallinnolliset keinot ovat olemassa Kysymys on tässäkin siitä, mistä tuottajan työntekijöiden (lääkäreiden yms.) insentiivit säästää / tehdä asioita tehokkaasti syntyvät Muiden toimijoiden osalta pitkälti sopimusohjausta millaisiin sopimuksiin päästään riippuu siitä, kuinka paljon aitoa kilpailua oikeasti syntyy Yhteiset palvelukeskukset: Mistä näille toimijoille tulee aito paine toimia tehokkaasti, kun kilpailua ei ole? Hallituksesta?
MAAKUNTALAKI 12 Investointien ohjaus periaatteessa hyvä, tämän toimivuus riippuu siitä, kuinka sovelletaan käytännössä Mainitaan vain esitys maakunnalta tulisi edellyttää sellaiset perustelut investoinnille, jotka osoittavat, mikä vaikutus investoinnilla on a) maakunnan talouteen b) sen palvelun kustannustasoon, johon investointi liittyy, sekä ne keskeisimmät oletukset, joihin tämä näkemys perustuu
MAAKUNTALAKI 55 kelpoisuus liikelaitoksen johtokuntaan -> miksi toisessa maakunnassa asuva ei voisi toimia jäsenenä johtokunnassa? 104 Hyvä, että on pakko käynnistää arviointi, jos joudutaan turvautumaan ylimääräiseen rahoitukseen. Pitäsikö tämän koskea myös 7 harkinnanvaraisen rahoituksen käyttämistä
LAKI SOSIAALI- & TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ 23 palvelun tuottajan, ainakin maakunnan liikelaitoksen, velvollisuuksiin tulisi kuulua tehdä työ tehokkaasti 26 valtakunnalliset tavoitteet ei kustannuksia? Ymmärrettävää, mutta silti hieman outoa - koko uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kustannusten kurissa pitäminen / säästöt
LAKI SOSIAALI- & TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ 38 voidaan korvata koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Tässä kustannukset jäävät helposti niille maakunnille, joissa yliopistosairaalat sijaitsevat, sillä yliopistot eivät ole tähänkään asti maksaneet koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia -> eri maakunnissa asuvien kansalaisten yhdenmukainen kohtelu? 40 tutkimus kuten edellä
RAHOITUSLAKI 7 jos harkinnanvaraista rahoitusta joudutaan myöntämään, tämän pitäisi aina laukaista selvitystyö Tai vaihtoehtoisesti silloin, kun sitä joudutaan myöntämään toisen kerran (esim. 10 vuoden sisällä) Tämän ei pitäisi rokottaa hyvin asiansa hoitaneita maakuntia Tässä olisi hyvä säätää myös jokin katto esim. prosentteina