Helsingin Polkupyöräilijät ry KOMMENTTI PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 14.11.2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Juha Lahti juha.lahti@hel.fi Kommentti Hermannin rantatien, Työpajankadun ja Leonkadun katusuunnitelmaluonnoksista Piirustukset 30194/1 2, 30197/1 ja 30195/1 Yleistä Helsingin Polkupyöräilijät kiittää mahdollisuudesta kommentoida Kalasataman alueen katusuunnitelmaluonnoksia. Yksittäisten katusuunnitelmien kommentointi on kuitenkin vaikeaa ilman kokonaiskuvaa alueesta. Olisi toivottavaa, että katusuunnitelmien mukana julkaistaisiin kattavampi yleissuunnitelma, josta käy ilmi mm. tulevan baanan linjaus, ja josta on mahdollista hahmottaa oleellisimmat liikennesuunnat. Erityisesti Englantilaisaukion ja sen viereisen Arielinkadun puuttuminen katusuunnitelmista hankaloittaa kommentointia. Aukion kautta tulee kulkemaan idästä ja pohjoisesta etelän suuntaan baanalle menevä pyöräliikenne. Uudet alueet tulisi suunnitella kokonaisuutena siten, että oleelliset pyöräilyn ja jalankulun liikennesuunnat mietitään tarkkaan, jolloin kaavoissa ja katusuunnitelmissa voidaan ottaa ne huomioon. Kalasataman tapauksessa näin ei ole tehty. Loogisin pyöräreitti idästä Kalasataman kautta keskustaan katkeaa tonttiin, eikä katusuunnitelmissa ole huomioitu tulevaa baanaa. Katusuunnitelmissa tulee varautua Kalasataman läpi kulkevaan etelä pohjoissuuntaiseen baanaan.
Hermannin rantatie, piirustus 30194/1 2 Hermannin rantatie on pohjois eteläsuuntainen pääkatu. Se on osa pyöräilyn pääreitistöä. Pyöräkaistat ja yksisuuntaiset pyörätiet Hermannin rantatiellä ovat tervetullut ratkaisu pyöräliikenteelle. Suunnitelmassa on kuitenkin joitakin ongelmia, jotka tulee ratkaista ennen toteutusta. Suunnittelussa on varauduttava kasvaviin pyöräilijämääriin ja kiinnitettävä erityistä huomiota Hermannin rantatien pyöräväylien laatuun. Metroaseman edusta Pääsy metroasemalle Metroaseman edessä Hermannin rantatien yli on merkitty suojatie. Suojatien lisäksi metroaseman edessä tulee olla myös pyörätien jatke, jotta etelästä pääsee ajamaan pyörällä metroasemalle ja toisinpäin. Metroasemalta lähtee merkittävä määrä pyöräliikennettä myös pohjoiseen. Metroaseman pyöräpysäköinti on merkitty sisäänkäynnin eteläpuolelle, johon loogisin reitti Hermannin rantatien itäpuolelta on suunnitelmaan merkityn suojatien kautta. Lisäksi suunnitelmaan on merkitty Kalasataman keskuksen sisäänkäynti vastapäätä metroasemaa. Myös Kalasataman keskukseen saavutaan pyörällä. Vaikka suojatien yhteyteen ei merkittäisikään pyörätien jatketta, on todennäköistä, että pyöräilijät käyttävät suojatietä ylityspaikkanaan. Suojatielle on merkitty luiskatut reunatuet kaikkiin kohtiin. Nämä tulee poistaa pyörätien jatkeen kohdalta. Hieman pohjoisempana Sörnäisten rantatielle johtavan ajorampin kohdalla on merkitty ylityspaikka pyöräilijöille Hermannin rantatien yli. Tämä tulee merkitä selkeästi pyörätien jatkeeksi, koska ilman merkintää ylityspaikkaa on vaikea hahmottaa. Tämä ylityspaikka ei kuitenkaan korvaa edellä mainitun suojatien yhteyteen tarvittavaa pyörätien jatketta. Ylityspaikka on myös aivan liian kapea pyöräilijät eivät mahdu kohtaamaan siinä turvallisesti. Ylityspaikan kohdalta ei pääse ajamaan metroasemalle korkean reunakiven takia. Metroasemalle sekä Kalasataman keskukseen pääsy pyörätieltä tai kaistalta kaikista suunnista tulee varmistaa. Kulkureitin kohdalla ei saa olla jyrkkiä reunakiviä. Pyöräpysäköinti Metroaseman pyöräpysäköintiä suunniteltaessa tulee huomioida, että se on sujuvasti, turvallisesti ja laillisesti saavutettavissa kaikista suunnista. Pysäköintitilaa pyörille pitää olla myös riittävästi; käyttöä todennäköisesti tulee olemaan merkittävästi. Nykyisellään pyöräpysäköinti metroaseman ympäristössä on sekavaa pysäköintiä on mm. Sörnäisten rantatielle johtavan ajorampin viereisellä pyörätiellä. Jos pyöräpysäköinti ei ole helposti saavutettavissa, pyöriä tullaan jättämään minne sattuu.
Metroaseman viereinen pyörätie Sörnäisten rantatielle johtavan ajorampin viereinen pyörätie lienee tarkoitettu kaksisuuntaiseksi. Suunnitelmaan piirretty pyörätie on aivan liian kapea kaksisuuntaiselle liikenteelle. Töyssy Metroaseman edustan suojatie on merkitty korotetuksi. Korotus on tehty luonnonkivistä rakennettuna töyssynä. Suunnitelmakuvassa on merkitty asfalttiluiska pyöräkaistan kohdalle suojatien pohjoisreunalla, mutta pyöräkaistan poikki on jätetty reunakivi. Suojatien eteläreunalla töyssy on kokonaan kiveä. Kivistä rakennettu töyssy ei sovellu pyöräliikenteelle, vaan se on vaarallinen ja epämiellyttävä. Märkänä ja talvikelillä kivet ovat liukkaita. Kivet täräyttävät ranteita ja tekevät pyöräilystä epämiellyttävää ja hankalaa erityisesti vähemmän taitaville ja heikkokuntoisemmille pyöräilijöille. Kaksipyöräinen polkupyörä on epävakaa ajoneuvo, joten pyöräilijä joutuu kiinnittämään huomionsa kiviin kaatumisen estämiseksi. Tällöin pyöräilijän huomio on pois liikenteen seuraamisesta. Ajan myötä kivistä rakennetut töyssyt muuttuvat entistä epätasaisemmiksi. Tyypillisesti suojatietä ja töyssyä rajaavat reunakivet joko painuvat alas tai jäävät koholle niiden välissä olevaan kivimateriaaliin nähden (tässä noppakivi), jolloin korotettua suojatietä ylittäessään pyörä tärähtää pahasti reunakiveen neljä kertaa. Noppakivet ovat epätasainen ja huono ratkaisu erityisesti kapeille renkaille. Pyöräkaistan kohdalla korotus tulee tehdä saumattomasta ja tasaisesta materiaalista, asfaltista tai betonista, ilman että pyöräilijä joutuu ylittämään noppakiviä tai reunakiviä.
Vasta rakennettu luonnonkivitöyssy Abraham Wetterin tiellä. Kivistä rakennettu töyssy ei sovellu pyöräilyyn epätasaisuuden vuoksi. Ajan myötä töyssy muuttuu entistä epätasaisemmaksi. Linja autopysäkit Metroaseman edustalla on 2 metrin levitys linja autopysäkeille molemmin puolin tietä. Kun pysäkit otetaan käyttöön, pyöräkaistoja kavennetaan pysäkkien kohdalla 2,5 metristä 1,5 metriin. 1,5 metriä leveä pyöräkaista on vaarallisen kapea pyöräilyn pääväyläksi, varsinkin kun se sijoittuu ahtaaseen tilaan linja autopysäkin ja ajokaistan väliin. Toisinaan linja autonkuljettajat ajavat pysäkille vauhdikkaasti eivätkä aina käytä vilkkua ajoissa ennen pysäkiltä lähtemistä. Pyöräkaistalla pyöräilijä joutuu ajamaan vaarallisen lähellä linja autoja, jolloin pyöräilijällä on riski jäädä yllättäen pysäkiltä lähtevän linja auton tai linja autoa väistäessään takaa tulevan auton alle. Jos pyöräkaista on liian kapea ja kulkee liian lähellä pysäkkiä, turvallisuustietoiset pyöräilijät eivät tule käyttämään pyöräkaistaa vaan viereistä ajokaistaa. Vähemmän turvallisuustietoiset pyöräilijät taas eivät välttämättä osaa varautua linja autonkuljettajien yllättäviin liikkeisiin ja joutuvat näin vaaraan. Pyöräkaista ja pysäkki on rakennettava siten, että pyöräkaista on riittävän leveä ja turvallisella etäisyydellä pysäkistä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vähintään tehtävä viereiselle ajokaistalle sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, että autojen nopeudet pysyvät pysäkin kohdalla alhaisina.
Työpajankadun risteys Sekä etelä että pohjoispuolilla risteystä pyöräkaistan pysäytysviivan tulee olla edempänä kuin ajokaistan pysäytysviiva. Näin pyöräilijä ohjataan paremmin autoilijan näkyviin, ja konfliktiriski oikealle kääntyvän autoilijan ja suoraan ajavan pyöräilijän välillä pienenee. Tukkutorin risteys Työpajankadun ja Verkkosaarenkadun välisellä osuudella on Hermannin rantatien ylittävä pyörätien jatke, jota pitkin pääsee Tukkutorinkujalle. Ylitys on liian kapea ja sitä tulisi leventää. Erityisesti jalkakäytävän ja pyörätien noppakivistä rakennetun erottelukaistan kohdalla aukko tulee tehdä leveämmäksi, jotta pyörän kääntymiselle pyöräkaistalta tukkutorille ja toisinpäin jää tilaa. Pyörällä ei pysty tekemään jyrkkiä käännöksiä. Suunnittelussa pyörän kääntösäde on huomioitava. Verkkosaarenkadun risteys Risteykseen tulee merkitä Verkkosaarenkadulle molemmin puolin Hermannin rantatietä pyörätaskut. Samoin Hermannin rantatielle tulee merkitä pyörätasku pohjoisesta tuleville, Verkkosaarenkadulle itään kääntyville pyörätasku. Muuten pohjoisesta tulevan pyöräilijän on erittäin vaikeata ja vaarallista kääntyä kyseisessä risteyksessä vasemmalle. Suunnitelman pohjoisosa Verkkosaarenkadusta pohjoiseen Hermannin rantatien länsireunan pyörätie on liian kapea jo nykyisille pyöräilymäärille. Kalasataman alueen rakentamisen myötä pyöräliikenne alueella tulee moninkertaistumaan, jolloin 1,75 m leveä pyörätie on yksisuuntaisenakin aivan liian kapea, varsinkin jos erottelu jalankulusta on heikkolaatuinen. Länsireunan pyörätien tulee olla vähintään yhtä leveä kuin itäreunan pyörätie tai kaista eli 2,5 metriä. Todennäköisesti sekä itä että länsireunalla pyöräilijöiden määrä tulee olemaan suunnilleen sama. Jalkakäytävä on merkitty leveämmäksi kuin pyörätie, vaikka Hermannin rantatie on merkittävämpi reitti pyöräliikenteelle kuin jalankulkuliikenteelle. Verkkosaarenkadusta pohjoiseen länsipuolen pyörätie on merkitty samaan tasoon jalkakäytävän kanssa. Kaikki pyörätieosuudet, jotka eivät ole ajoradan tasossa olevia kaistoja, tulee toteuttaa kolmitasoratkaisuna, ei perinteisinä jalankulun kanssa samassa tasossa olevina pyöräteinä. Jos pyörätiet toteutetaan perinteisinä pyöräteinä, on hyvin todennäköistä, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välille syntyy jatkuvasti konfliktitilanteita, kun jalankulkijat harhautuvat pyörätielle. Leonkatu, piirustus 30197/1 Leonkatu on länsi itäsuuntainen kokoojakatu. Suunnitelmaselostuksen mukaan Leonkadun pääasiallisia käyttäjiä ovat alueen autoliikenne ja tuleva raitiotieliikenne sekä jalankulkijat ja pyöräilijät toimisto ja asuinrakennuksiin sekä tulevien pohjois ja eteläosien kaava alueille suuntautuva liikenne.
Leonkadun kautta tulee siis kulkemaan pyöräliikennettä, joka suuntautuu Kalasataman eteläosiin ja edelleen raitiotiesiltaa pitkin Laajasaloon. Baanan huomioiminen Mahdolliset vaihtoehdot tulevan pohjois eteläsuuntaisen baanan linjaukselle ovat Englantilaisaukio Kalasatamanpuiston itäreuna Sompasaarenlaituri Englantilaisaukio Leonkatu Junonkatu Aallonhalkoja Arielinkatua tai Capellan puistotietä pitkin baana ei voi kulkea, ellei jompaa kumpaa katua rakenneta uudestaan baana kriteerien mukaiseksi. Junonkadulta on poistettava parkkipaikat, mikäli baana tulee kulkemaan pitkin Junonkatua. Leonkatu kulkee poikittain baanaan nähden tai sen osana. Suunnitelmassa ei ole varauduttu baanaan, vaan sen linjalla on Leonkadulla mm. pensaikkoa ja luonnonkivilaattaa. Baana tulee ottaa suunnitelmassa huomioon. Pintamateriaalit Baanan lisäksi on huomioitava Leonkatua pitkin kulkeva pyöräliikenne. Luonnonkivilaatat ja nupukiveys eivät liukkauden ja epätasaisuuden vuoksi ole soveliaita materiaaleja pyöräilyyn. Pyöräilyyn soveltuva pintamateriaali on tasainen, sileä, saumaton ja kova [1]. Shared space Shared space katutilan idea on, että toistensa seassa kulkevat tienkäyttäjät joutuvat ottamaan toisensa huomioon ja ajonopeudet pysyvät alhaisina, minkä on ajateltu lisäävän liikenneturvallisuutta. Kuitenkin shared space, joka perustuu yksinomaan tienkäyttäjien hyvään tahtoon, on harvoin turvallinen tai toimiva ratkaisu kadulle ja varsinkaan pyöräliikenteelle. Vähimmäisedellytys shared spacen toimivuudelle on, että eri kulkumuodot ovat tasapainossa, eikä mikään niistä dominoi katutilaa. Ei tarvita kovin paljon autoliikennettä, että liikenne tapahtuu vahvimman osapuolen, autoilijan ehdoilla. Tällainen katu ei ole miellyttävä pyöräilijöille eikä jalankulkijoille [2]. Jalankulkijat eivät välttämättä kulje ennustettavia linjoja, vaan tekevät usein arvaamattomia liikkeitä. Siksi jalankulkijoiden seassa ajaminen on pyöräilijälle stressaavaa. Jokainen jarrutus ja uudelleen kiihdytys syö lihasvoimalla kulkevan pyöräilijän energiaa ja pienentää pyörällä saavutettavaa etäisyyttä. Nämä seikat vähentävät pyöräilyn houkuttelevuutta, mikä on ristiriidassa Helsingin kaupungin tavoitteen kanssa lisätä pyöräilyn kulkutapaosuutta. Osa shared spacen ongelmista tulee Helsingissä esille esimerkiksi Mikonkadulla. Raitiovaunukiskojen ja tolppien vuoksi pyöräilijän ajolinjalle on kumpaankin suuntaan käytännössä vain yksi vaihtoehto, kapea tila tolppien ja kiskojen välissä, kun taas jalankulkijat voivat käyttää tilaa hyvin vapaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilijällä ei ole tilaa tehdä väistöliikkeitä tai valita toista ajolinjaa, kun jalankulkija astuu pyöräilijän eteen.
Shared space kadulla pyöräilijä ei ole samassa asemassa kuin jalankulkijat ja autoilijat. Pyöräilijän on kiinnitettävä huomionsa muiden tienkäyttäjien liikkeiden ennustamisen lisäksi kiskoihin, kuivatuskouruihin ja muihin tien pinnan epätasaisuuksiin sekä hitaassa vauhdissa suoraan ajamiseen ja pystyssä pysymiseen. Kaksipyöräinen polkupyörä on epävakaa ajoneuvo, jonka ajaminen suoraan ja kaatumatta hankaloituu alle 12 km/h vauhdissa [3]. Kiskot ovat aina ylimääräinen vaaratekijä pyöräilijälle. Jos pyörän rengas putoaa kiskouraan, pyöräilijä kaatuu. Kiskot, jalankulkijoiden arvaamattomat liikkeet sekä kävelyvauhtia lähentelevä ajonopeus tekevät pyöräilystä vaativaa. Pyöräilyn tulisi olla turvallista ja miellyttävää myös kokemattomammille ja vähemmän taitaville pyöräilijöille. Shared space ei sovellu kadulle, jolla on merkittävissä määrin pyöräilyn läpiajoliikennettä, tai jonka poikki kulkee pyöräilyn laatukäytävä. Pyöräliikenteelle tulee olla jalankulkuliikenteestä ja raitiotiestä selvästi erotettu tila. Koksikadun risteys Risteyksen länsipuolelle Leonkadulle on laitettava pyörätasku, jotta pyöräilijä voi kääntyä vasemmalle Hermannin rantatielle yhtä sujuvasti kuin autoilijakin. Arielinkadun risteys Arielinkadun yksisuuntaista pyörätietä etelästä pohjoiseen ajava pyöräilijä ohjataan mutkan kautta Leonkadun ylittävälle pyörätien jatkeelle, joka johtaa jalkakäytävälle tai Leonkadun yksisuuntaiselle pyörätielle väärään suuntaan. Taas Leonkadulta idästä tullessa kyseinen pyörätien jatke ohjaa pyöräilijän Arielinkadun yksisuuntaiselle pyörätielle väärään suuntaan. Jos Leonkadun ylittävä pyörätien jatke katsotaan tässä tarpeelliseksi, on sen oltava suorassa linjassa Arielinkadun pyörätien kanssa, eikä se saa johtaa jalkakäytävälle eikä ohjata pyöräilijöitä ajamaan yksisuuntaista pyörätietä väärään suuntaan.
Punainen nuoli: pyörätien jatke ohjaa pyöräilijän jalkakäytävälle. Sininen nuoli: pyörätien jatke tai pyöräilijän ohjaaminen ajoradalle on linjattava suoraan ja loogisesti ilman ylimääräisiä mutkia. Tulisuontien ja Marjaniementien risteykseen on juuri rakennettu hyvä pyörätien jatke, joka on suorassa linjassa pyörätien kanssa. Siitä voi ottaa mallia tulevia risteyksiä suunniteltaessa. Työpajankatu, piirustus 30195/1 Samoin kuin Kalasataman metroaseman edustan korotetun suojatien tapauksessa, myös Työpajankadun korotetun suojatien yhteydessä korotus tulee tehdä pyöräkaistan kohdalla asfaltista tai betonista ilman, että pyöräilijä joutuu ylittämään noppakiviä ja reunakiviä. Suunnitelman länsireunaan Hermannin rantatien risteykseen on tehtävä pyörätasku, jotta pyöräilijä pääsee kääntymään vasemmalle metroaseman suuntaan. Reunatuen madallus Kalasatamankadun kohdalla on tehtävä riittävän leveänä, jotta Työpajankadun pyöräkaistalta pääsee kääntymään Kalasatamankadun kävelykatuosuudelle ja toisinpäin.
Helsingissä 14. marraskuuta 2014 Helsingin Polkupyöräilijät ry Marjut Ollitervo Tapio Keihänen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen marjut.ollitervo@hepo.fi tapio.keihanen@hepo.fi Viitteet [1] Jalankulku ja pyöräväylien suunnittelu, Liikennevirasto 2014 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2014 11_jalankulku_pyorailyvaylien_web.pdf [2] Videoesimerkki shared spacen turvallisuusongelmista Hollannissa, David Hembrow 2014 http://www.aviewfromthecyclepath.com/2014/04/shared space revisited hype continues.html [3] Pyöräliikenteen suunnitteluohje osa 1, Helsingin kaupunki 2012 http://www.hel.fi/hel2/ksv/aineistot/liikennesuunnittelu/pyoraily/pyoraliikenteen_suunnitteluohj e_1.pdf